Nuoret mediamaailmassa

Nuoret mediamaailmassa: koulun ja vapaa-ajan kohtaamisia?
Minna-Riitta Luukka, Jyväskylän yliopisto
Mediakasvattajapalkintotilaisuus Helsingissä
12.11.2009

Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat. Oppilaat ja opettajat kielten ja tekstien käyttäjinä koulussa ja vapaa-ajalla – projekti (JY & Suomen Akatemia)

Yläkoulun päättävän suomalaisnuoren vapaa-aika?
Arki vahvasti medioitu – saavutettavuus erittäin hyvä – välineistä ja mahdollisuuksista ei pulaa
Monipuolista, useat mediat ovat läsnä yhtäaikaisesti
Media-arki painottuu uusmedioihin ja television katseluun
Interaktiiviset mediat läheisimpiä, omimpia
Nuoret pääsevät medioiden pariin hyvin monenlaisissa tiloissa ja ympäristöissä - koti erityisesti uusmedian osalta keskeisin
Painettujen tekstien käyttö on niin ikään melko yleistä, mutta ei kovin intensiivistä
Internet on yleismedia: tiedonhaun, ajanvieton, yhteydenpidon ja rentoutumisen media
Visuaalinen, tarinallinen, lyhyiden tekstien media-arki
Kirjoittaminen vähäistä (tekstiviestit, foorumitekstit, sähköpostit, muistiinpanot)

Tyttöjen ja poikien ”mediaprofiilit” Sanomalehdet Aikakauslehdet Iltapäivälehdet Kirjat Säköposti WWW Messenger IRC Tietokonepelit TV Elokuvat Radio Puhelin

Nuoret arvioivat käyttävänsä aikaa lehtien lukemiseen TOLP

Nuoret arvioivat käyttävänsä aikaa tietokoneen äärellä TOLP

Miten usein nuoret arvioivat lukevansa lehtijuttuja TOLP

Suosittuja lehtiä
TYTÖT
Demi
Suosikki
Cosmopolitan
Mix
Trendi
7 päivää
POJAT
7 päivää
Suosikki
Mikrobitti
Gti Magazine
Tekniikan maailma
Vuonna 1999
TYTÖT
Suosikki
Demi
Sinä Minä
Me Kaks
7 päivää
Regina
POJAT
Mikrobitti
Pelit
Suosikki
Tekniikan maailma
7 päivää

Monenlaisia nuoria
H: no niin. kerropas mitä sää yleensä teet vapaa-ajalla
I: minä .. kai mää niinni oon tuossa kai mää jotain maanviljelyyn liittyvää yleensä teen vapaa-ajalla
H: sä teet hommia kotona niinkö
I: niin tai siinä sukulaistilalla (--)
H: tota onks sulla jotain semmosii muita harrastuksii mitkä nyt ei liittys vaikka siihe
I: no sitte käyn tyttöjä kahtomassa.
H: no niimpä tietenkin. kylillä. no onks vielä jotain muuta kun tämmöstä hengailua.. yleistä
I: no en minä tiiä. käytän koiria lenkillä
H: surffailetko netissä tai sellasta
I: kyllä mää oon netissä jonkun verran

KOULUN TEKSTIKÄYTÄNTEET?

Mitä materiaaleja äidinkielen opettajat sanovat käyttävänsä?

TEKSTIEN SAAVUTETTAVUUS TOLP

Mitkä materiaalit tärkeimpiä?
Oppikirja 93 %
Kaunokirjallisuus 90 %
Monisteet 73 %
Kalvot 60 %
Sanomalehti 42 %
Harjoituskirja 42 %
…
Aikakauslehdet 10%
Verkko 8 %
Oppilaiden omat, vapaa-ajan tekstit 6 %

Mikä painaa arvioinnissa paljon ?
erilajisten tekstien kirjoitustaito 85 %,
ns. kouluaineiden kirjoittamisen taito 83 %,
tekstien ymmärtäminen 78 %,
oikeakielisyys 65 %,
kotimaisen kirjallisuuden tuntemus 51 %,
suomalaisen perinteen, kulttuurin ja kielen vaiheiden tuntemus 46 %
kieliopin osaaminen 42 %
suulliset esitykset 32 %
tiedonhankintataidot 29 %
ryhmäviestintätaidot 20 %
painettujen medioiden käyttö ja tuntemus 9 %,
sähköisten medioiden käyttö ja tuntemus 3 %,
Internetin käyttö ja tuntemus 2 %.
EI-ARVOSTETTUA? MARGINAALISSA? ARVOSTETTUA, YDINTÄ

Oppikirjan lisäksi…
romaaneja
sanomalehteä mut ei hirveen paljon
aikakauslehtiä mut ei niitäkään hirveen paljon
kun on se koulujen aikakauslehtipäivä niin sillon niitä tulee ni sillon on sit niitäkin
kun vapaammin oppilaat tekee niin internettii
mut mä koen ite jotenkin että --- pitäis äidinkielen tunneil *tukea sitä niinku *kirjan käyttöö --- koska ne niin mielellään menis vaan wikipediaan ja kopsais sieltä ja sit kun se ei oo ihan se mihin tavotellaan (nauraa)”
(AO355)

Opettajien näkemyksiä mediasta
Tärkeä ja olennainen osa äidinkielen opetusta
Korostavat mediakriittisyyden opetusta
Pääroolissa kuitenkin sanomalehdet ja erityisesti uutistekstit
Opettajat puhuvat aikakauslehdistä selvästi vähemmän, mutta etsivät itse niistä materiaalia: ” aikakauslehdet on hyviä lähteitä niistä voi löytää kaikenlaista ”
Mukava ja kiva aikakauslehtipäivä – paljon hyvää materiaalia
et kyl siihen se media se vois syödä vaikka kuin paljon aikaa jos jos haluais mut et toisaalta. ei se ei se oo yksin äikän tehtävä joku kuvan lukeminenkin mun mielest kuuluis ihan olennaisesti myös kuvataiteeseen ” (AO355),

Mediakriittisyyden opetus tärkeää
H: mitä luulet että mitä taitoja ne sun oppilaat ehkä oppii siellä vapaa-ajalla et voiko niistä olla koulussa jotain hyötyä
A: ainakaan ne ei opi sitä kriittisyyttä niitä mediatekstejä kohtaan, et sitä varmaan pitäis koulussa kyllä enemmän, enemmän totanin painottaa, et ne lukee ne tekstit siellä kyllä niinku niinku totena ja eivät opi niinku a- *vertailemaan ja arvioimaan niitä, mut sitte kyllähän ne sitä kautta erityyppisiin teksteihin tutustuu
Riikka Purolan keräämästä aineistosta

” ymmärtää lehdest et mikä on mainos ja mikä on uutinen ja et niil on erilaiset tehtävät - - - osaa käyttää eri medioita ja ymmärtää niiden tehtävät” (AO091)
” mainosten luku on ihan kiva sitä me tehdään kahdeksasluokkalaisten kans ja siel siel tulee ja semmosii hauskoja ahaaelämyksiä et *voiks mainoksii noinkin lukee ja *voiks sielt löytää tämmöstä *voiks se tarkotta sitä ”(AO355).

on hurjan kivaa ja siin on helppo teettää kivojakin projekteja --- kyllä sekin jyvät akanoista erottaa et kuka sielt löytää mitäkin ja mitä he jää lukemaan - - - aikakausviikol on vähän sama juttu - - - tommoset perhelehdet ei tahdo kelvata oikein kellekkään et ku tulee kodinkuvalehtee niin ei kelpaa mut jos siel on joku niinkun tekniikan lehti venelehti ni se on hyvinki suosittu tai jos siel on mukana jotain nuortenlehtii niin ne on suosittuja (AO355)

Pulmia?
aina nuoret on lukenu myös sit sitä semmosta mitä aattelee et niitten ei ehkä vielä tarttis niin kauheesti lukee
jos seiskaluokkalaiset tytöt lukee hirveesti sitä cosmopolitania nii on vähän semmonen että no et elkää nyt ottako niin tosissaan ja elkää nyt ihan niin tarkkaan tutkiko niitä vinkkejä
et haluis niinkun tätinä sanoo et elä lue
miten sitä pitäis sitten koulussa käsitellä
analysoitas joku cosmopolitan ihan niinku puhki että mikä se on se naiskuva siellä ja mikä on mieskuva
pitäis rohkeesti myös niiku koulussa uskaltaa kattoo
mutta en mä sitten kuitenkaan käytännössä lähtis jotain cosmopolitania - - -en mä voi tuua sitä kun siellä on ne kiltit perhetytötkin jotka *ei vielä lue sitä
vähän *vaikee se kysymys siitä että *tavallaan niinku pitäis käyä ja antaa niille eväitä mut sit toisaalta ei haluais ottaa semmosta materiaalia käsittelyyn mistä itekkin aattelee et sitä ei tarttis vielä lukee (Reeta)

Vapaa-ajan ja koulun tekstimaailman yhdistäminen?
mut siinä onkin vähän semmonen ristiriita et jos vaikka ottas kauheesti tai ottas niitä nuorten niinku mediajuttujaki kouluun enemmän ni ensinnäki *haluaako ne että niitä käsitellään koulussa vai onko ne niinkun niitten niin semmosia omia juttuja --- niillä kai *saa olla sitä omaa kai ne aina haluaa erottautua ja sitten nehän saa naureskella et eiks se tiedä eiks se tiedä

Oppilaatkin rakentavat rajaa koulun ja vapaa-ajan lukemisen välille
H: luetaanks koulussa ikinä sillein, et vaan luetaan, et ei tarvi niinku aina käsitellä?
E: öö.. ei mulla ainakaan tuu mieleen…
H: pitäskö sun mielestä sillein, et joskus sais vaan lukee lukemisen ilosta
E: no siis en mää tiiä sehän menee siis sillein, et se ois niinku enemmän vapaa-ajalla lukemista jo sitten
Sanna Laaksosen keräämästä aineistosta

Lukemisen ja tekstitaitojen opetuksen haasteita
Laajentunut tekstikäsitys ei vielä oikein näy koulun arjessa.
Visuaalisuus vielä melko pienessä roolissa.
Sanomalehti edustaa liikaa mediaa koulussa, opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa.
Mediakasvatus kaikkien vastuulla – mutta näkyy heikosti muiden aineiden opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa.
Arvioinnissa mediataidoilla vielä liian pieni rooli > takaistusvaikutus opetukseen.
Hienoja projekteja ja materiaaleja on tehty ja on tekeillä > ideoiden jalkauttaminen ja laajentaminen haasteena.
Koulun tavoitteena monipuolistaa lukutaitoa > koskee myös aikakauslehtien kenttää.
Koululukeminen & vapaa-ajan lukeminen vielä erillään – lukemista elämää varten!
Aikakauslehdet tarjoavat hyvän sillan > Paljon mahdollisuuksia!
Opettajat kaipaavat tukea mediakasvatukseen > tilausta riittää!

Lisää tietoa
Luukka – Pöyhönen – Huhta – Taalas – Tananen – Keränen 2008. Maailma muuttuu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.
Luukka – Hujanen – Lokka – Modinos – Pietikäinen – Suoninen 2001. Mediat nuorten arjessa. 13-19-vuotiaiden suomalaisnuorten mediakäytöt vuosituhannen vaihteessa. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.
Modinos – Suoninen (toim.) 2003. Merkillinen media. Tekstit nuorten arjessa. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

Nuoret mediamaailmassa

by Minna-Riitta Luukka

Accessibility

Categories

Upload Details

Usage Rights

1 Embed 1

Statistics

Nuoret mediamaailmassa Presentation Transcript