Mediat Koulussa Ja Arjessa / Luukka
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Mediat Koulussa Ja Arjessa / Luukka

on

  • 2,844 views

 

Statistics

Views

Total Views
2,844
Views on SlideShare
2,836
Embed Views
8

Actions

Likes
4
Downloads
6
Comments
0

3 Embeds 8

http://eforsti.wordpress.com 6
http://www.slideshare.net 1
http://fronter.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Mediat Koulussa Ja Arjessa / Luukka Mediat Koulussa Ja Arjessa / Luukka Presentation Transcript

  • Hyvä, paha media ja kasvatus –seminaari Tampere 27.3.2009 Minna-Riitta Luukka, Jyväskylän yliopisto minna-riitta.luukka@jyu.fi
  • Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat –hanke (TOLP) TEKSTI- JA MEDIAMAAILMOJEN & KÄYTÄNTEIDEN KOHTAAMISIA? Koulu & vapaa-aika Opettajat & Oppilaat Äidinkieli & muut kielet Koulu & tietämysyhteiskunta (Tytöt & pojat) (Äk opet & vk opet) Yleiskuva = kuvaus ilmiöstä – mitä ja miten? >> kyselytutkimus Kohti ymmärtämistä – miksi? >> laadulliset aineistot Pedagogiset haasteet? >> interventiot Lisätietoa hankkeesta: www.jyu.fi/tolp
  • Teoreettisia lähtökohtia ja keskeisiä käsitteitä Holistinen lähestymistapa Sosiokulttuurinen näkökulma • kieleen, teksteihin • kielen käyttöön, tekstikäytänteisiin • identiteetteihin • oppimiseen • pedagogiikkaan Tekstitaidot ja -käytänteet Monimediaisuus Monikielisyys ja –kulttuurisuus
  • Kyselyn toteutus Aineisto kerätty keväällä 2006 Perustuu edustavaan otokseen kolmesta ryhmästä: – 1) suomenkielisen peruskoulun 9. luokan oppilaat – 2) äidinkielen opettajat, jotka opettavat 9. luokalla – 3) vieraiden kielten opettajat, jotka opettavat 9. luokalla Kyselyyn vastanneet: – 1720 oppilasta (toteutettu koulukyselynä) • 102 suomenkielisestä peruskoulusta – 740 opettajaa (toteutettu postikyselynä) • 417 äidinkielen opettajaa ja 324 vieraiden kielten opettajaa Vastausprosentti: – Oppilaat 86 % – Äidinkielen opettajat 41,7 % – Vieraiden kielten opettajat 32,4 %
  • Kyselystä saatu yleiskuvaa Vapaa-ajan käytänteistä: – Mitä medioita käytetään, kuinka paljon, usein, missä? – Mihin tarkoitukseen, kenen kanssa, millä kielellä? – Mitä luetaan, kirjoitetaan? – Millaisia käsityksiä opettajilla ja oppilailla on medioista, vapaa- ajan käytänteistään ja niiden merkityksestä… Koulun käytänteistä: – Mikä opetusta ohjaa, mitkä ovat tavoitteet? – Miten työskennellään (kenen / mikä kanssa)? – Mitä luetaan, kirjoitetaan, tuotetaan? – Mitä ja miten ja kuka arvioi? Entä antaa palautetta? – Millaisia käsityksiä opettajilla ja oppilailla on kielten opetuksesta, oppimisesta, arvioinnista, työskentelytavoista, materiaaleista jne.
  • Rajaus tänään Nuorten vapaa-ajan media- ja tekstiarki Äidinkielen opetuksen media- ja tekstiarki Mitä ja millaista? Kohtaavatko? Entäs sitten?
  • Nuorten media-arki Arki vahvasti medioitu – saavutettavuus erittäin hyvä – välineistä ja mahdollisuuksista ei pulaa Monipuolista, useat mediat ovat läsnä yhtäaikaisesti Media-arki painottuu uusmedioihin ja television katseluun Interaktiiviset mediat läheisimpiä, omimpia Nuoret pääsevät medioiden pariin hyvin monenlaisissa tiloissa ja ympäristöissä - koti erityisesti uusmedian osalta keskeisin Painettujen tekstien käyttö on niin ikään melko yleistä, mutta ei kovin intensiivistä Internet on yleismedia: tiedonhaun, ajanvieton, yhteydenpidon ja rentoutumisen media Visuaalinen, tarinallinen, lyhyiden tekstien media-arki
  • Tyttöjen ja poikien ”mediaprofiilit” Puhelin 100 WWW Messenger TV Elokuvat Aikakauslehdet IRC Säköposti 90 Sanomalehdet Iltapäivälehdet 80 Radio 70 60 50 40 Tietokonepelit 30 Kirjat 20
  • Internet Eniten vuorovaikutukseen ja sivujen selailuun Internet sosiaalisena mediana – jonkin verran enemmän tytöille Verkkopelaaminen ja yhdessä pelaaminen pojille tyypillisempää Keskustelupalstat, omat sivut, blogit vielä melko harvinaisia Facebook ei vielä tämänikäisten foorumi > IRC galleria Suosituimmat sivustot: – Erilaiset nettiyhteisöt ja yhteydenpitosivut: IRC galleria suosituin – Messenger, erilaiset chat –sivustot. Lähes puolet mainitsi 5 suosituimman joukossa. – Pelisivut – Urheiluun ja liikuntaan liittyvät sivut – Muut harrastussivut – Tiedonhakusivustot, verkkolehdet, palvelusivustot Yhteydenpito suomeksi, pelisivut, selailu monikielistä
  • Nuorten lukuharrastukset vapaa-ajalla 90 % 70 % tekstiviestit 50 % Sarjakuvat sähköpostit Uutiset Arvostelut Nuorten lehdet 30 % Pääkirjoitukset Nuorten kirjat keskustelu- palstat Aikakauslehdet Fantasia Kaunokir. Yleisönosasto Esitteet Oppikirjat Päiväkirjat Dekkarit 10 % Blogit Scifi, runot Tietokrijat Raportit Oppaat Sadut Lomakkeet Media Kaunok. Tietokir. Hallinnolliset Henkilökoht.
  • TOLPin tuloksia (-06) MURSUn tuloksia (-99*) • Elävät laitteiden keskellä, käyttävät Valikoima laajentunut monipuolisesti eri medioita Vaihtunut netiksi • Televisio yleismedia – viihteen väline • Lähes kaikki käyttivät tietokonetta, kone kotona Kone ja yhteys 95 %:lla 75 %:lla, nettiyhteys puolella • Puolet luki kirjoja vähintään kerran viikossa, Vähentynyt, yksi kolmasosa 1-5 kirjaa puolessa vuodessa Vähentynyt • Kolme neljästä luki aikakauslehtiä joka viikko Ennallaan • Lähes kaikki sarjakuvia silloin tällöin Arkipäiväistynyt lisää • Uusmediat osa päivittäistä media-arkea Ennallaan • Radiota kuuntelivat lähes kaikki, tytöt enemmän • Kahdella kolmesta oma kännykkä 97 %:lla kännykkä • Tytöt lähettivät enemmän tekstiviestejä Ero pienentynyt •MURSU, ks. Luukka et. al. 2001: Mediat nuorten arjessa. 13–19-vuotiaiden mediakäytöt Vuosituhannen taitteessa. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus
  • Koulun tekstikäytänteet Käytänteet sidoksissa kontekstiin – koulu diskurssiyhteisönä – Omat tekstit, tavat toimia tekstien kanssa – Ihanteet, arvot ja normit – Useita ”piilovaikuttajia”: ops, strategiatekstit, viranomaiset, oppikirjat, arvioinnin käytänteet, opettajien koulutus, ”perimätieto”… Koulun tekstitaidot vs. arjen tekstitaidot – kaksi eri maailmaa? Koulun kieli ”vieraana kielenä” – erilainen tapa hahmottaa maailmaa Luokkahuone käytänteiden ”sulatusuunina”? Oppilaat (ja opettajat) tuovat omat arjen käytänteensä, kielensä mukanaan.
  • Koulun arki vahvasti monomediainen ja printtikeskeinen Luetuimpia: kaunokirjalliset tekstit, tarinat ja pohtivat tekstit; mediateksteistä sanomalehtitekstit, uutiset = kielelliset, lineaariset tekstit – Tärkeimpiä opettajien mielestä: kaunokirjalliset tekstit Vähiten luettuja: oppilaiden valitsemat tekstit, sarjakuvat, visuaaliset tekstit (lomakkeet, kaavakkeet, taulukot), Internetin tekstit Tuotetuimpia: koulukirjoitelmat ym. lineaariset tekstit – Tärkeimpiä opettajien mielestä: kirjoitelmat, esitelmät ja muut lineaariset ja monomodaaliset tekstit Vähiten tuotettuja: nauhoitukset, www-materiaalit ym. epälineaariset ja multimodaaliset tekstit
  • Mitä materiaaleja opettajat sanovat käyttävänsä? aikakauslehdet sanomalehdet Internet videot tietokirjat kaunokirjallisuus oppikirja 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % en koskaan harvoin joskus usein
  • Mitkä materiaalit tärkeimpiä? Oppikirja 93 % Kaunokirjallisuus 90 % Monisteet 73 % Kalvot 60 % Sanomalehti 42 % Harjoituskirja 42 % … Aikakauslehdet 10% Verkko 8 % Oppilaiden omat, vapaa-ajan tekstit 6 %
  • Tekstimaailmojen eroja Nuorten vapaa-aika Koulu – monimediainen - yksimediainen – multimodaalinen - kielellinen, lineaarinen – interaktiivinen - monologinen – sosiaalinen - yksinäinen – epämuodollinen – muodollisempi – itse valittu – ei itse valittu – omaääninen, tarjoaa – muiden ääntä kaiuttava, omistajuuden teksteihin omistajuus vähäisempi – kulttuurisesti ja – kulttuurisesti kanonisoitu, kielellisesti melko yksikielinen monimuotoinen – vieras, ”keinotekoinen” – autenttinen
  • Opettajien ja oppilaiden kohtaamisia? Media- ja tekstiarki varsin erilainen kuin oppilaiden Opettajien mediakäytöt yksipuolisempia – perinteisempiä Erityisesti nuorten suosimat mediakäytöt vieraita – suurelle osalle täysin tuntemattomia Internet hyötykäytössä – viihdekäyttö ja sosiaalinen käyttö selvästi vähäisempää Opettajat elävät painettujen ja lineaaristen tekstien maailmassa – multimodaalinen tekstimaailma vieras Asenteet teknologiaa kohtaan periaatteessa myönteiset – nähdään työvälineenä, välttämättömyytenä Ei erityistä innostusta tuoda sitä luokkahuoneeseen
  • Opettajien teknologia- ja uusmediataidot ja asenteet? nettipelit tietokonepelit IRC, Mese, Skype keskustelufoorumit esitysgrafiikka 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osaan hyvin Osaan jonkin verran, haluan oppia En osaa, haluan oppia En osaa enkä halua oppia
  • Oppilaiden media- arki monipuolisempaa Oppilaat hallitsevat paremmin netin Tärkeä keskustella Oppilaat mediakäytöistä Opettajat Kinnostuneita opp. Teksteistä samalla aaltopituudella 0 20 40 60 80 100
  • Media – oppimisen kohde vai osa toimintaa? Osa elämisen tapaa – toimintaympäristö ja yhteisö Median rooleja: – Viihdyttäjä, elämysten antaja – Tiedonvälittäjä – Yhteiskunnallinen vaikuttaja – Maailmankuvan muokkaaja – rakentaja – Identiteettien rakennusväline – Yhteisöllisyyden ja esilläolon areena – Toimintaympäristö, oppimisympäristö Koulussa näistä toteutuu vain osa Media ”ympättynä” lisänä – opiskelun kohteena, ei osana toimintaa ja käytänteitä
  • Lopuksi Mitä pidetään lukemisena, kirjoittamisena? Mitä medioita arvostetaan? Mihin koulussa sosiaalistutaan? Koulun haasteena – tukea ja laajentaa nuorten teksti- ja mediakäytänteitä – antaa tilaa erilaisten identiteettien tuottamiseen – irrottautua monokulttuurisuudesta, yksikielisistä käytänteistä ja jäykistä merkityksistä • Kuinka halukkaita nuoret ovat osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin ja luomaan tietoa yhdessä? • Kuinka halukkaita he ovat valuttamaan vapaa-ajan tekstikäytänteitä ja yhteisöjen jäsenyyksiä koulumaailmaan? – Opiskelun kohteesta (sisällöstä & tuotteesta) osaksi toimintaa ja käytänteitä – Irti vastakkainasettelusta – Ajattelutavan muutos (niin opettajien kuin oppilaidenkin) – Ennemminkin kyse pedagogisesta haasteesta ja muutoksesta
  • Ajattelutapa 1 Ajattelutapa 2 Tiedon varmuus, ennakoitavuus, pysyvyys Tiedon suhteellisuus, muuttuvuus Materiaalisuus – tieto sijaitsee jossain Immateriaalisuus – sijaitsee toiminnassa Yksilön tiedot ja taidot Yhteisön / ryhmän tiedot ja taidot Institutionaalinen asiantuntijuus Jaettu, otettu asiantuntijuus Teksti on tuote, autonominen, monologinen Teksti on prosessi, dialoginen, sosiaalinen Monomodaalisuus Multimodaalisuus Mediat = opiskelun kohde, sisältö Mediat = toimintaympäristö Mediataidot = irrallinen taito Mediataidot = toimintatapa, opiskelutapa, Teksti on paikka jossa kieli sijaitsee osa arkea ja kaikkea toimintaa Tekstillä tehdään tekoja Teollinen maailma Jälkiteollinen maailma ”Formaali oppiminen”? ”Wikioppiminen”? Oppikirjat & koulun käytänteet? opettajien oppilaiden vapaa-aika? vapaa-aika?
  • Lisää aiheesta Luukka, M.-R. , S. Pöyhönen, A. Huhta, P. Taalas, M. Tarnanen & A. Keränen 2008. Maailma muuttuu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Taalas, P., M. Tarnanen, M. Kauppinen & S. Pöyhönen 2009 (hyväksytty). Media landscapes in school and in free time – two parallel realities? Nordic Journal of Digital Literacy. Luukka, M-R., J. Hujanen, A. Lokka, T. Modinos, S. Pietikäinen, A. Suoninen 2001. Mediat nuorten arjessa. 13-19-vuotiaiden nuorten mediakäytöt vuosituhannen taitteessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Modinos, T. & A. Suoninen (toim.) 2003. Merkillinen media. Tekstit nuorten arjessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. TOLP-hankkeen julkaisuja ja esitelmiä, ks. http://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/en/research/projects/tolp/publications