Mediat Koulussa Ja Arjessa / Luukka
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Like this? Share it with your network

Share
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
No Downloads

Views

Total Views
2,906
On Slideshare
2,898
From Embeds
8
Number of Embeds
3

Actions

Shares
Downloads
7
Comments
0
Likes
4

Embeds 8

http://eforsti.wordpress.com 6
http://www.slideshare.net 1
http://fronter.com 1

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Hyvä, paha media ja kasvatus –seminaari Tampere 27.3.2009 Minna-Riitta Luukka, Jyväskylän yliopisto minna-riitta.luukka@jyu.fi
  • 2. Muuttuvat teksti- ja mediamaisemat –hanke (TOLP) TEKSTI- JA MEDIAMAAILMOJEN & KÄYTÄNTEIDEN KOHTAAMISIA? Koulu & vapaa-aika Opettajat & Oppilaat Äidinkieli & muut kielet Koulu & tietämysyhteiskunta (Tytöt & pojat) (Äk opet & vk opet) Yleiskuva = kuvaus ilmiöstä – mitä ja miten? >> kyselytutkimus Kohti ymmärtämistä – miksi? >> laadulliset aineistot Pedagogiset haasteet? >> interventiot Lisätietoa hankkeesta: www.jyu.fi/tolp
  • 3. Teoreettisia lähtökohtia ja keskeisiä käsitteitä Holistinen lähestymistapa Sosiokulttuurinen näkökulma • kieleen, teksteihin • kielen käyttöön, tekstikäytänteisiin • identiteetteihin • oppimiseen • pedagogiikkaan Tekstitaidot ja -käytänteet Monimediaisuus Monikielisyys ja –kulttuurisuus
  • 4. Kyselyn toteutus Aineisto kerätty keväällä 2006 Perustuu edustavaan otokseen kolmesta ryhmästä: – 1) suomenkielisen peruskoulun 9. luokan oppilaat – 2) äidinkielen opettajat, jotka opettavat 9. luokalla – 3) vieraiden kielten opettajat, jotka opettavat 9. luokalla Kyselyyn vastanneet: – 1720 oppilasta (toteutettu koulukyselynä) • 102 suomenkielisestä peruskoulusta – 740 opettajaa (toteutettu postikyselynä) • 417 äidinkielen opettajaa ja 324 vieraiden kielten opettajaa Vastausprosentti: – Oppilaat 86 % – Äidinkielen opettajat 41,7 % – Vieraiden kielten opettajat 32,4 %
  • 5. Kyselystä saatu yleiskuvaa Vapaa-ajan käytänteistä: – Mitä medioita käytetään, kuinka paljon, usein, missä? – Mihin tarkoitukseen, kenen kanssa, millä kielellä? – Mitä luetaan, kirjoitetaan? – Millaisia käsityksiä opettajilla ja oppilailla on medioista, vapaa- ajan käytänteistään ja niiden merkityksestä… Koulun käytänteistä: – Mikä opetusta ohjaa, mitkä ovat tavoitteet? – Miten työskennellään (kenen / mikä kanssa)? – Mitä luetaan, kirjoitetaan, tuotetaan? – Mitä ja miten ja kuka arvioi? Entä antaa palautetta? – Millaisia käsityksiä opettajilla ja oppilailla on kielten opetuksesta, oppimisesta, arvioinnista, työskentelytavoista, materiaaleista jne.
  • 6. Rajaus tänään Nuorten vapaa-ajan media- ja tekstiarki Äidinkielen opetuksen media- ja tekstiarki Mitä ja millaista? Kohtaavatko? Entäs sitten?
  • 7. Nuorten media-arki Arki vahvasti medioitu – saavutettavuus erittäin hyvä – välineistä ja mahdollisuuksista ei pulaa Monipuolista, useat mediat ovat läsnä yhtäaikaisesti Media-arki painottuu uusmedioihin ja television katseluun Interaktiiviset mediat läheisimpiä, omimpia Nuoret pääsevät medioiden pariin hyvin monenlaisissa tiloissa ja ympäristöissä - koti erityisesti uusmedian osalta keskeisin Painettujen tekstien käyttö on niin ikään melko yleistä, mutta ei kovin intensiivistä Internet on yleismedia: tiedonhaun, ajanvieton, yhteydenpidon ja rentoutumisen media Visuaalinen, tarinallinen, lyhyiden tekstien media-arki
  • 8. Tyttöjen ja poikien ”mediaprofiilit” Puhelin 100 WWW Messenger TV Elokuvat Aikakauslehdet IRC Säköposti 90 Sanomalehdet Iltapäivälehdet 80 Radio 70 60 50 40 Tietokonepelit 30 Kirjat 20
  • 9. Internet Eniten vuorovaikutukseen ja sivujen selailuun Internet sosiaalisena mediana – jonkin verran enemmän tytöille Verkkopelaaminen ja yhdessä pelaaminen pojille tyypillisempää Keskustelupalstat, omat sivut, blogit vielä melko harvinaisia Facebook ei vielä tämänikäisten foorumi > IRC galleria Suosituimmat sivustot: – Erilaiset nettiyhteisöt ja yhteydenpitosivut: IRC galleria suosituin – Messenger, erilaiset chat –sivustot. Lähes puolet mainitsi 5 suosituimman joukossa. – Pelisivut – Urheiluun ja liikuntaan liittyvät sivut – Muut harrastussivut – Tiedonhakusivustot, verkkolehdet, palvelusivustot Yhteydenpito suomeksi, pelisivut, selailu monikielistä
  • 10. Nuorten lukuharrastukset vapaa-ajalla 90 % 70 % tekstiviestit 50 % Sarjakuvat sähköpostit Uutiset Arvostelut Nuorten lehdet 30 % Pääkirjoitukset Nuorten kirjat keskustelu- palstat Aikakauslehdet Fantasia Kaunokir. Yleisönosasto Esitteet Oppikirjat Päiväkirjat Dekkarit 10 % Blogit Scifi, runot Tietokrijat Raportit Oppaat Sadut Lomakkeet Media Kaunok. Tietokir. Hallinnolliset Henkilökoht.
  • 11. TOLPin tuloksia (-06) MURSUn tuloksia (-99*) • Elävät laitteiden keskellä, käyttävät Valikoima laajentunut monipuolisesti eri medioita Vaihtunut netiksi • Televisio yleismedia – viihteen väline • Lähes kaikki käyttivät tietokonetta, kone kotona Kone ja yhteys 95 %:lla 75 %:lla, nettiyhteys puolella • Puolet luki kirjoja vähintään kerran viikossa, Vähentynyt, yksi kolmasosa 1-5 kirjaa puolessa vuodessa Vähentynyt • Kolme neljästä luki aikakauslehtiä joka viikko Ennallaan • Lähes kaikki sarjakuvia silloin tällöin Arkipäiväistynyt lisää • Uusmediat osa päivittäistä media-arkea Ennallaan • Radiota kuuntelivat lähes kaikki, tytöt enemmän • Kahdella kolmesta oma kännykkä 97 %:lla kännykkä • Tytöt lähettivät enemmän tekstiviestejä Ero pienentynyt •MURSU, ks. Luukka et. al. 2001: Mediat nuorten arjessa. 13–19-vuotiaiden mediakäytöt Vuosituhannen taitteessa. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus
  • 12. Koulun tekstikäytänteet Käytänteet sidoksissa kontekstiin – koulu diskurssiyhteisönä – Omat tekstit, tavat toimia tekstien kanssa – Ihanteet, arvot ja normit – Useita ”piilovaikuttajia”: ops, strategiatekstit, viranomaiset, oppikirjat, arvioinnin käytänteet, opettajien koulutus, ”perimätieto”… Koulun tekstitaidot vs. arjen tekstitaidot – kaksi eri maailmaa? Koulun kieli ”vieraana kielenä” – erilainen tapa hahmottaa maailmaa Luokkahuone käytänteiden ”sulatusuunina”? Oppilaat (ja opettajat) tuovat omat arjen käytänteensä, kielensä mukanaan.
  • 13. Koulun arki vahvasti monomediainen ja printtikeskeinen Luetuimpia: kaunokirjalliset tekstit, tarinat ja pohtivat tekstit; mediateksteistä sanomalehtitekstit, uutiset = kielelliset, lineaariset tekstit – Tärkeimpiä opettajien mielestä: kaunokirjalliset tekstit Vähiten luettuja: oppilaiden valitsemat tekstit, sarjakuvat, visuaaliset tekstit (lomakkeet, kaavakkeet, taulukot), Internetin tekstit Tuotetuimpia: koulukirjoitelmat ym. lineaariset tekstit – Tärkeimpiä opettajien mielestä: kirjoitelmat, esitelmät ja muut lineaariset ja monomodaaliset tekstit Vähiten tuotettuja: nauhoitukset, www-materiaalit ym. epälineaariset ja multimodaaliset tekstit
  • 14. Mitä materiaaleja opettajat sanovat käyttävänsä? aikakauslehdet sanomalehdet Internet videot tietokirjat kaunokirjallisuus oppikirja 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % en koskaan harvoin joskus usein
  • 15. Mitkä materiaalit tärkeimpiä? Oppikirja 93 % Kaunokirjallisuus 90 % Monisteet 73 % Kalvot 60 % Sanomalehti 42 % Harjoituskirja 42 % … Aikakauslehdet 10% Verkko 8 % Oppilaiden omat, vapaa-ajan tekstit 6 %
  • 16. Tekstimaailmojen eroja Nuorten vapaa-aika Koulu – monimediainen - yksimediainen – multimodaalinen - kielellinen, lineaarinen – interaktiivinen - monologinen – sosiaalinen - yksinäinen – epämuodollinen – muodollisempi – itse valittu – ei itse valittu – omaääninen, tarjoaa – muiden ääntä kaiuttava, omistajuuden teksteihin omistajuus vähäisempi – kulttuurisesti ja – kulttuurisesti kanonisoitu, kielellisesti melko yksikielinen monimuotoinen – vieras, ”keinotekoinen” – autenttinen
  • 17. Opettajien ja oppilaiden kohtaamisia? Media- ja tekstiarki varsin erilainen kuin oppilaiden Opettajien mediakäytöt yksipuolisempia – perinteisempiä Erityisesti nuorten suosimat mediakäytöt vieraita – suurelle osalle täysin tuntemattomia Internet hyötykäytössä – viihdekäyttö ja sosiaalinen käyttö selvästi vähäisempää Opettajat elävät painettujen ja lineaaristen tekstien maailmassa – multimodaalinen tekstimaailma vieras Asenteet teknologiaa kohtaan periaatteessa myönteiset – nähdään työvälineenä, välttämättömyytenä Ei erityistä innostusta tuoda sitä luokkahuoneeseen
  • 18. Opettajien teknologia- ja uusmediataidot ja asenteet? nettipelit tietokonepelit IRC, Mese, Skype keskustelufoorumit esitysgrafiikka 0% 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osaan hyvin Osaan jonkin verran, haluan oppia En osaa, haluan oppia En osaa enkä halua oppia
  • 19. Oppilaiden media- arki monipuolisempaa Oppilaat hallitsevat paremmin netin Tärkeä keskustella Oppilaat mediakäytöistä Opettajat Kinnostuneita opp. Teksteistä samalla aaltopituudella 0 20 40 60 80 100
  • 20. Media – oppimisen kohde vai osa toimintaa? Osa elämisen tapaa – toimintaympäristö ja yhteisö Median rooleja: – Viihdyttäjä, elämysten antaja – Tiedonvälittäjä – Yhteiskunnallinen vaikuttaja – Maailmankuvan muokkaaja – rakentaja – Identiteettien rakennusväline – Yhteisöllisyyden ja esilläolon areena – Toimintaympäristö, oppimisympäristö Koulussa näistä toteutuu vain osa Media ”ympättynä” lisänä – opiskelun kohteena, ei osana toimintaa ja käytänteitä
  • 21. Lopuksi Mitä pidetään lukemisena, kirjoittamisena? Mitä medioita arvostetaan? Mihin koulussa sosiaalistutaan? Koulun haasteena – tukea ja laajentaa nuorten teksti- ja mediakäytänteitä – antaa tilaa erilaisten identiteettien tuottamiseen – irrottautua monokulttuurisuudesta, yksikielisistä käytänteistä ja jäykistä merkityksistä • Kuinka halukkaita nuoret ovat osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin ja luomaan tietoa yhdessä? • Kuinka halukkaita he ovat valuttamaan vapaa-ajan tekstikäytänteitä ja yhteisöjen jäsenyyksiä koulumaailmaan? – Opiskelun kohteesta (sisällöstä & tuotteesta) osaksi toimintaa ja käytänteitä – Irti vastakkainasettelusta – Ajattelutavan muutos (niin opettajien kuin oppilaidenkin) – Ennemminkin kyse pedagogisesta haasteesta ja muutoksesta
  • 22. Ajattelutapa 1 Ajattelutapa 2 Tiedon varmuus, ennakoitavuus, pysyvyys Tiedon suhteellisuus, muuttuvuus Materiaalisuus – tieto sijaitsee jossain Immateriaalisuus – sijaitsee toiminnassa Yksilön tiedot ja taidot Yhteisön / ryhmän tiedot ja taidot Institutionaalinen asiantuntijuus Jaettu, otettu asiantuntijuus Teksti on tuote, autonominen, monologinen Teksti on prosessi, dialoginen, sosiaalinen Monomodaalisuus Multimodaalisuus Mediat = opiskelun kohde, sisältö Mediat = toimintaympäristö Mediataidot = irrallinen taito Mediataidot = toimintatapa, opiskelutapa, Teksti on paikka jossa kieli sijaitsee osa arkea ja kaikkea toimintaa Tekstillä tehdään tekoja Teollinen maailma Jälkiteollinen maailma ”Formaali oppiminen”? ”Wikioppiminen”? Oppikirjat & koulun käytänteet? opettajien oppilaiden vapaa-aika? vapaa-aika?
  • 23. Lisää aiheesta Luukka, M.-R. , S. Pöyhönen, A. Huhta, P. Taalas, M. Tarnanen & A. Keränen 2008. Maailma muuttuu – mitä tekee koulu? Äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Taalas, P., M. Tarnanen, M. Kauppinen & S. Pöyhönen 2009 (hyväksytty). Media landscapes in school and in free time – two parallel realities? Nordic Journal of Digital Literacy. Luukka, M-R., J. Hujanen, A. Lokka, T. Modinos, S. Pietikäinen, A. Suoninen 2001. Mediat nuorten arjessa. 13-19-vuotiaiden nuorten mediakäytöt vuosituhannen taitteessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Modinos, T. & A. Suoninen (toim.) 2003. Merkillinen media. Tekstit nuorten arjessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus. TOLP-hankkeen julkaisuja ja esitelmiä, ks. http://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/en/research/projects/tolp/publications