Yhteismetsien laajeneminen, tutkimusraportti 2011
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Like this? Share it with your network

Share
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
1,324
On Slideshare
1,324
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
2
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Yhteismetsien laajeneminen Uusia osakkaita ja lisää metsää Tutkimusraportti Pirjo Havia 2.8.2011
  • 2. TIIVISTELMÄKansallisessa metsäohjelmassa 2015 on tavoitteena, että yksityismetsätalouden kannattavuusparanee, metsätilojen koko kasvaa ja rakenne paranee. Keinovalikoimaan sisältyy yhteismet-säomistuksen lisääminen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Maanmittauslaitos käyn-nistivät vuonna 2009 tutkimushankkeen Yhteismetsien laajeneminen – Mahdollisuudet uusiinjäseniin. Tarkoituksena oli selvittää yhteismetsien laajenemismahdollisuuksia. Maa- ja metsä-talousministeriö rahoitti hanketta yhteistutkimusvaroista vuosina 2010–2011.Hankkeessa tehtiin tilastoselvitys yhteismetsien laajenemisesta, haastateltiin neljän yhteis-metsän avainhenkilöitä ja lähetettiin kirjekysely 166 yhteismetsälle, joista 118 vastasi.Uusia yhteismetsiä perustettiin 28 kpl 1.3.2003 - 18.4.2010 välisenä aikana. Tutkimuksen mu-kaan uudet 1.3.2003 jälkeen perustetut yhteismetsät olivat enimmäkseen suvun yhteismetsiä.Vuonna 2011 arvioidaan syntyvän noin 50 uutta yhteismetsää. Seuraavan kymmenen vuodenaikana siirtyy todennäköisesti 175 000 hehtaaria yksityismetsiä uusiin yhteismetsiin. Uudetyhteismetsät olivat laajenemishaluisia, mutta osa halusi kasvaa vain suvun sisäisillä järjeste-lyillä.Yhteismetsien laajenemishalukkuuden, uusien yhteismetsien perustamisaktiivisuuden ja met-sänomistajien tavoitteiden perusteella yhteismetsien kokonaispinta-ala voisi kasvaa noin 1,5miljoonaan hehtaariin, mikä olisi 14 % yksityismetsien pinta-alasta. Pinta-alaltaan suuret iso-jakoyhteismetsät ovat olleet aktiivisimpia laajenijoita. Asutusyhteismetsissä on ollut vähitenlaajenemishalukkuutta.Vain 18 yhteismetsää oli liittänyt tiloja tai määräaloja yhteismetsäosuuksia vastaan. Enitenliittämisiä olivat tehneet alle 500 hehtaarin sijoittaja- ja sukujen yhteismetsät. Kolmasosa yh-teismetsistä aikoi jatkossa liittää tiloja osuuksia vastaan. Jos asutusyhteismetsät, joita on yli80 kpl eri puolilla Suomea, aktivoituisivat liittämään tiloja osuuksia vastaan, sillä voisi ollamerkittävä vaikutus tilakoon kasvattamiseen.Jotta laajeneminen yleistyisi merkittävästi, tarvitaan riittävää resursointia maanmittaus-toimitusten sujuvaan hoitamiseen, yhteismetsäomistuksen tunnettuuden lisäämistä metsän-omistajien parissa, luonnonhoitopainotteisen yhteismetsän mallin kehittämistä taloudellistatulosta tavoittelevien yhteismetsien rinnalle, arvon määrittämisen selkeyttämistä sekä yhteis-metsien avainhenkilöiden osaamisen ja keskinäisen verkoston vahvistamista.
  • 3. SISÄLTÖTIIVISTELMÄ1 TAUSTA ............................................................................. 1 1.1 Yhteismetsät Kansallisessa metsäohjelmassa ................... 1 1.2 Lainsäädäntö laajenemisen ohjaajana ............................. 1 1.2.1 Teknistä ohjausta ................................................. 1 1.2.2 Yhteismetsälaki .................................................... 2 1.2.3 Kiinteistönmuodostamislaki.................................... 2 1.2.4 Tuloverolaki......................................................... 4 1.2.5 Varainsiirtoverolaki............................................... 42 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET, MENETELMÄT JA AINEISTO ......... 5 2.1 Tavoitteet.................................................................... 5 2.2 Tutkimusmenetelmät ja aineisto ..................................... 53 TULOKSET.......................................................................... 6 3.1 Suomen yhteismetsät ................................................... 6 3.1.1 Yhteismetsien määrä ja ominaisuudet ..................... 6 3.1.2 Työvoima ja palvelujen ostaminen.......................... 9 3.1.3 Osakkaat ja maksuttomat oikeudet........................10 3.1.4 Yhteismetsien pinta-alan kasvaminen ....................10 3.1.5 Uusien yhteismetsien perustaminen.......................10 3.2 Laajeneminen eri näkökulmista .....................................11 3.2.1 Laajentuneet yhteismetsät ...................................11 3.2.2 Liittäminen osuuksia vastaan prosessina ................14 3.2.3 Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvo laajenemisessa............................................................16 3.2.4 Laajenemiskokemuksia ........................................17 3.2.5 Tiedottaminen liittämisissä osuuksia vastaan ..........19 3.2.6 Osaamisverkostot................................................19 3.2.7 Laajenemisaikomukset.........................................20 3.3 Mielipiteissä hajontaa ...................................................214 JOHTOPÄÄTÖKSET .............................................................24
  • 4. 4.1 Laajenemismahdollisuuksia ja rajoitteita.........................244.2 Ennuste pinta-alan muutoksesta....................................264.3 Erilaiset laajenijat ........................................................274.4 Metsää vai osakkaita....................................................294.5 Tavoitteet taloudellisia .................................................304.6 Toimenpidesuosituksia .................................................31LIITE: KÄSITTEET
  • 5. 11 TAUSTA1.1 Yhteismetsät Kansallisessa metsäohjelmassaKansallista metsäohjelmaa 2015 tarkistettiin vuonna 2010. Ohjelmassa tavoitteen”Yksityismetsätalouden kannattavuus paranee, metsätilojen koko kasvaa ja ra-kenne paranee” tavoitetasona on, että metsätilojen keskikoko on 50 ha v. 2050.Keinovalikoimassa esitetään metsien eri omistusmuotojen, uusjakokäytännön janeuvonnan kehittäminen. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan keinovalikoi-maan sisältyy yhteismetsäomistuksen lisääminen.Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Maanmittauslaitos ovat osaltaan vas-tuussa KMO 2015:n toteuttamisesta. Yhteismetsien laajenemismahdollisuuksienselvittämiseksi käynnistettiin vuonna 2009 yhteinen tutkimushanke Yhteismetsienlaajeneminen – Mahdollisuudet uusiin jäseniin. Hanke sai rahoitusta maa- ja met-sätalousministeriön yhteistutkimusvaroista vuosina 2010–2011. Metsätaloudenkehittämiskeskus Tapio ja Maanmittauslaitos tekivät hankkeessa yhteistyötä myösMetsäkeskusten, Metsäntutkimuslaitoksen ja Kuusamon yhteismetsän kanssa.Kuusamon yhteismetsä toteutti osana hanketta haastattelututkimuksen yhteis-metsän, yhteismetsäosuuden ja yhteismetsään liitettävän tilan arvonmääritykses-tä.1.2 Lainsäädäntö laajenemisen ohjaajana1.2.1 Teknistä ohjaustaYhteismetsien laajenemiseen on kolme erilaista mahdollisuutta, jotka eivät suljetoisiaan pois: 1. Perustetaan uusia yhteismetsiä 2. Liitetään maa- ja vesialueita yhteismetsään osuuksia vastaan 3. Yhteismetsä ostaa metsää. Metsä voidaan liittää yhteismetsän alueeseen tai säilyttää erillisenä kiinteistönä osakaskunnan omistuksessa.Laajeneminen on aina ensisijaisesti yhteismetsän tai uutta yhteismetsää perusta-vien metsänomistajien oma päätös ja siten tahdonvarainen asia. Teknisesti laaje-nemista ohjaavat yhteismetsälaki ja kiinteistön muodostamislaki. Käytännössälaajenemiseen vaikuttavat myös tuloverolaki ja varainsiirtoverolaki.
  • 6. 21.2.2 YhteismetsälakiYhteismetsälain (109/2003) uudistaminen vuonna 2003 teki mahdolliseksi yh-teismetsäosuuden omistamisen, luovuttamisen ja jakamisen ilman fyysistä kanta-tilaa. Laki mahdollisti yhteismetsän perustamisen sopimuspohjaisesti ja metsänliittämisen yhteismetsään osuuksia vastaan. Yhteismetsään voidaan siis liittääkiinteistöjä tai osia niistä yhteismetsäosuuksia vastaan.Ohjesäännössä voidaan säätää, miten liittämispäätökset yhteismetsässä tehdään.Yhteismetsälain 8 §:n mukaan osakaskunnan kokouksessa voidaan päättää alueenliittämisestä yhteismetsään, jollei se ohjesäännön mukaan kuulu hoitokunnalle (8§, 10. kohta). Kokouksessa päätetään myös ohjesäännön hyväksymisestä (8§, 1.kohta) ja muuttamisesta (8§, 12. kohta). Kokouspäätökset tehdään yksinkertaisi-na enemmistöpäätöksinä äänestykseen osaa ottaneiden osuuslukujen mukaan.Ohjesäännön muuttamiseen tarvitaan kuitenkin vähintään kaksi kolmasosaa ää-nestykseen osaa ottaneiden äänistä.Ohjesäännöstä säädetään yhteismetsälain 13 §:ssä, jonka 10. kohdan mukaanohjesäännössä mainitaan muut osakaskunnan asioiden hoitoa varten tarpeellisetseikat. Tämän kohdan mukaisesti osakaskunta voi pysyvästi valtuuttaa hoitokun-nan tai toimitsijan neuvottelemaan ja päättämään kiinteistöjen liittämisestä yh-teismetsään osuuksia vastaan. Jos tällainen valtuutus on ohjesääntöön kirjattu,voidaan vuosittain osakaskunnan kokouksessa sopia ja toimintasuunnitelmaankirjata ehdot, joiden mukaan liittämispäätökset voidaan tehdä ja luovutettavanosuuden koko määrittää.Lain 14 §:ssä kielletään tekemästä sellaisia päätöksiä, joilla osakkaiden tai osa-kaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle tai jollekulle muulle ilmeisestiepäoikeutettua etua. Tämä säädös on merkityksellinen muun muassa, kun liittä-mistilanteessa määritetään luovutettavan osuuden kokoa. Se voi olla myös liittä-misen esteenä, jos osakkailla on oikeuksia, joita ei haluta antaa mahdollisille uu-sille osakkaille.1.2.3 KiinteistönmuodostamislakiKiinteistönmuodostamislain (554/1995) 10 luvussa säädetään yhteismetsän muo-dostamisesta. Metsänomistajat voivat sopia yhteismetsän perustamisesta. Tämäedellyttää, että heidän tiluksensa muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonai-suuden. Maanmittauslaitos arvioi tarkoituksenmukaisuuden. KML 99 §:n mukaan
  • 7. 3yhteismetsään voidaan liittää tiluksia antamalla luovuttajalle osuus yhteismet-sään. Tarkempia ohjeita perustamis- ja liittämistoimituksista on Maanmittauslai-toksen julkaisemassa Toimitusmenettelyn käsikirjassa.Liittämiseen voidaan ryhtyä vain, jos tilusten omistaja ja yhteismetsä ovat sopi-neet liittämisestä. Osakaskunnan osalta sopimuksesta on päätettävä yhteismetsä-lain 8 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaan. Jos siis päätöksenteosta ei ole ohje-säännössä muuta mainittu, sopimuksesta päättää osakaskunnan kokous.Sekä uuden yhteismetsän perustamistoimitus että liittämistoimitus tehdään valti-on varoin. Yhteismetsään voidaan liittämistoimituksessa liittää koko kiinteistö taiosa siitä tai määräala tai osa määräalasta. Määräala tai sen osa, joka liitetäänyhteismetsään, on yhteismetsän muodostamista koskevassa toimituksessa erotet-tava emäkiinteistöstä lohkomalla. Perustamiseen tai liittämiseen kuuluvat lohko-miskustannukset katetaan osittain valtion varoin. Liitettävän alueen lohkomisestatulee maksettavaksi perusmaksu, joka vuonna 2011 on 400 euroa. Perustamis- tailiittämistoimitukseen voi sisältyä myös yhteisesti määräosin omistetun kiinteistön(yhtymä) jakaminen osaomistajien kesken ja näin muodostettujen tilojen liittämi-nen yhteismetsään.Osakaskunnan tai liitettävien tilusten omistajan ei tarvitse hakea lainhuutoa liitet-tävälle kiinteistölle. Jos osakaskunta ostaa liitettävän kiinteistön, lainhuuto pitäähakea.Kiinteistötoimitusta haetaan kirjallisesti siltä maanmittaustoimistolta, jonka alu-eella toimituksen kohde tai pääosa siitä sijaitsee (KML 5 §). Liittämissopimukses-sa voidaan sopia, kumpi hakee kiinteistötoimitusta, liitettävän tilan omistaja vaiyhteismetsä. Hakemuksen liitteenä täytyy kiinteistön muodostamisasetuksen 8§:n mukaan toimittaa 1) sopimus tai muu asiakirja, johon hakemus perustuu;sekä 2) tarvittaessa kartta tai muu selvitys toimituksen kohteesta. Liittämistoimi-tuksessa ei tarvita uskottuja miehiä, vaan toimituksen voi hoitaa toimitusinsinöö-ri.Kiinteistönmuodostamislain 133 a §:ssä säädetään ”Jos 132 §:n 1 momentissataikka 133 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittu kiinteis-töille tulevien osuuksien suuruuksista tai niiden laskemisperusteista, osuudetmäärätään sopimuksen mukaisesti, jollei sopimus loukkaa kenenkään oikeutta.”Tilusten luovuttajan ja yhteismetsän täytyy siis sopimusta tehdessään ottaa huo-mioon, että ei loukata muiden osakkaiden etua. Sopimuksessa voidaan sopia jokoluovutettavan osuuden koosta tai osuuden määräytymisperusteista tai jättää asia
  • 8. 4liittämistoimituksessa päätettäväksi. Sopimus luovutettavan yhteismetsäosuudenkoosta voidaan tehdä liittämistoimituksessa ja merkitä pöytäkirjaan (KML 176.1§,TMK 12.1.1.). Tilanteesta ei ole käytännössä muotoutunutta menettelytapaa.1.2.4 TuloverolakiTuloverolaissa säädetään metsäverotuksen toteuttamisesta ja siihen liittyvistäverohuojennuksista. Tuloverolain 5 § mukaan yhteismetsä on verotuksellisestiyhteisetuus. Yhteisetuutta verotetaan erillisenä verovelvollisena, eikä yhteisetuu-den osakkaan saamaa osuutta yhteisetuuden tulosta pidetä hänen veronalaisenatulonaan (TVL 18 §). Yhteisetuuden verotus tapahtuu yhteisöverokannan mukaan,joka vuonna 2010 oli 2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin yleinen pääomatulojenverokanta.Yhteismetsälle on tuloverolaissa säädetty samat vähennysoikeudet kuin luonnolli-sille henkilöille sekä näiden muodostamille kuolinpesille ja yhtymille. Yhteismetsäon siis verotuksellisesti edullinen omistusmuoto metsänomistajalle. Merkittävinvähennysoikeus laajenemisen kannalta on metsävähennysoikeus, jota yhteismet-sä voi käyttää, kun se on hankkinut vastikkeellisesti metsää (TVL 55 §).Korkein hallinto-oikeus teki vuonna 2006 ennakkopäätöksen (KHO:2006:74), jon-ka mukaan henkilöiden yhteisesti ostamaan metsään tuleva metsävähennyspohjasiirtyy perustettavalle yhteismetsälle. Verotuskäytännössä on tämän jälkeen kat-sottu myös jäljellä olevan metsävähennysoikeuden siirtyvän olemassa olevalleyhteismetsälle siihen liitettävän tilan tai määräalan mukana.Sen sijaan yhteismetsäosuuden ostaminen ei synnytä uutta metsävähennysoike-utta, mikä voi olla merkittävä heikkous, kun pohditaan yhteismetsän perustamistatai yhteismetsään liittymistä sukupolvenvaihdoksen ratkaisuna. Avoinna on myöskysymys, siirtyykö käyttämättä oleva poisto-oikeus perustettavalle yhteismetsälletai yhteismetsään liityttäessä. Tästä on verotoimistoissa erilaisia näkemyksiä.1.2.5 VarainsiirtoverolakiVarainsiirtoverolain 5.1 § mukaan kiinteistöksi katsotaan myös sen määräosa jamääräala sekä kiinteistöjen yhteinen alue ja sen määräala sekä yhteisalueosuus.Yhteismetsää ja sen osuutta on siten pidettävä kiinteistönä. KHO teki yhteismet-sien laajenemisen kannalta merkittävän ratkaisun 27.11.2002. Ratkaisun(2002:83) mukaan kiinteistön liittämistä yhteismetsään ei ollut pidettävä tulove-
  • 9. 5rolain 45.1 §:n mukaisena kiinteistön luovutuksena. Tämä tarkoittaa, että liittä-mistilanteessa ei voi syntyä verotettavaa luovutusvoittoa eikä siinä makseta va-rainsiirtoveroa. Yhteismetsä maksaa kuitenkin aina varainsiirtoveron ostaessaanmetsää.2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET, MENETELMÄT JA AINEISTO2.1 TavoitteetTutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko yhteismetsien mahdollista laajentua,millä tavoin se tapahtuisi, onko mahdollista lisätä yhteismetsiin liittymistä osuuk-sia vastaan ja mitä toimenpiteitä siinä tarvitaan. Tutkimus keskittyi erityisestiselvittämään tilojen liittämistä osuuksia vastaan.Hankkeessa myös julkaistiin yleiseen käyttöön luettelo niistä yhteismetsistä, jotkaolivat tutkimushetkellä halukkaita laajenemaan. Yhteismetsiä, jotka ilmoittivathaluavansa ostaa lisää metsää, oli ostohaluisten luettelossa 71 kpl ja yhteismet-siä, jotka haluavat liittää metsää osuuksia vastaan, oli liittämishaluisten luettelos-sa 37 kpl. Luettelot on julkaistu Internetissä osoitteessa www.yhteismetsat.fi.Luettelot helpottavat laajenemishaluisten yhteismetsien ja yhteismetsästä kiin-nostuneiden metsänomistajien kohtaamista.Hankkeessa rajauduttiin tutkimaan yhteismetsien avainhenkilöiden kokemuksia jamielipiteitä. Näin ollen myös johtopäätöksiä laadittaessa näkökulma on yhteis-metsälähtöinen ja esitettävät toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti yhteismetsiinja niiden toimintaan vaikuttaviin tekijöihin.2.2 Tutkimusmenetelmät ja aineistoTilastoselvitysTutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa. Tilastollisessa tarkastelussa selvitettiintilojen liittämistä yhteismetsään osuuksia vastaan ja muulla tavoin hankittujentilojen liittämistä yhteismetsiin 1.3.2003 - 8.11.2009 välisenä aikana. Lähteenäkäytettiin Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteriä. Lisäksi tarkasteltiin uusienyhteismetsien perustamista 1.3.2003 - 18.4.2010 välisenä aikana. Kiinteistörekis-teristä saatavan tiedon lisäksi tarkasteltiin yhteismetsien hallinnon järjestämistäyhteismetsien ohjesääntöjen perusteella.
  • 10. 6Yhteismetsissä tapahtuneiden kiinteistömuutosten tilastollinen tarkastelu päätet-tiin rajata yhteismetsälain uudistamisen jälkeiseen aikaan eli 1.3.2003 alkaen.Yhteismetsän perustaminen metsänomistajien keskinäisestä sopimuksesta ja tilo-jen liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan tuli mahdolliseksi 1.3.2003 alka-en. Tarkastelujakson takaraja muotoutui Maanmittauslaitoksen laatiman yhteis-metsien laajenemista käsittelevän tilastokoosteen valmistumisajankohdan mu-kaan. Yhteismetsien laajenemista on raportissa kuitenkin tarkasteltu myös ajan-tasaisemman tiedon valossa.HaastattelututkimusToisessa vaiheessa tehtiin haastattelututkimus tilojen liittämisestä osuuksia vas-taan.Haastateltaviksi valittiin kaksi hoitokuntavetoista yhteismetsää ja kaksi toimitsija-vetoista yhteismetsää. Haastatteluun pyydettiin yhteismetsän avainhenkilöitä elitoiminnanjohtajia, toimitsijoita ja puheenjohtajia. Haastatteluun osallistui yhteen-sä kahdeksan henkilöä. Tulokset kertoivat, millaisia merkityksiä yhteismetsänavainhenkilöt antavat yhteismetsän laajenemiselle, tilojen liittämiselle osuuksiavastaan ja arvon määrittämiselle. Raportissa käytettyihin siteerauksiin on pyydet-ty haastateltujen suostumus. Haastattelututkimuksen tuloksia hyödynnettiin kol-mannen vaiheen eli kirjekyselyn suunnittelussa.KirjekyselySyksyllä 2010 lähetettiin kirjekysely 166 yhteismetsälle. Vastauksia saatiin kaik-kiaan 118 (71 %). Vastanneiden yhteismetsien metsätalouden maan pinta-ala oli359 349 ha, mikä oli 68 % kaikkien yhteismetsien maapinta-alasta. Vastanneidenyhteismetsien keskikoko oli 3 208 ha ja kaikkien yhteismetsien 3 181 ha metsäta-louden maata. Kirjekyselyn tuloksia voidaan pitää luotettavina ja yleistää kuvaa-maan kaikkia yhteismetsiä.3 TULOKSET3.1 Suomen yhteismetsät3.1.1 Yhteismetsien määrä ja ominaisuudetHuhtikuussa 2010 Suomessa oli 166 yhteismetsää (taulukko 1). Taulukon pinta-alat ovat metsämaan pinta-aloja ja niistä puuttuu osakaskunnan omistamat maa-
  • 11. 7alueet, joita ei ole liitetty yhteismetsän alueeseen. Yhteismetsien osuus yksityis-metsien pinta-alasta oli noin 4 %. Huhtikuussa 2011 yhteismetsiä oli 192 kpl janiiden pinta-ala oli 540 500 ha, mikä on lähes 5 % yksityismetsien pinta-alasta.Alle 500 hehtaarin yhteismetsiä pidetään yleisesti pieninä. On jopa esitetty näke-myksiä, että niin pieniä ei pitäisi perustaa lainkaan mahdollisen kannattamatto-muuden vuoksi. Kuitenkin tähän kokoluokkaan kuului lähes kolmannes Suomenyhteismetsistä. TAULUKKO 1. Yhteismetsien lukumäärä ja koko metsäkeskusalueittain, huhtikuu 2010. Ei sisällä osakaskuntien omistamia metsäkiinteistöjä. Metsäkeskus Yhteismetsi- Pienin Suurin Mediaa- Yhteis- en yhteismetsä, yhteismet- ni, metsien lukumäärä, ha metsä- sä, ha met- keskiko- kpl maata ha metsä- sämaata ko, ha maata Etelä- 11 153 12 298 1 083 2 564 Pohjanmaa 5 76 785 166 321 Etelä-Savo 20 117 5 461 740 1 125 Häme-Uusimaa Kaakkois- 4 80 2 157 874 996 Suomi 5 244 3 495 299 1 059 Kainuu 9 119 2 007 725 844 Keski-Suomi 40 41 54 745 2 387 7 228 Lappi 19 114 2 772 619 883 Lounais-Suomi 10 90 1 561 445 560 Pirkanmaa 8 165 2 199 940 1 080 Pohjois-Karjala Pohjois- 24 135 84 026 1 930 5 397 Pohjanmaa 8 158 3 838 372 908 Pohjois-Savo 3 19 1 320 650 663 Rannikko Yhteensä 166 116 13 589 864 3 181 KeskiarvoYhteismetsien ohjesääntöjä tarkastelemalla voitiin todeta, että 11 % yhteismet-sistä toimi toimitsijavetoisesti ja 98 % hoitokuntavetoisesti. Toimitsijavetoisetyhteismetsät olivat pinta-alaltaan selvästi keskimääräistä pienempiä, yleensä100–300 ha. Vain yksi toimitsijavetoinen yhteismetsä oli kooltaan yli 1 000 ha.
  • 12. 8Vanhin yhteismetsä, jonka perustamisvuosi oli tiedossa, oli perustettu vuonna1889. Muutamia yhteismetsiä oli perustettu 1900-luvun ensimmäisellä vuosi-kymmenellä. 1920- ja 1930 – luvuilla ei ollut kiinteistörekisterin mukaan perus-tettu yhtään yhteismetsää, sen sijaan 1940-luvun lopulla ja erityisesti 1950-luvulla oli perustettu merkittävä osa nykyisistä yhteismetsistä. Perustaminen olitaas yleistynyt 2000-luvulla.Yhteismetsiä pyydettiin luokittelemaan itsensä seuraaviin luokkiin:• Asutusyhteismetsä• Isojakoyhteismetsä• Porotilallisten yhteismetsä• Sijoittajien yhteismetsä• Suvun yhteismetsä• Tilusjärjestelyssä tai uusjaossa perustettu yhteismetsä• Muu syntyhistoria, mikä?Näistä asutus-, isojako- ja porotilallisten yhteismetsät ovat eri lakien perusteellayhteiskuntavetoisesti perustettuja yhteismetsiä, joista osan syntyhistoria ulottuuyli sadan vuoden taakse. Sijoittajien ja suvun yhteismetsät ovat uuden yhteismet-sälain mahdollistamia sopimuspohjaisesti syntyneitä yhteismetsiä. Tilusjärjeste-lyissä tai uusjaoissa perustetut yhteismetsät ovat syntyneet osana laajempaakiinteistörakenteen parantamista, missä maanmittauslaitoksella on ollut merkittä-vä rooli.Vastanneista yhteismetsistä valtaosa oli asutusyhteismetsiä (taulukko 3). Vastaa-jissa ei ollut yhtään porotilallisten yhteismetsää. Muut yhteismetsät olivat enim-mäkseen maatilalain mukaan perustettuja lisämaita. Mukana oli myös kaksi yh-teismetsää, joiden syntyhistoria liittyi torppareiden asuttamiseen 1900-luvunalussa. Nämä liitettiin asutusyhteismetsien ryhmään. TAULUKKO 2. Yhteismetsät syntyhistorian tai toiminnan luonteen mukaan. Yhteismetsän luonne Lukumäärä, kpl Osuus, % Asutusyhteismetsä 62 53 Suvun yhteismetsä 21 18 Isojakoyhteismetsä 15 13 Tilusjärjestelyssä tai uusjaossa perus- 8 7 tettu yhteismetsä Sijoittajien yhteismetsä 4 3 Muu 7 6 Yhteensä 117 100
  • 13. 9Yhteismetsien ohjesääntöjen tarkastelun perusteella toimitsijavetoisia yhteismet-siä oli kaikista yhteismetsistä 11 %. Näiden, yleensä pinta-alaltaan pienempien jaiältään uudempien, yhteismetsien vastausaktiivisuus oli hieman keskimääräistäparempi (Taulukko 4).TAULUKKO 3. Kirjekyselyyn vastanneiden asema yhteismetsässä.Vastaajan asema Lukumäärä, Osuus, % Toiminut asemas- kpl saan, keskim. vHoitokunnan puheen- 89 76 13johtajaToimitsija 19 16 4Toiminnanjohtaja 6 5 10Muu 4 3 10Yhteensä 118 100 ka 11 v3.1.2 Työvoima ja palvelujen ostaminenPalkattua työvoimaa oli pysyvässä työsuhteessa 6 prosentilla yhteismetsistä. Yh-teismetsät käyttävät aktiivisesti metsänhoitoyhdistysten palveluja muissa kuinpuukauppaa koskevissa asioissa. Puukauppapalvelujen käyttöä ei tutkimuksessakysytty.Taulukossa 5 esitetään ostopalvelujen käyttö myös yhteismetsistä, jotka ovat liit-täneet tiloja osuuksia vastaan. Kysymykseen vastasi 16 liittänyttä yhteismetsää.Liittäneet yhteismetsät ovat käyttäneet selvästi keskimääräistä enemmän metsä-teollisuusyritysten palveluja.TAULUKKO 4. Muiden kuin puukauppapalvelujen säännöllinen ostoaktiivisuus Palvelujen tarjoa- Palveluja osta- Palveluja osta- Liittäneet palve- ja neet yhteismet- neet yhteismet- lujen ostajina, % sät, kpl sät, % Metsänhoitoyhdistys 83 77 50 Metsäpalveluyrittäjä 13 12 19 Metsäteollisuusyritys 10 9 31 Muu 2 2 0 Yhteensä 108 100 100
  • 14. 103.1.3 Osakkaat ja maksuttomat oikeudetKaikkien yhteismetsien osakaskiinteistöjen lukumäärä oli 22 494, mikä oli keski-määrin 136 kiinteistöä / yhteismetsä. Kirjekyselyyn vastanneissa yhteismetsissäoli osakkaita kaikkiaan 20 242, keskimäärin 176 osakasta / yhteismetsä. Neljäs-osalla yhteismetsistä oli yhteisöosakkaita. Yhteisöjen hallussa olevat osuudet oli-vat yleensä pieniä.Yhteismetsistä 68 % tarjosi osakkailleen maksuttomia käyttö- ja nautintaoikeuk-sia. Näistä valtaosa oli metsästysoikeuksia (47 % yhteismetsistä) ja seuraavaksieniten oli kalastusoikeuksia. Joka kuudes yhteismetsä tarjosi osakkailleen mak-suttoman oikeuden poltto- tai kotitarvepuun ottoon ja joka kymmenes oikeudenkäyttää mökkiä, kämppää tai saunaa.3.1.4 Yhteismetsien pinta-alan kasvaminenTilastotarkastelussa tutkittiin, kuinka moni yhteismetsä oli kasvattanut yhteismet-sän aluetta ja millä tavoin kasvu oli tapahtunut: ostamalla lisää maata yhteismet-sän alueeseen vai liittämällä tiloja osuuksia vastaan. Tarkastelujakso oli1.3.2003–8.11.2009. Osakaskunnan omistukseen ostetut tilat, joita ei ollut liitettyyhteismetsään, jäivät tarkastelun ulkopuolelle.Yhteismetsistä 57 % (97 kpl) ei ollut kasvanut lainkaan tarkastelujaksolla. Kol-mannes (57 kpl) oli kasvattanut yhteismetsän aluetta vain ostamalla uusia met-säalueita ja liittämällä ne yhteismetsän alueeseen. Oli myös mahdollista, että yh-teismetsä oli luovuttanut maata suojelutarkoituksiin ja saanut vaihdossa suu-remman alueen tilalle.Vain 8 % eli 13 yhteismetsää oli liittänyt tiloja yhteismetsän alueeseen osuuksiavastaan. Yhteismetsien yhdistysten mukaan tarkasteltuna Eteläisen Suomen Yh-teismetsät ry:n alueella oli 10 liittänyttä yhteismetsää. Liitettyjen tilojen pinta-alaoli 1 208 ha ja liitettyjen tilojen keskikoko 43 ha. Pohjois-Suomen Yhteismetsienyhdistyksen alueella liittäneitä yhteismetsiä oli 3. Liitettyjen tilojen pinta-ala oli757 ha ja tilojen keskikoko 50 ha.3.1.5 Uusien yhteismetsien perustaminenUusia yhteismetsiä oli tarkastelujaksolla 1.3.2003–18.4.2010 perustettu 28. Uu-det yhteismetsät olivat tyypillisesti suvun tai perheen yhteismetsiä. Uusien yh-
  • 15. 11teismetsien keskikoko oli noin 316 ha ja niissä oli keskimäärin 7-8 osakastilaa,joiden keskikoko oli noin 42 ha. Uusien yhteismetsien pinta-ala oli yhteensä 8 851ha. Vuodesta 2008 alkaen on perustettu aiempaa enemmän uusia yhteismetsiä. TAULUKKO 5. Uusien yhteismetsien perustaminen metsäkeskusalueittain 1.3.2003–18.4.2010. Metsäkeskus Yhteismetsien Joista uusia yhteismetsiä, lukumäärä, kpl kpl (perustettu 1.3.2003 alkaen) Etelä-Pohjanmaa 11 2 Etelä-Savo 5 1 Häme-Uusimaa 21 1 Kaakkois-Suomi 4 1 Kainuu 5 2 Keski-Suomi 9 4 Lappi 40 3 Lounais-Suomi 19 2 Pirkanmaa 10 3 Pohjois-Karjala 8 1 Pohjois-Pohjanmaa 24 5 Pohjois-Savo 8 3 Rannikko 3 0 Yhteensä 167 28 17 % kaikista yhteismetsistä3.2 Laajeneminen eri näkökulmista3.2.1 Laajentuneet yhteismetsätMarraskuussa 2009 yhteismetsistä 42 % oli laajentunut. Tästä puuttuivat metsääosakaskunnan nimiin ostaneet yhteismetsät. Kirjekyselyyn vuonna 2010 vastan-neista laajentuneita yhteismetsiä oli 45 %. Vastanneista 118 yhteismetsästä 37oli ostanut metsää ja liittänyt alueet yhteismetsän alueeseen, 21 oli ostanut met-sää osakaskunnan omistukseen ja 18 oli liittänyt metsää osuuksia vastaan.Yhteismetsät olivat toimineet laajenemisessa seuraavasti: • 65 yhteismetsää ei ollut laajentunut millään tavalla. • 27 yhteismetsää oli ostanut metsää ja liittänyt yhteismetsän alueeseen, mutta ei ollut liittänyt metsää osuuksia vastaan • 14 oli ostanut metsää osakaskunnan omistukseen, mutta ei ollut liittänyt metsää osuuksia vastaan. • 10 yhteismetsää oli sekä ostanut metsää että liittänyt osuuksia vastaan
  • 16. 12 • 8 yhteismetsää oli liittänyt metsää osuuksia vastaan, mutta ei ollut osta- nut.Kokoluokkana aktiivisimpia tilojen ostajia olivat yli 6 000 hehtaarin yhteismetsät.Niistä 71 % oli ostanut tiloja osakaskunnan nimiin ja 86 % oli liittänyt ostettujatiloja yhteismetsän alueeseen. Metsämaan kauppoja oli tehty kaikissa kokoluokis-sa. Kooltaan 500–2 000 hehtaarin yhteismetsät suosivat muita kokoluokkiaenemmän ostettujen tilojen liittämistä yhteismetsään.Taulukkoon 6 on koottu tilastoselvityksen perusteella keskeisiä ominaisuuksiakaikista yhteismetsistä, laajentuneista yhteismetsistä ja osuuksia vastaan tilojaliittäneistä yhteismetsistä. Taulukossa eivät ole mukana kaupat, joissa alue onostettu osakaskunnan nimiin liittämättä sitä yhteismetsän alueeseen.Yhteismetsän suuri koko ja pitkä olemassaoloaika lisäävät aktiivisuutta laajenemi-seen. Vanhat yhteismetsät suosivat tilojen ostamista ja suuret yhteismetsät ovatolleet pioneereja tilojen liittämisessä osuuksia vastaan.TAULUKKO 6. Kaikki yhteismetsät, laajentuneet yhteismetsät ja tilojaosuuksia vastaan liittäneet yhteismetsät marraskuussa 2009. Kaikki yh- Laajentuneet Osuuksia vas- Ei-laajentuneet teismetsät yhteismetsät taan tiloja liit- yhteensä täneetKappalemäärä 166 70 13 96Metsämaanpinta-ala kes- 3 181 ha 4 989 ha 9 413 ha 1 863 hakimäärinYhteismetsän 44 v 80 v 43 v 37 vikä keskim.Osakastilojenmäärä kes- 136 243 368 63kim.KokoluokatLaajentuneissa yhteismetsissä korostuu niiden pitkä toiminta-aika. Liittäneet yh-teismetsät olivat selkeästi keskimääräistä suurempia ja niillä oli laajempi osakas-kunta. Keskiarvolukuja nostaa se, että liittäneissä on mukana suuria, yli kymme-nen tuhannen hehtaarin yhteismetsiä.
  • 17. 13Yhteismetsän luonneSuurin metsän ostamisaktiivisuus oli ollut isojakoyhteismetsillä, joista yli puoletoli ostanut ja liittänyt tiloja ja kolmasosa oli ostanut osakaskunnan nimiin. Asu-tusyhteismetsät olivat ostaneet myös aktiivisesti metsää. Yli kolmasosa asutusyh-teismetsistä oli ostanut tiloja ja liittänyt ne yhteismetsän alueeseen. Viidesosaasutusyhteismetsistä oli ostanut metsää osakaskunnan nimiin.Suvun yhteismetsissä oli yhtä yleisesti jätetty ostetut tilat osakaskunnan omistuk-seen kuin liitetty niitä yhteismetsän alueeseen. Sen sijaan sijoittajien yhteismet-sät olivat tähän asti aina jättäneet ostamansa tilat osakaskunnan nimiin.Tilusjärjestely- tai uusjakoyhteismetsät eivät olleet lainkaan ostaneet tiloja eivät-kä liittäneet tiloja osuuksia vastaan. Kyselyyn vastasi 8 tilusjärjestely- tai uusja-koyhteismetsää. Niistä 5 oli keskustellut laajenemisesta ja 3 päättänyt laajentua.Muut ominaisuudetLaajentuneissa yhteismetsissä korostui toiminnanjohtajien aktiivisuus. Myös toi-mitsijavetoiset yhteismetsät olivat olleet muita aktiivisempia laajenemaan.Laajenemisessa ei ollut selvästi erottuvia maantieteellisiä eroja, kun tarkasteltiinlaajenemista yleensä kiinnittämättä huomiota laajenemistapaan. Myöskään osak-kaiden käyttö- ja nautintaoikeuksilla ei näyttänyt olevan vaikutusta siihen, olikoyhteismetsä laajentunut ja miten se on laajentunut.3.2.1.1 Metsää osuuksia vastaan liittäneet yhteismetsätKokoluokatEniten liittämisiä olivat tehneet alle 500 hehtaarin yhteismetsät, joista 7 kpl oliliittänyt metsää osuuksia vastaan. Muissa kokoluokissa ei ollut lukumääräisiä ero-ja, mutta aktiivisimpana ryhmänä nousivat esille yli 6 000 hehtaarin yhteismetsät,joista puolet oli liittänyt osuuksia vastaan.Yhteismetsän luonneSijoittajayhteismetsät ja sukujen yhteismetsät olivat olleet kaikkein aktiivisimpiatilojen liittäjiä osuuksia vastaan. Niistä yhteensä 32 % oli liittänyt osuuksia vas-taan. Kaikista liittäneistä sijoittaja- ja sukujen yhteismetsien osuus oli 44 %. Iso-jakoyhteismetsissä oli myös havaittavissa liittämisaktiivisuutta. Niiden joukossaliittäneiden osuus oli 27 %. Asutusyhteismetsät, joita vastaajajoukosta oli 52 %,eivät olleet aktiivisia liittäneitä. Vain 8 % niistä oli liittänyt tiloja osuuksia vas-taan.
  • 18. 14Kaikissa ryhmissä tilusjärjestely- tai uusjakoyhteismetsiä lukuun ottamatta olitehty liittämisiä, eivätkä liittäneiden yhteismetsien lukumäärät eri luokissa paljon-kaan eronneet toisistaan. Koko tarkastelussa erot ovat pieniä ja näin pienestänäytteestä voi tehdä vain suuntaa antavia päätelmiä.Vastaajan asemaTaulukossa 7 on esitetty laajenemistavat vastaajan aseman mukaan luokiteltuna. TAULUKKO 7. Yhteismetsien laajenemistavat vastaajan aseman mukaan. Vastaajan Vastaajien Ostaneet Osakaskunnan Osuuksia asema luku- ja ym:n omistukseen vastaan määrä, alueeseen liit- ostaneet, liittäneet, kpl täneet, kpl kpl kpl Hoitokunnan 89 25 13 8 puheenjohtaja Toimitsija 19 4 4 6 Toiminnan- 5 3 3 6 johtaja Muu 4 3 1 1 Yhteensä 118 37 21 18Hoitokuntavetoisissa yhteismetsissä oli laajenemisessa suosittu tilojen ostoa janiiden liittämistä yhteismetsän alueeseen, mikä oli myös kaikkia yhteismetsiä tar-kastellen yleisin laajenemistapa. Toimitsijavetoisissa yhteismetsissä korostui tilo-jen liittäminen osuuksia vastaan, mikä selittyy osittain sillä, että ryhmässä olipaljon uusia yhteismetsiä, joissa liittäminen voi vielä käytännössä olla osa perus-tamisprosessia.3.2.2 Liittäminen osuuksia vastaan prosessinaMetsän liittäminen yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan on metsänomista-jan ja yhteismetsän välinen sopimustilanne. Ensin pyritään sopimukseen yhteis-metsään liitettävän alueen arvosta ja sitä vastaan luovutettavan yhteismetsä-osuuden koosta. Omaisuuksien arvojen ohella sopimuksen syntymiseen voivatvaikuttaa muun muassa yhteismetsän tarjoamat omaisuuden hallinnan palvelut,virkistyskäyttö- ja muut oikeudet sekä liittyvän tilan mukana seuraava metsävä-hennysoikeus.
  • 19. 15 Yhteismetsän edustaja ja mahdollinen liittyjä neuvottelevat Liitettävän alueen Yhteismetsäosuuden koon ja arviointi osakkaan aseman arviointi Sopimus liittämisestä ja osuuden koosta tai sen määrittämisperusteista Liittämistoimituksen hakeminen maan- mittaustoimistosta Toimituskokous - tarvittaessa lohkominen - uuden osakasluettelon vahvistaminen (toimitusinsinööri, asianosaisina yhteismetsän edustaja ja liittyjä)KAAVIO 1. Kiinteistön liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan pro-sessina.Sopimuksen synnyttyä haetaan liittämistoimitusta maanmittaustoimistosta. Luo-vutettavan osuuden koko voidaan jättää myös toimituksessa määritettäväksi.Käytännössä luovutettavan osuuden koko tai sen määrittämisperusteet on tärkeinliittämisessä neuvoteltava asia.Yhteismetsän osakkailla saattaa olla nautinta- ja käyttöoikeuksia, joihin liittyvänosakkaan täytyy yhteismetsälain mukaan saada tasavertaiset oikeudet. Jos liitet-tävä alue on osa kiinteistöä, toimitukseen kuuluu alueen lohkominen. Liittämisenyhteydessä ei tarvitse hakea lainhuutoa, vaan tarvittavat muutokset kiinteistötie-toihin tehdään toimituskokouksessa.Toimitukseen kuuluu myös osakasluettelon päivittäminen muuttuneilla tiedoilla.Maanmittauslaitos pitää yllä yhteismetsien osakasluetteloja yhteystietoineen. Liit-
  • 20. 16tämistoimituksessa muutetaan kokonaisosuusluku liitettyä aluetta vastaavallaosuudella ja lisätään luetteloon uusi osakas ja hänen osuuslukunsa. Jos liitettäväntilan omistaja on ennestään osakas, muutetaan hänen osuuslukuaan.Myös yhteismetsän hoitokunnan tai toimitsijan tehtävänä on yhteismetsälain 21§:n mukaan pitää osakasluetteloa, johon merkitään osakkaat, heidän omistaman-sa osakaskiinteistöt ja yhteismetsäosuudet. Käytännön sujuvan toiminnan vuoksihoitokunnan tai toimitsijan on tarkoituksenmukaista myös ylläpitää ajantasaisiaosakkaiden yhteystietoja.3.2.3 Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvolaajenemisessaYhteismetsän arvon ja yhteismetsäosuuden yksikköhinnan määrittämiseen ei olevakiintuneita käytäntöjä. Monet yhteismetsät päättävät toiminta- ja taloussuunni-telman yhteydessä osuuden yksikköhinnan, jolla ne ostavat yhteismetsäosuuksiaosakaskunnan nimiin. Hinnoitteluperusteista päättäminen on hyvin kirjavaa. Josyksikköhintaa ei ole yhteisesti päätetty osakaskunnan kokouksessa, toimitsija taihoitokunta voi päättää arvosta, jos heille on ohjesäännössä annettu siihen oikeus.Yhteismetsäosuuden arvo voidaan määrittää: • yhteismetsän varallisuuserien ja erityisarvojen summasta (summa- arvomenetelmä, jyvitysmenetelmä, kokonaisarvomenetelmä) • kauppa-arvomenetelmällä, yleensä samassa yhteismetsässä toteutuneiden kauppojen perusteella • tuottoarvomenetelmällä pääomittamalla valitulla korkoprosentilla metsästä odotettavissa olevat tuotot • menneiden vuosien tuoton kautta pääomittamalla keskimääräinen vuotui- nen tuotto tai jaettu ylijäämä valitun korkoprosentin mukaan • liittämistilanteissa luvatun tuoton kautta pääomittamalla tulevaisuudessa tavoitteena oleva tuotto valitun korkoprosentin mukaan. • päätöksentekoon oikeutetun yhteismetsän toimielimen näkemyksen perus- teella.Maanmittauslaitoksessa on parhaillaan (2011) kehittämishanke, jossa kuvataansuositeltavia menetelmiä yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämi-seen.
  • 21. 17Arvonmääritys liittämisissä osuuksia vastaanKuusamon yhteismetsässä Timo Pätsin tekemän selvityksen mukaan liitettävientilojen arvon määrityksessä ei ole erityisiä ongelmia. Sen sijaan yhteismetsän jayhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä pitäisi tehdä kehitystyötä, jotta pääs-täisiin yhtenäisiin ja läpinäkyviin hinnoittelumenetelmiin.Arvon määrittämisessä tulisi ottaa huomioon yhteismetsän koko ja tilinpäätöstie-dot sekä tarvittaessa käyttää rinnan erilaisia menetelmiä luotettavan arvion saa-miseksi. Tuottoarvomenetelmä sopii moniin tilanteisiin, myös liitettävän tilan ar-viointiin. Summa-arvomenetelmä voi sopia pienille yhteismetsille, joiden varalli-suus muodostuu yksinomaan metsäomaisuudesta. Suurilla pinta-aloilla, kun yh-teismetsällä on myös monipuolinen tulokertymä, käyttökelpoisimpana menetel-mänä Pätsi pitää ylijäämän jakoon pohjautuvaa pääomittamista, jossa tuotto-odotus pidettäisiin pitkäjänteisesti samalla tasolla. Kauppa-arvomenetelmä olisikäyttökelpoinen vain, jos samalla alueella olisi runsaasti toteutuneita yhteismet-säosuuden kauppoja.3.2.4 Laajenemiskokemuksia3.2.4.1 Neuvotteluvaltuudet ja aloitteetYhteismetsälaki ohjaa laajenemiseen liittyvää päätöksentekoa. Yksittäiset laa-jenemispäätökset voi tehdä osakaskunta, hoitokunta tai toimitsija. Neuvottelutmahdollisen tilan myyjän tai metsänsä yhteismetsään liittävän metsänomistajankanssa käydään yhteismetsissä sovittujen valtuuksien ja muotoutuneiden käytän-töjen mukaan. Neuvottelut eroavat sen mukaan, liitetäänkö tila yhteismetsän alu-eeseen vai ostetaanko osakaskunnan nimiin.Neuvottelijat liittämistilanteissaLiittämistilanteissa hoitokuntavetoisissa yhteismetsissä neuvottelut on useimmi-ten (68 % liittäneistä) käynyt hoitokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.Hoitokunta on käynyt neuvotteluja joka seitsemännessä laajentuneessa yhteis-metsässä. Toimitsijavetoisissa yhteismetsissä neuvotteluvastuu on ollut aina toi-mitsijalla.Neuvottelijat ostotilanteissaToiminnanjohtajan rooli oli suurin, kun oli ostettu metsää osakaskunnan nimiin.Yhdeksästä kysymykseen vastanneesta yhteismetsästä seitsemässä neuvottelu-valtuudet oli ollut toiminnanjohtajalla.
  • 22. 18AloitteentekijätYhteismetsiltä kysyttiin, ketkä ovat olleet ensisijaisia aloitteentekijöitä ostamisissaja liittämisissä osuuksia vastaan. Aloitteenteko jakautui seuraavasti (n=56): Hoitokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja 46 % Hoitokunta 20 % Toiminnanjohtaja 11 % Toimitsija tai varatoimitsija 7% Myyjät ja halukkaat liittyjät 7% Yhteismetsän uusi osakas 5% Yhteismetsän osakas 4%3.2.4.2 Haluttujen tilojen ja osakkaiden ominaisuudetTutkimuksessa selvitettiin, miten tärkeinä yhteismetsät pitivät vaihtoehdoissamainittuja tilojen ja uusien liittyvien osakkaiden ominaisuuksia, kun yhteismet-sään oli ostettu tai liitetty tiloja. Kysymykseen vastasivat vain ne, joilla oli laa-jenemiskokemuksia 1.3.2003 jälkeen.Kaikkein merkityksellisimpinä pidettiin sopivaa hintaa, läheistä sijaintia ja palsto-jen eheyttä. Melko tärkeiksi koettiin, metsän suuri pinta-ala, metsänhoidollinenlaatu ja että liittyvä osakas oli samanhenkinen tai ennestään yhteismetsän osa-kas.Liittämistilanteissa eniten hajontaa oli vaihtoehdossa ”Omistaja oli entuudestaanyhteismetsän osakas”. Yli kolmasosalle vastaajista tällä ei ollut merkitystä, kuntaas viidesosa piti sitä erittäin tärkeänä.Seuraavia ominaisuudet ei koettu tärkeiksi, kun yhteismetsään oli liitetty tai os-tettu tiloja: • Liittyjä asuu paikkakunnalla • Liittyjällä erityisosaamista • Liittyjänä perikunta tai yhtymä • Tilalla olevat muut erityisarvot • Liittyjä osakkaan tuttu • Välittömät hakkuumahdollisuudet3.2.4.3 Ostetut kiinteistöt
  • 23. 19Yhteensä 1.3.2003 jälkeen ostettuja alueita ilmoitettiin olevan 8 643 ha, mikä olinoin 2 % kokonaispinta-alasta. Ostettujen kiinteistöjen liittäminen yhteismetsäänoli yleisempää kuin niiden jättäminen osakaskunnan omistukseen.Yhteismetsät ilmoittivat ostaneensa ja liittäneensä yhteismetsän alueeseen 125tilaa ja 5 254 ha. Yhteismetsäkohtaisesti ostetut pinta-alat vaihtelivat 5 hehtaa-rista 797 hehtaariin. Ostettujen alueiden pinta-alaosuus oli reilu prosentti yhteis-metsien kokonaispinta-alasta.Ostettuja tiloja, joita ei ollut liitetty yhteismetsän alueeseen, oli kaikkiaan 56 kplja 3 389 ha. Ostettujen tilojen kokonaispinta-ala vaihteli 15 hehtaarista 930 heh-taariin. Pinta-alaosuus oli vajaa prosentti vastanneiden yhteismetsien kokonais-pinta-alasta.3.2.5 Tiedottaminen liittämisissä osuuksia vastaanYhteismetsät, jotka ovat päättäneet liittää tiloja osuuksia vastaan, eivät ole olleetaktiivisia liittämismahdollisuuden tiedottamisessa. Reilu kolmannes (39 %) ei olevielä tehnyt minkäänlaista tiedottamista. Alle puolet (48 %) oli tiedottanut liittä-mismahdollisuudesta osakkailleen.. Yleisimmin tiedottamisen kohteena ovatkinolleet yhteismetsän omat osakkaat. Seuraavaksi eniten oli liittämismahdollisuu-desta tiedotettu lähiseudun metsäorganisaatioille (26 % yhteismetsistä). Vainjoka kuudes (17 %) liittämispäätöksen tehneistä yhteismetsistä oli tiedottanutmyös lähiseudun metsänomistajille. Joka kymmenes oli mainostanut liittämis-mahdollisuutta tiedotusvälineissä tai Internetissä.Sijoittajien yhteismetsät olivat aktiivisimpia tiedottajia. Suvun yhteismetsät jatilusjärjestely- tai uusjakoyhteismetsät eivät olleet lainkaan tiedottaneet lähiseu-dun metsäorganisaatioille.3.2.6 OsaamisverkostotTutkimuksessa selvitettiin, millainen verkosto toimii avainhenkilöiden osaamisentukena mesien liittämisessä osuuksia vastaan. Lähes puolet, 42 %, vastasi, etteiole saanut tässä asiassa keneltäkään neuvoja. Yleisimmin neuvoja oli saatu mui-den yhteismetsien toimihenkilöiltä.Tahot, joilta yleisimmin oli saatu neuvoja tilojen liittämisestä osuuksia vastaan(n=79):
  • 24. 20 Muiden yhteismetsien toimihenkilöt 25 kpl Muiden yhteismetsien luottamushenkilöt 11 kpl Metsäkeskukset 8 kpl Maanmittauslaitos 7 kpl Metsänhoitoyhdistykset 6 kpl Muut tahot, yhteismetsäpäivät, kirjallisuus, lehdet 12 kplMuina tahoina mainittiin valtakunnallisesti toimivia virkamiehiä ja asiantuntijoita.3.2.7 LaajenemisaikomuksetMahdollisesta laajenemisesta ovat aktiivisimmin keskustelleet sijoittajien ja suvunyhteismetsät ja muita harvemmin keskustelua ovat käyneet isojakoyhteismetsät.Yhteismetsistä puolet (52 %) oli päättänyt laajentua. 71 % oli keskustellut peri-aatteellisella tasolla laajenemisesta ja kolme neljäsosaa keskustelua käyneistä olipäättänyt laajentua. Kielteisen laajenemispäätöksen oli tehnyt 18 % yhteismetsis-tä osakaskunnan kokouksessa käydyn periaatteellisen laajenemiskeskustelun jäl-keen.LaajenemistavatLaajenemishaluisista yhteismetsistä 85 % aikoi ostaa tiloja ja liittää niitä yhteis-metsän alueeseen ja kolmasosa aikoi ostaa tiloja osakaskunnan omistukseen. Ylipuolet aikoi liittää tiloja osuuksia vastaan.Suunniteltujen laajenemistapojen yleisyys kaikissa yhteismetsissä: Aikoo ostaa tiloja ja liittää ne yhteismetsään 40 % yhteismetsistä Aikoo liittää tiloja osuuksia vastaan 31 % Aikoo ostaa tiloja osakaskunnan nimiin 16 % Aikoo yhdistyä toisen yhteismetsän kanssa 2% Ei aio laajentua lainkaan 18 %Suvun yhteismetsistä kolmasosa oli tehnyt päätöksen liittää tiloja osuuksia vas-taan ja sijoittajien yhteismetsistä valtaosa. Tilusjärjestely- tai uusjakoyhteismet-sissä ei ollut aiempia laajenemiskokemuksia. Aikomuksia sen sijaan kyselyn mu-kaan oli. Kaksi tilusjärjestely- tai uusjakoyhteismetsää aikoi liittää tiloja osuuksiavastaan ja yksi aikoi ostaa tiloja liittääkseen niitä yhteismetsään.Laajenemista aikovien yhteismetsien ominaisuuksiaKaikki sijoitusyhteismetsät olivat päättäneet laajentua, samoin kaikki yhteismet-sät, joilla oli palkattua työvoimaa. Vähiten myönteisiä laajenemispäätöksiä olitehty tilusjärjestely- tai uusjakoyhteismetsissä ja asutusyhteismetsissä.
  • 25. 21Yhteismetsissä, jotka olivat päättäneet ostaa tiloja ja liittää niitä yhteismetsänalueeseen, erottui seuraavia piirteitä: • Pienimmät ja suurimmat kokoluokat aikoivat aktiivisimmin ostaa • Lähes kaikki toimitsijavetoiset aikoivat ostaa • Yhteismetsät, joissa on toiminnanjohtaja, olivat muita aktiivisempiaYhteismetsissä, jotka olivat päättäneet ostaa tiloja osakaskunnan omistukseen,erottui seuraavia piirteitä: • Ostoaikomukset olivat voimakkaimmat 2 000 -6 000 hehtaarin ja alle 500 hehtaarin kokoluokissa. (noin 40 % luokan laajenemispäätöksen tehneistä) • Puolet toimitsijavetoisista yhteismetsistä aikoi ostaa osakaskunnan omis- tukseenYhteismetsissä, jotka olivat päättäneet liittää tiloja osuuksia vastaan, erottui seu-raavia piirteitä: • Yli 6 000 hehtaarin yhteismetsät aikoivat muita yleisemmin liittää osuuksia vastaan (86 % luokan laajenemishaluisista) • Kaikissa kokoluokissa yli puolet laajenemispäätöksen tehneistä aikoi liittää osuuksia vastaan. • Yhteismetsät, joissa on toiminnanjohtaja, olivat muita aktiivisempia • Puolet toimitsijavetoisista yhteismetsistä aikoi liittää osuuksia vastaan • Osakkaiden vastikkeettomat käyttö- ja nautintaoikeudet eivät ilmeisesti vaikuttaneet liittämisaktiivisuuteen.3.3 Mielipiteissä hajontaaTutkimuksessa selvitettiin vastaajien mielipiteitä yhteismetsien laajenemisesta jasiihen liittyvistä ajankohtaisista ilmiöistä. Laajenemisen hyödyistä oltiin melkosamaa mieltä. Siinä nousi esille taloudellisten hyötyjen arvostaminen ja osakkaillekoituvien hyötyjen rinnalla myös oman hyödyn toteutuminen. Hajontaa oli enitenlaajenemisen toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä, kuten luovutusrajoituksenvaikutuksessa ja uusien osakkaiden ottamisessa.Liittämisen hyödytYhteismetsiä pyydettiin kertomaan, mitä he pitivät hyötyinä, kun tiloja liitetäänyhteismetsään osuuksia vastaan. Yleisimmin hyötynä pidettiin suurempia tuottojaosakaskunnalle. Tätä painottivat erityisesti asutusyhteismetsät. Kolmasosa laaje-nevista yhteismetsistä piti hyötynä uusien osakkaiden myötä saatavaa uutta aktii-visuutta osakaskunnassa ja neljäsosa piti liittämisen hyötynä nykyistä säännölli-sempiä puunmyyntituloja.Nykyistä säännöllisempiä puunmyyntituloja pidettiin yhtä yleisesti hyötynä eri-luonteisissa yhteismetsissä. Sijoittajayhteismetsät pitivät muita enemmän hyöty-nä Uutta aktiivisuutta osakaskuntaan. Uusia vastuunkantajia osakaskuntaan piti-
  • 26. 22vät hyötynä erityisesti yhteismetsät, joilla ei ollut palkattua työvoimaa. Uuttaosaamista osakaskuntaan pitivät hyötynä erityisesti suvun yhteismetsät ja yh-teismetsät, joilla ei ollut palkattua työvoimaa.Vastanneet yhteismetsien avainhenkilöt (n=46) arvioivat liittämisissä osuuksiavastaan saavutettavat hyödyt seuraavasti: Suuremmat tuotot osakaskunnalle 65 % Uutta aktiivisuutta osakaskuntaan 33 % Nykyistä säännöllisemmät puunmyyntitulot 26 % Uusia vastuunkantajia osakaskuntaan 24 % Uutta osaamista osakaskuntaan 20 % Virkistyskäyttömahdollisuudet kasvavat 13 % Muita hyötyjä 13 % Suurempi pinta-ala mahdollistaisi oman metsäammattilaisen palkkaamisen 11 %Muina hyötyinä mainittiin: • Liittyjille tuleva hyöty • Perikunnille mahdollisuus tilajärjestelyihin • Suvun eri muodoissa olevan omistuksen saaminen yhteen • Tilusrakenteen paraneminen • Yhteismetsän arvon nousu ja sen merkityksen kasvaminen osakkaille • Pinta-alan kasvu laajentaa toimintaaVäittämään ”Minulle on henkilökohtaisesti hyötyä siitä, että yhteismetsä kasvaa”,vastasi 113 henkilöä, joista täysin tai osittain samaa mieltä oli 61 % ja täysin taiosittain eri mieltä 28 %. Joka kymmenes ei osannut sanoa.LuovutusrajoitusVäitettä ”Ohjesäännössä määrätty pienin luovutettava osuus koskee myös liittä-mistilanteita” arvioi 113 vastaajaa. Mielipiteissä oli paljon hajontaa ja joka viidesei osannut ottaa kantaa väitteeseen: Täysin samaa mieltä 28 % Osittain samaa mieltä 20 % Osittain eri mieltä 13 % Täysin eri mieltä 18 % En osaa sanoa 21 %
  • 27. 23Vastauksiin ei vaikuttanut, oliko yhteismetsä liittänyt tiloja osuuksia vastaan vaiei. Ennemminkin näyttää siltä, että tiloja liittäneet olivat asiassa hieman liittämät-tömiä epävarmempia, koska useampi oli vastannut, ettei osaa sanoa.Yhteismetsälain 17 § antaa yhteismetsälle mahdollisuuden rajoittaa luovutettavanosuuden kokoa. Rajoitus on merkittävä ohjesääntöön. Yhteismetsistä 91 % oliohjesäännössään rajoittanut pienimmän luovutettavan osuuden kokoa. Yhteismet-sälakia muutettiin vuonna 2007 ja siinä yhteydessä täsmennettiin luovutusrajoi-tusta seuraavasti: Jollei ohjesäännössä toisin määrätä, 1 momentin nojalla määrättyä luovutusrajoitusta sovelletaan myös luovuttajan luovutuksen yhtey- dessä itselleen pidättämään yhteismetsäosuuteen sekä yhteismetsä- osuuden saantoon, joka perustuu: 1) määräosin omistetun osakaskiinteistön jakamista koskevaan so- pimukseen; tai 2) muuhun saantoon kuin luovutukseen.Tämän täsmennyksen ja siihen liittyvän lakimuutoksen perustelun jälkeen voidaankatsoa, että luovutusrajoitus koskee myös liitettäessä luovutettavaa osuutta.Kantaa ottavia mielipiteitäYhteismetsien avainhenkilöillä on selkeitä mielipiteitä laajenemiseen liittyvistäasioista. Väittämiin oli harvoin vastattu ”En osaa sanoa”. Yksimielisin kanta olisuvun yhteismetsien avainhenkilöillä yhteismetsän tulevaisuudesta. Heistä 90 %haluaa säilyttää yhteismetsän suvun hallussa ja vain joka kymmenes on halukaslaajentamaan suvun ulkopuolelle.TAULUKKO 8. Mielipideväittämien vastauksia.Väittämä Täysin tai Täysin tai En osaa osittain osittain eri sanoa, % samaa mieltä, % vastaajista mieltä, % vastaajista vastaajistaHaluan vaikuttaa niin, että yhteis- 84 11 5metsämme laajenisi.Metsähallituksen, kuntien ja seura-kuntien tulisi perustaa maistaansiemenyhteismetsiä, joihin yksityis- 55 35 10metsänomistajat voisivat liittää ti-lansa.En halua yhteismetsään uusia osak- 27 68 5kaita.Uusien osakkaitten ottaminen rajoit- 23 72 5taa nykyisten osakkaiden oikeuksia.Kasvaminen tuo mukanaan uusia 38 59 3ongelmia.
  • 28. 24Toiseksi yleisin yksimielisyyttä esille nostava väittämä oli ”Haluan vaikuttaa niin,että yhteismetsämme laajenisi”. Väittämään vastasi 112 avainhenkilöä ja heistä84 % oli samaa mieltä. Vain 5 % vastasi, ettei osaa sanoa.Yhteiskunnan ohjauskeinoihin liittyvät mielipiteetTutkimuksessa pyydettiin arvioimaan myös kuvitteellisia ja olemassa olevia tuki-muotoja yhteismetsien laajenemisen kannalta.. Nykyisiä tukimuotoja, varainsiir-toveron vapaus liittämisessä ja maksuton liittämistoimitus, pidettiin tärkeimpinä. 100 % 90 % 80 % 70 % En osaa sanoa 60 % Ei tärkeä 50 % Melko tärkeä Tärkeä 40 % Erittäin tärkeä 30 % 20 % 10 % 0% Varainsiirtoveron Maksuton Määräaikainen puun Tukea Korkeammat vapaus liittämistoimitus myyntitulojen metsäsuunnitelman Kemera-tuet verovapaus päitykseenKUVA 1. Yhteismetsien näkemyksiä erilaisten tukimuotojen tärkeydestäyhteismetsien laajentumisen kannalta.4 JOHTOPÄÄTÖKSET4.1 Laajenemismahdollisuuksia ja rajoitteitaNykyiset olosuhteet tukevat laajenemistaYhteismetsissä on kasvavaa halua laajentua. Avainhenkilöillä on voimakasta laa-jenemishalua. Yhteismetsillä on myös monipuolisia mahdollisuuksia laajenemi-seen. Nykyinen lainsäädäntö näyttäisi tukevan riittävästi yhteismetsien laajene-mista. Maanmittaustoimitusten maksuttomuus ja nykyisen kaltainen verokohteluvaikuttavat myönteisesti yhteismetsien laajenemiseen.Tärkeimmät laajenemiseen vaikuttavat seikat yhteismetsissä ovat osakaskunnantahtotila sekä yhteismetsien avainhenkilöiden ja heidän lähiverkostonsa aktiivi-suus ja osaaminen. Asutusyhteismetsissä sekä tilusjärjestely- tai uusjakoyhteis-
  • 29. 25metsissä on vielä liian vähän laajenemisen tahtoa, jos tavoitteena pidetään mah-dollisimman monen yhteismetsän laajenemista.Uusien osakkaiden liittyminen on todennäköisesti helpointa suurten osakasmääri-en yhteismetsissä. Uudet osakkaat sulautuvat heterogeeniseen omistajajoukkoonhelpommin kuin pieneen, oman toimintatapansa ja sisäisen kulttuurinsa vakiin-nuttaneeseen osakaskuntaan. Suuret pinta-alat tarkoittavat myös suurta rajapin-taa, jolloin ”lähellä” sijaitsevia tiloja on runsaasti. Lisäksi suurten pinta-alojenyhteismetsät ovat liittyjille houkuttelevia laajojen virkistyskäyttömahdollisuuksienvuoksi.Voimakkaan laajenemisen rajoitteita yhteismetsissäNykyistä voimakkaamman laajenemisen rajoitteena yhteismetsissä on tällä het-kellä osakaskuntien tahto ottaa vastaan uusia alueita ja uusia osakkaita sekäavainhenkilöiden kyky johtaa ja markkinoida määrätietoisesti laajenemista. Pai-koin rajoitteena ovat pitkät etäisyydet yhteismetsien alueiden ja mahdollistenliitettävien tilojen välillä. Osa yhteismetsistä, erityisesti sijoittajien yhteismetsät,eivät kuitenkaan pidä pitkiä etäisyyksiä esteenä, vaan ovat valmiita hankkimaanhajallaankin olevia tiloja.Mahdollisia yhteismetsiin liittyjiäYksityisten metsänomistajien odotukset ja mielipiteet tukevat riittävästi yhteis-metsien laajenemista. Yhteismetsien laajenemisen kannalta on kannustavaa, ettäjoka viides metsänomistaja saattaa olla kiinnostunut jonkin metsäalueen liittämi-sestä yhteismetsään ja joka kymmenes voisi liittää kaikki metsänsä. (Rämö & Tilli2007.)Potentiaalisimpia metsiensä yhteismetsiin siirtäviä metsäomistajia ovat alle 50hehtaaria omistavat, iäkkäät yksinomistajat, perikunnat ja yhtymät sekä suurem-pia kokonaisuuksia omistavat metsiin sijoittajat. Julkisyhteisöjen kiinnostus yh-teismetsiä kohtaan on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut. Uusien yhteis-metsien perustamisessa on metsäalueiden liittäjinä ollut mukana kuntia, metsän-hoitoyhdistyksiä, metsäkeskuksia ja Metsähallitus.Noin 80 % yksityisistä metsätiloista on kooltaan alle 50 ha ja niiden pinta-alaosuus Suomen yksityismetsistä on noin 44 % eli noin 4,6 miljoonaa hehtaaria(Metsäntutkimuslaitos 2010.). Metsätalouden kannattavuutta ja tilusrakennettaajatellen kannattaisi yhteismetsien laajenemisessa erityisesti panostaa näidentilojen omistajiin. Jos näistä tiloista kymmenesosa liittyisi uuteen tai olemassaolevaan yhteismetsään, yhteismetsien pinta-ala kasvaisi noin 1 miljoonaan heh-
  • 30. 26taariin. Tällöin yhteismetsien osuus yksityismetsistä kaksinkertaistuisi nykyisestänoin 5 prosentista 10 %:iin.4.2 Ennuste pinta-alan muutoksestaPuolet yhteismetsistä ennustaa pinta-alansa kasvavan seuraavan viiden vuodenaikana, vajaa puolet arvelee, että yhteismetsän pinta-ala ei muutu. Viisi yhteis-metsää vastasi, että todennäköisesti yhteismetsä puretaan, se yhdistyy toisenyhteismetsän kanssa tai sen pinta-ala pienenee.Yhteismetsien pinta-ala voisi kolminkertaistuaNykyisten olosuhteiden vallitessa yhteismetsien osuus yksityismetsistä voisi kas-vaa noin 14 %:iin eli noin 1,5 miljoonaan hehtaariin. Siirtyminen yhteismetsä-omistukseen tapahtuisi erityisesti alle 50 hehtaarin tiloilla, perikuntien ja yhtymi-nen metsissä ja sijoittajien metsissä.Kasvu edellyttäisi voimakasta alueellista panostamista uusien yhteismetsien pe-rustamiseen. Metsänhoitoyhdistysten ja metsäkeskusten pitäisi tukea perustamis-ta ja liittämistä omalla palvelutoiminnallaan. Tästä on jo hyviä malleja Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa.Tarvittaisiin yhteismetsien tunnettuuden voimakasta paranemista metsänomista-jien parissa sekä laajenemiseen liittyvän palvelutoiminnan ja prosessien kehittä-mistä. Yhteismetsien omaa laajenemisosaamista ja -toimintaa pitäisi myös kehit-tää. Verotus on osaltaan voimakas yhteismetsien laajenemisen ohjauskeino jasiinä tapahtuvat myönteiset muutokset lisäisivät yhteismetsien laajenemisvauhtia.Kymmenessä vuodessa 750 000 hehtaariin nykyvauhdillaYhteismetsien pinta-ala nousee todennäköisesti 750 000 hehtaariin seuraavankymmenen vuoden aikana, jos verolainsäädännön tai muiden ulkoisten tekijöidenvuoksi ei synny laajenemisen esteitä. Yhteismetsiä on vuonna 2022 mahdollisestinoin 700 kpl. Huhtikuussa 2011 yhteismetsiä oli 192 kpl ja niiden pinta-ala oli540 500 ha.Vuonna 2010 uusia yhteismetsiä perustettiin 21 ja perustamishakemuksia tehtiin32. Vuonna 2011 uusia yhteismetsiä oletetaan syntyvän 50, mikä on myös asetet-tu Maanmittauslaitoksessa tulostavoitteeksi. Jos perustamistahti jatkuu nykyisenä(50 uutta yhteismetsää vuodessa) ja uusien yhteismetsien keskikoko olisi noin350 ha, siirtyisi kymmenessä vuodessa 175 000 hehtaaria uusiin yhteismetsiin.
  • 31. 27Yhteismetsät ovat ostaneet 2000-luvulla keskimäärin 1 300 ha metsää vuodessa.Uusilla yhteismetsillä on voimakas halu laajentua, mikä näkyy myös ostoaktiivi-suuden kasvuna. Seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteismetsät ostavat to-dennäköisesti yli 20 000 ha metsää.Tilojen liittämiseen yhteismetsäosuuksia vastaan vaikuttaa erityisesti se, mitenhalukkaita yksityiset metsänomistajat ovat liittymään olemassa olevien yhteis-metsien osakkaiksi. Halukkaita vastaanottajia on enemmän kuin aiemmin, ainakin37 yhteismetsää eri puolilla Suomea. Ajanjaksolla 2003–2009 vain 13 yhteismet-sää oli liittänyt metsää osuuksia vastaan. Tähän asti liittämisiä osuuksia vastaanon tehty noin 300 ha vuodessa. Kun liittämällä laajenevien yhteismetsien luku-määrä kasvaa, kasvaa myös liitettävä pinta-ala arviolta noin 1 500 hehtaariinvuodessa, mikä tarkoittaa noin 15 000 hehtaaria seuraavan kymmenen vuodenaikana.4.3 Erilaiset laajenijatAktiiviset, arvaamattomat uudet yhteismetsätUudet yhteismetsät ovat yleisimmin suvun yhteismetsiä. Myös sijoittajien perus-tamat yhteismetsät ovat ilmeisesti yleistymässä. Tässä tutkimushankkeessa niitäoli vain 4 kpl, mutta hankkeen kestäessä on perustettu uusia sijoittajien yhteis-metsiä.Uutena ilmiönä on yleistymässä organisaatiovetoisesti julkisyhteisön metsäomai-suuden ympärille perustettava yhteismetsä, joka tarjoaa mahdollisuuden alueenmetsänomistajille liittää tilansa yhteismetsään. Näkyvänä esimerkkinä on toiminutmuun muassa Kauhavan yhteismetsän perustaminen kunnan maa-alueiden ympä-rille. Nähtäväksi jää, muotoutuuko toiminta näissä yhteismetsissä sijoittajayh-teismetsän luontoiseksi.Uudet yhteismetsät olivat olleet aktiivisimpia tilojen liittäjiä osuuksia vastaan.Osittain aktiivisuus selittyy sillä, että niiden vaiheittainen perustamisprosessi olivielä kesken; otettiin uusia ”perustajaosakkaita” ensimmäisten toimintavuosienaikana.Uusilla yhteismetsillä on kuitenkin selvästi halua laajentua myös jatkossa. Kaikkisijoittajien yhteismetsät haluavat liittää tiloja osuuksia vastaan ja ostaa tiloja.Suuri osa sukujen yhteismetsistä aikoo myös ostaa tiloja ja liittää metsää osuuk-
  • 32. 28sia vastaan, joskin niiden liittämishalu on rajoitetumpi. Osa haluaa säilyttää omis-tuksen täysin suvun hallussa.Kehityshistoria suvun yhteismetsissä on lyhyt, siksi luotettavia ennusteita onmahdotonta tehdä. On mahdollista, että ajan ja uusien omistajasukupolvien myö-tä laajenemishalu suuntautuu voimakkaasti suvun metsänomistuksen ulkopuolel-le. Mutta on myös mahdollista, että osassa suvun yhteismetsiä kehitys johtaa laa-jenemishaluttomuuteen. Pienissä, alle 500 hehtaarin yhteismetsissä voi lähitule-vaisuudessa yleistyä myös yhteismetsän yhdistyminen toisen yhteismetsän kans-sa..Osaavat, aktiiviset isojakoyhteismetsätIsojakoyhteismetsät ovat tyypillisesti laajoja ja toimineet jo pitkään. Niitä johde-taan ammattimaisesti ja monesti niissä on palkattu toiminnanjohtaja. Laajenemi-sen näkökulmasta niiden vahvuus on toimintahistorian myötä kertynyt kokemusja osaaminen sekä omassa alueellisessa ja valtakunnallisessa verkostossa toimi-minen. Ne osaavat hyödyntää myös toistensa osaamista. Toiminnanjohtajien roolion näkyvä ja osakkaiden luottamusta nauttivien toiminnanjohtajien osaamisella janäkemyksillä on todennäköisesti vaikutusta myös osakaskunnan päätöksiin. Tätätaustaa vasten on luonnollista, että isojakoyhteismetsät olivat aktiivisimpia tilojenostajia ja aktiivisia myös liittämisissä.Sisäänpäin lämpiävät asutusyhteismetsätAsutusyhteismetsiä on paljon, joten niissä on paljon laajenemispotentiaalia. Sensijaan laajenemishistoriaa ja laajenemishalua niissä oli vähän. Kyselyyn vastasi62 asutusyhteismetsää ja niistä vain 5 oli liittänyt tiloja osuuksia vastaan. Kol-masosa oli kuitenkin ostanut lisää metsää.Asutustilojen syntyhistoria liittyy suurelta osin tilansa sodassa menettäneen siirto-laisväestön asuttamiseen. Näitä yhteismetsiä hallinnoi pääsääntöisesti vasta so-dan jälkeinen toinen sukupolvi. On mahdollista, että niissä ei ole tähän mennessäollut suurta valmiutta laajentaa osakaskuntaa siirtolaistaustaisen väestön ulko-puolelle.Asutusyhteismetsien aktiivisella laajenemishalulla olisi suuri vaikutus met-sänomistusrakenteen kannalta, koska ne sijaitsevat eri puolilla Suomea ja niitä onlukumääräisesti paljon. Jatkossa pitäisikin selvittää, miten asutusyhteismetsätmotivoituisivat laajentumaan. Hoitokuntien puheenjohtajilla ja jäsenillä on asu-tusyhteismetsissä merkittävä rooli.
  • 33. 29Potentiaaliset tilusjärjestely-, uusjako- ja lisämaayhteismetsätTässä yhteismetsäryhmässä ei ole ollut laajenemisaktiivisuutta. Sen sijaan laa-jenemis-aikomuksia on, joten on mahdollista, että nämä yhteismetsät aktivoituvatsekä ostamaan että liittämään tiloja osuuksia vastaan.Keskustelusta siirryttävä toimintaanAktiivisimmin olivat laajentuneet ne yhteismetsät, joissa oli käyty periaatteellinenkeskustelu laajenemisesta, kirjattu laajenemisen periaatteet ja tavoitteet esimer-kiksi strategiaan ja tehty markkinointitoimenpiteitä. Aktiivisessa laajenemisessaon siis kyse myös laajenemisen johtamisesta ja markkinoinnista. Yhteismetsienmarkkinointitoimenpiteet ovat tähän asti enimmäkseen rajoittuneet omiin osak-kaisiin.Vaikuttaa siltä, että keskustelua saatetaan käydä hyvinkin aktiivisesti, mutta toi-menpiteisiin ei silti ryhdytä. Tämä lienee tyypillistä erityisesti liittämisissä osuuk-sia vastaan ja silloin, kun yhteismetsällä ei ennestään ole liittämisen kokemuksia.Haastatteluissa eräs vastaaja ilmaisi liittämistavoitteet näin: ”Toimintasuunnitelmaan on kirjattu mahdollisuus liittää tiloja osuuk- sia vastaan.”Jotta mahdollisuuksista tulisi totta, tarvitaan yhteismetsissä niin avainhenkilöillekuin osakkaille hyviä malleja ja tietoa laajenemisvaihtoehdoista ja niiden toteut-tamiseen liittyvistä prosesseista. Tarvitaan myös avainhenkilöiden osaamisen pa-rantamista erityisesti johtamisessa ja markkinoinnissa.4.4 Metsää vai osakkaitaOstaminen on yhteismetsille tutumpaa kuin liittäminen osuuksia vastaan. Tilakau-pan käytännöt ovat vakiintuneita. Ostamalla laajeneminen tulee todennäköisestiedelleen olemaan yleisin olemassa olevien yhteismetsien laajenemistapa. Jos yk-sityiset metsänomistajat pyrkivät tilojen myynnin tai uusien yhteismetsien perus-tamisen sijaan enenevästi liittymään olemassa olevien yhteismetsien osakkaiksi,se luonnollisesti vaikuttaisi yhteismetsien laajenemistapojen kehittymiseen.Ostamalla kasvamista rajoittavat sopivien myyntiin tulevien tilojen vähäisyys japääomien puute. Kuten yksi haastateltava asian ilmaisi: ”Tietysti liittäminen ois helpompi, ei tarvitse rahaa, mutta taas toi- saalta tulis lisää osakkaita.”Jos liittämisestä ei ole ennestään kokemuksia, siihen liittyy epävarmuutta proses-sin onnistumisesta ja erityisesti arvon määrityksen oikeudenmukaisuudesta. Yh-
  • 34. 30teismetsät pitävät erityisen tärkeänä osakkaiden tasapuolista kohtelua ja sen to-teutumista myös liittämistilanteissa. ”Ei tässä hirveen raskaisiin prosesseihin ole halua, että niin paljon tarvittaisiin uusia osakkaita, että lähdettäisiin vaikeuksia hakemaan.”Tilojen liittämiseen osuuksia vastaan suhtaudutaan yhteismetsissä eri tavoin. Osaei halua lainkaan uusia osakkaita, osa haluaa liittää vain olemassa olevien osak-kaiden maita ja osa suvun yhteismetsistä vain suvun jäsenten maita. Haastatte-lussa ilmaistiin liittämiseen suhtautumista muun muassa näin: ”On aika paljon sellaisia muureja, joita pitäisi purkaa.”4.5 Tavoitteet taloudellisiaOsakkaille kasvavaa tuottoa ja säännöllisiä puunmyyntitulojaLaajenemisessa korostuvat taloudelliset tavoitteet. Yhteismetsien laajeneminenpalvelee nykyisin taloudellista tuottoa hakevia metsänomistajia. Samalla se palve-lee yhteiskunnan tavoitetta metsätalouden kannattavuuden parantamisesta.Haastatellun sanoin: ”Laajenemisen hyödyistä oltiin melko samaa mieltä. Siinä nousi esille taloudellisten hyötyjen arvostaminen ja osakkaille koituvien hyötyjen rinnalla myös oman hyödyn toteutuminen.”Reilusti yli puolet yhteismetsistä piti suurempia tuottoja osakkaille tärkeänä hyö-tynä liittämisissä. Neljäsosa piti hyötynä myös nykyistä säännöllisempiä puun-myyntituloja. Liitettävien tilojen ominaisuuksissa selvästi tärkeimpiä olivat sopivahinta ja läheinen sijainti. Virkistyskäyttömahdollisuuksien kasvua piti hyötynävain joka kahdeksas.Vaikuttaa siltä, että virkistyskäyttöön ja luonnonhoitoon painottuvat tavoitteeteivät ole saaneet merkittävää jalansijaa yhteismetsien laajenemisessa. Yhteismet-säomistus tarjoaa kuitenkin hyviä mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuudenparantamiseen eheämmän tilusrakenteen myötä, kunhan se sovitetaan yhteentaloustavoitteiden kanssa.Pienimmän luovutettavan osuuden rajoite laajenemisen rajoitteenaEheä tilusrakenne tukee kannattavaa toimintaa. Samaa logiikkaa haetaan pienintäluovutettavaa osuutta koskevalla yhteismetsälain säädöksellä. Luovutusrajoituk-sen ottamisen ohjesääntöön katsotaan ehkäisevän osakaskunnan omistuksen pirs-toutumista. Osuuksien pirstoutumisen arvellaan nostavan hallinnollisia kustan-
  • 35. 31nuksia, mutta ei ole tutkittua tietoa siitä, onko sillä merkittävää kustannusvaiku-tusta. Se kuitenkin samalla rajaa liittämisistä pienet tilat pois silloin, kun mahdol-linen liittyjä ei ole ennestään yhteismetsän osakas.Yhteismetsä voi itse päättää, otetaanko rajoite ohjesääntöön ja minkä kokoiseksipienin osuus määrätään. Tarvittaessa rajoite voidaan osakaskunnan kokouksenpäätöksellä poistaa ohjesäännöstä. Ohjesäännön muutos edellyttää kolmen nel-jäsosan enemmistöpäätöstä. Tasapuolisen kohtelun vuoksi mahdollisten uusienosakkaiden osuuden minimikoosta ei voida päättää eri periaatteilla kuin olemassaolevien osakkaiden osuuksien minimikoosta.Uusissa organisaatiovetoisesti perustettavissa yhteismetsissä, joissa usein perus-tamisen periaatteena on koota alueen pieniä ja passiivisesti hoidettuja tiloja yh-teisöjen yhteismetsään liittämien maiden ympärille, pienimmän osuuden vaati-musta ei pitäisi kirjata ohjesääntöön. Jotta alkuperäinen tarkoitus alueen tilusra-kenteen parantamisesta ja pienten tilojen saamisesta aktiivisen hoidon ja käytönpariin toteutuisi, liittyminen pitäisi sallia kaikkein pienimmillekin tiloille.4.6 ToimenpidesuosituksiaMaanmittaustoimitusten riittävä resursointiYhteismetsälain (109/2003) uudistus ja samaan aikaan tehdyt muutokset kiinteis-tönmuodostamislakiin (lainmuutos 111/2003) antoivat hyvät puitteet yhteismet-säomistuksen laajentumiselle. Lainsäädäntömuutoksia ei tarvita yhteismetsienlaajenemiseksi, joskin tilintarkastuksen helpottaminen pienillä yhteismetsillä tuki-si uusien yhteismetsien perustamista.Kiinteistötoimituksia koskeva lainsäädäntö on myös toimivaa. Sen sijaan yhteis-metsien perustamis- ja liittämistoimitusten kysyntä on jo nyt kasvanut niin, ettämaanmittaustoimistoilla on vaikeuksia suoriutua toimituksista kohtuullisessa ajas-sa. Hallintolaissa edellytetään asian käsittelemistä ilman aiheetonta viivytystä.Hakemuksen jättämisestä alkaen yli vuoden kestävää toimituksen käynnistymistävoisi pitää jo aiheettomana viivytyksenä. Resursointi ja laajenemiseen liittyvientoimitusten sujuvuus pitää turvata jatkossa. Resursointitarve on kasvava.Tiedottamiseen ja neuvontapalveluihin panostaminenEdelleen tarvitaan yhteismetsäomistuksen tunnettuuden kasvattamista. Metsä-keskuksilla, maanmittaustoimistoilla ja metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä roolimetsänomistajien neuvonnassa. Laajenemishaluisten yhteismetsien pitäisi kasvat-taa omaa rooliaan tiedon jakajana.
  • 36. 32Metsäkeskus ja maanmittaustoimistot ovat tärkeitä viranomaisvaikuttajia yhteis-metsien toimintaverkostossa. Niiden yhteistyön tiivistäminen ja luottamuksellinenyhteys alueen yhteismetsien kanssa edesauttaa laajenemiseen liittyvien käytäntö-jen paranemista ja yhteismetsäomistuksen tunnettuuden kasvamista.Verkkopalveluun www.yhteismetsat.fi laitettiin Huhtikuussa 2011 luettelot osta-mishalukkaista ja liittämishalukkaista yhteismetsistä ja niiden yhteystiedoista.Listat makaavat passiivisesti, jos verkkopalvelua ei markkinoida. Tässä vastuu onensisijaisesti verkkopalvelun ylläpitäjällä, joka tällä hetkellä on Metsätaloudenkehittämiskeskus Tapio. Mitä useampi taho tuo metsänomistajakontakteissaanverkkopalvelun esille, sitä paremmat mahdollisuudet metsänomistajilla on löytääetsimänsä yhteismetsä. Yhteismetsät voisivat itsekin lisätä viestintäänsä verkos-sa. Www.yhteismetsat.fi -palvelun tai vastaavan verkkopalvelun ylläpito ja ylläpi-don rahoitus pitäisi turvata pitkäjänteisesti.Luonnonhoitopainotteisuus kehittämislinjanaYhteismetsien toiminta ja laajeneminen tavoittelee ensisijaisesti hyvää taloudellis-ta tulosta. On kuitenkin kasvava joukko metsänomistajia, nykyisin noin kolman-nes, joka talouden rinnalla arvostaa yhtä paljon luonnonhoitoa ja ympäristötavoit-teita. Pitäisi selvittää, voisiko luonnonhoitopainotteinen yhteismetsäomistus tarjo-ta uuden mahdollisuuden parantaa luonnon monimuotoisuutta. Jos tämä olisimahdollista, laajenisi ja monipuolistuisi myös yhteismetsästä kiinnostuneidenmetsänomistajien joukko.Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvon määrittäminen selkeäksiLiittämisten yleistyessä arvon määritystä tarvitaan aiempaa useammin liitettäessätiloja yhteismetsään osuuksia vastaa. Liittämistilanteissa osuuden arvon määrit-tämiseen vaikuttaa yhteismetsälain vaatimus osakkaiden tasapuolisesta kohtelus-ta (YML 14 §). On tärkeää, että luovutettavan osuuden koosta tulee oikeudenmu-kainen sekä liittyjälle että vanhoille osakkaille.Yhteismetsän ja yhteismetsäosuuden arvon määrittäminen vaatii kehitystyötä.Maanmittauslaitoksessa onkin aloitettu asian tarkastelu. Tarvitaan suositus ja oh-jeet, joiden perusteella liitettävää tilaa vastaan luovutettava yhteismetsäosuuspystytään määrittelemään luotettavasti, oikeudenmukaisesti ja vähällä vaivalla.Osaamisen parantamista ja verkoston vahvistamista yhteismetsissäYhteismetsien avainhenkilöt käyttävät laajenemiskysymyksissä tietolähteinäänensisijassa yhteismetsien keskinäisiä verkostoja. Verkoston osia ovat toisten yh-
  • 37. 33teismetsien avainhenkilöt, yhteismetsien yhdistykset ja niiden järjestämät yh-teismetsäpäivät. Erityisesti korostuivat osaamisen jakajina yhteismetsien palk-kaamat toimihenkilöt. Merkittävä rooli oli myös hoitokuntien puheenjohtajilla jajäsenillä sekä toimitsijoilla. Verkoston suuri merkitys voi johtua myös siitä, ettämuita tietolähteitä on vähän olemassa tai ne ovat vaikeasti saavutettavissa.Tämän verkoston merkitys on tärkeää tiedostaa ja tukea sellaisia toimenpiteitä,joilla vertaisoppiminen ja kokemusten vaihto voisi entisestään parantua. Erityises-ti yhteismetsissä luotetaan niihin toiminnanjohtajiin, toimitsijoihin ja hoitokunnanpuheenjohtajiin, joilla on metsäalan ammattikoulutus. Tarvitaan osaamisen pa-rantamista sekä arvonmäärityskysymyksissä että liittämisprosessissa, laajenemi-sen johtamisessa ja markkinoinnissa. Liittämisistä ja arvon määrittämisen mene-telmistä saatujen hyvien käytäntöjen levittäminen omassa verkostossa voisi ollamerkityksellistä yhteismetsien laajenemisen tukea. Kannattaa jatkossa pohtia,miten verkoston hyödyntämistä voisi edelleen parantaa samalla, kun parannetaanyleisesti yhteismetsiä koskevan tiedon ja asiantuntija-avun saatavuutta.Yhtenä mahdollisuutena voisi olla yhteismetsien yhdistysten yhdistäminen ja senpalvelutoiminnan järjestäminen. Valtakunnallisella yhteismetsien yhdistyksellävoisi olla merkittävä rooli hallinnon, viestinnän, toiminnan kehittämisen ja koulu-tuksen tukena.Yhteismetsien toiminnallinen luonne luokittelevana tekijänäTulevissa yhteismetsätutkimuksissa kannattaa paneutua yhteismetsien luokitte-luun niiden syntyhistorian ja toiminnan luonteen mukaan. Siinä ei ole vakiintunut-ta käytäntöä, mutta tämä tutkimus osoitti, että sillä voidaan selittää toiminnallisiaeroja. Mahdollisesti kannattaa ottaa mukaan uusi luokka lisämaayhteismetsät,joiksi kutsutaan vuoden 1886 metsälakiin perustuvia yhteismetsiä.
  • 38. 34 LiiteKÄSITTEETYhteismetsiin liittyy paljon omaa terminologiaa. Alla on selitetty yleisimmin esiin-tyvät tässä hankkeessa käytetyt käsitteet.YhteismetsäYhteismetsä on yhteismetsälain mukainen, kiinteistötoimituksessa perustettu tilo-jen yhteinen alue, joka on tarkoitettu ensisijaisesti kestävän metsätalouden har-joittamiseen. Yhteismetsä on yksityismetsänomistuksen muoto. Yhteismetsänosakkaat hallinnoivat yhdessä yhteismetsää.Yhteismetsän osakasYhteismetsän osakkaita ovat ne metsänomistajat, joiden omistamaan tilaan taitiloihin kuuluu osuus yhteismetsään. Osakkaat muodostavat yhdessä yhteismet-sän osakaskunnan. Osakkaalla ei tarvitse olla erillistä omaa metsää, vaan tila,johon yhteismetsäosuus kuuluu, voi olla olemassa vain kiinteistörekisterissä. Ks.käsite haamutila.Osakkaina voi olla muitakin kuin yksityishenkilöitä, yhtymiä ja kuolinpesiä, muunmuassa kuntia, metsäteollisuusyrityksiä ja erityisesti Pohjois-Suomessa myösMetsähallitus.OsuuslukuKun yhteismetsä perustetaan kiinteistötoimituksessa, maanmittauslaitos määritte-lee sille osuuslukujen summan, mikä nykyisin on yleisesti 1,000 000. Vanhoissayhteismetsissä osuuslukuna käytettiin niin sanottua manttaalilukua, joka on esi-merkiksi vuonna 1958 perustetussa Pärjänsuon yhteismetsässä 906,500 000. Yh-teismetsien osuusluvut eivät siis ole keskenään vertailukelpoisia, eivätkä ne kerromitään yhteismetsän koosta.Kokonaisosuusluku jakaantuu osakkaiden osuusluvuiksi. Jokaisella osakastilalla onmäärätty osuus yhteismetsään, mikä ilmaistaan osuusluvulla. Osuusluku voi ollaesimerkiksi 0,002 550. Tilan kiinteistörekisteriotteessa näkyy osuuslukuna tilaankuuluva yhteismetsäosuus. Ks. käsite yhteismetsäosuus.YhteismetsäosuusKoska yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, kuuluu jokaiseen osakastilaan mää-rätty osuus yhteismetsästä. Osakastilan yhteismetsäosuus vahvistetaan yhteis-
  • 39. 35metsää perustettaessa tai liitettäessä tila yhteismetsään osuuksia vastaan. Osak-kaan oikeus saada ylijäämää ja osallistua päätöksentekoon on sidottu hänenomistamansa yhteismetsäosuuden kokoon.Yhteismetsäosuus on kiinteää omaisuutta. Omistaja voi luovuttaa ja tietyin rajoi-tuksin myös jakaa osiin yhteismetsäosuuksia kuten muutakin kiinteää omaisuut-taan.HaamutilaKiinteistöön kuuluu tietty maa- tai vesialue ja osuus yhteisiin. Haamutilaan kuu-luu vain osuus yhteisiin. Jos yhteismetsän osakkaalla on vain yhteismetsäosuus,mutta ei omistuksessaan muuta maa- tai vesialuetta, hän omistaa haamutilan.Haamutila on merkitty kiinteistörekisteriin, mutta sitä ei ole fyysisesti maastossaolemassa. Haamutiloja tarvitaan, koska yhteismetsäosuuksia voidaan omistaavain osakastilojen kautta.Yhteismetsän alueYhteismetsän osakaskunnan hallinnassa voi olla kahdenlaisia alueita: yhteismet-sän alue ja osakaskunnan omistamat alueet. Yhteismetsässä hallinnoidaan mo-lempia alueita yhteismetsälain ja yhteismetsän ohjesäännön mukaisesti.Yhteismetsän alue tarkoittaa sitä maa- ja vesialuetta, joka kuuluu kiinteistöoikeu-dellisesti osakastiloihin niiden yhteisenä alueena. Yhteismetsän alue saa maan-mittaustoimituksessa kuntakohtaisesti yhden kiinteistötunnuksen riippumatta sii-tä, miten hajallaan yhteismetsään kuuluvat alueet ovat.Osakaskunnan omistamat maa- ja vesialueet tarkoittavat niitä alueita, joita onyhteisesti hankittu osakaskunnalle liittämättä niitä yhteismetsän alueeseen. Nä-mä alueet osakaskunta omistaa suoraan, ei osakkaiden omien kiinteistöjen kauttaja niillä on omat kiinteistötunnuksensa. Niihin on myönnetty lainhuudot yhteis-metsän osakaskunnalle.OhjesääntöYhteismetsälain 3 luvussa säädetään yhteismetsän ohjesäännöstä (Yhteismetsäla-ki 109/2003). Yhteismetsälle on laadittava ohjesääntö, jossa määritellään yhteis-metsän toiminnan järjestäminen ja toiminnan periaatteet. Osakaskunnan ensim-mäinen kokous päättää ohjesäännöstä, minkä jälkeen se on toimitettava metsä-keskukseen vahvistettavaksi. Osakaskunnan kokous päättää myös ohjesäännönmuuttamisesta.Hoitokunta
  • 40. 36Yhteismetsän hallinnosta ja käytännön toiminnasta huolehtii joko hoitokunta taitoimitsija tai molemmat. Asia on määriteltävä ohjesäännössä. Valtaosalla yh-teismetsistä on hoitokunta eikä lainkaan toimitsijaa. Tällöin yleensä hoitokunnanpuheenjohtaja edustaa osakaskuntaa. Osakaskunta valitsee hoitokunnan jäsenet,joita on vähintään kolme ja enintään viisitoista (Yhteismetsälaki 22 §).ToimitsijaYli kymmenesosalla yhteismetsistä hallinnosta ja käytännön toiminnasta vastaayksi tai useampi toimitsija. Näillä yhteismetsillä ei ole nimetty hoitokuntaa. Toi-mitsijamallisen hallinnon määräävät ohjesäännössään yleensä niin sanotut suvunyhteismetsät, joiden pinta-ala on keskimääräistä pienempi. Toimitsijamalli yleis-tyy uusien suvun yhteismetsien perustamisen myötä. Yhteismetsälaki mahdollis-taa toimitsijan nimeämisen hoitokunnan rinnalle tai sen sijaan.ToiminnanjohtajaSuurimmat yhteismetsät ovat palkanneet toiminnanjohtajan, joka on metsäalanammattilainen. Toiminnanjohtaja vastaa käytännön toiminnasta hoitokunnan oh-jauksessa. Toiminnanjohtajan lisäksi yhteismetsällä saattaa olla muitakin palkat-tuja toimihenkilöitä ja työntekijöitä.Yhteismetsän avainhenkilöTämän tutkimuksen haastattelut ja kirjekyselyt on kohdistettu yhteismetsänavainhenkilöille, joiksi on katsottu hoitokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjoh-taja, toimitsija, varatoimitsija ja toiminnanjohtaja.Pienin luovutettava osuusYhteismetsän ohjesäännössä voidaan määrätä luovutusrajoituksesta (Yhteismet-sälaki 17 §), jos osakaskunta haluaa ehkäistä osuuksien pirstoutumista. Luovu-tusrajoitus tarkoittaa, että osakaskunnan määräämää osuuslukua pienempää yh-teismetsäosuutta ei saa luovuttaa, paitsi jos luovutuksen kohteena on koko osa-kaskiinteistölle kuuluva yhteismetsäosuus tai luovutuksen saajana on osakaskuntatai toinen yhteismetsän osakas.