MHSkoulutus: Yleisesittely
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•2,044 views
Metsänhoidon suositukset 2014, koulutusaineisto
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (15)
Similar to MHSkoulutus: Yleisesittely
Similar to MHSkoulutus: Yleisesittely (20)
More from TAPIO
More from TAPIO (20)
MHSkoulutus: Yleisesittely
- 1. www.metsanhoitosuositukset.fi Yleisesittely ja keskeiset muutokset Metsänhoidon suositukset Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
- 2. Esityksen käyttöehdot • Voit vapaasti: – Jakaa — kopioida ja jatkolevittää materiaalia missä tahansa välineessä ja muodossa – Muuntaa — muokata ja jalostaa materiaalia • Seuraavilla ehdoilla: – Logot — Jokaisessa diassa pitää näkyä Tapion ja maa- ja metsätalousministeriön logot – Viittaus — Jokaisessa diassa tulee olla viittaus ”Metsänhoidon suositukset 2014” – Merkintä muutoksista — Jos muokkaat diaa (lisäät tai poistat tekstiä/kuvia), on siitä oltava maininta. Perusperiaate: diasta tulee selvitä, mikä on alkuperäistä ja mikä on muokkaamaasi materiaalia 2Metsänhoidon suositukset 2014
- 3. Uudistuneet metsänhoidon suositukset • Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon – suosituksen teema: Tavoitteesi mukainen metsä • Julkaistu 2014 alussa – laadittu Metsäntalouden kehittämiskeskus Tapion vetämässä hankkeessa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta – tehty laajassa yhteistyössä metsä-, energia- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa • Suositus on tarkoitettu – ensisijaisesti metsänomistajille – tueksi ja työvälineeksi toimihenkilöille, yrittäjille ja työntekijöille neuvontaan ja palveluiden tuottamiseen • Perusteena tutkimustieto ja paras käytännön asiantuntemus • Saatavilla maksutta verkosta ja maksullisena kirjana www.metsanhoitosuositukset.fi 3Metsänhoidon suositukset 2014
- 4. Uudistetut metsänhoidon suositukset • Työn rahoittajana on ollut Maa- ja metsätalousministeriö. Prosessin suunnittelu aloitettiin vuonna 2011. • Tapion tehtävänä on ollut koordinoida, toteuttaa ja johtaa metsänhoidon suositusten uudistamistyötä kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. • Johto- ja ohjausryhmä sekä pienempiä asiantuntijaryhmiä – johtoryhmä linjasi metsien hoidon ja käytön periaatteet – johtoryhmä hyväksyi käsikirjoituksen 11.12.2013 – johtoryhmässä metsäalan keskeiset toimijat 9.4.2014 4Metsänhoidon suositukset 2014
- 5. Lyhyt katsaus metsänkäsittelyn lähihistoriasta 5Metsänhoidon suositukset 2014
- 6. Harsintajulkilausumasta metsälain uudistamiseen • 1948 Harsintajulkilausumassa tuomittiin ns. jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut. • 1963 Laki metsänviljelyn edistämisestä, Tuottamaton tuottavaksi - metsämarssi (1963–65) tähdentää metsänviljelyn merkitystä. • 1964 MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle. • 1967 Uusi yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki • 1992 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan. • 1997 Uusi metsälaki, jonka tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. • 2014 Uudistunut metsälaki tulee voimaan. Metsänomistajan valinnanvapaus ja vastuut lisääntyvät. 6Metsänhoidon suositukset 2014
- 7. Puuston kasvun ja poistuman kehitys 7Metsänhoidon suositukset 2014
- 8. 8 Muuttuva toimintaympäristö • Arvomuutokset yhteiskunnassa – Individualismi, valinnanvapauden tarve – Valistuneisuus, perusteluja kaivataan valmiita ratkaisumalleja tukemaan – Puuntuotannon ohella metsän muut tuottamat hyödyt arvostetaan entistä enemmän • Ennakoitu ilmastonmuutos – Varautuminen metsänhoidossa – Metsän mahdollisuudet sen torjunnassa Metsänhoidon suositukset 2014
- 9. 9 Muuttuva toimintaympäristö • Kansanväliset sopimukset – Kestävä kehitys – Vesiensuojelu – Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen – Ilmastosopimukset • Uusi tieto – Satoja tutkijoita tuottavat jatkuvasti uutta tietoa Metsänhoidon suositukset 2014
- 10. 10 Metsänomistajien päämäärät Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla Metsänhoidon suositukset 2014
- 11. 11 Metsänomistajien näkemyksiä jatkuvan kasvatuksen soveltumisesta Suomen olosuhteisiin ja suhtautuminen siihen Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla Metsänhoidon suositukset 2014
- 12. 12 Metsänomistajien näkemyksiä ”Tulokset kertovat varsin selkeästi, että metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamiselle on tarvetta. Metsien käsittelyyn tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja joustavuutta, jotta useammalla metsänomistajalla olisi mahdollisuus valita omiin tavoitteisiinsa ja tarpeisiinsa nykyistä paremmin sopiva metsänkasvatus ja -hoitomenetelmä.” ”Varsinkaan ne metsänomistajat, joilla on metsänsä suhteen muitakin kuin taloudellisia tavoitteita, eivät koe nykyisiä menetelmiä tarpeisiinsa sopiviksi. He toivovat nykytilanteesta poiketen vaihtelevampaa ja monimuotoisempaa metsänrakennetta sekä kevyempiä metsänhoitomenetelmiä.” ”Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä toivotaan kuitenkin nykyisten menetelmien rinnalle, ei korvaamaan niitä. Vaikka avohakkuu koetaan yhtenä hyväksyttävänä uudistushakkuutapana muiden joukossa, luontaisen uudistamisen katsotaan kuitenkin olevan sopivin metsänuudistamismenetelmä ja sen käytön toivottiin yleistyvän.” Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla Metsänhoidon suositukset 2014
- 13. 13 Metsäammattilaisilla on erittäin tärkeä tehtävä suositusten jalkauttamisessa (Case metsänuudistamismenetelmän valinta) Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla Metsänhoidon suositukset 2014
- 15. Erinäisiä metsänhoidon tasoja 15 Huippuhyvä metsänhoito Metsälain mukainen metsänhoito Metsäsertifioinnin mukainen metsänhoito - PEFC - FSC Metsänhoidon suositukset 2014
- 16. 16 Metsänhoidon suositukset – mitä ne ovat? Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsä Suositukset eivät ole ”Tapion suositukset”, vaan ison toimijajoukon (metsänomistajat, tutkijat, käytännön toimijat) yhteinen näkemys hyvästä metsänhoidosta. • Metsänhoitosuositukset perustuvat: – käytännön kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin – uusimpaan tutkimustietoon • Suosituksilla on ollut ja on merkittävä toimintaa ohjaava vaikutus. – metsäneuvonnan avaintyökalu – viittaukset työohjeissa, puukauppasopimuksissa yms. Metsänhoidon suositukset 2014
- 17. 17 • Laki ja säädökset asettavat metsätalouden pelikentän rajat, joiden sisällä voidaan toimia – Kenttä on laaja ja monelle eri tyylille riittää tilaa – Erilaiset toimintatavat soveltuvat eri tavoin eri metsänomistajille. • Suositukset tarjoavat käytännön ohjeita, joilla metsää voidaan käsitellä tavoitteiden mukaisesti. – Lähtökohtana on toiminnan kestävyys – Suositukset tarjoavat konkreettisia vastauksia käytännön kysymyksiin. Mihin suosituksia tarvitaan? Metsänhoidon suositukset 2014
- 18. 18 Metsänhoitosuosituksia viime vuosikymmeniltä 2014 ”Tavoitteesi mukainen metsä” Energiapuusuositus 2010 ”Energiapuuta kestävästi” Turvemaasuositus 2007 ”Kerralla kuntoon” 2006 ”Monta tietä hyvään metsään” 2001 ”Hyvä metsä kaikille” 1994 ”Luonnonläheinen metsänhoito” Tätä aikaisemmat ”suositukset” olivat normatiivisia käsittelyohjeita, ei niinkään suosituksia. Suosituksilla on pyritty vastaamaan ajankohtaiseen tilanteeseen ja näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen. Metsänhoidon suositukset 2014
- 19. Metsänhoidon suositusten julkaisut • Metsänhoidon suositukset julkaistaan verkkojulkaisuna (suomeksi ja ruotsiksi) • Lisäksi painettuna kirjana. • Myös muita tuotteita tulossa, esimerkiksi maastotaulukot. 19 Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito Vesiensuojelu (2013) Kannattava Metsätalous (2014/15) Riista- painotteinen metsänhoito (2014) Turvemaametsien hoito (2014/15) Energiapuun kasvatus ja korjuu (2015/16) Metsän hoito- kortisto Metsänhoidon suositukset 2014
- 21. Uudet metsänhoidon suositukset – keskeisiä muutoksia • Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen suosituksissa on merkittävin menetelmäpuolen muutos • Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eri- ikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia – on monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan monipuoliset tavoitteet • Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa suuremmalla painolla suosituksissa mukana • Laatutyö ja sen työvälineet tulevat osaksi metsänhoidon suosituksia 21Metsänhoidon suositukset 2014
- 22. Metsänhoidon suositukset – keskeisiä muutoksia • Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu osaksi metsänhoidon suosituksia • Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa on läpileikkaava teema • Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito-osio ja uusia keinoja luonnonhoitoon Uusi suositus on huomattavasti laajempi paketti, kuin vuonna 2006 laadittu suositus! 22Metsänhoidon suositukset 2014
- 23. Suositusten sisällön pääkohdat 23 Metsänhoidon perusteet Metsänkasvatus, vaihtoehdot kehitysluokan mukaan (luonnonhoito, maisema ja vesitalous sekä riista mukana) Menetelmä- kuvaukset (esim. yläharvennus ja laikkumätästys) Laadun- hallinta Luonnon- hoito / Monikäyttö Metsänhoidon suositukset 2014
- 24. Metsänhoidon suositukset – sisällysluettelon pääotsikot 1 JOHDANTO METSÄNHOIDON SUOSITUKSIIN 2 METSIEN KESTÄVÄ HOITO JA KÄYTTÖ 3 METSÄN KASVATUSTAVAN VALINTA 4 RISKIEN HALLINTA METSÄNKASVATUKSESSA 5 TASAIKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUS 6 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUS 7 METSÄNHOITOMENETELMIEN KUVAUKSET 8 TALOUSMETSIEN LUONNONHOITO 9 METSIEN MONIKÄYTTÖ 10 METSIEN HOITO ERITYISALUEILLA 11 METSÄNHOIDON LAADUNHALLINTA LIITTEET 24Metsänhoidon suositukset 2014
- 25. Liitteet Liite 1.1 Metsätalousmaiden luokitus Liite 1.2 Metsän maaperätyypit Liite 1.3 Kivennäismaalajit ja niiden tunnistaminen Liite 1.4 Turpeen maatuneisuusasteen arviointi Liite 1.5 Kasvupaikka- ja metsätyypit Liite 2.1 Puuston kehitysluokat Liite 2.2 Puuston puuntuotannollinen laatu Liite 3 Lämpösummakartat ja aluejaot Liite 4.1 Taimikoiden tavoitetiheydet Liite 4.2 Ensiharvennuksen harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liite 6.1 Neulasanalyysi Liite 6.2 Suositeltavat ravinne- ja lannoitemäärät Liite 7.1 Turvekankaiden kunnostusojituskelpoisuus Liite 7.2 Turvekankaiden jatkoinvestointikelpoisuus Liite 8. Siemenmäärät kylvössä Liite 9.1. Istutusajankohta eri paakkutaimityypeille Liite 9.2. Istutustiheydet Liite 10. Metsänhoidon laadun tarkistuslistat Liite 11. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen liittyviä käsitteitä Liite 12. Esimerkkilaskelmissa käytetyt puun kantohinnat ja metsänhoitotöiden hinnat 25Metsänhoidon suositukset 2014
- 26. Perusteita
- 27. Ote suositusten johdannosta • Metsänhoidon suositukset ovat metsänhoidon käsikirja ja päätöksenteon apuväline metsänomistajalle. Ne ovat myös asiantuntijoiden, yrittäjien ja työntekijöiden työväline ja tuki. • Metsien käyttöä on tarkoituksenmukaista suunnitella metsäomistajan metsäomaisuudelleen asettamien tavoitteiden mukaisesti osana hänen kokonaisvarallisuuttaan. • Suositusten tavoitteena on tarjota monia tapoja hoitaa metsää niin, että jokainen metsänomistaja löytää niistä itselleen sopivan. 27Metsänhoidon suositukset 2014
- 28. Sovitetaan tavoitteet yhteen, turvataan ekosysteemipalvelut ja kestävyys Ekosysteemipalvelut ovat ihmisen luonnosta saamia hyötyjä • Tuotantopalvelut • Säätelypalvelut • Kulttuuripalvelut • Ylläpito- eli tukipalvelut – muodostavat pohjan muille palveluille 28Metsänhoidon suositukset 2014
- 29. 29 Ilmasto on muuttumassa © Ilmatieteen laitos © Ilmatieteen laitos© Ilmatieteen laitos Metsänhoidon suositukset 2014
- 30. Ilmastonmuutos • Taimikonhoito entistä tärkeämpi! • Kuusi altistuu tuholaisille kuivumiselle herkillä kasvupaikoilla – kiertoaikaa voi lyhentää, jos ilmeinen tuhoriski • Taimien täytyy selvitä nykyilmastosta 30Metsänhoidon suositukset 2014
- 31. 31 Metsänhoidon suositusten ja metsälainsäädännön aluejaot Metsänhoidon suositukset 2014
- 33. Metsät ovat kiinteä osa metsänomistajan taloudesta • Metsä on osa hänen kokonaisvarallisuudesta • Metsätalous on osa hänen kokonaistaloutta • Metsätalouden kannattavuutta on suhteutettava kokonaisuuteen – Mistä saa omasta työstä hyvän korvauksen? – Mistä saa pääomalle hyvän tuoton? – Miten suhtaudutaan riskeihin? 33Metsänhoidon suositukset 2014
- 35. Intensiivinen metsänkasvatus • Suuri puuntuotos ja iso liikevaihto – metsänviljely – jalostettu siemen – taimikoiden hoitoa – ojien ja teiden kunnossapitoa – lannoituksia • Hyvät tulot, mutta sitoo paljon pääomaa • Karuilla kasvupaikoilla voi olla vaikeaa saada investoinneille tuottoa 35Metsänhoidon suositukset 2014
- 36. Ekstensiivinen metsänkasvatus • Pienet kulut ja pieni sitoutunut pääoma – Luontainen uudistaminen • Aikaansaatava kehityskelpoinen taimikko, jonka keskipituus on vähintään 50 cm (10, 15, 20 ja 25 v). – Eri-ikäisrakenteisena kasvatus • Pienikin arvokasvu voi antaa pienelle pääomalle hyväksyttävän tuottoprosentin • Karut kasvupaikat 36Metsänhoidon suositukset 2014
- 37. Lisää tuottavuutta pääomalle • Valitse tavoitteisiin ja markkinatilanteeseen sopiva kiertoaika • Hyödynnä hakkuumahdollisuudet • Käytä jalostettuja siemeniä tai taimia • Lannoita sopivat kohteet 37Metsänhoidon suositukset 2014
- 38. Lisää tuloja • Toimi aktiivisesti puumarkkinoilla ja seuraa niitä • Keskitä hakkuut ja myy kerralla isompia puumääriä • Tee metsänhoito- ja hakkuutyöt ajallaan • Hyödynnä Kemeraa • Tarjoa METSO-ohjelmaan siihen soveltuvia kohteita 38Metsänhoidon suositukset 2014
- 39. Vähennä kustannuksia • Hyödynnä luontaista uudistamista kun kasvupaikka on sopiva • Uudista ripeästi hakkuun jälkeen • Jaa yhteishankkeilla kiinteitä kuluja muiden kanssa • Pidä turvemailla haihduttava puuston määrä riittävällä tasolla 39Metsänhoidon suositukset 2014
- 40. Metsän kasvatustavan valinta Kasvatusperiaatteiden vertailu • Talousvaikutuksia • Ympäristövaikutuksia • Maisema- ja monikäyttövaikutuksia • Korjuuvaurio- ja tuhoriskejä Lähtökohta: Metsänomistaja tekee erilaisia valintoja metsätilansa eri osissa. 40 tasaikäinen eri-ikäinen kaksijaksoinen ©JuhaVarhi©JuhaVarhi©JuhaVarhi Metsänhoidon suositukset 2014
- 41. Talousvaikutuksia (1) Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä • Kannattavuuslaskelmien teko pohjautuu monipuolisen tutkimustiedon pohjalta kehitettyihin kasvumalleihin. • Sovelluksia kuten MOTTI-simulaattori ja Metsänuudistamisen päätöstuktyökalu. • Kannattavuutta on vaikeaa arvioida nykyisen tutkimustiedon perusteella. • Kasvumallit ovat vielä puutteelliset. • Menetelmän pitkän ajan toimivuudesta ei ole varmuutta. • Luotettavaa tutkimustietoa menetelmään sisältyvien riskien (mm. uudistuminen) suuruudesta eri kasvupaikoilla ei ole nopeasti saatavilla. • Tulot saadaan pääosin uudistushakkuusta, jolloin saadaan kerralla suuret tulot tukkipuusta. • Hakkuutulojen määrä kasvaa kiertoajan loppua kohti. • Tulot saadaan kaikissa hakkuissa pääosin tukkipuusta ja ne ovat varsin tasaiset myös pienissä metsälöissä. • Hehtaarikohtainen korjattava puumäärä on kuitenkin tavanomaista uudistushakkuuta pienempi. • Hakkuun korjuukustannus on suurempi kuin avohakkuussa, mikä vaikuttaa puusta maksettavaan hintaan. • Korjuun kustannus verrattuna tasaikäis- rakenteisen metsän harvennukseen ei välttämättä ole merkittävä. 41Metsänhoidon suositukset 2014
- 42. Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä • Edellyttää investointia maanmuokkaukseen ja metsän uudistamiseen. • Ei yleensä maanmuokkaus- tai uudistamiskustannuksia, jos uudistuminen onnistuu odotetulla tavalla. • Huomattavat taimikonhoitokustannukset, joita voidaan pienentää mm. oikein valituilla maanmuokkausmenetelmillä. • Taimikonhoitokustannuksia periaatteessa vähän. • Heinittyminen ja vesoittuminen voivat joillakin kohteilla tukahduttaa alikasvoksen ja estää taimettumista. • Istutuksessa ja kylvössä saadaan käyttöön jalostushyöty, jonka ansiosta puut kasvavat nopeammin ja ovat laadukkaampia. • Yhdessä luonnontaimien kanssa jalostettu materiaali monipuolistaa puuston perimää. • Mahdollinen jalostushyöty jää saamatta. • Luonnontaimet ovat todennäköisesti kyseiselle alueelle sopeutunutta alkuperää. • Siirtymävaiheessa tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen osa uudistushakkuutuloista siirtyy tulevaisuuteen, jos lähtökohtana on uudistuskypsä metsä. 42 Talousvaikutuksia (2) Metsänhoidon suositukset 2014
- 43. 43 Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä • Avohakkuu ja maanmuokkaus lisäävät humuksen hajoamista ja hiilen vapautumista ilmakehään. • Vaikutukset ovat lievemmät luontaisessa uudistamisessa. Harvennushakkuut vaikuttavat vain vähän humukseen ja hiilen vapautumiseen ilmakehään. • Poiminta- ja pienaukkohakkuut vaikuttavat vain vähän humukseen ja hiilen vapautumiseen ilmakehään. • Muodostuvan humuksen määrää verrattuna tasa- ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen voi vähentyä, jos puustopääoma on jatkuvasti alhainen. • Puustoon sitoutuneen hiilen määrä on alhaisempi kuin tasaikäisrakenteisessa, keskimäärin tiheämpänä kasvatettavassa metsässä. • Avohakkuu ja maanmuokkaus lisäävät maaperän ravinteiden vapautumista ja voivat lisätä myös ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin. • Vaikutukset ovat lievemmät käytettäessä luontaista uudistamista. Harvennushakkuiden vaikutukset ovat vähäiset. • Pohjaveden nousu voi olla ongelmana vettyvillä avohakkuualoilla. • Poiminta- ja pienaukkohakkuut vaikuttavat vähemmän maaperän ravinteisiin kuin avohakkuu ja maanmuokkaus -ketju. • Vaikutukset vesistöihin ja pohjaveteen ovat suurelta osin harvennushakkuiden tasoiset. Ympäristövaikutuksia (1) Metsänhoidon suositukset 2014
- 44. 44 Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä • Jatkuvaa peitteisyyttä ja/tai varjoa tarvitsevat eläin- ja kasvilajit kärsivät tai katoavat avoimilta uudistusaloilta. • Eräät avoimuutta ja valoa tarvitsevat lajit menestyvät avohakkuun jälkeen. • Paahteisuutta tarvitsevat lajit voivat hyötyä, mutta tarvitsevat tavallisesti erityistoimia. • Jatkuvaa peitteisyyttä ja/tai varjoa tarvitsevat eläin- ja kasvilajit hyötyvät. • Kasvatustavan käyttö johtaa vähitellen kuusettumiseen viljavilla kasvupaikoilla. • Valoa vaativat lajit vaativat erityistoimia. • Laajat yhtenäiset avohakkuualueet heikentävät yhtenäistä puustoista elinpiiriä vaativien lajien menestymistä. • Valtaosa Suomessa tehtävistä avohakkuista on keskikooltaan 1-2 ha luokkaa eli suhteellisen pienialaisia. • Harvennushakkuiden vaikutukset ovat melko vähäiset. • Poiminta- ja pienaukkohakkuut mahdollistavat laajojen, melko yhtenäisten puustoisten alojen säilymisen, josta hyötyy osa metsälajistosta. Ympäristövaikutuksia (2) Metsänhoidon suositukset 2014
- 45. 45 Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä • Luonnonhoitoa tarvitaan monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, rakennepiirteinä mm. vanhat puut ja lahopuu. • Kasvatettava puusto on vaihtelevaa • Muun monimuotoisuuden ylläpitämiseksi (vanhat puut, lahopuu) tarvitaan luonnonhoitoa. • Avohakkuu mahdollistaa kulotuksen käytön ja palaneen puuaineksen synnyttämisen. • Kulotusta ei voida käyttää poiminta- ja pienaukkohakkuiden yhteydessä. Ympäristövaikutuksia (3) Metsänhoidon suositukset 2014
- 46. 46 Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä • Metsää uudistettaessa maisema muuttuu voimakkaasti. • Vain vapaaehtoisesti jätettävät säästöpuut ja säästöpuuryhmät sekä mahdolliset siemenpuut säilyvät hakkuualalla. • Maisema säilyy peitteisenä kokonaan (poimintahakkuut) tai pääosin (pienaukkohakkuut). • Luonnonhoidon vuoksi on suositeltavaa jättää lisäksi laho- ja säästöpuita. • Puusto on varsin tiheä kasvatusvaiheessa. • Puusto on yleensä koko ajan varsin harva verrattuna tasaikäisrakenteiseen kasvatusmetsään. • Metsä ei vastaa ulkoasultaan myöskään käsittelemätöntä luonnonmetsää. • Uudistushakkuu vaikuttaa marja- ja sienisatoihin. • Mustikka voi taantua jopa vuosikymmeniksi. • Puolukka voi taantua hetkellisesti ja vadelma lisääntyä. • Hakkuiden vaikutukset marja- ja sienisatoihin ovat vähäisemmät kuin tasaikäisrakenteisen metsän uudistushakkuussa. • Uudistusalat tarjoavat elintilaa avo- ja reuna- alueita suosiville riistalajeille. • Tarjoaa elintilaa metsän peitteisyyttä tarvitseville riistalajeille. Maisema- ja monikäyttövaikutuksia Metsänhoidon suositukset 2014
- 47. 47 Korjuuvaurio- ja tuhoriskejä Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä • Perinteisessä päätehakkuussa korjuuvaurioriski on vähäinen • Harvennuksissa riski on suurempi, mutta tuolloin puut ovat pääosin pienempiä. • Korjuuvaurioriski kasvaa korjattaessa suurikokoisia puita muiden seasta. • Juurikääpäriskiä voidaan vähentää viljelemällä tai puulajia vaihtamalla. • Juurikääpäriski voi kasvaa melko usein toistuvien hakkuiden vuoksi. Jos kohteella on juurikääpää, myös alikasvos on saanut tartunnan. • Tukkimiehentäin aiheuttamat vioitukset ovat riskinä havupuutaimikoissa erityisesti, jos maan muokkaus on puutteellinen. • Poimintahakkuussa riski tukkimiehentäin vioituksista on vähäinen. Metsänhoidon suositukset 2014
- 48. Riskien hallinta Markkinariskit • Kannustetaan monipuoliseen metsänhoitoon Metsätuhoriskit • Juurikäävän torjunta – kuusi sen esiintymisalueella – mänty Lapin eteläpuolella 48Metsänhoidon suositukset 2014
- 49. Tietoa ja uutta osaamista tarvitaan! 49 • Uusia vaihtoehtoja metsien käsittelyyn – Eri-ikäisrakenteinen metsä – Kustannustehokas ja laadukas metsänhoito. – Metsätalouden kokonaishallinta ja ammattimainen metsänomistus • Metsäammattilaiselta odotetaan – yhä laajempaa osaamista käytännön metsätaloudessa. – selkeitä vaihtoehtoja perusteluineen – kykyä lukea metsänomistajaa ja selvittää hänen tavoitteitaan • Metsänkasvatuksen tavoitteet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Puunmyyntitulojen merkitys metsänomistajalle säätelee voimakkaasta hänen toimintaansa. Metsänhoidon suositukset 2014