• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content

Loading…

Flash Player 9 (or above) is needed to view presentations.
We have detected that you do not have it on your computer. To install it, go here.

Like this document? Why not share!

Metsätöitä turvallisesti, opas

on

  • 4,326 views

METSÄTÖITÄ TURVALLISESTI

METSÄTÖITÄ TURVALLISESTI
Työturvallisuusopas omatoimisiin metsätöihin

Statistics

Views

Total Views
4,326
Views on SlideShare
4,326
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
12
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Metsätöitä turvallisesti, opas Metsätöitä turvallisesti, opas Document Transcript

    • METSÄTÖITÄ TURVALLISESTITyöturvallisuusopas omatoimisiin metsätöihin Olli Mäki (toim.)
    • © Metsätalouden kehittämiskeskus TapioMetsätöitä turvallisestiTyöturvallisuusopas omatoimisiin metsätöihinOlli Mäki (toim.)Kannen kuvat:BCC Oy, Olli Mäki, Mikko Riikilä ja Tiia PuukilaUlkoasun suunnittelu:Musta DesignTaitto:Margita TörnrothJulkaistu internetissä 16.3.2012www.tapio.fi/verkkojulkaisutISBN: 978-952-5632-12-5 (pdf ) Kuva:Tiia PuukilaSuositeltava viittaustapa:Mäki O. (toim.) 2012. Metsätöitä turvallisesti - työturvallisuusopas oma-toimisiin metsätöihin. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.
    • Alkusanat Metsänomistusrakenteen muutoksen ja puun korjuun koneellistumisen myötä myös metsänomistajien oma- toimiset metsätyöt ovat muuttuneet. Metsätöitä tehdään yhä runsaasti, mutta niiden painopiste on siirtynyt talvi- kauden hakkuista kevyempiin töihin. Metsänomistajat te- kevät erityisesti uudistusalan raivausta, kylvöä, istutusta, taimikon ja riukumetsän hoitoa, energiapuun korjuuta sekä harvennushakkuiden ennakkoraivausta. Vaarallisimpia ja raskaimpia metsätöitä ovat puunkorjuu ja polttopuun valmistus sekä työvaiheista puun kaato, karsinta, katkonta ja kasaus. Työympäristön olosuhteet, vialliset työvälineet ja vaaralliset työmenetelmät aihe- uttavat yli puolet metsätöiden tapaturmista. Lisäksi osa tapaturmista olisi voitu välttää käyttämällä nykyaikaisia työvälineitä ja –menetelmiä. Tämän oppaan tavoitteena on tehostaa ja parantaa met- sätöiden työoloja ja -menetelmiä sekä opastaa uusimpien välineiden asianmukaista käyttöä. Opas on laadittu help- polukuiseksi ja havainnolliseksi. Piirrettyjen havainne- kuvien ja valokuvien avulla esitellään metsätyökohteet, -menetelmät, ja -välineet sekä työskentelyolosuhteet. Todellisten tapaturmakuvausten tarkoituksena ei ole pe- lotella lukijaa, vaan opastaa miten tyypillisissä tapaturmia aiheuttavissa olosuhteissa pitäisi toimia. Oppaan avulla tähdätään turvallisiin ja oikeaoppisiin työmenetelmiin. Samalla metsätyöt tulevat mielekkäämmiksi ja työ tehos- tuu. Oppaan lopussa on lista linkeistä, jotka tarjoavat li- sävinkkejä metsätöistä ja työvälineistä sekä metsätöiden työturvallisuuskysymyksistä. Opas on laadittu Metsätalouden kehittämiskeskus Tapi- ossa ja sen laadintaan on saatu rahoitusta Maatalousyrit- täjien eläkelaitokselta ja Metsämiesten Säätiöltä. Oppaan tekoon ovat osallistuneet Erkki Eskola Melasta, Hannu Tapola sosiaali- ja terveysministeriöstä, Arto Mutikainen Työtehoseurasta sekä Lasse Lahtinen ja Erno Järvinen MTK:sta. Tämä asiantunteva työryhmä osallistui oppaan sisällön rajaukseen ja kommentoi aineistoa työn edetes- sä. Käsikirjoitusta ovat kommentoineet lisäksi Erno Järvi- Kuva: Mikko Riikilä nen MTK:sta sekä Maria Lindén ja Arto Koistinen Tapiosta. Oppaan laadinnan päävastuun Tapiossa on kantanut Olli Mäki apunaan Ilppo Greis ja Pekka Ripatti.Metsätöitä turvallisesti 3
    • SisällysluetteloAlkusanat 31 Omatoimisen metsätyön edellytykset ja muut vaihtoehdot 62 Tärkeimmät työlajit ja turvalliset työmenetelmät 7 2.1 Istutus 7 2.2 Taimikonhoito 8 2.2.1 Heinäntorjunta 8 2.2.2 Varhaisperkaus 9 2.2.3 Varsinainen taimikonhoito ja hakkuualan raivaus 10 2.2.4 Energiapuuharvennus 12 2.3 Puunkorjuu 13 2.3.1 Puutavaran teko ja moottorisahan käyttö 13 2.3.2 Hakkuut erityiskohteissa 18 2.3.3 Metsäkuljetus 18 2.4 Puiden pilkkominen ja haketus 213 Muita yleisiä työturvallisuustekijöitä 25 3.1 Maastossa liikkuminen ja työskentely 25 3.2 Yksintyöskentely 25 3.3 Työkyvyn ylläpito 25 3.4 Paloturvallisuus sekä pöly- ja kaasuhaitat 26 3.5 Työvälineiden huolto 27 3.5.1 Kirveen ja vesurin teroitus 27 3.5.2 Raivaussahan ja moottorisahan huolto 27Linkkikokoelma ja sähköiset lähteet 29Kirjalliset lähteet 30Metsäpalveluita 314
    • Metsätöitä turvallisesti Kuva: Farmiforest Oy Kuva: Farmiforest Oy5
    • 1 Omatoimisen metsätyön edellytykset ja muut vaihtoehdotMetsätyö oikein ja turvallisesti toteutettuna on mielekäs- tää myös laitteiden huoltoasiat. Jos omat valmiudet eivättä hyötyliikuntaa. Oma kunto ja taidot kasvavat ja samalla riitä huoltoon, palvelut voi hankkia myös ulkopuolisilta.metsät saadaan kuntoon kohtuullisin kustannuksin. Erityisosaamista ja kalliita varusteita vaativat tehtävät on järkevää teettää palveluntarjoajilla. Ammattilainen hal-Metsässä on monenlaisia työmahdollisuuksia varsinkin litsee tehokkaat ja turvalliset työmenetelmät ja käyttääkasvatusketjun alkupäässä. Omatoimisesti kannattaa teh- ammattilaisten työvälineitä. Apua metsänhoitotöihin saadä erityisesti ne työt, jotka eivät kuormita liiaksi tai vaadi esimerkiksi metsäpalveluyrittäjiltä, puunostajilta tai pai-erityisosaamista. Esimerkiksi uudistusalan raivaus joko en- kallisesta metsänhoitoyhdistyksestä (www.mhy.fi). Met-nen tai jälkeen hakkuun, heinäntorjunta ja varhaisperkaus säkeskusten ylläpitämässä Metsään Palstat -palvelussaovat tärkeitä, mutta suhteellisen yksinkertaisia töitä. Niiden voi myös etsiä toteuttajaa sekä ilmoittaa työkohteita.tekeminen itse on myös varsin hyvä tapa parantaa metsä-talouden kannattavuutta. Myös istutus on suoraviivaista ja Hankintahakkuita tekevä voi hallita moottorisahan käy-helppoa työtä, jos maanmuokkaus on tehty hyvin. tön, mutta esimerkiksi sähkölinjojen, talojen ja teiden läheisyydessä sijaitsevat ongelmapuut on parasta antaaMetsätyövarusteita hankittaessa on mietittävä tarkasti ammattilaisten kaadettaviksi. Vaikka myrskyn kaatamatomia tarpeita ja käyttötarkoitusta. Varusteiden ominai- puut saattavat häiritä mökkitontilla, kannattaa omatsuudet ja laatu seuraavat yleensä hintaa ja kalleimmat taidot arvioida huolellisesti ennen tuulenkaatopuidenvarusteet onkin tarkoitettu yleensä ammattilaisille. Turva- korjuuta. Varsinkin suuremmilla tuhoalueilla kannattaavarusteista ei kannata tinkiä, sillä ne tuovat työhön myös hakea paikalle ammattimies, joka hoitaa työn turvallisestikäyttömukavuutta. Hankintatilanteessa kannattaa selvit- ja tarvittaessa myös koneellisesti. Kuva: Arto Mutikainen6
    • 2 Tärkeimmät työlajit ja turvalliset työmenetelmät 2.1 Istutus Istutukset voidaan hoitaa muokatulle uudistusalalle oma- toimisesti pottiputkella tai kuokalla. Pottiputki on kuok- kaa ergonomisempi työväline, koska sillä voidaan välttää Istutustyössä voi syntyä rasitusvammoja sel- jatkuva kumartelu. Pottiputkea käytettäessä taimen sekä kään tai yläraajoihin, jos työasento ei ole kun- istuttaminen että maan tiivistäminen voidaan hoitaa pys- nossa ja pottiputkea tai kuokkaa käytetään yk- tyasennossa. Rasitusvammoja voi välttää vaihtamalla kät- sipuolisesti vain toisella kädellä. tä, jolla pottiputki painetaan maahan istuttaessa. Kuok- kaa käytetään paljasjuuristen taimien, erityisesti koivun, Jos mahdollista, istutustyö kannattaa tehdä istutuksessa ja kaikkein kivisimmillä alueilla. Kuokkaistu- pottiputkella, jonka ansiosta työasento on hyvä tuksessa on tärkeää huolehtia hyvästä työasennosta eli selälle. Pottiputkea kannattaa mahdollisuuksien muistaa pitää selkä suorana. Täältä voit katsoa videon mukaan käyttää myös toisella kädellä, jotta ra- istutuksesta. situs jakautuisi tasaisesti molempiin käsivarsiin. Taimet on yleensä käsitelty torjunta-aineilla tukkimiehen- täitä vastaan, minkä vuoksi istutustyössä on käytettävä nitriilikumisia suojakäsineitä. Uudistusalat voivat olla hyvin vaikeakulkuisia, mikäli ku- violla on käytetty järeää maanmuokkausmenetelmää, esim. ojitusmätästystä. Jalkineiksi kannattaa valita pitä- väpohjaiset nilkkaa tukevat kengät. Hakkuutähteiden ke- rääminen uudistusalalta energiakäyttöön helpottaa myös liikkumista kuviolla.Kuva: BCC Oy Pottiputken käyttö istutuksessa: Työnnä putki maahan keskelle muokkausjälkeä ja avaa putken suu polkimella. Pudota taimi putkeen ja nosta putki kiertoliikkeellä maasta. Polje hieman maata taimen ympäriltä siten, että paakun päällä on noin 4 cm maata mättäälle istutettaessa. Laikussa ja äesjäljessä riittää noin 2 cm maata. Metsätöitä turvallisesti 7
    • 2.2 Taimikonhoito2.2.1 HeinäntorjuntaHeinäntorjunta on keskeinen tapa varmistaa taimien sel- Mekaaniseen heinäntorjuntaan ei liity erityisiäviytyminen tärkeistä alkuvuosista. Heiniminen on myös terveysriskejä. Kemiallisessa heinäntorjunnassahelpoimpia omatoimisesti tehtäviä metsänhoitotöitä, on muistettava asianmukaisten suojavälineidenjohon kannattaa panostaa. Heinä voi helposti tukahdut- käyttö sekä varotoimenpiteet, joilla ehkäistääntaa taimien kasvun varjostuksellaan ja talvisin lumen alle sivullisille tai ympäristölle aiheutuvia vahinkojalakoava heinä voi painaa taimet maata vasten. Heinän-torjunta ehkäisee myös myyrätuhoja.Heinimistä voi tehdä joko keväällä tai vasta loppukesästä,kun heinä on korkeimmillaan. Keväällä tehtävässä heini- uudistamista, se on mahdollista joko syksyllä tai keväällä.misessä taimet vapautetaan kuivuneesta viimekesäisestä Glyfosaattikäsittely tulisi kuitenkin tehdä vähintään kuu-heinästä, jotta ne pääsevät pystyasennossa yhteyttämään kautta ennen maanmuokkausta.ja hyvään pituuskasvuun. Taimet löytyvät heinän keskeltähelpommin haarapäisen kepin avulla. Loppukesän heini- Kemiallisten torjunta-aineiden käsittely edellyttää suo-mistä voi tehdä yksinkertaisimmillaan polkemalla heinä jautumista. Erityisesti limakalvot ovat herkkiä kemiallisilletaimien ympäriltä. Apuna on mahdollista käyttää myös torjunta-aineille. Tarkemmat ohjeet on syytä lukea tuot-raivaussahaa, johon on olemassa erilaisia heinän- ja vesa- teen myyntipakkauksen käyttöohjeista. Käsineiden lisäksikontorjuntaan sopivia teriä. yhdistetyllä suodattimella varustetun hengityssuojaimen käyttö on pääsääntöisesti suositeltavaa ja aineen joutu- mista iholle, silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Erityi- sen tarkkaavainen kannattaa olla käsiteltäessä väkeviä torjunta-aineita esimerkiksi sopivaa seosta laimennetta- essa. Turvallisuusmääräysten mukaan glyfosaattivalmis- teita ei saa käyttää 15 metriä lähempänä vesistöjä niiden haitallisten vesistövaikutusten vuoksi. Torjunta-aineen levityksessä tulee myös ottaa huomioon tuulen suunta ja ympäröivät vesistöt. Työ kannattaa tehdä tuulen yläpuo- lelta, jotta torjunta-aine kulkeutuu tekijästä poispäin. Kuva: Arto Mutikainen Kuva: Scott Health & Safety OyPuutarhanhoitoon tarkoitettuja ruoho- ja pensassaksiavoidaan käyttää myös metsätaloudessa.Kemiallisessa heinäntorjunnassa käytetään yleensä gly-fosaattipohjaista torjunta-ainetta. Glyfosaatti on ns.lehtivaikutteinen torjunta-aine eli se kulkeutuu kasviinlehtien ja versojen kautta. Aine vaikuttaa myös puiden Yhdistetyllä suodattimella varustettu puolinaamari estää altis-taimiin erityisesti niiden kasvuvaiheessa, muttei enää tumisen pölylle ja kaasuille.puutumisvaiheessa. Käsittely kannattaa siis ajoittaa lop-pukesälle kasvukauden loppuun. Aineen vaikutus kestää Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ylläpitää kasvisuojeluai-1-2 vuotta, kolmen vuoden kuluttua heinäkasvusto on nerekisteriä, josta löytyy tietoja myös heinäntorjuntaval-jo palautunut. Jos heinäntorjunta halutaan tehdä ennen misteista.8
    • 2.2.2 VarhaisperkausVarhaisperkaus on osa taimikonhoitoa. Siinä perataanistutustaimien kasvua haittaavaa vesakkoa. Kuusen jamännyn taimikot perataan yleensä 5–10 vuoden iässä ja Työvälineet voivat aiheuttaa tapaturmia var-1–2 metrin pituudessa. Koivikoissa riittää normaali tai- haisperkauksessa. Vesuri voi satuttaa jalkojamikonhoito. Varhaisperkaus voidaan tehdä täysperkauk- kimmotessaan vesakosta. Myös selkä voi ollasena, jossa poistetaan kaikki kilpaileva lehtipuuvesakko. kovilla, jos työasento on kumara tai keho onVaihtoehtoisesti voidaan käyttää reikäperkausta, jossa toistuvasti taipuneena kurottelun tai kiertoliik-vesakko poistetaan vain kasvatettavien taimien ympä- keiden takia.riltä noin metrin säteellä. Yksinkertaisimmillaan perkausvoidaan tehdä taittamalla istutettuja taimia ympäröivien Myös vesurin ja raivausveitsen kanssa työsken-lehtipuiden latvat käsin. nellessä on tärkeää säilyttää hyvä tasapaino, jot- ta vältytään kaatumiselta ja ohilyönneiltä. Kat-Työ on suhteellisen kevyttä metsänhoitotyötä, joka on kaistavasta puusta kannattaa pitää kiinni; puuhelppo oppia. Varhaisperkaus on sujuvampaa lehdettö- katkeaa helpommin eivätkä oksat lyö kasvoille.mänä aikana keväällä tai syksyllä, jolloin havupuun taimet Riittävät lepotauot ja eväät pitävät yllä vireysti-erottuvat selkeämmin vesakon keskeltä. Tehokkainta var- laa ja ehkäisevät tapaturmia, jotka syntyvät vä-haisperkaus on kuitenkin keskikesällä, jolloin vesoittumi- syneenä työskentelystä.nen on lievempää. Katso video varhaisperkauksesta.Työ voidaan toteuttaa erilaisin työvälinein, isommat alu-eet hoituvat tehokkaimmin raivaussahalla, mutta pie-nempiä alueita voidaan perata käyttämällä raivaussaksia,raivausveistä, voimasaksia tai vesuria.VesuriVesurilla raivattaessa iskut kannattaa suunnata katkaista-van puun tyvelle noin 30 cm korkeuteen. Tätä alempanaselkä rasittuu ja kiveen osumisen riski kasvaa. Mahdolliset Kuva: Juha Varhikaatoa haittaavat tyvioksat kannattaa karsia ensin. Puustaon hyvä pitää kiinni, koska silloin puu katkeaa helpomminja oksat eivät lyö kasvoille.Raivausveitsi on vesuria tehokkaampi erityisesti pieni-kokoisen vesakon perkauksessa aina noin neljän sentin Vesurilla pienemmät vesat saadaan poikki yhdellä hyvällä iskulla, mutta paksumpia puita poistaessa toinen lyönti kannattaaläpimittaan saakka. Sen käyttö vaatii vain vähän voimaa suunnata vastakkaiselle puolelle vartta.ja se on ergonomista selkä suorana seisten. Raivausveitsitoimii nykäisemällä vetokahvasta vinosti ylöspäin. Pie-nikokoisimmat ohuet vesat, pajukot ja puuntaimet ym. Toteutettaessa varhaisperkaus käsityökaluilla kannat-voidaan katkaista yhdellä kädellä nykäisten. Paksumpien, taa muistaa hyvä työasento. Raivaussaksia käyttämälläyli kaksi senttimetriä järeiden puiden perkauksessa puuta voidaan työskennellä pystyasennossa eikä selkä rasitu.taivutetaan toisella kädellä terästä poispäin. Mitä enem- Työvälineet kannattaa pitää kunnossa huoltamalla ja te-män puuta taivutetaan, sitä pienempää voimaa käyttäen roittamalla ne säännöllisesti. Raivaussahan ja muiden työ-puu katkeaa. välineiden huolto käsitellään oppaan luvussa 3.Metsätöitä turvallisesti 9
    • Varsinaisessa taimikonhoidossa valitaan kasvamaan jätet- tävät puuyksilöt. Lehtipuiden lisäksi poistetaan tarvittaessa myös havupuita sopivaan kasvatustiheyteen pääsemiseksi. Koivua ja muita lehtipuita kasvatettaessa kiinnitetään huo- miota puiden laatuun ja puuston rakenteeseen. Hakkuualan raivauksessa poistetaan näkyvyyttä haittaa- vaa alikasvosta koneellisen puunkorjuun helpottamisek- si. Ennakkoraivaus parantaa puunkorjuun tuottavuutta ja pienentää puustovaurioiden riskiä. Perinteisissä aines- Kuva: Arto Mutikainen puuharvennuksissa ja päätehakkuissa alikasvos sahataan lyhyeen kantoon, jotteivät kannot haittaa hakkuukoneen työtä. Uudistusalan ennakkoraivauksessa kasvatuskelpoi- set kuusialikasvosryhmät kannattaa säästää. Energiapuu- harvennuskohteilla riittää kevyempi näkemäraivaus, jossa keskitytään raivaamaan poistettavien puiden ympäryksetRaivausveitsi on kätevä vaihtoehto varhaisperkaukseen. 0,5–1 metrin säteellä. Varsinaista ennakkoraivausta keve-Se mahdollistaa vesuria paremman työasennon. Puukatkeaa helpommin, kun sitä taivutetaan vapaalla kä- ämmän näkemäraivauksen tarkoituksena on poistaa hak-dellä terästä poispäin. kuukonetyöskentelyssä näkyvyyttä haittaava pienpuusto etenkin poistettavien puiden ympäriltä. Sen sijaan läpimi- taltaan yli 4 cm pienpuusto jätetään raivaamatta, koska se2.2.3 Varsinainen taimikonhoito ja hakkuualan raivaus voidaan kerätä talteen energiapuuksi. Raivaussahatyö on pohjimmiltaan jalkatyötä, jossa sa- hanterää ohjataan kehon liikkeillä. Sahan tulisi osoittaa koko ajan suoraan eteenpäin. Ylimääräistä kurottelua tai vartalon voimakkaita kiertoliikkeitä kannattaa välttää. Taimikonhoidossa on suuri kaatumisriski epäta- Taimikonhoito on syytä tehdä omaan rauhalliseen tahtiin. saisessa maastossa. Pahimmillaan raivaussaha Liika kiirehtiminen voi lisätä vaaratilanteita ja loukkaan- voi aiheuttaa vakavia vammoja käyttäjälleen. tumisriskiä sekä heikentää työn laatua. Juuttunutta sahaa Liian lähekkäin työskennellessä voi sattua on- ei pidä repäistä irti, vaan terä irrotetaan puusta vetämäl- nettomuuksia, jos työpari esimerkiksi kompas- lä rauhallisesti kaksin käsin runkoputkesta. Paksummat tuu kohti toista. Raivaussahan terän murtuessa puut kannattaa sahata kahdelta puolelta hieman eri ta- syntyvät palaset voivat aiheuttaa vammoja. soilta ja työntää puu lopuksi käsin nurin. Myös taimikonhoidossa tukevat ja suojaavat Ennen työn aloitusta raivaussaha on säädettävä oikein, jalkineet ovat tärkeä keino ehkäistä tapaturmia. jotta työ on sujuvaa ja turvallista. Työasentoa voi korja- Työssä kannattaa edetä siten, että jo raivatulle ta säätämällä valjaita, raivaussahan kahvojen asentoa alueelle ei tarvitse enää palata, koska kantojen ja ja ripustuskoukun kiinnityskohtaa. Perusasennossa rai- kaadettujen runkojen keskellä on vaikeaa liikkua. vaussahan terän tulisi osoittaa loivasti alaviistoon, mutta sahan tulisi olla tasapainossa niin, että kahvoista otteen irrottamalla saha kohoaa ylös vaakatasoon. Tällöin riski terän osumisesta maahan tai kiveen on pieni, jos ote kah- voista kirpoaa. Hätätilanteessa sammuta saha kahvan kytkimestä. Valjai- den pikairroittimen avulla sahasta voi irrottautua nopeasti.10
    • Raivaussahan kuntoa on seurattava säännöllisesti, tarkista Turvallisuusohjeet raivaussahan käyttöön:ainakin: 1. Huolehdi, että sivulliset ovat vähintään 5 metrin etäisyy-1. Terän kunto – metalliesineellä napautettaessa terästä dellä sahasta. Sopiva etäisyys työpariin on kaksi kertaatäytyy kuulua heleä ääni. kaadettavien puiden pituus.2. Huolehdi, että sahan terä on teroitettu. 2. Käytä ainoastaan kyseiseen raivaussahaan tarkoitettua3. Terässä on oltava sopiva haritus, jotta terä leikkaa omaa terää ja varmistu, että terä on oikein kiinnitetty.paksuuttaan leveämmän loven. 3. Terä on pidettävä hyvin tasattuna, haritettuna ja teroitet- tuna. Hammaspohjat on pidettävä hyvin pyöristettyinä. 4. Tarkista päivittäin terän kunto. Poista terä käytöstä, jos halkeamia on syntynyt. Metalliesineellä napautettaessa terästä täytyy kuulua heleä ääni. 5. Lukitse terän akseli vaihtaessasi terää. 6. Tarkista, että joutokäynti on oikein säädetty. Jos terä pyö- rii joutokäynnillä, sahaa ei saa käyttää. Kuva: Juha Varhi 7. Sahaa ei saa käyttää ilman terän takaosan suojusta. 8. Terän puhdistusta, sen takaosan suojuksen tarkistusta tai muuta terään kohdistuvaa työtä ei saa suorittaa mootto- rin käydessä tai sahan ollessa kiinni kantohihnoissa. 9. Kuljetuksen ajaksi terä on irrotettava tai varustettava kul-Sahaussuunnalla ja terää kallistamalla voidaan kaadettavapuu ohjata haluttuun suuntaan. Vältä sahaamista klo 11–14 jetussuojuksella.terän sektorilla. 10. Sahaa ei saa käyttää, jos äänenvaimennin on viallinen tai se puuttuu.Turvallisuuden kannalta on oleellista käyttää asianmukai- 11. Sahaa ei saa käyttää, jos sähköjärjestelmä aiheuttaa kipi-sia suojavarusteita myös lyhytaikaisessa työskentelyssä. nöintiä sylinterin ulko-puolella.Jalkineet ovat erityisen tärkeät; niiden tulee olla tukevat 12. Sytytystulppa on kokeiltava riittävän kaukana sen kiin-ja suojaavat. Työtä vaikeuttaa heikko näkyvyys perkaa- nitysaukosta, ettei sylinteristä haihtuva polttoaineseosmattomassa taimikossa. Kaadetut rangat peittävät alleen syty palamaan.maaston epätasaisuuksia ja vaikeuttavat liikkumista. Oi- 13. Polttoaineen täyttöä ja polttoainejärjestelmän tarkas-kealla tekniikalla voidaan sahattavat puut kaataa jo käsi- tusta ei saa suorittaa avotulen läheisyydessä eikä tupa-tellylle alueelle, jonka lävitse ei tarvitse enää kompuroida. koitaessa. Moottori on pysäytettävä ennen polttoaineenRaivaustyössä kannattaakin edetä systemaattisesti, jottei täyttöä. Sahaa ei saa käyttää, jos polttoainejärjestelmäs-jo kertaalleen käsitellylle alueelle tarvitse turhaan palata. sä on vuoto.Sopiva käsittelyalue on noin neljä metriä leveä kaistale, 14. Sahaa ei saa käynnistää polttoaineen täyttöpaikalla.johon on helppo yltää raivaussahalla ilman turhaa edes- 15. Raivaussahaa ja polttoainetta ei saa säilyttää asuintilois-takaista liikettä ja kurottelua. sa. Käytä vain tarkoitukseen hyväksyttyjä polttoaineasti- oita. 16. Moottoria ei saa käynnistää sisällä. Pakokaasut ovat hen- genvaarallisia. 17. Käytä henkilökohtaisia suojaimia. 18. Tutustu myös sahan omiin käyttöohjeisiin. Kuva: Väinö Kemppainen Ruuska- Lähde: Omaan metsään – opas metsänhoitotöihin / TTS 2009 nen, P. & Tapola, H. 1999. Tarkempia taimikonhoito-ohjeita työn toteutukseen ja ajoitukseen voi katsoa Tapion hyvän metsänhoidon suosi- tuksista. Lisätietoa oikeista työmenetelmistä löydät myös metsäalan kirjallisuudesta, esimerkiksi Omaan metsään – opas metsänhoitotöihin -julkaisusta. Katso myös videoTaimikonhoitotyön eteneminen. raivaussahan käytöstä.Metsätöitä turvallisesti 11
    • 2.2.4 Energiapuuharvennus Energiapuuharvennus soveltuu nuoriin kasvatusmetsiin, jos varsinainen taimikonhoito on tehty lievänä energia- puun kasvatusta silmällä pitäen tai jos se on jäänyt puut- teelliseksi ja metsä on päässyt riukuuntumaan. Energiapuu- harvennuksia tehdään yleensä koneellisesti, kun kertymä on riittävä ja käsiteltävä alue suurehko. Ilman ennakkorai- vausta koneellinen korjuu voi tulla kalliiksi ja korjuuvaurioi- Kuva: Arto Mutikainen den määrä lisääntyä. Niin sanottu näkemäraivaus on usein tarpeellinen etenkin sellaisissa rehevissä kohteissa, joissa taimikonhoito on aikanaan jäänyt tekemättä. Energiapuun siirtelykaadossa käytetään moottori- sahaan kiinnitettävää kaatokahvaa, joka mahdollistaa Sahauksen jälkeen saha voidaan laskea maahan puun siirtä- miseksi haluttuun kohtaan. työskentelyn selkä suorana. Rungon kaatosahauksen jälkeen moottorisaha jätetään syrjään ja vielä pystyssä oleva runko kallistetaan pinon suuntaan ja siirretään pi- noon hyödyntämällä kaatuvan puun liikettä. On tärkeää saada puun latvus oikeaan paikkaan kaatumisvaiheessa, sillä maassa on järkevää liikuttaa ainoastaan puun tyveä. Tekniikka soveltuu parhaiten melko pieniläpimittaiseen puuhun. Läpimitaltaan yli 10 cm paksujen puiden siirte- ly on kohtalaisen työlästä ja harvennus kannattaa silloin Kuva: Arto Mutikainen yleensä jo tehdä koneellisesti. Kaatokahvoin varustellulla moottorisahalla voidaan työsken- nellä selkä suorana. Yhdellä kädellä käytetään sahaa ja toisel- la tartutaan kaadettavasta rungosta.Kuva: Juha Varhi Juhola A. 2010 Kaatokahvoin varustetulla moottorisahalla työskennel- lessä tulee käyttää viiltosuojattuja turvahousuja ja metsu- rinsaappaita, koska jalat ovat lähellä sahattavaa runkoa ja vaarassa sahan mahdollisen takapotkun vuoksi. Takapot- kun riskiä voi pienentää raivaamalla näkyvyyttä ja puun ty- veä peittävä aluskasvillisuus huolellisesti ennen varsinaista Puiden kaatojärjestys (1-6) energiapuun siirtelykaadossa. Puut 1A-6A kaatoa. Tarkkana kannattaa olla myös kasattujen puiden kaadetaan yhteen kasaan, järein puu (3A) kaadetaan paikalleen ja katkonnassa, joka voi kaatokahvat kiinnitettynä olla han- lähellä olevat puut siirretään samaan kasaan. Puut 1B-2B ovat kauem- kalaa. Katkonta kannattaa mahdollisuuksien mukaan yh- pana ja ne kannattaa kaataa omaan kasaan. distää esimerkiksi moottorisahan tankkaukseen, jos kaato- kahvojen irrottaminen helpottaa myös sahan tankkausta. Puut kaadetaan siten, että kasojen tyvipuoli suunnataan ajouralle päin. Kasat tehdään isoimpien kaadettavien pui- Kaatokahvoin varustettu moottorisaha sopii myös taimikon- den kohdalle. Kasalle tehdään ensin tilaa kaatamalla ja siir- hoitoon varsinkin, jos käsiteltävä ala on suhteellisen pieni. tämällä pienemmät puut kookkaan puun latvuksen tieltä. Raivaussahalla tehtävä ennakkoraivaus on järkevää, jos pals- Näin vältytään kookkaiden puiden turhalta siirtelyltä. ta on suurehko ja työtä haittaavaa alikasvosta on paljon. 12
    • Kuten taimikonhoidossa, isokokoiset puut kannattaa 2.3 Puunkorjuusahata kahdelta tasolta, ensin alasahaus terän vetävälläosalla ja yläsahaus vastakkaiselta puolelta terän työntä- 2.3.1 Puutavaran teko ja moottorisahan käyttövällä osalla. Eritasosahauksessa molempien sahaustentulee yltää yli puun keskikohdan, ettei runkoon jää pito-puuta haittaamaan puun siirtoa kaatumisvaiheessa. Puuvoidaan myös kaataa ensin nojaamaan viereisen puunlatvukseen, jolloin runkoa voidaan siirtää lähemmäksikasaa. Pienikokoisia puita käsiteltäessä voidaan saman- Moottorisahatyössä voi sattua tapaturmia eri-aikaisesti tarttua vasemmalla kädellä rungosta ja saha- tyisesti, jos sahan turva-laitteet ovat epäkun-ta oikealla kädellä. Pystyasennossa rungon käsittely on nossa. Asianmukaisten turvavarusteiden taihelppoa ja suhteellisen kevyttä. työtaitojen puute voi myös aiheuttaa tapatur- mia. Myrskytuhometsissä loukkaantumisvaara on moninkertainen. Tapaturmien välttämiseksi kannattaa huolehtia, että moottorisahan turvalaitteet, kuten taka- potkusuoja ja ketjulukko toimivat asianmukai- sesti. Tapaturmia voit välttää myös huolellisella kaadon esivalmistelulla: Raivaa kaadettavan puun tyvi huolellisesti ja varmista väistöreitti, Kuva: Juha Varhi jotta voit varautua puun kaatumiseen.Paksun puun hallittu siirtelykaato eritasosahauksella.Siirtoa haittaavaa pitopuuta ei jätetä. Moottorisaha on jo pitkään ollut tärkein metsätyöväline ja sen käyttö on monelle metsänomistajalle tuttua. Moot- torisahoja on varsin erilaisiin käyttötarkoituksiin ja ne ero- avat toisistaan lähinnä teräketjun nopeudessa, terälaipan pituudessa ja moottorin tehossa. Moottorisahatyössä on tärkeää käyttää kunnollisia turva- varusteita, jotka voivat estää vakavia tapaturmia. Vaikka turvavarusteet maksavat helposti yhtä paljon kuin itse moottorisaha, tarjoavat ne ehdottomasti vastinetta ra- halle tekemällä työstä miellyttävämpää ja turvallisempaa. Tärkeimpiä turvavarusteita ovat Kuva: Juha Varhi • kuulon- ja silmiensuojin varustettu kypärä • viiltosuojatut housut tai haalarit • viilto- ja puristumissuojatut turvasaappaat • muut apuvälineet, kuten kiiloja, kaatorauta, metsurinPuun tyvi kannattaa raivata huolellisesti ennen kaatoa. mitta, nosto-koukut tai – sakset, konkeloliinaMuutoin puun tyvellä olevat esteet voivat aiheuttaa vaa- • matkapuhelin ja ensiapupakkaus, kesällä myös kyy-raa sahauksessa. pakkaus.Metsätöitä turvallisesti 13
    • Kaato Puun kaato aloitetaan raivaamalla puun tyveä peittävä alikasvos ja puun alimmat oksat kaatoa haittaamasta. Ok- sat on hyvä karsia siten, että runko jää aina työntekijän ja terän väliin. Varmistu myös väistämistiestä takaviistoon ja tarvittaessa raivaa sinne tilaa, sillä puun tyvi voi varsinkin kaatumisen loppuvaiheessa kimmota yllättävästi ylös, si- vulle tai jopa taaksepäin. Kuva: Juha Varhi Kuva: Juha VarhiMetsurin varusteet. Puun tyven karsinta ennen kaatoa.Moottorisaha sisältää monia erilaisia turvaominaisuuksia Sahaus kannattaa tehdä polviasennosta selkä suorana.tapaturmien ehkäisemiseksi. Ketjujarru pysäyttää ketjun, Puun kaadossa on järkevää hyödyntää puun oletettuajos sahan kärki osuu vahingossa johonkin ja saha heilah- kaatumissuuntaa, johon vaikuttavat rungon kallistunei-taa äkisti. Ketjujarru aktivoituu ja pysäyttää pyörivän ket- suus, vääryys, oksisto, tuulen suunta ja mahdollinen lu-jun myös, kun takapotkusuojaa kuormitetaan riittävällä mikuorma. Ensin kaadettava puu kannattaa suunnata so-voimalla. Ketjujarruun yhdistetty takapotkusuoja antaa pivan maankohouman päälle, jotta runko jää irti maastaetummaiselle kädelle suojaa mahdolliselta takapotkulta ja karsintatyö helpottuu. Seuraavat puut voidaan kaataatai katkenneelta ketjulta. Ketjusieppo nappaa ketjun, jos ensin kaadetun rungon päälle, joka toimii työpenkkinäse katkeaa sahauksessa. puiden karsinnassa.Viiltosuojatuissa vaatteissa on kestävää kuitua, joka tukkii Kaato aloitetaan sahaamalla kaatolovi haluttuun kaato-ja pysäyttää moottorisahan terän, jos saha osuu suojat- suuntaan. Lovi voi olla noin 15–20 % puun paksuudesta.tuun kohtaan. Muita tärkeitä ominaisuuksia metsurin va- Varsinainen kaatosahaus tehdään vastakkaiselta puoleltarusteissa ovat huomiovärit ja heijastinnauhat sekä hyvät kaatolovea, suunnilleen kaatoloven keskikohdan tasolle.taskut, jotta matkapuhelin ja ensiapupakkaus ovat tarvit- Puuta ei sahata kokonaan, vaan tarkoituksena on jät-taessa helposti käytettävissä. tää muutaman sentin paksuinen pitopuu. Pitopuu pitää kaatuvan puun tyven aloillaan toimien eräänlaisena sara-Ennen työn aloittamista kannattaa selvittää sivullisille nana. Etenkin kuusia vaivaava tyvilaho voi aiheuttaa vaa-aiheutuva riski hakkuutyöstä. Tämä on erityisen tärkeää, ratilanteen kaadossa. Riittävän pitopuun jättäminen onmikäli työskennellään lähellä tilarajoja tai kulkuväylien tärkeää, jotta puu kaatuu hallitusti. Tyvilahon vaivaamanläheisyydessä. Hakkuutyötä kannattaa välttää kovatuuli- puun tunnistaa ruskeasta sahanpurusta.sella säällä, koska puiden hallittu kaato voi vaikeutua.14
    • Puun karsinta aloitetaan tyveltä latvaa kohti edeten. Eteenpäin liikutaan vain silloin, kun saha on rungon vas- Kuva: Juha Varhi tapuolella. Oman puolen oksat karsitaan vetävällä terällä tukemalla sahaa reisillä. Kerralla karsitaan noin kahden vuosikasvun oksat välttäen turhaa vartalon kiertämistä tai kurkottelua. Laipan kärkeä ei saa käyttää sahaukseenKaatoloven sahaus. takapotkuvaaran vuoksi. Lumeen uponnutta runkoa on syytä karsia vain vetävällä terällä ja pitää terä koko ajanJos puu on terälevyn pituutta paksumpi, kannattaa kaato- näkyvissä.sahaus tehdä useammassa vaiheessa hyödyntäen apunakaatorautaa tai kiiloja. Paksujen puiden sahaukseen on Oksien jännityksen silmämääräinen arviointi on tärkeäerilaisia tapoja, joista löytyy tarkempaa tietoa esimerkiksi tapa välttää sahan kiinnijääminen. Paksut oksat kannat-moottorisahan käyttöön perehdyttävillä metsäoppilai- taa sahata kahdelta puolelta, kuten kaadettaessa. Isot ok-tosten kursseilla. sat voi myös sahata monessa osassa.Kuva: Juha Varhi Kuva: Juha Varhi Karsintaohjeet Katkonta Katkonta on helpointa, jos runko on jonkin verran irtiSahan terälevyn pituutta paksumman puun kaatosahaus alkaa maasta. Maassa makaavaa puuta katkottaessa täytyy ollanormaalisti kaatoloven sahauksella, mutta kaatosahaus toteu- varovainen. Jos mahdollista, käännä runkoa siten, ettätetaan vaiheittain kaatorautaa tai -kiilaa käyttäen. katkaisu voidaan tehdä ylhäältä päin. Lumiaikaan sahan- terä on pyrittävä pitämään hangen yläpuolella, koska lu- men alla piilossa oleva kivi tai oksa voi aiheuttaa takapot- kun. Jos saha juuttuu puuhun sahatessa, moottorisaha on sammutettava ja irrotettava vasta sitten. Irrotuksessa kannattaa hyödyntää kaatorautaa tai varasahaa jos sellai- nen löytyy. Kuva: Juha Varhi 1. 2. 2. 1. Kuva: Juha Varhi 2. 4. 1.Kaatovänkärin käyttö. 1. 5. 3. 5. 3. 4.Karsinta 2.Puuta karsittaessa pitää olla varovainen ja käyttää oikeitatyömenetelmiä. Suurin osa takapotkuvahingoista sattuu Jännittyneiden puiden katkaisu: Tee sahaus kuvan numeroidenkarsintavaiheessa, kun terälaipan kärki osuu piilossa ol- osoittamassa järjestyksessä. Järeiden, sahan terälevyn pituuttaleeseen oksaan, runkoon, kiveen tai maahan. paksumpien puiden katkaisu vaatii useamman vaiheen.Metsätöitä turvallisesti 15
    • Kuva: Mikko RiikiläFyysisesti raskaan puunkorjuutyön kuormittavuutta voidaan hallita hyvällä työn organisoinnilla sekä hyvillä varusteilla ja oikea-oppisilla työasennoilla.Kasaus väärästä kohtaa voi laukaista yllättäviä liikkeitä tuulen-Hyvin suunnitellulla kaadolla voidaan helpottaa huo- kaatopuissa ketjureaktiona. Jos työ vaikuttaa liian haasta-mattavasti kasausta erityisesti, jos kaadettavat puut ovat valta, kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä metsänhoi-kookkaita. Kasauksessa käytetään apuna nostosaksia tai toyhdistykseen, josta löytyy ratkaisu puiden turvalliseen-koukkua, jotka on syytä pitää terävinä, jotta puu pysyy korjuuseen.hyvin otteessa. Työssä kannattaa välttää raskasta kanta-mista, joka kuormittaa selkää ja muita tukilihaksia erityi- Tuulenkaatopuissa on usein erilaisia jännitteitä, puut ma-sesti väärin tehtynä. Puun nostossa on käytettävä oikeaa kaavat juurakon ja maastonmuotojen varassa. Yllätyksiänostotekniikkaa. Puusta otetaan leveä ote kahdella nos- voi aiheutua myös ristikkäin kaatuneista puista, jotka voi-tokoukulla, toinen koukku omalla, toinen vastapuolella vat puunkorjuussa liikehtiä ennalta-arvaamattomasti. Ket-puuta. Nosto tehdään jalkalihaksilla selkä suorana. Jos ju on syytä teroittaa tavallista useammin, sillä tuulenkaa-pölkkyä vedetään, käytetään pinotavarasaksia. topuissa voi olla tarttuneena maa-aineksia. Lukitse ketju takapotkusuojauksella, kun siirryt seuraavalle puulle.Kasat on syytä tehdä niin, että suuria runkoja liikutellaanvain vähän. Työssä kannattaa hyödyntää runkojen pyöri- Hakkuu kannattaa aloittaa uhkaavasti kallellaan olevistatystä ja vipuamista. Kasan ympärillä olisi hyvä olla riittä- puista, jotka voivat kaatuessaan aiheuttaa vaaratilantei-västi tilaa kuormaukseen. Eripituista puutavaraa sisältä- ta. Väistöreitti on varmistettava ennen kaatosahausta.vän kasan ajouran puoleinen pää tehdään tasaiseksi. Usean puun ryppäiden purkaminen tulee jättää suosi- olla hakkuukoneen tehtäväksi. Yksittäisten puiden kor-Tuulenkaatopuiden korjaaminen jaaminen aloitetaan karsimalla puu yläpuolelta, jottaEnnen hakkuun aloittamista on tutustuttava palstaan ja nähdään miten runko on jännittynyt. Runko kannattaamyrskyn aiheuttamiin vahinkoihin. Tapaturmariski kasvaa sahata kohdasta, jossa jännitys on pienimmillään. Sa-erityisesti silloin, kun kaatuneita puita on paljon ja alu- haus aloitetaan kaaren sisäpuolelta, mutta varsinaineneella on myös puita konkelossa. Korjuutyön aloittaminen katkaisusahaus tehdään vastakkaiselta puolelta sahan16
    • kiinnijäämisen välttämiseksi. Sivusuunnassa jännittynei-tä puita sahattaessa pitää ehdottomasti seistä rungonkaaren sisäpuolella.Älä liiku kaatuneen puun juurakon vaara-alueella. Irtisa- METSÄTÖISSÄ SATTUNUTTA…hatut juurakot kannattaa kaataa omaan kuoppaansa, et-tei maastoon synny vaarallisia loukkuja. Apuna voi käyt- Olin omassa metsässä korjaamassa myrskyntää kuormaimella tai vinssillä varustettua traktoria. aiheuttamia tuhoja. Tein kaarella olleeseen koi- vuun kaatokolon ja kun aloin tekemään kaato-Konkelon turvallinen purkaminen sahausta, puun jännitys purkautui ja se repesi.Konkelon vaara-alueena pidetään konkelopuun tyveltä Saha lensi käsistäni ja sahan kahvat löivät kovanalkavaa sektoria, jolle konkelo voi kaatua purkautuessaan. iskun vartaloon.Myös aluspuun kaatumiseen on hyvä varautua ja välttää •Jännittyneiden puiden kaadossa on käytet-liikkumista sen kaatuma-alueella. Konkeloa ei missään tävä äärimmäistä varovaisuutta. Puun pon-tapauksessa saa purkaa yrittämällä kaataa aluspuuta. Tur- kaisua on hankala välttää, mutta sahattaessavallisinta on konkelon purkaminen pyörittämällä tai siirtä- tulisi sijoittua mahdollisimman turvallisesti,mällä sahatun puun tyveä konkeloliinan, kaatoraudan tai sivuttain puun oletettuun ponkaisusuuntaanvinssin avulla. Puuta on hyvä tarkkailla jatkuvasti ja puun nähden.tyveltä on peräännyttävävälittömästi, kun konkelo alkaapurkautua. Jos konkeloa ei saada tällä tavoin purettua, Olin korjaamassa myrskyn kaatamia puitaapuna kannattaa käyttää esimerkiksi traktoria tai vinssiä. omassa metsässä. Sahasin kaatuneen puun poikki tyvestä, jolloin tämän puun juurikan-Ohjeet konkeloliinan käyttöön: non päälle kaatunut toinen puu tipahti päälleni 1. Kierrä liina tyven ympärille vääntösuuntaan kiristy- murtaen selkänikamia. väksi. •Ristiin kaatuneiden puiden korjaaminen kan- 2. Työnnä riittävän pitkä ja tukeva puukanki (paksuus nattaa hoitaa ensisijaisesti koneellisesti. 5–10 cm, pituus 2,5–3,5 m) liinan silmukkaan. Pyöritä puuta itsestäsi poispäin työntämällä kankea. Olin hankintahakkuutyössä puun kaadossa, 3. Irrota ote puukangesta riittävän ajoissa ja varo kaa- kun kaadettava puu jäi konkeloon. Yritimme tuvaa puuta. purkaa konkeloa kahden miehen voimin, mutta 4. Jos et saa purettua konkeloa, rajaa vaara-alue esim. tuloksetta. Neljän metrin päässä viereistä puuta kuitunauhalla ja hae apua. karsiessani konkelo pyörähti ja tuli alas yllättäen itsekseen. Oksat löivät minut selälleen maahan ja jäin alle. •Jos konkeloa ei saada välittömästi purettua, vaara-alue tulee merkitä ja hakea apuvoimia/- välineitä konkelon purkuun. Työskentely kon- Kuva: Juha Varhi kelon vaara-alueella on kiellettyä.Konkeloliinan sitominen.Lisätietoja myrskytuhopuiden korjuusta löydät Työ-suojeluhallinnon oppaasta.Metsätöitä turvallisesti 17
    • 2.3.2 Hakkuut erityiskohteissa 2.3.3 MetsäkuljetusSähkölinjojen alle ei saa kasata puutavaraa, koska kou-rakuormaajan puomi voi aiheuttaa vaaratilanteen sähkö-linjan läheisyydessä työskenneltäessä. Suurijännitteistensähkölinjojen läheisyydessä on sähköiskun vaara, vaikkeisähkölinjoihin edes kosketa. Perinteisimmät tapaturmat metsäkuljetukses- sa sattuvat ajoneuvosta laskeutuessa tai kuor-Varoalueet erilaisille sähkölinjoille: maa kasattaessa tai purettaessa. Käsi voi jäädä helposti puupöllien väliin tai jalalle voi pudota VÄHIMMÄISETÄISYYS, M tukki. Myös selkä- ja niskavammat ovat yleisiä avojohto riippujohto* raskaita kuormia asetellessa. Usein tapaturmia Nimellisjännite kV alla sivulla sattuu myös häiriötilanteissa ja huollettaessa <1 2 2 0,5 konetta tai sen varusteita maastossa. 1…45 2 3 1,5 Tapaturmien välttäminen: Nouse ajoneuvoon 110 3 5 - ja poistu sieltä niin, että rintamasuunta on ko- 220 4 5 - netta kohti. Älä hätäile ajoneuvosta poistuessa, 400 5 5 - vaan valitse askeleesi huolellisesti astinlaudalta. Ole erityisen varovainen märässä tai pakkasen* riippujohdolla tarkoitetaan päällystettyä johtoa. liukastamassa säässä.Sähkölinjojen lähiympäristöjen puunkorjuussa kannattaakäyttää apuvälineitä, kuten kaatorautaa, kaatotunkkia taitaljaa, joilla voidaan varmistaa puun kaato sähkölinjastapoispäin. Haastavat puunkaadot on syytä jättää suosiolla Traktorin avulla metsänomistaja saa järeänkin puutavaranammattilaisille. liikkeelle metsästä, kunhan ajoreittiä ja kuljetusta suunni- tellessa ottaa huomioon traktorin maavaran ja muut omi-Tienvarsi- ja tonttimetsien hakkuussa on otettava huo- naisuudet kuten vetävien pyörien määrä, teho ja varustus.mioon lähistöllä liikkuvat ihmiset ja ajoneuvot sekä var- Metsäperäkärryn ohella traktori voidaan varustaa metsä-mistaa että hakkuulle on riittävät luvat. Mikäli hakkuu ra- kuljetuskäyttöön koura- tai vaijerikuormaajalla, vinssilläjoittuu tiehen, ohikulkevia on varoitettava hakkuutyöstä tai juontokouralla. Markkinoilla on myös traktoreihin so-varoitusmerkein. Tonttimetsissä puunkaadon vaara-alue veltuvia hakkuukouria.kannattaa mahdollisuuksien mukaan merkitä esimerkiksikuitunauhalla. Jos joudut kaatamaan puun naapurin puo- Voimansiirtoon käytetyn nivelakselin kytkennässä tuleelelle, kysy lupa maanomistajalta ennen työn aloitusta. olla varovainen. Traktorin voimanottoakselin, moottorin ja virtakytkimen tulee olla pois päältä asennuksen ajan. Varmista ennen voimanoton päällekytkemistä, ettei varo- alueella ole ketään. Traktorin ohella monella on käytössään mönkijä, josta on hyötyä esimerkiksi taimien kuljetuksessa uudistusaloille. Järeämpiä mönkijöitä voidaan käyttää myös pienimuo- toiseen metsäkuljetukseen sopivan perävaunun kanssa. Mönkijän etuja ovat ketteryys ja kapea ajouravaatimus. Moottorikelkkaa voidaan käyttää talvisissa olosuhteis- sa puutavaran kuljetukseen tarkoitukseen sopivan reen kanssa.18
    • Kuva: Mikko RiikiläMetsätraktoriin kytketty hakkuukoura.Metsäkuljetuksessa on etukäteen syytä varmistaa trakto- Yleisohjeita metsäkuljetukseen:rin maavaran riittävyys ja maaston kantavuus. Talviaikaan 1. Ole huolellinen noustessasi ohjaamoon ja laskeutu-ajouran kantavuutta voi parantaa ajamalla ajourat etukä- essasi sieltä.teen maan routaantumisen nopeuttamiseksi. Ajourat ja 2. Varo traktorin nivelakselia ja pidä huolta nivelakselinmetsäkuljetusreitti kannattaa aina suunnitella huolelli- suojus kunnossa.sesti. Jyrkät, epätasaiset ja upottavat maastonkohdat ei- 3. Tutki ajoreitti etukäteen etenkin lumiaikana ja han-vät sovellu ajourien paikoiksi. Käännöksille on hyvä varata kalassa maastossa.riittävästi tilaa, niin traktorilla päästään kuormattunakin 4. Ylitä pienemmät ojat viistosti, älä kohtisuoraan ojiinkulkemaan kolhimatta uran reunapuita. nähden. Isojen ojien ylityksissä oja kannattaa täyttää puutavaralla, joka tulee kuitenkin poistaa viimeisen kuorman jälkeen. 5. Tarkkaile etenkin lähellä olevia esteitä ja varaudu ajo- linjassa maastonmuotoihin ja reunapuihin. 6. Muista laskea tukijalat ennen kuormausta ja nostaa ne ennen ajoa. 7. Pyri kuormaamaan ylärinteen puolelta. Kaukana tai rinteessä oleva kasa kannattaa vetää maata pitkin lähemmäksi ennen kuormausta. Kuva: Farmiforest Oy 8. Älä varastoi puita sähkölinjojen alle. 9. Noudata varoetäisyyksiä ja pysäytä kone, jos havait- set ihmisiä vaara-alueella eli alle 20 metrin etäisyy- dellä metsätraktorista.Metsäperävaunu ja hydraulikuormain.Metsätöitä turvallisesti 19
    • MönkijäMönkijöissä ei yleensä ole taka-akselilla tasauspyörästöä,joka säätelisi pyörien nopeutta käännöksissä. Tällöin sisä-kaaren renkaat luistavat etenkin jyrkemmissä käännöksis-sä. Kuljettajan kannattaa käännöksissä siirtää painopistet-tään ylävartalolla sisäkaarteen puolelle ja tukea vartaloaansamanaikaisesti ulkokaarteen puoleisella jalalla. Ylämäissäkehon painopistettä on hyvä siirtää eteenpäin.Mönkijällä ajo kuormattuna:1. Sido kuorma hyvin kiinni.2. Seuraa ajon aikana kuormaa ja tarkista kuorman kiinni- Kuva: Farmiforest Oy tys taukojen aikana.3. Älä ylitä valmistajan ilmoittamia määriä kuormatessasi etu- ja takatelineitä.4. Yritä tasata kuorma molemmille telineille, jotta mönki- jän hallittavuus ja vetokyky pysyy moitteettomana. Käsikäyttöinen vinssi.5. Tarkista hinattavan laitteen kiinnitys vetokitaan ja sijoita kuorma mahdollisimman tasaisesti alustalle ja pyri ma- Vinssiä käytettäessä kannattaa välttää tiettyjä vaara-aluei- talaan kuorman painopisteeseen. ta. Paras paikka käyttää vinssiä on riittävän kaukaa sivulta6. Suunnittele ajoreitti siten, että vältät jyrkät ja kaltevat tai takaviistosta vinssattavaan kuormaan nähden. Trakto- maastonkohdat. rin ja vinssattavan kuorman välinen kulma ei saisi olla yli7. Huomioi, että jarrutusteho ja ohjattavuus heikkenevät 45 astetta, jotta traktori pysyy varmasti pystyssä. Konke- kuorman kasvaessa. loliinalla puuhun sidottava erillinen taittopyörä helpottaa8. Käytä hinatessasi ja ajaessasi kuorman kanssa vain hi- vinssausta. Vinssin vaijerin kuntoa tulee tarkkailla. Jos säi- dasta vaihdetta. keitä alkaa irrota vinssin puoleisesta päästä, vaijerista voi-Lähde: Ympäristöhallinnon ohjeita (4/2006) daan katkaista vahingoittunut, muutaman metrin pätkä. Kuva: Mikko Riikilä Kuva: Juha VarhiMönkijä metsäperäkärryllä. Vinssin vaara-alueita.20
    • 2.4 Puiden pilkkominen ja haketus METSÄTÖISSÄ SATTUNUTTA… Olimme kuormaamassa polttorankoja koura- kuormaajalla. En häikäisyn vuoksi nähnyt työ- Kirves on perinteisesti aiheuttanut vahinko- parin kourakuormaajalla nostamassa kuormassa ja, mutta nykyisin koneellisten pilkekoneiden ollutta pitempää puuta, joka iski minut nurin käyttö on lisääntynyt ja luonut uudenlaisia vaa- jäätikölle ja vaurioitti oikeaa olkapäätäni. ratilanteita. •Konetyössä on muistettava pitää riittävä tur- Suurin osa puiden pilkkomiseen tarkoitetuista vaetäisyys ja konetta lähestyvän tulee ilmoit- koneista on tarkoitettu yhden henkilön käytet- taa saapumisestaan koneenkäyttäjälle ennen täväksi. Vaaratilanteita syntyy etenkin apumie- vaara-alueelle siirtymistä. helle, jonka liikkeitä koneenkäyttäjä ei voi aina ennakoida. Ongelmia syntyy myös liian kiivaas- Ajoin rankoja metsästä traktorilla. Tullessani ta työtahdista. kuorman kanssa metsästä huomasin pehmei- kön edessä. Yritin ottaa vauhtia traktorilla, jotta Tärkein keino välttyä tapaturmilta on lukea en juuttuisi kiinni pehmeikköön. Samassa met- huolellisesti laitteen mukana toimitetut käyttö- säkärry tarttui kantoon jolloin lensin hytin tuuli- ohjeet, joissa opastetaan turvalliset ja oikeaop- lasin läpi maahan. piset työmenetelmät. Häiriötilanteissa yleispe- •Metsäkuljetuksen reitit kannattaa suunnitel- riaatteena on katkaista virta ja varmistua, että la etukäteen niin, että upottavat alueet kier- kaikki laitteen osat ovat pysähtyneet ennen retään tai tarvittaessa vahvistetaan ennalta kuin mahdollisia tukoksia tai jumiutumisia selvi- hakkuutähteillä tai kuitupuulla. tetään. Jos häiriötilanteita tulee usein, on syytä harkita työmenetelmien muuttamista tai toimi- Olimme vinssaamassa tukkia tienvarteen. Vie- vamman työvälineen hankintaa. ressä kävellessäni tukki yhtäkkiä osui kannon kulmaan, josta se pomppasi päin oikean jalan polven sisäsyrjää, johon tuli ruhjevamma. Halkaisijakoneet ja pitemmälle viedyt pilkekoneet ovat •On turvallisempaa kulkea vinssattavan kuor- yleistyneet nopeasti viime vuosien aikana. Koneita on man takana kuin vieressä. tarjolla parin sadan euron peruskoneista aina järeisiin, am- mattikäyttöön tarkoitettuihin pilkekoneisiin, jotka voivat maksaa tuhansia euroja. Järeämmissä koneissa puun syöt- tö hoituu koneellisesti kuormaimella ja tuntituottavuus on yleensä käsisyöttöisiä koneita merkittävästi suurempi. Yleisin pienhakkurityyppi on laikkahakkuri, muita hak- kurityyppejä ovat rumpu- ja kartioruuvihakkuri. Laikka- hakkurin toiminnan kannalta on tärkeää huolehtia terien kunnosta sekä terien ja syöttörullien oikeista säädöistä. Teräasetuksella voidaan vaikuttaa tuotettavan hakkeen palakokoon ja puun sisäänmenonopeuteen. Lue lisää laatuhakkeen tuotannosta Metsäkeskuksen oppaasta. Koneiden hintatietoja ja edustajien yhteystietoja on saa- tavissa TTS:n tietopankista.Metsätöitä turvallisesti 21
    • 5. Varmista laitteen ohjekirjasta, minkä kokoisen puuta- varan käsittelyyn kone on tarkoitettu. 6. Ole erityisen huolellinen mutkaisten ja oksikkaiden puiden kanssa, ne voivat aiheuttaa yllätyksiä. Sijoita oksakohdat sivuille eikä terän kohdalle. 7. Koneiden turvaominaisuuksia ei saa muuttaa. 8. Puiden pilkkomiseen käytetyt laitteet ja turva- tekniset ratkaisut on yleensä suunniteltu yhden henkilön työskentelyyn. Apumiehen käyttö klapi- konetyössä on vaarallista, sillä koneenkäyttäjä voi vahingossa käynnistää koneen apumiehen vielä asetellessa tai poistaessa juuttunutta puuta sylin- terin ja terän välissä. 9. Laitteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja vioittuneet osat on vaihdettava tarvittaessa uusiin. Käyttöohjeista löytyy yleensä huoltovälit laitteen eri osille. Perusohjeet häiriötilanteisiin: 1. Katkaise koneesta aina virta, ennen kuin häiriötä aletaan selvittää. Häiriötilanteessa kone voi toimia Kuva: Tiia Puukila yllättävästi. 2. Hydraulihalkojaan jumiin jäänyttä puuta ei kannata irrottaa työntämällä terään päin. Parempi keino on asettaa sylinterin puolelle puun alareunaan kiila,Käsisyöttöinen sirkkeli joka nostaa pölliä alareunasta. Jumiin jäänyttä pölliä voi myös naputella terään jääneestä päädystä sylin- terin suuntaan. 3. Toimintahäiriöiden varalta kädet on hyvä pitää pois-Yleisohjeita pilkekoneiden ja hakkureiden turvalliseen sa sylinterin ja kiilan välistä aina, vaikka sylinteri eikäyttöön: olisi liikkeessä. Näin vältytään tapaturmilta, jos sylin-1. Halkaisija- ja klapikoneita tulee käyttää tasaisella ja teri alkaa yllättäen liikkua. pitävällä alustalla, jotta kone ja käyttäjä pysyvät tu- 4. Jos häiriötilanteet toistuvat, älä tingi työturvallisuu- kevasti paikoillaan. desta, vaan pyri selvittämään ongelman aiheuttaja.2. Laitteen ympärille kannattaa varata tilaa liikkumisel- le. Työskentelyalueeksi tulee valita paikka, jossa on Käyttäjän on aina syytä perehtyä laitekohtaisiin käyttöoh- riittävä valaistus turvalliseen työskentelyyn. jeisiin, joissa on ilmaistu yksityiskohtaisemmin:3. Ota selvää, missä koneen hätäpysäytin sijaitsee ja ko- - oikeat työmenetelmät ja vaadittavat turvavarusteet keile sen toimintaa. - pilkottavien puiden sallittu koko (pituus ja halkaisija)4. Laitteita käytettäessä ei kannata pitää liian väljiä/löy- - laitteen hätäkatkaisimet ja muut turvalaitteet siä vaatteita tai käsineitä, jotka voivat tarttua kiinni - ohjeita vianetsintään. koneiden liikkuviin osiin.22
    • Kuva: Farmiforest OyKäsisyöttöinen hakkuri METSÄTÖISSÄ SATTUNUTTA… Olin hakettamassa rankoja lämpökeskuksen varastoon. Syötin viimeisiä rankoja käsin syöttö- laitteeseen, kun yhden rangan pää löi ylöspäin ja osui oikeaan silmään ja silmäkulmaan. •Hakkuria käytettäessä on seistävä riittävän etäällä, jotteivät rankojen yllättävät liikkeet Kuva: Farmiforest Oy aiheuta vaaratilanteita. Hakkurin terät ja syöt- törullat on pidettävä kunnossa, jotta hakkuri toimii mahdollisimman tasaisesti. Ylhäältä päin energiapuuta syötettäessä apuna voidaan käyttää puupölkkyä rankojen työntämiseen.Kuormainsyöttöinen hakkuri Halkomakoneella polttopuita tehdessä yksi puu jäi kiinni terään. Kun yritin irrottaa oksasta kiinni jäänyttä puuta, oikea käsi lipsahti koneen te- rään ja kaksi sormea katkesi. •Virta olisi pitänyt katkaista koneesta ennen jumiin jääneen puun irrottamista.Metsätöitä turvallisesti 23
    • Perinteinen kirves löytyy lähes jokaiselta maatilalta jamökiltä. Kirveen käyttö vaatii jonkin verran harjoittelua,jotta se on tehokasta ja turvallista. Kirves täytyy valitakäyttötarkoituksen ja käyttäjän mukaan. Yleiskirves sopiihuonosti puiden halkaisuun. Pitkävartisella halkaisukir-veellä työ on tehokasta, mutta lyhytvartisempi kirves onhelpompi käsitellä ja aloittelijan on helpompi osua silläpölkkyyn. Mitä suurempaa pölkkyä pilkotaan, sitä järeäm-pää kirvestä on hyvä käyttää.Viime aikoina markkinoille on tullut myös uudenlaisiaratkaisuja puiden pilkontaan. Uudet välineet parantavaterityisesti työturvallisuutta, mutta niiden oikeaoppiseenkäyttöön kannattaa perehtyä etukäteen esimerkiksi val-mistajien kotisivuilta löytyvien ohjeiden ja videoidenavulla.Merkittävä osa tapaturmista sattuu kirveellä, kun halkais-tavaa pölliä yritetään pitää toisella kädellä pystyssä. Epä-tarkka osuma tai oksakohta saa tällöin kirveen helpostilipsahtamaan käteen tai jalkaan.Ohjeita kirveen kanssa työskentelyyn: Kuva: Tiia Puukila1. Varmistu ettei kukaan ole lähelläsi, kun työskentelet kirveellä. Varmista, että ympärilläsi ja yläpuolellasi on riittävästi tilaa, tarkista etenkin selusta. Erityises- ti lappeellaan halkaistavista puista sinkoaa voimalla Esimerkki turvallisesta vipukirveestä. Vipukirveen yllättävää palasia sivulle. ponnahtamista ei tarvitse pelätä, sillä terä kääntyy muotoilun2. Käytä oikean korkuista ja tukevaa tasaisella olevaa ansiosta automaattisesti oikealle ja pitää kirveen valmiina uut- hakkuualustaa, voit myös liittää alustan reunoihin ta heilautusta varten. joustavasta materiaalista, esimerkiksi vanhasta vaah- to-muovipatjasta tehdyn kauluksen, joka pitää pöllit ja valmiit pilkkeet alustan päällä. Näin voit rauhassa keskittyä useamman puun halkomiseen, eikä pilkkei- tä tarvitse kumarrella poimimaan maasta.3. Seiso tukevassa, normaalia leveämmässä haara- asennossa.4. Käytä teränsuojusta, kun kuljetat kirvestä.24
    • 3 Muita yleisiä työturvallisuustekijöitä3.1 Maastossa liikkuminen ja työskentely Muut varotoimet • Jos kuljet työmaalle omalla autolla, käännä auto joMetsätöihin lähdettäessä kannattaa tarkkailla sääolo- saavuttaessa lähtövalmiiksi paluumatkalle. Jos tapa-suhteita ja ottaa ne huomioon pukeutumisessa ja töiden turma sattuu, auton kääntäminen voi olla loukkaan-suunnittelussa. Erityisen tarkkana tulee olla suojasäällä tuneena vaikeaa.ja sitä seuraavalla pakkasjaksolla, jolloin liukastumisriski • Auton ikkunaan voi jättää lapun, että on metsätöissäkasvaa. Myös märkyys tekee maastosta liukkaan. Metsä- lähistöllä.työt kannattaa lykätä tuulisella säällä myöhemmäksi, sil- • Metsätöihin kannattaa pukeutua värikkäästi ja maas-lä kova ja puuskainen tuuli voi aiheuttaa yllätyksiä puun tosta erottuvasti, jotta mahdollisen tapaturmankaadossa ja lisätä esimerkiksi konkeloiden syntyä. ja sairauskohtauksen sattuessa pelastajat löytävät apua tarvitsevan helpommin. Värikäs pukeutuminen on turvallisuustekijä myös metsästysaikana.3.2 Yksintyöskentely • Oman kulkureitin autolta työmaalle voi merkitä esi-Ensiapuvalmius merkiksi kuitunauhalla. Hätätilanteessa avun löyty-Mukana kannattaa ehdottomasti pitää pientä ensiapupak- minen helpottuu.kausta, joka on helposti saatavilla esimerkiksi takin taskus- • Gps-laitteet ovat yleistyneet viime aikoina ja monis-ta. Myös matkapuhelimen pitää olla toimintakunnossa ja sa matkapuhelimissa on mukana paikannusominai-käden ulottuvilla. Tarvittaessa puhelimen voi laittaa hel- suus. Gps:ää voi käyttää esimerkiksi oman sijainninposti avattavaan muovipussiin suojaan kosteudelta. ilmoittamiseen avun saamiseksi.Yhteydenpito 3.3 Työkyvyn ylläpitoKun metsätöitä tekee yksin, kannattaa ilmoittaa töihin läh-döstä, olinpaikasta ja suunnitellusta paluuajasta lähipiirille. Metsätyössä kuluu paljon energiaa ja nestettä, siksi mu-Mukana on myös syytä pitää kännykkä, jolla voi tarvitta- kana pitäisi olla riittävästi syötävää ja juotavaa. Pidä lou-essa pitää yhteyttä ja kutsua apua. Tärkeimmät numerot nastauon lisäksi pienet evästauot aamupäivällä ja ilta-päi-kannattaa laittaa pikavalintanumeroiksi, että apua voidaan vällä. Nestettä kannattaa nauttia säännöllisesti erityisestikutsua nopeasti. Lähimpien omaisten nimien eteen kan- helleaikaan. Fyysisesti kuormittavassa työssä ei saisi tullanattaa laittaa ICE-merkintä (In Case of Emergency). nälän- tai janontunnetta, joka voi heikentää työ-kykyä ja vireyttä. Venyttele taukojen yhteydessä raajoja. Koneenkuljetta- jan kannattaa verrytellä erityisesti niska- ja hartiaseudun lihaksia. Venyttelyllä ennaltaehkäistään revähdyksiä ja lihassärkyjä. Metsätyöt ovat yleisesti ottaen melko moni- puolisesti kehoa kuormittavia, mutta työkyvyn ylläpidos- ta kannattaa huolehtia myös muulla kokonaisvaltaisella liikunnalla.Metsätöitä turvallisesti 25
    • Kuvat: Juha VarhiVenyttelyohjeita.3.4 Paloturvallisuus sekä pöly- ja kaasuhaitat Hake- ja pellettisiiloihin ei saa mennä mahdollisen häkä- myrkytysvaaran vuoksi. Hakkeesta ja puupelleteistä voiKombikannu on kätevä moottorisahan tai raivaussahan joissakin olosuhteissa vapautua aldehydejä ja häkää, eri-tankkauksessa. Sen ylitäyttösuoja sulkee venttiilin polt- tyisesti lämpötilan noustessa. Jos siilossa ei ole ilmanvaih-toainesäiliön täytyttyä ja estää polttoaineen läikkymisen toa tai muuta tuuletusratkaisua, häkäpitoisuus voi noustakannua nostettaessa. Polttoainetta tankatessa ei saa tu- siilossa hengenvaarallisen korkeaksi. Häkää ei voi aistia,pakoida. Raivaussaha tai moottorisaha käynnistetään vä- mutta aldehydi voi tuntua pistävänä hajuna ja silmien är-hintään muutaman metrin etäisyydellä tankkauspaikasta. sytyksenä. Lue lisää esim. TVL:n raportoimasta häkämyr-Ulkopuolelle läiskynyt polttoaine ja öljy pitää pyyhkiä ja kytystapauksesta.niiden on annettava haihtua ennen laitteen käynnistä-mistä. Myös puun haketuksessa pitää varautua pölyyn käyttä- mällä tarvittaessa hengitys-suojainta. Haketukseen kan-Koneissa ja laitteissa palovaaran aiheuttavat kuuman nattaa valita riittävän syrjäinen paikka, jotta pöly ei kul-moottorin päällä oleva pöly, roska ja öljyroiskeet. Myös keudu asuinrakennuksiin.oikosulku voi aiheuttaa tulipalon. Palovaaraa voi torjuahuolehtimalla koneiden puhtaudesta sekä kytkentöjen jajohtojen kunnosta. Traktorissa on hyvä olla varalla vähin-tään 6 kg:n jauhesammutin.26
    • 3.5 Työvälineiden huolto3.5.1 Kirveen ja vesurin teroitus 3.5.2 Raivaussahan ja moottorisahan huoltoTeroittamiseen tarvitset lattaviilan tai tahkon. Viilalla te- Raivaussahan kunto on hyvä tarkistaa säännöllisesti työnroitettaessa liikkeet suunnataan terää kohti. Pyri säilyttä- sujumiseksi ja vaaratilan-teiden välttämiseksi huolehdimään alkuperäinen terän kulma. Markkinoilla on kirveelle seuraavista:ja vesurille myös keittiöstä tuttuja helppokäyttöisiä teroit- • terän huolto (ehjyys, teroitus, haritus, kiristys/vaihto)timia. Jos teroittamiseen käytetään kulmahiomakonetta, • kulmavaihteen vaseliinin tarkistus (määrä ¾ tilavuu-on terän annettava välillä jäähtyä. Liiaksi kuumentunut desta)terä voi karkaistua ja mennä pilalle. • ilmanpuhdistimen huolto (pesu vesi/paineilma) • tarkista myös sytytystulpat, ilmanottoaukot, polt- toaineen suodatin, äänen- ja tärinänvaimentimen kunto • tarkista ennen työn aloittamista, että i.valjaat ovat kunnossa ja pikairroitin toimii ii.kaasuvipu palautuu vapautettaessa tyhjäkäynnille iii.terä ei pyörä tyhjäkäynnillä iv.terän sektorisuoja on ehjä. Kuva: Arto MutikainenVesurin teroitus onnistuu lattaviilalla. Viimeistelynvoi tarvittaessa tehdä hiomakivellä. Kuva: Mikko RiikiläMetsässä hyvä alusta raivaussahanteroittamiseen on sopivaan korkeu-teen katkaistu kanto.Metsätöitä turvallisesti 27
    • Moottorisahan ketjun teroittaminen:1. Kiinnitä saha tukevasti vaikkapa ruuvipenkkiin, tai ota saha tiukasti kainaloon pöydän päällä. Pääasia, että saat vakaan tuen sahalle terän viilauksen ajaksi.2. Aseta viilanohjain ketjun hampaalle niin, että ohjai- men nuolet osoittavat ketjun pyörimissuuntaan.3. Tue viilaa ohjaimen rullia vasten ja teroita viilaa työn- täen. Laske viilaustyönnöt ja toista viilaus jokaiselle hampaalle. Käännä ohjain tarvittaessa ja vedä ketjua Kuva: Mikko Riikilä eteenpäin viilauksen edetessä.4. Leikkuuhampaiden jälkeen viilataan tarvittaessa sy- vyydensäätöä (puruhammasta) siten, että leikkaa- van terän ja korokkeen etäisyys säilyy muuttumat- Viilanohjaimen avulla leikkuuhampaan kulmat saadaan tomana. oikeiksi.5. Yhdistelmäohjaimen avulla syvyydensäätö voidaan viilata lattaviilalla oikeaan korkeuteen.6. Jos leikkuuhampaasta on jäljellä alle 3 mm, ketju on vaihdettava uuteen.Huoltoa tehtäessä kannattaa käyttää käsineitä, jottei te-rän kanssa satu vahinkoja. Metsäkortistosta löydät videonmoottorisahan huollosta. Kuva: Mikko Riikilä Puruhampaan korkeus voidaan tarkistaa yhdistelmäohjai- mella ja tarvittaessa viilata lattaviilalla oikeaan korkeuteen.28
    • Linkkikokoelma ja sähköiset lähteetJohtoalueiden vierimetsien hoito -opashttp://www2.energia.fi/johtoalueet/Juhola, A. 2010. Siirtelykaato kaatokahvoilla energiapuunkorjuussa. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu, Evo.http://www.mhy.fi/metka/kokeet/fi_FI/Uutinen/_files/83940753255834039/default/opinnaytetyo_SIIRTELYKAATO_KAATOKAHVOILLA.pdfKasvinsuojeluainerekisteri. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/Koneita, laitteita ja työvälineitä metsätöihin. Työtehoseura.http://www.tts.fi/foredep/kalusto1/Koneviestihttp://www.koneviesti.fi/- Tekninen ammattilehti, jossa käsitellään myös metsätöitäLaatuhakkeen tuotanto –opas. Metsäkeskukset. 2010. 2. painos.http://www.puulakeus.net/docs/109-DCV-laatuhakeopas_2._painosNET.pdfMetsäalan ammattilehtihttp://www.ammattilehti.fi/Metsäkortisto – metsäaiheisia tietokortteja sekä opetusvideoita. Metsäkustannushttp://www.metsakortisto.fiMetsäkustannus – Metsäaiheista kirjallisuuttawww.metsalehti.fiMetsänhoidon ABChttp://www.metsatv.fi/category/metsanhoidon-abc/- ohjeita metsänhoidon eri työvaiheisiin Ennakkoraivaus http://www.metsatv.fi/ennakkoraivaus/ Metsän istutus http://www.metsatv.fi/metsan-istutus/ Heinäntorjunta http://www.metsatv.fi/heinan-torjunta/ Taimikon varhaisperkaus http://www.metsatv.fi/varhaisperkaus/ Raivaussahan käyttö http://www.metsatv.fi/raivaussahan-kaytto/ Raivaussahan huolto http://www.metsatv.fi/raivaussahan-huolto/Metsätöitä turvallisesti 29
    • Metsänviljelyopas. Metsätehohttp://www.metsateho.fi/files/metsateho/Opas/Metsanviljelyopas.pdfOmaan metsään – opas metsänhoitotöihin. Sähköinen versio. Työtehoseurahttp://www.tts.fi/images/stories/tts_julkaisut/tr40.pdfTyösuojelu moottorikelkan ja mönkijän käytössä. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2006.http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60896&lan=fiTyösuojeluhallintowww.tyosuojelu.fi- työsuojeluoppaita- työsuojelusäännökset ja –standarditHakkuut myrskytuhometsissä. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 17. 2011.http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2011/03/TSO_17.pdfMatkapuhelin. Metsätyö ja turvallisuus. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 38. 2003.http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2007/05/TSO_38.pdfMetsätyöt ja sähkölinjat. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 37. 2011.http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2011/03/TSO_37.pdfTyöturvallisuuskeskus. Metsäala.http://www.ttk.fi/toimialat/metsaalaKirjalliset lähteetAiempi opasmateriaali (oppaat ja lehtiset): Kaada turvallisesti ergonomisesti oikein. Metsäturva. Kaada turvallisesti – Älä riskeeraa. Metsäturva. Konkelo! Miksi? Miten laukaisen? Työturvallisuuskeskus. Moottorisaha ja turvallisuus – ohje moottorisahan ostajalle. Sosiaali- ja terveysministeriö.Ruuskanen, P. & Tapola, H. 1999. Taimikonhoito. Työturvallisuusopas. Työsuoje-luoppaita ja –ohjeita 19. Sosiaali- ja terveys-ministeriö.Tapola, H. 1990. Isäntälinjan metsäkuljetus. Työturvallisuusopas.Tapola, H. 2000. Metsäkoneala. Koneyrittäjien liitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työturvallisuuskeskus.30
    • MetsäpalveluitaKonevuokraamot- raivaussahat, moottorisahat, muut työvälineetMetsäalan koulutusportaali, www.metsaopetus.fiMetsäkeskukset, www.metsakeskus.fi- työnopastuskurssejaMetsänhoitoyhdistykset, www.mhy.fi-työnopastusta, metsänhoitokoulutusta, metsänhoito- ja korjuupalvelujaMetsäoppilaitokset- metsäalan kurssit ja tutkinnot Ammattiopisto Lappia, Keminmaa Etelä-Savon ammattiopisto, Pieksämäki Hyria, Hyvinkää ja Riihimäki Itä-Lapin ammattiopisto, Kemijärvi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Valtimo Savon ammatti- ja aikuisopisto, Toivala Tampereen ammattiopisto, Kuru WinNova, UlvilaMetsään Palstat -palvelu, https://palstat.metsakeskus.fi/- työpalvelujen ja työkohteiden välitystäMetsätöitä turvallisesti 31
    • Paragraph style TAPIO_ B5_ pääotsikko (Myriad Pro, Light, 14pt/14pt)Paragraph style TAPIO_ B5_ alaotsikko 1 (Myriad Pro, Semibold, 10pt/11pt)Paragraph style TAPIO_ B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regu- left) | Korostus Character style TAPIO_B5_ leipäteksti_lar, 8,5pt/12pt/justify with last line aligned left) | Korostus korostus | Paragraph style TAPIO_ B5_ leipäteksti (MyriadCharacter style TAPIO_B5_ leipäteksti_ korostus | Para- Pro, regular, 8,5pt/12pt/justify with last line aligned left)graph style TAPIO_ B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regular, Paragraph style TAPIO_ B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regu-8,5pt/12pt/justify with last line aligned left) Paragraph sty- lar, 8,5pt/12pt/justify with last line aligned left) | Korostusle TAPIO_ B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/ Character style TAPIO_B5_ leipäteksti_ korostus | Para-justify with last line aligned left) | Korostus Character graph style TAPIO_ B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regular,style TAPIO_B5_ leipäteksti_ korostus | Paragraph style 8,5pt/12pt/justify with last line aligned left) Paragraph sty-TAPIO_ B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/ le TAPIO_ B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/justify with last line aligned left) Paragraph style TAPIO_ justify with last line aligned left) | Korostus CharacterB5_ leipäteksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/justify style TAPIO_B5_ leipäteksti_ korostus | Paragraph stylewith last line aligned left) | Korostus Character style TA- TAPIO_ B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/PIO_B5_ leipäteksti_ korostus | Paragraph style TAPIO_ justify with last line aligned left) Paragraph style TAPIO_B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/justify B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/justifywith last line aligned left) Paragraph style TAPIO_ B5_ lei- with last line aligned left) | Korostus Character style TA-päteksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/justify with last PIO_B5_ leipäteksti_ korostus | Paragraph style TAPIO_line aligned left) | Korostus Character style TAPIO_B5_ B5_ leipäteksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/justifyleipäteksti_ korostus | Paragraph style TAPIO_ B5_ leipä- with last line aligned left) Paragraph style TAPIO_ B5_ lei-teksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/justify with last line päteksti (Myriad Pro, regular, 8,5pt/12pt/justify with lastaligned left) Paragraph style TAPIO_ B5_ leipäteksti (Myri- line aligned left) | Korostus Character style TAPIO_B5_ad Pro, regular, 8,5pt/12pt/justify with last line aligned leipäteksti_ korostusMetsätalouden kehittämiskeskus Tapiopuh. 020 772 9000fax 020 772 9008tapio@tapio.fiwww.tapio.fi