Uploaded on

Tämän oppaan tavoitteena on tehdä tutuksi metsäkulttuuria Etelä-Suomessa. Opas on osa Forest heritage developer in joint cultural area -hanketta, jota osarahoittaa Central Baltic Interreg IV A …

Tämän oppaan tavoitteena on tehdä tutuksi metsäkulttuuria Etelä-Suomessa. Opas on osa Forest heritage developer in joint cultural area -hanketta, jota osarahoittaa Central Baltic Interreg IV A -ohjelma. Hankkeen toteuttavat virolainen Riigimetsa Majandamise Keskus RMK, TTS ja
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio.
Metsäkulttuuria Etelä-Suomessa
© Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Teksti: Airi Matila ja Pekka Virtanen
Kannen kuvat: Tommi Tenhola ja Simo Virtanen
Taitto: Katja Tiilikka
Julkaistu internetissä toukokuussa 2011
Painettu julkaisu ISBN:978-952-5694-82-6
Verkkojulkaisu URN:ISBN:978-952-5694-83-3
Suositeltava viittaustapa: Matila, A. & Virtanen, P. 2011. Metsäkulttuuria Etelä-Suomessa.
Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
No Downloads

Views

Total Views
719
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
4
Comments
0
Likes
1

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. METSÄKULTTUURIA ETELÄ-SUOMESSA
  • 2. Metsäkulttuuria ja kulttuurimetsiäK eskustelussa suomalaisen metsän menneisyy- Pekka Virtanen destä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta poh-ditaan yhä useammin kulttuurisia näkökulmia.Ekologisten ja taloudellisten arvojen rinnalla ontärkeää nähdä metsä osana ihmisten ja yhteisöjenkulttuuria. Kulttuurinen näkökulma ottaa kantaa metsä-ympäristön käyttöön ja muutoksiin. Ajatustyössävoi keskittyä paikallisesti eteläsuomalaisen tilan,kylän tai kunnan metsällisiin juuriin. Kansalliset jaglobaalit paperiteollisuuden kehitysnäkymät, bio-energia sekä luovien metsä- ja puuideoiden tarvesynnyttävät puolestaan monia uusia haasteita. Kulttuurisen kestävyyden näkökulma suhtautuuavoimesti erilaisiin vaihtoehtoihin ja sallii vastak-kaisiakin näkemyksiä. Voimme pohtia henkilö-kohtaista metsäsuhdetta sekä paikallisia, kansallisiaja kansainvälisiä metsäriippuvuuksia. Tässä julkaisussa tuodaan metsä ja kulttuuri esiinmaanläheisesti. Esimerkkien myötä ilmenee, kuinkalähellä meitä metsä on ollut ja kuinka lähellä se yhä on.Siltoja on Suomessa rakennettu perinteisesti puusta.Kävelysilta Helsingin Viikissä näyttää tietä uudenlaisensuunnittelun mahdollisuuksiin. Pielisen museo/Mauno Mannelin Sisällys Metsäkulttuuria ja kulttuurimetsiä 2 Kulttuuria Etelä-Suomen metsissä 3 Suomi elää jatkossakin metsästä 4 Suoraa ja väärää puuta 6 Päreistä katto, sahanpurusta eristeet 7 Mustikkaa, pihkaa ja kuusenkerkkiä 8 Elettyjä maisemia ja taidetta 9 Maisemaa ja puuta 10 Tunnista ja säilytä 12 Metsä, kulttuuri, kestävyys 14 Suomenhevonen teki raskaan työn puun kuljetuksessa metsästä tienvarteen ryttyläläisellä työmaalla. 2
  • 3. Kulttuuria Etelä-Suomen metsissä M Simo Virtanen etsä merkitsee eri ihmisille eri asioita, sillä suhde metsään vaihtelee suuresti. Etelä- suomalaisella metsänomistajalla on toisenlainen suhde ympäristöönsä kuin Brasilian viidakon metsästäjällä. Aikakausi, asuinpaikka, sukupuoli, ikä, koulutus, työ, elämänhistoria ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, miten metsä koetaan ja miten metsän kanssa eletään. Torpparin lasten käpylehmä heijastelee toisen- laista metsämaailmaa kuin nykypäivän tietokoneen metsäpeli. Tuoreen kaupunkimetsänomistajan metsä- kokemus on erilainen kuin sukutilallaan metsätöitä tekevällä maanviljelijällä. Joet olivat merkittävä osa metsätaloutta. Puu uitettiin jäiden lähdön jälkeen jokia pitkin sahalaitoksiin. Puuta Omavaraistalouden yhteisöissä opittiin käytän- sahattiin koskipaikkojen vesivoimalla vielä 1900-luvun nön kautta ympäröivä luonto, puukon käyttö, metsäs- alussa. tyksen ja kaskeamisen salat. Tänään metsään men- Tommi Tenhola nään mediapainotteisesti. Kulttuuri ulottuu metsänomistajan ja metsässä liikkujan arjesta ja juhlasta koko metsäklusterin kansainvälisiin verkostoihin. Kulttuuria on metsä- marjojen jalostaminen kotikeittiön tarpeisiin, ympäri- vuotinen metsätyö puun tuottamiseksi tai puu- keksintöjen maailmanlaajuinen tuotteistaminen. Hakkuukoneella kaadetaan, karsitaan ja katkotaan runkoja sekä muokataan maata taimen kasvulle sopivaksi. Taimet istutetaan istutuspäällä.Simo Virtanen Rakennus katoaa nopeasti metsän peittoon, jos asukas antaa puustolle kasvun mahdollisuuden. 3
  • 4. Suomi elää jatkossakin metsästäJ ääkauden jälkeen Suomeen saapuneiden metsäs- Sami Oksa täjäyhteisöjen jäljiltä löytyneet kiviesineet ker-tovat pitkään jatkuneesta eräkulttuurista. Metsäähyödynnettiin monipuolisesti, siksi 3 500 vuottasitten loppunutta kivikautta voisi yhtä hyvin kutsuapuukaudeksi. Kivikauden ihmiset asuivat rannoilla, veden jametsän antimien äärellä. Metsän kätköissä saattaaolla metsästäjäyhteisön asuinpaikan painauma taisammaleen alla kalliopiirros muinaisen rantaviivanyläpuolella. Moni nykyinen polku, hevostie ja kulkutie onsijainnut samalla paikalla satoja vuosia. Kirkkoakaanei rakennettu välttämättä neitseelliseen maastoonvaan hiisilehtoon tai -metsään, jossa luonnonuskon-non harjoittajat olivat yhteydessä tuonpuoleiseenmaailmaan. Keksinnöt olivat osa kulttuurin kehitystä. Rautamahdollisti paremmat kirveet, sahat ja muut työ-välineet, puulla aikaansaatu höyry uuden voimanläh-teen. Puulähtöinen paperi keksittiin 1800-luvulla. Metsiä kaskettiin ja laidunnettiin sekä puutahankittiin omavaraistalouden tarpeisiin. Laivoilla jatervalla käytiin ulkomaan kauppaa. Puuhiiltä myytiinkartanoiden ruukeille. Hallittu tulen käyttö on kuulunut satoja vuosia suoma- Uusi moderni metsäteollisuus kasvoi vauhdilla laiseen metsäkulttuuriin. Tulen avulla metsämaa otettiin kaskeksi ja kulotettiin puun taimien kasvulle sopivaksi.1800-luvun loppua kohden. Syntyi kokonaisia vihre- Nykyään tulta hyödynnetään säästöpuuryhmien poltossa,än kullan keskuksia kouluineen, soittokuntineen ja tavoitteena on lisätä elinympäristöjä metsäpaloalueidenkauppoineen. Tehtaan olemassaolo heijastui näky- lajeille.västi koko paikkakunnan kulttuurielämään. Erilaiset metsänäkemykset ovat olleet usein Teollisuudelle haluttiin taata puun riittävyys, jonkaristiriidassa keskenään. Kun 1800-luvun lopulla uhkina nähtiin metsälaiduntaminen ja kaskeaminen.valtiovalta arvosteli kansan metsänkäyttötapoja, Tänä päivänä keskustelun aiheita ovat luonnontaustalla oli teollistuvan Suomen puun tarve. monimuotoisuus, energiapuu, metsänhoito, metsien virkistyskäyttö ja kulttuuriset ulottuvuudet. Omavaraistaloudessa piti tuntea puulajien omi- Martti Kuusinen naisuudet ja työstötavat haravanpiikeistä isoihin työvälineisiin. Kaikki puulajit kelpasivat. Aitojen tekoon käytettiin mäntyä ja kuusta. Astioihin saatiin kansi ja pohja kuusesta, muut osat haavasta ja katajasta. Lämpöpuu on nykyajan uusi puukeksintö, mutta esimerkiksi aidanseipään kestävyyttä parannettiin jo muinoin sen päätä polttamalla. Metsässä liikkujan nuotioon kelpasi mikä tahansa palava puu. Tutkimuksen ja kokemuksen perusteella tiedämme, miten puuta tuotetaan kannattavasti. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2010 tarkistetun Kansallisen metsäohjelman. Sen tavoitteena on, että Suomen metsäala kehittyy vastuulliseksi biotalouden edelläkävijäksi. 4
  • 5. Lauri SaaristoSipooseen vuonna 2005 rakennettuun omakotitaloon valittiin puu ekologisena rakennusmateriaalina, samalla paikallaon sijainnut puutaloja satojen vuosien ajan. Puutalo sopii metsäiseen ympäristöön. 1990-luvulla alkoi massatuotannon ohessa näkyä senttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020uudenlaista puun arvostusta sen kulttuurisia merki- mennessä.tyksiä painottaen. Ei ole samantekevää, mistä Uusia mahdollisuuksia puuhun perustuville tuot-materiaalista, puulajista tai -yksilöstä puukoru, lahja- teille on puutuoteteollisuudessa, rakentamisessa, äly-esine tai talo tehdään. Voidaan myös kysyä, löytyykö papereissa, pakkaamisessa, bioenergiassa ja bio-Suomesta tarpeeksi oikeanlaista puuta vaikkapa jalosteissa sekä elintarvike- ja lääketeollisuudessa.vaativaan soitinrakennukseen. Sellutehtaiden yhteyteen on suunnitteilla jalos- Uusien puu- ja metsäinnovaatioiden tarpeesta tamoja, joissa biomassasta valmistetaan biodieselinpuhutaan Suomessa paljon. Tehtaiden sulkeminen on raaka-ainetta, etanolia ja kemianteollisuuden tuot-lisännyt tarvetta pohtia metsien mahdollisuuksia teita. Nanosellun käyttömahdollisuudet nähdäänkaikilla rintamilla, myös pienimuotoiset ja paikalliset monipuolisina.tavoitteet mukaan lukien. Perinteitä niihin löytyy. Puu uusiutuvana raaka-aineena tarjoaa moni-puoliset mahdollisuudet biotalouden tuotteisiin.Perinteisesti puusta saadaan lautoja, lankkuja, vane-ria, sellua, puuenergiaa ja ksylitolia. Puurakentaminen ja puutuotteet edustavat kestä-vää luonnonvarojen käyttöä ja sitovat hiiltä pitkä-aikaisesti. Puusta saadaan uusiutuvaa energiaa, jonkakäyttöä Suomen tulee lisätä 28 prosentista 38 pro-Kaskeaminen oli tuottoisa mutta työtä vaativa viljelystapasatojen vuosien ajan. Kuva alun perin vuonna 1539julkaistusta Olaus Magnuksen teoksesta Carta Marina. 5
  • 6. Suoraa ja väärää puuta K arhi saatiin runsasoksaisesta ja joustavasta kuusesta ja mäntä männyn latvasta. Naulakko tehtiin haaroittuneesta oksasta, kuppi pahkasta, piippu Visa oli ennen haluttua ainespuuta kestävyytensä takia, tänään sen ulkonäköä arvostetaan enemmän. Pihlajaa pidettiin pula-aikoina tummien tuontipuiden omenapuusta ja visakoivusta. Puun erilaisia muotoja korvikemateriaalina, mutta nyt sen värimaailmaa ei hyödynnettiin heinähangossa, talikossa, napakairan tarvitse erikseen puolustella. Koivu ja haapa ovat päässä, veneen emäpuissa, viikatteessa, kaatokannun metsätaloudessa olleet ajoittain vähäarvoisia puita, nokassa, pöydänjaloissa tai istuimissa. nyt niillä on arvonsa. Puuta taivutettiin moniin tarpeisiin. Luokiksi Uusille metsävirikkeille on tilaa tänäkin päivänä. väännettiin rakennuksen seinällä tai erityisessä Matkamuistoesineiden valmistus metsän tuotteista paininpuussa pajua, koivua, pihlajaa ja tuomea. voisi tarjota mahdollisuuksia kymmenille yrittäjille. Köyden, narun ja langan raaka-aineet löytyivät sellaisenaan metsästä. Vitsa väännettiin koivun- oksasta vihdan sitomiseksi. Tuohesta saatiin kestä- vää köyttä. Lehmuksen kuoriosasta jalostettua pehmeää niiniköyttä käytettiin nuottakalastuksessa. Paperinaru ja viskoosilanka ovat tämän päivän metsätuotteita. Juurista, tuohesta ja päreestä tehtiin erilaisia punoksia. Perinne ja uuden keksiminen näkyvät esimerkiksi musiikin saralla. Puupuhaltimet, kitara, viulu ja muut puusoittimet ovat uudistuneet soitinrakentajien käsissä satojen vuosien soitin- ja käsityöperinteisiin nojautuen. Korin valmistukseen etsittiin yksivuotista pajua, soitinrakentamiseen hitaasti kasvanutta vanhaa kuusipuuta ja rakentamiseen harmaantunutta honkaa. Metsän kätköistä löytynyt puuyksilö sai välillä odo- Puukuitukomposiitti on havuselluloosan, polymeerien ja sidosaineiden seosta. Sitä voidaan työstää kuten muovia ja tella kymmeniä vuosia oikeaan kokoon ja muotoon siitä voidaan valaa vaikkapa soitin. Kitara voisi olla symboli kasvamista. puunjalostusteollisuuden uusiutumisesta.Lusto, Suomen Metsäyhdistyksen kokoelma/ Lusto/Timo KilpeläinenMetsätaloudellinen Valistustoimisto, Emil Vesterinen Kaiken kokoisella ja näköisellä puulla oli ennen vanhaan Viulun tekeminen on tämän päivän tarkkuutta vaativaa käyttökohteensa. puukäsityötä. 6
  • 7. Päreistä katto, sahanpurusta eristeet M etsästäjien ja metsätyömiesten suojakatos syntyi havuista. Paras rakennuspuu saatiin hitaasti kasvaneesta männystä. Rakentamiseen kel- Paras kattopäre saatiin hitaasti kasvaneesta ok- sattomasta männystä. Tuohta käytettiin kattomate- riaalina ja eristeenä alimman hirren ja kivijalan pasivat myös kuusi ja haapa. Rakennusperinteen uusi välissä. Kuivattu puu on ollut sellaisenaan ja sahan- sovellus on esimerkiksi haapapaanut kirkon vuo- puruna hyvä lämmöneristäjä. Tämän päivän lämmön- rauksessa Helsingin Viikissä. Uudistuneet säädökset eristäjä on kierrätyspaperista tehty ekovilla. mahdollistavat suurten puukerrostalojen rakenta- Vanhan ajan tärkeä tulentekoväline oli käävästä misen. saatu ja helposti syttyvä taula ja vasta 1800-luvulla tulitikku korvasi aiemman sytytysvälineen. 1910- luvulla esimerkiksi Mäntsälässä valmistettiin puolet Suomessa valmistetuista tulitikuista, joista merkittävä osa meni vientiin. Flaxwood Omavaraistaloudessa puuta kului runsaasti. 1800- luvun alussa pelkästään valaisuun kului tuhansia mäntypäreitä aikuista kohden. Puuhiiltä käytettiin sepän pajoissa sekä Fiskarsin tapaan raudanvalmis- tukseen. Puun voimalla toimi höyrykoneita, laivoja, junia ja autoja. Saunat ja talot lämpenevät yhä puun voimalla. Hake, pelletit ja puuvoimalat ovat tämän päivän arkea. Paperi- ja puuteollisuuden oheistuotteena saadaan energiaa. Puuhun perustuvaa suurimittais- ta biovoimaa kehitellään ja esimerkiksi puuhiilen valmistusta tuotteistetaan elinkeinoksi. Flaxwood Simo Virtanen Pekka VirtanenHaapapaanu on kirkkojen pitkäikäinen kattomateriaali, mutta Helsingin Jo talojen perustuksien tekemisessä tarvitaanViikin kirkon tapaan sitä voi luovasti käyttää muullakin tavoin. puuta. 7
  • 8. Mustikkaa, pihkaa ja kuusenkerkkiäM etsä on ollut tärkeä ruoka-aitta ihmiselle. Erä- Timo Soininen taloudessa riistalla oli suuri merkitys. Kasvi-kunnan tuotteista mustikkaa ja vadelmaa syötiintuoreena. Puolukkaa säilöttiin talven varalle. Männynkovettuneesta pihkasta saatiin silloista purukumia. Sotien jälkeen perinteinen marjankeruu ja valis-tuksen nostattama sientenkeruu kuuluivat monenkodin arkitoimiin. Ostotuotteet, teollistuminen jakaupungistuminen muuttivat suuresti kotitalouk-sien metsänkäyttötapoja. Nykyään jokamiehen-oikeuden nojalla marjanpoiminta on mukava vapaa-ajan harrastus. Kotieläimet olivat ennakkoluulottomia metsänravintovarojen hyödyntäjiä. Lehmälle kelpasivattuoreena kasvit, sienet ja puun lehdet. Talven varallekerättiin lehdeksiä. Valistuksen myötä sienet alkoivat 1900-luvulla maistua muuallakin Suomessa kuin vain itäsuomalaisissa ruoka- Kansanlääkinnässä metsä oli mukana monen- pöydissä.laisten tautien ja vaivojen hoitamisessa. Käytettiinmetsän kasveja, puiden lehtiä, kuorta, neulasia, tattien takia Suomeen tullaan Italiasta saakka muttapihkaa, tervaa, kääpää ja muita aineksia. ruokakulttuuri on paljon muutakin. Mitä uutta voisi Ksylitolin esimerkin rohkaisemana metsästä metsän osalta löytyä lähiruuan, tuotetorien, yrtti-etsitään uusia ruoka- ja rohtokeksintöjä. Herkku- tuotannon ja luomutilojen tuotteiksi? Lusto/Max Hagmanin kokoelma/Max HagmanLampaat laidunsivat Hiittisten saariston koivumetsässä. 8
  • 9. Elettyjä maisemia ja taidettaS Airi Matila ivistyneistö koki 1800-luvulta alkaen kalevalai- sen runouden olennaiseksi osaksi suomalaistakulttuuria. Siinä, kuten kuva-, sana- ja säveltaiteissa,luonnolla metsineen oli tärkeä sija. Metsät jatkoivat kasvuaan kansan- ja maakunta-lauluissa. Metsä taustoitti kotiseuturakkautta jamuita tunnemaailmoja. 1900-luvun kirjallisuudessamaaseutu tarjosi ihmiselle aidoimman elämäntavan.Tukkilaiselokuvat romantisoivat 1950-luvulla maa-seutua aivan kuin ennakoiden 1960-luvun koneel-listumista. Monien taiteilijoiden metsä- ja puukuvastot ovatyhä tärkeä osa kansallista identiteettiä. Arkkitehdit,muotoilijat ja kädentaitajat löytävät metsästä jatku-vasti uutta. Käsityön ja kansantaiteen saralta löytyymonenlaisia yllätyksiä, joista ITE-taide on hyvänäesimerkkinä. Itse Tehty Elämä eli ITE-taide korostaajokaisen mahdollisuutta ja oikeutta olla luova jaaktiivinen taiteen tekijä. Tänä päivänä metsä on vetovoimainen retkeily-,virkistys- ja matkailukohde. Metsäiset nähtävyydet,kulttuuri- ja luontopolut, perinnetapahtumat, mark- Puustoiset perinneympäristöt soveltuvat luomumaidon jakinat sekä työnäytökset ovat hyviä kohteita matkailu- luonnonlaidunlihan tuotantoon. Laidunnuksen ansiostapalvelujen suunnitteluun. metsänomistaja saa kauniin ja monimuotoisen maiseman. Tommi TenholaMetsällä oli näkyvä sija I. K. Inhan valokuviin perustuvassa ja vuonna 1896 ilmestyneessä kirjassa Suomi Kuvissa – Finland ibilder. Monen harrastajan maisemakuvat ovat jatkumoa 1800-luvulla alkaneelle kansalliselle tyylille. 9
  • 10. Maisemaa ja puutaM aisema on elollisen ja elottoman luonnon sekä Simo Virtanen ihmisen vaikutuksen muodostama dynaa-minen kokonaisuus. Maisema hahmottuu ihmisellemoniaistisesti tiedon, havaintojen, tunteiden, hajujenja mielikuvien täyttämänä kokonaisuutena. Maisemametsässä kaivataan näkyvyyttä, muttamyös suojaa nähdyksi tulemiselta. Näkymät, varjos-tukset, vanhat puurungot ja luonnon monimuotoisuuslisäävät maiseman vetovoimaisuutta. Maisemallisesti laadukas metsä tuottaa aineetontaja taloudellista hyötyä ja sillä on kansanterveydellis-täkin merkitystä. Maisemametsä voi vaikuttaa esi-merkiksi lähialueiden tonttien hintoihin ja kauppo-jen toteutumiseen. Sitä voidaan hyödyntää luonto-liikunnassa sekä matkailu-, retkeily- ja hyvinvointi-palveluissa. Puutavara on maisemametsän sivutuote. Emilia Horttanainen Komeita mäntyjä kannattaa jättää säästöpuuryhmäksi lähelle katsojaa, siten puuryhmä pienentää uudistus- alan avointa tilaa. Maisemametsän hoidon tavoitteena on viihtyisä ja elinvoimainen metsä. Osa metsästä jätetään käsit- telemättä, osa väljennetään ja osa hakataan aukeak- si. Metsään jätetään erikokoisia puita, jotta metsä kehittyisi rakenteeltaan monipuoliseksi ja luonnolli-Suurin osa ihmisistä löytää lempipaikkansa luonnosta tai seksi. Hakkuutähteet kerätään poltettaviksi. Uudenluonnonomaisesta ympäristöstä. Osalle mielimetsä on puusukupolven synty turvataan.vanha ikimetsä, toisille miellyttävintä on puoliavoin ja Metsänhoitokulttuuri on vuosisadan aikana muut-puistomainen ympäristö. tunut paljon. Teollisuuden puuntarpeen vaihtelut, harsinta, ojitus, koneellistuminen, metsäautotiet, maanmuokkaus, avohakkuut ja luonnonsuojelu on Emilia Horttanainen siinä olleet näkyviä tekijöitä. Suomessa yksityismetsiä hyödynnetään kaupalli- sesti pääosin puuntuotannossa, joka perustuu metsän- uudistustöihin, harvennuksiin ja uudistushakkuu- seen. Uudistuskypsyyden saavuttanut puusto on pääosin tukkipuuta. Etelä-Suomessa puuntuotanto tuottaa 3–5 prosentin vuotuisen tuoton metsä- omaisuudelle, mikäli hoito- ja hakkuutyöt tehdään oikea-aikaisesti. Talousmetsän uudistusalalle on tavoitteena saada uusi puusukupolvi kasvamaan mahdollisimman pian.Maisemallisessa metsänkäsittelyssä muutokset ovat Uudistushakkuun jälkeen maanmuokkauksella edis-inhimillisesti hitaita ja vähäisiä. Samalla maiseman moni-muotoisuutta ja luonnonmetsän vaikutelmaa lisätään. tetään taimien elossa pysymistä ja kasvun nopeutu- mista. 10
  • 11. Maisema puuntuotantoalueilla • Hakkuualueet rajataan maaston muotojen mukaisesti ja vältetään suoria, keinotekoisia rajoja. • Rantaan suositellaan jätettäväksi vaihtelevan levyinen suojavyöhyke, joka samalla estää kiintoainesten ja ravinteiden kulkeutumista vesistöön. • Säästöpuita ja alikasvostaimia jätetään ryhmiin hakkuualueelle maisemaan sopivasti. Säästöpuina jätetään keloja, pökkelöitä ja muuta lahopuuta, kolopuita, yksittäisiä tuulenkaatoja sekä aiemman puusukupolven järeitä puuyksilöitä, jaloja lehtipuita sekä kookkaita haapoja. • Maisemaan kiinnitetään erityistä huomiota silloin, kun hakkuualueen läheisyydessä on asutusta, alueella on aktiivista ulkoilu- ja virkistyskäyttöä tai se on näkyvällä paikalla. Taimikonhoidolla luodaan kasvaville ja parhail- Airi Matilale puille kasvutilaa. Vähäarvoiset, huonolaatuiset jaliian lähekkäiset puut poistetaan. Hoidetun nuorenmetsikön puut järeytyvät nopeammin, jolloin met-sikkö saavuttaa uudistuskypsyyden aikaisemmin. Viime aikoina luonnon monimuotoisuus, mai-sema-, kulttuuri- ja virkistysarvot ovat lisääntyneetmetsänomistajien tavoitteina. Metsänomistajien ar-vojen muuttuessa on ryhdytty monipuolistamaanmetsien käsittelyn vaihtoehtoja. Eri-ikäisrakenteisellemetsänkäsittelylle ollaan kokoamassa suosituksia jaarvioita taloudellisesta tuloksesta. Metsän taloudellisen hyödyntämisen valikoimaon monipuolistunut ja esimerkiksi maisema onnykyään kauppatavaraa. Erilaisia taloudellisia vas-tuita ja uusia sopimuskäytäntöjä pohditaan. Uudistuskypsä kuusikko saattaa olla naapurin Martti Kuusinenmielimaisema. Virkistysarvokauppa tarjoaa mahdolli-suuden nauttia maisemasta ja jakaa maisema-arvonkustannukset. Siinä maanomistaja sitoutuu maise-man hyödyntäjän maksamaa korvausta vastaan hoi-tamaan maisemaa yhdessä sovitulla tavalla. Hintamääräytyy puuston arvokasvun, puun myyntitulo-jen, korkokannan ja monen muun tekijän summanaja se voisi olla 4 000 euroa hehtaarilta 10 vuodenaikana.Uudistuskypsän kuusikon puuntuotannollinen peruskysymyson, kasvattaako puustoa edelleen vai uudistaako se. Varttu-neen kuusentaimikon hoito kannattaa tehdä ennen kuinlehtipuusto haittaa kuusien kasvua, tällöin säilytetään enin-tään 10 prosentin koivusekoitus antamaan maisemaanvaihtelua. 11
  • 12. Tunnista ja säilytäK ulttuuriperintökohteet ovat jäänteitä aiemmin Tommi Tenhola eläneiden ihmisten toiminnasta. Osa niistä onhelposti nähtävissä, mutta useimmiten ne ovat näky-mättömissä sammaleen ja muun kasvillisuuden allatai maan sisässä. Metsissämme on runsaasti valtakunnallisesti,paikallisesti tai metsänomistajakohtaisesti arvokkai-ta kulttuuriperintökohteita. Niiden tunnistaminen jasäilyttäminen on tärkeää. Näin säilyy tieto siitä, mitenmetsiämme on hyödynnetty elinkeinoissa, muinais-uskoissa, taistelupaikkoina, asuinympäristöinä jakulkuväylinä. Tervahauta on yleinen kulttuuriperintökohde.Se koostuu suppilomaisesta haudan pohjasta jahalssista, jossa terva valutettiin tynnyreihin. Hiili-miilut erottuvat maastossa matalina, noin puolen Rakenna uusi kiviaita vanhan ladontaperinteen mukaisestimetrin korkuisina laakeina kumpuina, joita kiertää ja teet kulttuuriteon.yhtenäinen tai katkonainen ilmaotto-oja. Tervahaudanja hiilimiilun halkaisija on 10–30 metriä. Historiallisen ajan hylättyjen talojen, torppien ja Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä onmuiden rakennusten jäänteitä on metsissä paljon. lähes 27 000 luetteloitua kohdetta, joista 60 prosenttiaKaskitalouden ja peltojen raivaamisen jäänteinä on sijaitsee metsässä. Ne ovat lähinnä esihistorialliseltametsissä runsaasti kiviröykkiötä. ajalta ja yleisimpiä kohteita ovat asuinpaikat, hauta- Muita kulttuuriperintökohteita ovat esimerkiksi paikat ja kivirakenteet. Uusia muinaisjäännöksiähistoriallisen aikakauden kaivot ja kellarit, kiviaidat, löytyy koko ajan arkeologisissa inventoinneissa, met-vanhat kulku-urat, teiden ja rajojen jäännökset, sillat, sätöissä ja maankäyttöhankkeiden yhteydessä.savenottopaikat, uittolaitteet, louhokset, puolustukset Paikallisesti kannattaa yhdessä kerätä tietoja jasekä muistomerkit ja kaiverrukset. välittää niitä metsänomistajien ja metsäalan toimi- Merkittävät kulttuuriperintökohteet suojellaan joiden käyttöön. Mäntsälässä kerättiin tietoa kiinnos-muinaismuistolain (295/1963) perusteella ja tällöin tavista kohteista vuosina 2009–2011. Tällöin 30 000niitä kutsutaan kiinteiksi muinaisjäännöksiksi. Mui- hehtaarin alueelta kirjattiin 200 kohdetta lähinnänaismuistolain mukaan kiinteän muinaisjäännöksen maanomistajien ilmoittamina. Yleisimpiä olivatkaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoitta- rakennuksen perustukset tai paikka, huomattavaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on yksittäinen puu sekä tervahaudat ja hiilimiilut.kiellettyä. Mäntsälän kunnan kuva-arkisto/UPM kokoelma Hyvinkään Kaukastenkoskessa käynnistyi 1870- luvulla lankarullatehdas. Sen toiminta siirrettiin Lappeenrantaan, ja koski antoi muuntuneen nimensä Kaukaan tehtaille. 12
  • 13. Airi Matila Hakkuissa puusto suositellaan korjat- tavaksi varovasti kiinteän muinais- Leila Waren-Bäckström jäännöksen päältä kuten tehtiinMäntsälän Tikkaron kalkkikivilouhos oli toiminnassa 1800-luvulla. Janakkalan puolustusvarustuksella. Säilytä muinaisjäännökset metsätöiden yhteydessä Ennen töiden aloittamista tarkistetaan Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä, onko työmaa-alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rekisterin tiedot on saatavilla useiden metsä- alan toimijoiden paikkatietojärjestelmissä. Kohde- ja sijaintitiedot löytyvät myös internetistä osoitteesta http://kulttuuriymparisto.nba.fi. Jos työmaa-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä on muinaisjäännösrekisterin kohde, otetaan ennen töiden käynnistämistä yhteys Museovirastoon tai maakuntamuseoon muinaisjäännöksen rajauksen selvittämiseksi. Museoviraston ja maakuntamuseoiden yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta www.nba.fi/fi/maakuntamuseot. Kiinteät muinaisjäännökset kierretään metsäkoneilla puunkorjuussa ja metsänuudista- misessa. Puutavara varastoidaan kiinteän muinaisjäännöksen ulkopuolelle. Hakkuussa muinaisjäännösalueen puustosta tehdään mahdollisuuksien mukaan tekopökkelöitä, jotka toimivat muinaisjäännöksen merkkeinä vuosikymmenten ajan. Jos töiden yhteydessä havaitaan irtolöytöjä kuten palanutta luuta, kivisiä työkaluja, saviastian paloja tai koruja, asiasta ilmoitetaan työstä vastaavalle henkilölle. Hän ottaa yhteyden Museo- virastoon tai maakuntamuseoon sekä maanomistajaan. Laajoille muinaisjäännösalueille suunnitellaan erikseen ratkaisut. 13
  • 14. Metsä, kulttuuri, kestävyysA ntiikissa kulttuuri tarkoitti maanviljelyä. Tänä Simo Virtanen päivänä maanviljelyskulttuurilla viitataan elin-keinoon sitoutuneeseen elämäntapaan. Vastaavastipuhutaan metsästyskulttuurista, teollisesta kulttuu-rista, kivikauden kulttuurista, suomalaisesta kulttuu-rista tai kaupunkikulttuurista. Kulttuuri tähdentää opittua ja jatkuvasti muuttu-vaa ajattelua ja toimintaa. Metsäkulttuuria on metsä-työ, polttopuiden keruu ja metsäretkeily. Hirsimökkion osa asumis- ja rakennuskulttuuria kuten Sibelius-talo on osa musiikkikulttuuria. Painettu sana, musiik-ki, elokuvat ja sähköinen media vievät metsäkult-tuurin äärelle, vaikka metsässä ei oltaisikaan. Paikallisesti metsän kulttuurinen kestävyys voiolla pohdintaa metsän ja puun mahdollisuuksista jamerkityksestä omassa lähiyhteisössä. Se on tietotai-toa metsässä kulkemisesta, puista, kasveista, elämistä,kesästä, talvesta. Se on tietoa metsäluonnosta, metsän Erämetsä, kaskiviljelmä, metsälaidun, viljapelto, golfkenttä.historiasta, metsän kasvamisesta, metsänhoidosta ja Mäntsäläläisellä ja monella muulla golfkentällä saattaa ollametsän hyödyntämisestä. monivaiheiset metsäjuuret. Etelä-Suomen muinaisilla metsäpoluilla liikkuvametsästäjä havainnoi metsäympäristöä toisin kuinvuosituhansia myöhemmin Mäntsälän metsiä kierte- jalostumisesta paikallisiin tarpeisiin. Mitkä ovatlevä tulitikkutehtaan perustaja. Valmistukseen tar- paikallisesti tärkeitä luonto- ja maisemakohteita?vittavaa haapaa löytyi ja pienestä alkaneesta tuli- Jäävätkö marjat ja sienet metsiin kun ne voisi kerätätikkuteollisuudesta tuli 1900-luvun alussa tärkeä osa talteen? Sopisiko puuenergia koulun lämmitys-paikkakuntalaisten toimeentuloa. vaihtoehdoksi? Metsän kulttuurinen kestävyys on näkemyksiä lä- Elinkeinoihin liittyvät vaikutukset koskevat vaik-hiseutujen metsänhoidosta, tuotteiden hankinnasta ja kapa uuden puukoulun rakentamista, josta paikalliset metsänomistajat, saha, rakentajat ja muut yrittäjät saavat tuloja. Paikallisesti voidaan pohtia muitakin metsällisiä elinkeinoja. Voisiko metsä antaa mah- Tommi Tenhola dollisuuksia esimerkiksi elintarvike-, ravintola-, luonto-, eräopas-, matkailu- tai käsityöyrittäjille? Kansallisella tasolla voidaan pohtia laajemmin metsäkuvien rakentumista ja metsäluovuuden ole- musta. Millainen Metsä-Suomi halutaan rakentaa ja millaisia aineellisia sekä henkisiä voimavaroja siihen satsataan? Metsän kulttuurilla tarkoitetaan kapeimmillaan kansankulttuurin ikääntyneitä ja valikoituja teemo- ja. Todellisuudessa metsällisen kulttuurin aikajana ulottuu myyttien metsästä nykyiseen metsänkäyt- töön keskusteluineen ja tulevaisuuden haasteineen. Sahalaitosten ja muiden puunkäytöstä kertovien rakennusten säilyttäminen ja uuskäyttö on tärkeä osa metsäkulttuurin näkyväksi tekemistä. 14
  • 15. Simo Virtanen Kulttuurin näkeminen laajasti asettaa pohdinnatmetsän, talouden ja kulttuurin suhteesta uudenlaistennäkymien eteen. Metsäkulttuuri ei olekaan kuriosi-teetti vaan tekemisten ytimessä toimiva ja koko ajanmuuntuva rakennusaine. Kulttuurinen kestävyys on ymmärrystä luonnostaja ihmisten toiminnasta. Ymmärrys tietotaidonsynnystä ja soveltamisesta koskee niin yksittäisiätuotteita, pitkiä palveluketjuja kuin koko metsä-klusterin toimintaa. Simo VirtanenEnnen kannoista valmistettiin hiiltä sysimiiluissa. Nykyäänkannot haketetaan energiapuuksi lämpölaitosten käyttöön,ja uuden toimintakulttuurin ilmasto- ja monimuotoisuus-vaikutuksista keskustellaan. Metsässä on tilaa monenlaiselle kulttuurille. Tämän oppaan tavoitteena on tehdä tutuksi metsäkulttuuria Etelä-Suomessa. Opas on osa Forest heritage developer in joint cultural area -hanketta, jota osarahoittaa Central Baltic Interreg IV A -ohjelma. Hankkeen toteuttavat virolainen Riigimetsa Majandamise Keskus RMK, TTS ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkulttuuria Etelä-Suomessa © Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Teksti: Airi Matila ja Pekka Virtanen Kannen kuvat: Tommi Tenhola ja Simo Virtanen Taitto: Katja Tiilikka Julkaistu internetissä toukokuussa 2011 Painettu julkaisu ISBN:978-952-5694-82-6 Verkkojulkaisu URN:ISBN:978-952-5694-83-3 Suositeltava viittaustapa: Matila, A. & Virtanen, P. 2011. Metsäkulttuuria Etelä-Suomessa. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. 15
  • 16. Metsäkulttuuria Etelä-SuomessaM etsää on hyödynnetty rakentamiseen, tarvekaluiksi, lämmitykseen ja ruuaksi. Matkan varrella kivi- kirveet ovat muuttuneet moottorisahoiksi ja omavaraistalous rahataloudeksi. Entisaikojen jätkä istuunykyisin hakkuukoneessa, jonka avulla jo puun taimetkin istutetaan. Metsien menneisyyttä näkyväksi tekemällä ja muutoksia tarkkailemalla voi nostaa esiin metsientulevaisuuden mahdollisuuksia. Oman metsän hoito puun, maiseman, matkailun, virkistyksen sekä luonto-ja kulttuuriarvojen takia saa syvyyttä, kun tietää mistä ollaan tultu ja mihin ollaan menossa. Metsä on ekologiaa ja taloutta. Metsä on myös kulttuuria, kaikkea ihmisen metsään liittyvää ajattelua jatekemistä. Kulttuurinen näkökulma tunnistaa metsän ja ihmisen jatkuvasti muuttuvan suhteen. Metsäkulttuuria Etelä-Suomessa -opas tarjoaa virikkeisen ja käytännönläheisen näkökulman metsänkulttuuriin.Skogskultur i Södra FinlandS kogen har gett oss byggmaterial, bruksföremål, värme och mat. Med tiden har stenyxorna bytts ut mot motorsågar och självhushållning har omvandlats till penninghushållning. Tuffingen från förr körnuförtiden avverkningsmaskinen, som till och med används till att plantera små plantor. Genom att studera skogarnas historia och de förändringar som skett kan man se vilka möjligheter framtidenerbjuder. När vi vet hur allt började och vart vi är på väg ökar förståelsen för skötseln av skogen, vare sig dethandlar om virke, landskap, turism, rekreation eller natur- och kulturvärden. Skogen är ekologi och ekonomi. Kultur är däremot allt det som människan tänker och gör i fråga omskogen. Tack vare den kulturella synvinkeln märker man hur förhållandet mellan skogen och människanständigt förändras. Hitta kulturarvet i din skog. Bekanta dig med kulturarvet i Södra Finlands privatskogar på adressenwww.metsavastaa.net/kulturlamningar_i_skogsbruket.Metsätalouden kehittämiskeskus TapioSoidinkuja 4 00700 Helsinkipuh. 020 772 9000, fax 020 772 9008tapio@tapio.fi, www.tapio.fiwww.metsavastaa.netSkogsbrukets utvecklingscentral TapioOrrspelsgränden 4 00700 Helsingforstfn 020 772 9000, fax 020 772 9008tapio@tapio.fi, www.tapio.fiwww.skogsreflexen.net PEFC/02-44-12