1. Kaisa-talo on opiskelijoiden olohuone
Tulevaisuuden työympäristö-verkoston vierailulla 22.11.2012 tutustuttiin Kaisa-kirjastoon,
mikä on Helsingin yliopiston uusi tiedekirjasto. Kaisa-talo toimii opiskelijoiden ja
tiedeyhteisön olohuoneena. Kirjasto opastaa tilojen ja erilaisten oppimisen työkalujen avulla
kriittiseen lukutaitoon, se toimii verkkotiedon linkittäjänä ja tukee avointa,
ympärivuorokauden toimivaa maailmaa. Kaisa-kirjaston tavoitteena on laajentaa muotoilun
sovellusaluetta tavaroista palveluihin, eli pääfunktio on tuottaa palveluita asiakkaille,
erityisesti opiskelijoille. Kirjasto tarjoaa päivittäin 1000 asiakaspaikkaa.
Kaisa-kirjasto on Suomen suurin tiedekirjasto, joka yhdistää aiemmin ympäri Helsinkiä sijainneet
160 yksikköä eri laitoksista ja tiedekunnista. Nykyisellään Helsingin Kaisa-kirjaston lisäksi
yliopiston kirjaston toimipisteet sijaitsevat Kumpulassa, Meilahdessa ja Viikissä. Kaisa-kirjastossa
palveluita kävijöille antavat lisäksi Amerikka-kirjasto, Tilastokeskus ja EU-tietokeskus. Tiloissa
toimii myös Gaudeamus kirja&kahvila sekä useita yrittäjiä Kaisaniemenkadun liiketiloissa.
Luotamilla kartoitettiin eri asiakasprofiileja jo suunnitteluvaiheessa
Kirjaston käyttäjien asiakasprofilointi tehtiin palvelumuotoilun Luotain-menetelmällä, jossa
profilointi tehdään asiakkaan palvelutarpeen motiiveita tarkastellen. Näin luonnostellen asiakas voi
kuulua useampaankin asiakasprofiiliin. Ryhmäkeskustelujen profilointihavainnot kerättiin ja
analysoitiin, ja näin saatiin 5 toisistaan poikkeavaa asiakasprofiilia, joita olivat pesiytyvä,
piipahtaja, penkoja ja palveltava. Palvelumuotoiluun on myös koulutettu laajasti koko kirjaston
henkilökuntaa.
Opiskelijoiden tiimityöhön on varattu pieniä huoneita. Lukualueilla on tarkasti mietitty valaistus ja toimiva
ilmastointi.
Asiakasprofiileita kehitettiin eteenpäin palveluiksi, joista nostettiin kehittämisen kannalta
keskeisiksi karttapalvelut, mobiilipalvelut, sekä erilaiset tilankäytön palvelut ja yhtenäiset
palvelukuvaukset. Erityisesti tilankäytön palveluihin kuuluvat selkeät toimintojen määrittämät
alueet, joita ovat mm. täysin hiljaiset alueet, keskustelualueet, virkistysalueet ja
tiimityöskentelytilat.
Kaikki nämä lähtökohdat ovat tuoneet taloon mukanaan leikkisyyttä ja iloisuutta, jota harvoin
kirjastoista löytyy. Perinteistä muotoilua on runsaasti läsnä talossa, erilaisia ratkaisuja erilaista

2. käyttöä varten ja monimuotoisuutta palvelujen osalta. Tämä näkyy käytännössä monenlaisille
käyttäjille ja käyttötarkoituksiin tehdyistä tiloista kalusteineen.
Moniulotteisista suunnittelutavoitteista ekologisuus tärkeää
Kaisa-talon suunnittelutavoitteita olivat mm. joustavuus, selkeys, loogisuus, opasteet, toimiva LVI-
järjestelmä, hyvä akustiikka, helppo saavutettavuus ja erinomainen sisäinen logistiikka sekä myös
esteettömyys. Esteettömyys tarkoittaa pyörätuolilla tai muulla liikkumisen apuvälineellä kulkevia
sekä näköesteisten huomiointia kaikissa tiloissa ja kerroksissa. Karttapalveluiden osalta käyttäjää
helpottaa yhdellä klikkaukselta saatava tieto kaipaamansa kirjan sijainnista ja kännykän kautta
saatavat tiedot kirjaston aukiolosta, kokoelmien käytöstä sekä eräpäivämuistukset.
Kaisa-talossa ekologisuus ja energiatehokkuus-tavoitteet huomioitiin erityisen tarkasti. Käytännön
ratkaisuina energiatehokkuus on mm. kaukokylmää, säädettävää ilmanvaihtoa ja valaistuksen
keskeistä osuutta suunnittelussa. Kiinteistö sijoittuu B luokkaan energiatehokkuuden osalta ja sille
on haettu LEED-sertifiointia.
Myös koko kiinteistön toimivuus, ja sisällä tapahtuva vuorovaikutus, erilaiset äänivyöhykkeet ja
oppimisen tavat on huomioitu suunnittelussa. Kirjaston kokoelmia valvotaan
radiotaajuusteknologialla, joka on valjastettu aineistojen käyttöön ja palauttamiseen. Esimerkiksi
palauteautomaatti lajittelee kirjat suoraan kokoelman mukaisiin kärryihin.
Kirjaston kokoelmista on tällä hetkellä painettuja kokoelmia noin 30 % ja e-julkaisuja loput 70 %.
Energiatehokkuutta tämäkin, sillä yhä enemmän asiakkaille pyritään tarjoamaan aineistoa
elektronisessa muodossa sekä suoraan lukulaitteisiin. Vain asiakkaiden lukutapoja miellyttävän
lukulaitteen puuttuminen markkinoilta on estänyt toistaiseksi elektronisen aineiston suuremman
leviämisen. Tätä läpimurtoa odotellaan innokkaasti! Hyvänä toimivana esimerkkinä ovat jo nyt
Meilahden kampuskirjaston lääketieteelliset artikkelit, joita käydään lukemassa elektronisina
versioina innokkaasti. Kurssikirjat luetaan edelleen pääosin painettuina.
Terhi Ekebomin ja Jenni Ropen teos Pienet maailmat Korvatulppa-automaatti, palvelukioski ja lainausautomaatti
toivottaa tervetulleeksi Porthanian puoleisesta muodostavat palvelukeskittymät.
sisäänkäynnistä.
Uudet työn tekemisen tavat esillä Kaisa-kirjastossa
Työkulttuurin muutos on seurannut myös työntekijöitä taloon muuttamisen myötä. Aiemmasta yksin
tekemisen kulttuurista on tehty loikka yhdessä tekemiseen ja tiimityöskentelyyn, jota on myös
edesauttanut tutkijaryhmille kehitellyt palvelut. Aiemmasta voimakkaan byrokraattisesta
2

3. työkulttuurista on siirrytty nopeiden ryhmien yhteistyökulttuuriin. Omien työntekijöiden piirissä on
edistetty dialogisuutta ja yhdessä tekemistä, jota myös raskas muuttovaihe edesauttoi.
Tilat on myös suunniteltu edistämään yhteistyötä, niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin
vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tiloista löytyvät nopeaan palaveri- ja tiimikäyttöön helposti
otettavat ryhmätyötilat sekä isommat työtilat muuhun työskentelyyn. Kiinteistö on suunniteltu
muuntojoustavaksi siten, että yksittäisiä työhuonekeskittymiä on helppo purkaa nopeastikin ja
muokata työn teon kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi.
Tämä muutos on otettu henkilöstön keskuudessa ilolla vastaan, samoin kuin teknologia, mikä tukee
uusia tapoja tehdä työtä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita RFID-teknologia, jonka avulla saadaan
tunnin tarkkuudella tietoa mitä lainaus- ja palautusautomaateissa tapahtuu. Samoin nähdään
asiakkaiden lukumäärät, ja hälytykset sekä hälytyksen aiheuttajat. Näin voidaan seurata hyvinkin
tarkasti kokoelmien käyttöä ja kurssikirjojen tarvetta kirjakohtaisesti, mikä tuo palveluun uutta
nopeutta ja joustavuutta.
Upeat tilat palveluna
Kaisa-kirjaston yleisölle avoimelta terassilta on upeat näkymät yli Helsingin, ja terassi on
osoittautunut suosituksi tapaamis- ja lukupaikaksi syksyllä ilmojen salliessa. Sisätiloista suosituin
alue on ehdottomasti Karuselli-tuolien muodostama lukualue, joka täytyy arkisin jo klo 9.15
mennessä innokkaista opiskelijoista. Karuselli-tuoli valittiinkin kirjaston suosituimmaksi
kalusteeksi yleisö äänestyksessä marraskuussa 2012. Lisäksi Kaisa-kirjastosta löytyy taidetta, kuten
Valtion taideteostoimikunnan hankkima 18 metriä pitkä Terhi Ekebomin ja Jenni Ropen teos Pienet
maailmat löytyy sisäänkäyntikerroksessa sekä pienoismallina myös muualta kirjastosta.
Kirjaston suosiosta kertoo päiväkäyttäjien suuren määrän lisäksi myös vierailijaryhmät, joita oli
esimerkiksi lokakuussa 69 kpl, yhteensä noin 700 vierailijaa.
Avarat ja hyvin valaistut aulatilat houkuttavat myös oleiluun ja opiskeluun.
Kuvat ja teksti Maarit Vuorela
3