Pystynkö oppimaan? -opas meille kaikille

  • 2,888 views
Uploaded on

 

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
No Downloads

Views

Total Views
2,888
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3

Actions

Shares
Downloads
29
Comments
0
Likes
1

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Pystynkö oppimaan?
  • 2. SisältöPystynkö oppimaan, haluanko opettaa? 2Oppimistyylit – avain moneen ongelmaan 6Estääkö lukivaikeus opiskelun? 11Keskity sanomaan ja viestimään vain olennainen 15Kun ei osaa aloittaa ja unohtaa jatkaa 19Mielen hyvinvointi 25AIVO-toimijoiden esimerkkejä erityisohjauksesta käytännössä 27
  • 3. EsipuheKuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on aikuisopiske- tyistä tukea tarvitsevien oppijoiden tarpeiden tunnistami-lijalle erityisen tärkeää silloin, kun oppimiseen liittyy nen ja huomioiminen ohjaus- ja opetustyössä. Julkaisussahaasteita. Aikuisten ohjausta kehitettäessä huomiota käsiteltävät teemat ovat nousseet Ammattiopisto Luovinonkin kiinnitettävä ohjauksen erityistarpeisiin. Yksilöl- aikuiskoulutuksessa toimivien kouluttajien arkityöstä jalinen ohjaus antaa erityistä tukea tarvitseville aikuisopis- päätyneet näin osaksi tätä julkaisua.kelijoille tilaisuuden löytää omat mahdollisuutensa op- Kouluttajien kokemuksia täydentävät tarinat oppi-pia ja opiskella.Yksilöllisen ohjauksen tarjoaminen vaatii joiden arjesta. Jokaisesta luvusta löytyy ohjaajan näkö-meiltä aikuisten opetus- ja ohjaustehtävissä toimivilta kulman lisäksi opiskelijan näkökulma aiheeseen. Nämätietoa ja taitoa tunnistaa tuen tarpeet ja ennen kaikkea opiskelijoiden tarinat ovat joko heidän itsensä kirjoitta-halua olla tukemassa erilaisia oppijoita. Tämä julkaisu mia tai haastattelujen pohjalta tekstimuotoon saatettuja.pyrkii herättelemään aikuisten ohjaajia havaitsemaan Jokaisen tarinan takaa löytyy ihminen ja hänen todelli-nämä tuen tarpeet sekä tiedostamaan omat mahdolli- set kokemuksensa.suutensa tuen tarjoamiseen. Eri teemojen alta löytyy myös herätteleviä kysy- Julkaisu on tuotettu osana AIVO – Aikuisopis- myksiä kouluttajien pohdittaviksi. Näitä kysymyksiäkelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut projektia. Ammattiopisto Luovin Joensuun aikuiskouluttajat ovatAIVO-projektin yhdeksi toiminnalliseksi ja tavoitteel- itseltään kyselleet ohjaustyötä tehdessään ja haluavatliseksi painopistealueeksi on valittu erityisopetuksen tu- esittää kysymykset myös muille aikuisten ohjaustyötäkitoimet. Kyseisen osaprojektin toteuttajana on toimi- tekeville pohdittaviksi.nut Ammattiopisto Luovi. Julkaisu sisältää myös muiden AIVO – Aikuisopis- Erityisopetuksen tukitoimet osaprojektin yhtenä ta- kelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut projektiinvoitteena on ollut oppimisvaikeuksien tunnistamiskeino- osallistuneiden pohjoiskarjalaisten aikuiskoulutusorga-jen jakaminen aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville. nisaatioiden kuvauksia siitä, miten erityisohjausta hei-Lisäksi tavoitteena on ollut lisätä kouluttajien tietoisuutta dän organisaatioissaan kehitetään.oppimisvaikeuksista ja tukemisen mahdollisuuksista.Tämä Toivomme julkaisun herättävän ajatuksia ja kes-julkaisu on yksi konkreettinen keino kyseisten tavoittei- kustelua erityisohjauksen asemasta ja kehittämistarpeistaden saavuttamiseksi. Julkaisun läpäisevänä teemana on eri- aikuiskoulutuksen kentällä. Toimituskunta
  • 4. Luvussa tarkastellaan aikuisen opiskelun,ohjaamisen, neuvonnan ja kouluttamisenhaasteita itseohjautuvuuden ja motivoi-tumisen näkökulmista. Lukija haastetaanpohtimaan motivaation ja asiakkaan itseoh-jautuvuuden merkitystä ohjaustilanteissa.
  • 5. Mistä löytyisioppimisen ilo?Pystynkö oppimaan, haluanko opettaa?Kansantajuista Motivoi, älä odota motivoitunutta.oma ammattikielesi Ohjaa, älä odota itseohjautuvaa.Jokaisella ammattikunnalla ja erityisalalla on oma kie- Usein kouluttajilla on vahva uskomus, että aikuinen onlensä. Aikuiskoulutuksen maailman kieli on viimeis- opinnoissaan ja omassa elämässään itseohjautuva. Aikui-ten vuosikymmenten aikana kehittynyt. Siitä on tullut sen tulisi pystyä itsenäisesti lähtemään opintojen polulleoma maailmansa, jonka sisään pääseminen vaatii isoa edeten alusta alkaen hyvin määrätietoisesti kohti tavoi-sanakirjaa ja paljon kärsivällisyyttä. Kouluttajien työ- tetta. Oletamme samanaikaisesti, että aikuinen oppija onhuoneissa kerrotaan Heksuista, Hopseista ja Hojkseista. motivoitunut. Näemme, että hän on automaattisesti ha-Oppilaitosten esitteet kuvaavat vaikein sanankääntein lukas oppimaan uutta ja ponnistelemaan uuden oppimi-koulutusjärjestelmää, tutkintojärjestelmää ja itse opis- sen eteen. Ihanteellinen motivaatio ei synny itsestään.kelun muotoja, kuten monimuoto-opiskelua ja itse- Miten aikuiskouluttaja voi tukea ja vahvistaa moti-näistä työskentelyä. Ammattikieli rakentaa työntekijöi- vaatiota? Kuinka oppija löytää itsestään itseohjautuvuu-den yhteenkuuluvuudentunnetta. On tärkeää oivaltaa, den ja käyttää sitä uuden oppimisessa?että ammattikieli saattaa tehdä tepposia. Kouluttajana Opeta oppijaa asettamaan vaativa mutta realistinenammattikieli on aikuiselle oppijalle alkuun vieras ja tavoite. Varmista, että tavoitteisiin sitoudutaan, etteivätvaikea. Ammatillinen puheenparsi on omiaan hämär- tavoitteet ole ainoastaan kouluttajan omia. Opeta oppi-tämään aikuisen oppijan motivaatiota ja itseohjautu- jaa tunnistamaan hänen vahvat puolensa ja kehittämisenvuutta. kohteensa. Ennakoi ja kuvaa uuden oppimisen vaiku- Näiden asioiden äärelle on hyvä tasaisin väliajoin tusta toimintaan ja osaamiseen. Aseta yhdessä oppijanpysähtyä. Pystynkö minä kertomaan omasta työstäni ar- kanssa konkreettiset toimenpiteet tavoitteet saavuttami-jen kielellä? Kuinka ohjaan uudet ihmiset tämän am- seksi. Anna onnistumisesta palautetta ja ohjaa vaikeissamatillisen kielen äärelle? Onko minun ammattikieleni paikoissa. Auta oppijaa ymmärtämään vastuu omasta toi-sellaista, jota aikuinen oppija tulee tarvitsemaan menes- minnastaan. Elinikäistä ohjausta tarvitaan, sillä yksin ontyäkseen työelämässä? vaikea löytää kaikkea olennaista tietoa. 3
  • 6. ”Alussa tärkeintä kohdallani oli se, ”Parhaansa ne varmaan yrittävät, mutta että aamulla lähden jonnekin, päi- minä vain en jaksa innostua mistään”. vällä teen jotakin” Pitkäaikainen toimettomuus, näköalat- ”Lähtötilanteessani suunnitelmani tomuus ja erittäin negatiivinen käsitys tulevaisuuden suhteen olivat täysin auki. omasta itsestä olivat tehneet minusta Pitkäaikainen toimettomuus oli saanut liian varovaisen, kriittisen ja suorastaan epäilemään omia voimavaroja ja nostanut apaattisen. Itseni vieminen minkäänlai- kynnystä kaikenlaiselle ”lähtemiselle ja te- seen ryhmätoimintaan tuntui lähes mah- kemiselle”. Koulutus oli helppo ja turval- dottomalta ajatukselta. linen aloitus oman tieni etsimiselle. Alussa Koulutuksessa ollessani opin avau- tärkeintä kohdallani oli se, että aamulla tumaan, tuomaan itseäni ja asioitani esil- lähden jonnekin, päivällä teen jotakin ja le sekä omalla kohdallani ennen kaikkea kotiin tultuani en jälleen tuntisi yhden päi- olemaan omana itsenäni toisten joukossa. vän menneen merkityksettömänä ohitse. Ohjaus ja opetus olivat ”hienovaraista” Motivaationi ja asenteeni elämää sekä jokaisen yksilölliset voimavarat huo- kohtaan oli erittäin negatiivinen. Olin mioivaa. Eniten hyödyin atk- opinnoista täysin merkityksetön nolla, asemalle mutta suureksi osaksi itse opetuksen si- unohtunut luuseri. Koulutusryhmään sältö ei itselleni ollut se kaikkein tärkein hakeuduin Työvoiman palvelukeskuksen asia. Tärkeintä oli saada muutosta pai- kautta ja sain kuulla siitä kouluttajalta. koilleen pysähtyneeseen arkeeni. Ajatukseni koulutusta yms. koh- Motivaationi kannalta tärkein ha- taan olivat melko välinpitämättömiä: vaintoni oli se, että koulutuksen jälkeen en missään tapauksessa haluaisi palata siihen koulutusta edeltäneeseen harmaa- seen ja toimettomaan arkeen. Oppijan usko omaan pystyvyyteen Koulutuksesta sain uskallusta ja itseluottamusta ”lähtemiseen ja tekemi- • Myönteisiä oppimiskokemuksia seen”. Tärkeintä on kuitenkin ollut ha- • Vahvuuksien löytäminen vaita, kuinka vapautuneesti ja jännittä- • Uudenlaisia kokemuksia opiskelutavoista mättä kykenen toimimaan työyhteisössä. • Innostaminen Asenteeni tulevaisuutta kohtaan on eh- • Opiskeluesteiden poistaminen dottomasti positiivisempi”. • Opiskeluvalmiuksien selvittäminen (Teksti on oppijan itsensä kirjoittama.) • Uudenlaisia kokemuksia kouluttajista • Turvallisen oppimisympäristön luominen4
  • 7. Lisätiedon lähteet: • Peltonen, H. Kasvattajana sosiaali- ja terveys-Vahvista ja anna mahdollisuus. alan ammateissa. Tammi. 2004.Luo oppimisen ilo. • Rantala, T. Oppimisen iloa etsimässä. PS-Kustannus. 2006.Mikä on työni tarkoitus? Miten mielekkäänä koen • Katariina Salmela-Aro ja Jari-Erik Nurmi (toim.).työni? Mikä meitä liikuttaa. Modernin motivaatiopsy- Kouluttajan työ on vaikuttamista, vahvistamme jat- kologian perusteet. PS-kustannus 2002.kuvasti aikuisten taitoja oppia uutta koko elämänsä ajan. • http://www.opioppimaan.fi/Kouluttaja vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti oppi-joiden asenteisiin, ihanteisiin, mielipiteisiin ja toimin-taan. Kouluttajan tärkeä työväline on persoona. Hyvänkouluttajan ominaisuudet voivat olla hyvin monenlaisia.Opettele tuntemaan omat vahvuutesi ja kehittämisenosa-alueesi työssäsi, paikalle jäämällä et motivoi oppijaaetkä itseäsi työssäsi. Innostunut, omasta työstään motivoi-tunut kouluttaja vie oppijat mukanaan. Innottomuus jatyöhön työlääntyminen näkyvät ja vaikuttavat oppijanvalintoihin. Valmistaudu ja käytä aikaa oppijoihin tutustumi-seen, anna oppijoiden tutustua myös sinuun. Kannustaja toimi esimerkkinä, auta kysymään ja rohkaise kyseen-alaistamaan. Toteuta koulutuksesi oppijalähtöisesti, äläkouluttajalähtöisesti. Työelämän aidot esimerkit moti-voivat. Kouluttaminen on usein oikeiden kysymystenkysymistä. Millainen kouluttaja on jäänyt sinulle mieleen, hy-vässä ja pahassa? Miten suhtaudut itseesi kouluttajana?Mitä arvostat itsessäsi kouluttajana? Aiheeseen liittyvä Suomalaisen sananlaskun sanoin: minkä ilotta op- luento:pii, sen surutta unohtaa. Tarkastellaan aikuisen oppijan ohjaamisen, neuvonnan ja kou-Ohjaaja, oletko miettinyt: luttamisen haasteita oppijan• Miten voit ohjata motivaation löytämisessä? ja häntä ohjaavan henkilön• Ethän pidä itseohjautuvuutta itsestään selvyytenä? näkökulmasta. Miksi aikuinen• Miten motivoit asiakasta tekemään asioita itse? ei motivoidu? 5
  • 8. Luvussa tarkastellaan oppimistyylien tunnistamisen merkitystä ohjaustyön kannalta.2
  • 9. Oppimistyylitavain moneen ongelmaan”Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollakin tavalla edistät Usein kouluttajalle on vaikeinta liittää opetukseensaoppimista, muista aina, että todennäköisesti oma ajattelutyy- liikettä ja tekemistä. Aikuistenkin teoriaopintoihin voilisi hallitsee opetusnäkemystäsi, ehkä voimakkaammin kuin liittää toiminnallisia tehtäviä. Moni oppija hyötyisi pie-itse ymmärrätkään. Opetamme yleensä samalla tavalla kuin nistä tauoista, mahdollisuudesta liikkua opetustilanteissa,haluamme oppia.” juoda vettä ja syödä eväitä. Kouluttajan tehtävänä on (Karl Albrecht) luoda kulttuuri, jossa liikkuminen ja erilaiset työskente- lyasennot ovat sallittuja.Kouluttajan tulee tiedostaa, että oppimistyylit ohjaavatoppimista. Oppimistyylillä tarkoitetaan yksilön tiedonkäsittelyyn liittyvää pysyvää taipumusta tai tapaa hank- TIEDON VASTAANOTTOTAVATkia / vastaanottaa ja käsitellä tietoa tietyllä tavalla. VISUAALINEN AUDITIIVINENOppimistyylien yksilöllinen huomiointi nostaa moti- OPPIJA OPPIJAvaatiota ja vaikuttaa merkittävästi oppimisen tuloksiin. oppii näkemällä oppii kuulemalla (kes-Mikäli opettamistavat ja osaamisen mittaamisen keinot (monisteet, kuvat, kittyy kuuntelemaan)ovat tyyliltään yksipuolisia, voi oppiminen estyä täysin. kalvot, julisteet) • maltillinen etene-Erityisen iso merkitys näillä on silloin, jos oppijalla on • ohjausympäristön minen ja taukojenoppimisvaikeuksia. ärsykkeettömyys pitäminen tärkeääOppimistulokset paranevat senmukaan, mitä useamman kanavan KINESTEETTINEN TAKTIILINENkautta tietoa välitetään: OPPIJA OPPIJA oppii tekemällä (mah- oppii aistien avulla,• jos KUULEE, muistiin jää 20 % dollisuus liikkumiseen kosketus, eleet ja ilmeet• jos NÄKEE, muistiin jää 30 % oppimisen aikana) ovat tärkeitä• jos sekä KUULEE että NÄKEE, muistiin jää 50 % • käsittelee asioita • oppimis/ohjausym-• jos saa lisäksi PUHUA, muistiin jää 70 % käsillään, kehollaan päristön ilmapiiri• jos saa lisäksi TEHDÄ itse, muistiin jää 90%. tärkeä 7
  • 10. Erilaisen oppijan urapolku oppisopimuskoulutukseen Mika luonnehtii elämäänsä ja sen kulkua ammattiuran, kou- lutuksen ja koulutusvalintojen kannalta vuoristoradaksi. ”On ollut huippuja ja sitten on käyty pohjalla.” Peruskoulusta tä- hän saakka hän kertoo suunnan menneen ylös, alas ja taas ylös, alas. ”Välillä mennään huipulla ja menee hyvin, ja sitten tullaan taas vauhdilla alas.” Koulu-uran ensimmäiset vaiheet hän kertoi muistavan- sa yllättävän hyvin. ”Eipähän sitä ensimmäisen kouluvuoden kokemuksilla voisi paljoa myöhempää elämäänsä perustella, mutta iso katras oppilaita, 36 kappaletta, oli aloittamassa en- simmäisellä luokalla. Opettajakin vaihtui kuusi kertaa ensim- mäisen vuoden aikana. Se oli mukavaa aikaa sinänsä, mutta silloin jo huomasi, ettei kaikki mennyt niin kuin olisi pitänyt mennä. Toisille näytti kaikki olevan helpompaa, ja sitä pohti, miksi ei itse opi. Se oli kaiken kaikkiaan aika sekavaa ai- kaa, että opettajaparat saivat kärsiä.Yleisesti viihdyin koulussa ihan hyvin, ainoastaan yläkouluaikana rupesi tulemaan turhia poissaoloja. Niitä ei kuitenkaan enemmälti ole tullut missään vaiheessa, vaan yllättävän tunnollisesti olen koulua käynyt. Toisellakin asteella tuli koulua käytyä suhteellisen tunnolli- sesti, kunnes homma meni kasaan.” ”Nykyiset opinnot oppisopimuksella sujuvat hyvin, sillä ne menevät omalla vahvuusalueella. Ainoastaan tulevat näyttösuunnitelmat huolestuttavat. Tähän saakka olleilla teo- riajaksoilla ei ole ollut tarvetta erityisjärjestelyihin, kaikki on mennyt hyvin.” Mika ei koe oman paikan elämässä löytyneen, vaan enemmänkin niin, että koko ajan siirtyy eteenpäin. ”Koko loppuelämän sitä paikkaansa etsii, eikä sitä varmastikaan tule elämänsä aikana löytämäänkään. Koskaan ei voi tietää, tulee- ko huominen vai eikö se tule. En ole juurtuvaa tyyppiä enkä halua ajatella, että tässä talossa tulen loppuelämäni viettä- mään. Jos näin ajattelisin, niin varmasti olisi huomenaamulla8
  • 11. eroanomus pöydällä.” oppimiskokemuksia, kun käytännöllisiä oppiaineita oli enem- Kysyttäessä koulu-uran aikana käytettyjä menestymis- män. Hän havaitsi omakohtaisesti tosiasian, että tekemälläkeinoja hän totesi pääsevänsä puhumalla pitkälle. Puhumisella oppii helpommin.hän tarkoittaa ”selittämistä” sekä suullista osaamisen osoitta- ”Itse on jo lapsuudesta lähtien oppinut sen, että kunmista. ”Esimerkiksi yläkoulussa ollessa kielet, ruotsi, englanti on mieli jotakin saada, itse on tehtävä työt. Mitään ei saaja suomi, tuli hoidettua läpi pääosin puhumalla. Ruotsia en valmiina.”Tällaista asennetta hän toivoisi myös nykynuorille.ryhdy opiskelemaan vielä tänäkään päivänä. Yläkoulussa so- ”Harjoittelijoista huomaa sen, että porukka alkaa olla niinvittiin opettajien kanssa suorituksista, joilla saisi kielet hoidel- väkinäistä, ettei heistä ole tekemään töitä. Sitä miettii, ettei voitua niin, että pääsisi luokalta. Kielet on aina olleet vaikeita. olla, vaikkei itsekään ole mikään ripeä kaveri toiminnoissaan, Opettajista on jäänyt pääosin hyviä mielikuvia, joukos- niin silloin huomaa sen sukupolvieron. Koulussakin tulisi ollasa on ollut ainoastaan muutamia, joiden kanssa on ollut vai- enemmän käytännön aineita, että teoria-aineita suhteutettai-keampaa. Kenen kanssa kemiat ei kohtaa, niin ne ei kohtaa ja siin käytännöllisiksi opeiksi. Esimerkiksi matematiikassa voisisilloin ei voi keskustella. Kielten opettajissa on ollut kaksi sel- ihan hyvin käytännössä pyöritellä niitä lukuja, eikä ainoas-laista, joita meikäläisen naama ei ole miellyttänyt. Sen havaitsi taan paperilla. Niin olisi helpompi konkreettisesti hahmottaa,jo ensimmäisellä tapaamisella ja siihen ruotsin opiskeluun ne mitä tämä tarkoittaa.”toisen asteen opinnot sitten jämähtivät.” Alakoulussa Mikalla oli opettaja, joka osasi matema- Sellaisia terveisiä ja toive opettajille hänellä olisi, että tiikassa huomioida erilaiset lähestymistavat. Opettaja vaihtoi”jos kaveri ei luokassa pärjää, niin se ei pärjää.Tällöin toivoi- opetusmenetelmää, jos oppilas ei ymmärtänyt opetettavaa asi-si lähdettävän selvittelemään, miksi hän ei pärjää. Nykyään aa. Tämä auttoi paljon, ja siitä hän on tälle opettajalle kiitol-tilanne onkin jo onneksi toinen. Silloin kun ei näistä vielä linen. ”Hänen kanssaan keskusteltiin ala-asteen lopulla myöstiedetty, opettajat vain sanoivat, että oletko sinä niin tyhmä, luokalle jäämisestä, mutta päädyttiin kuitenkin yläasteelleettet ymmärrä tätä.” Ala-asteen loppupuolella, viidennellä– siirtymiseen.”kuudennella luokalla, hän alkoi itse ihmetellä, mistä tässä oi- Toiveena tulevalle uralle on se, että saisi olla ihmistenkein on kysymys. Silloin hän alkoi ”hahmottamaan, että on kanssa tekemisissä. ”Vaikka ei nykyään jaksa paljon puhua-paljon vahvoja aineita ja että tekemällä oppii. Sen vaan yksin- kaan, niin saisi ilmaista itseään olemalla se mikä on, ettei tar-kertaisesti huomasi, että on tehtävä paljon enemmän töitä. Jos vitse mennä minkään kaavan mukaan. Että saisi olla luovassalukee jotain, vaikkapa koealuetta, saa lukea vaikka kymmenen työssä, ettei tarvitse istua tiettyyn paikkaan. Toivon saavanikertaa, ja silti se on yhtä hepreaa. Kun ei sytytä, niin ei sytytä. toteuttaa itseäni ja saada hoitaa työt itse parhaaksi katsomal-Ala-asteellakin tein muutaman kokeen suullisesti. Kyllähän lani tavalla eikä toisen määräyksestä.”sitä alkoi uskomaan, ettei opi ja tyhmyydestä kai sitten on ky- Hän kokee pystyvänsä merkittävästi vaikuttamaan toi-symys. Sitä alkoi sisäistämään, että kun en opi tällaista ikinä, vomiensa asioiden toteutumiseen. ”Se riippuu pitkälti siitä,niin en opi. Jossain vaiheessa se meni siihen, että kun en opi, kuinka kovasti ja tosissaan asiaa haluaa vai onko se vain haa-niin ei sillä sitten ole mitään merkitystäkään.” ve ja on sen mukaan valmis tekemään töitä tavoitteen toteutta- Ammattiopistoaikoina hän alkoi saada positiivisempia miseksi. Jos oikeasti jotain haluaa, niin sen kyllä saa.” 9
  • 12. ”Tavoitteiden asettamisen olen lopettanut jo viisitoistavuotta sitten, sillä tiedän että se on sellaista henkistä taistelua,ettei siitä tule yhtään mitään. Esimerkiksi näiden opintojenkannalta, en voi asettaa itselle tavoitetta, että ensimmäisennäytön teen kuukauden päästä. Sitä rupeaisi stressaamaanniin paljon ja siitä kasvaisi niin ylitsepääsemätön juttu, etteisiitä tulisi mitään. Paljon helpommalla pääsee, kun ei lyö mi-tään tarkkaa lukkoon ja antaa vaan asioiden mennä eteenpäin– asioilla on tapana järjestyä.”Ohjaaja, oletko miettinyt:• Miten voit auttaa asiakasta löytämään oman oppimistyylin?• Ethän anna valmiita vastauksia vaan kysyt hy- viä kysymyksiä?• Miten kannustan syväsuuntautuneeseen oppi- miseen?Lisätiedon lähteet:• Hintikka, A-M. Erilaisesta oppijasta erinomaiseksi oppijaksi. Kokemuksia opettamisesta ja erilaisesta oppimisesta. Gummerus, Jyväskylä. 2000.• Kauppila, R. Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. PS-Kustannus. Opetus 2000. 2003• Prashnig, B. Eläköön erilaisuus. Oppimisen vallanku- Aiheeseen liittyvä mous käytännössä. ATENA. 1996. luento:• Repo, I. & Nuutinen, T. Viestintätaito. Opas ai- kuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilantei- Pohditaan oppimistyylien siin. Otava. 2003. tunnistamisen merkitystä• Lukineuvolan havaintokanavatesti: http://www.luki- ja käydään läpi monika- neuvola.fi/tietopankki/havaintokanavatesti_html navaista oppimista.10
  • 13. Estääkö Miksi opiskelumme sisältää niin paljon lukemista ja kirjoittamista silloinkin, kun se ei ole koulutusalan tailukivaikeus tulevan työn kannalta välttämätöntä? Voisiko opetus- ja opiskelumenetelmiin lisätä tekemistä, kokemista, yhdessä pohtimista ja keskustelemista? Toiminnalliset menetel-opiskelun? mät opetuksessa sopivat kaikille opiskelijoille mutta ovat erityisen hyödyllisiä niille, joilla on oppimisessa haasteita.Eihän lukivaikeus voi olla esteenä? Aluksi opetuksen suunnittelu toiminnallisemmaksi vie vähän enemmän aikaa mutta se tuottaa tulosta nopeasti. Opiskelun kirjallisia töitä perustellaan usein sillä, että kyseisessä ammatissa tarvitaan hyvää luku- ja kirjoi-Opiskelemaan hakeutuessaan moni aikuinen kertoo tustaitoa. Hyvin harvassa ammatissa lukunopeus tai taitoolevansa huolestunut siitä, estääkö lukivaikeus heidän kirjoittaa essee on kuitenkaan kynnyskysymys. Saman-opiskelunsa. Opiskelun alkaessa ensimmäiset kirjalliset kin ammattialan sisällä on erilaisia tehtävänkuvia, jois-tehtävät herättävät epätoivon. Luettava kirja tai teksti sa kirjallisten tehtävien osuus vaihtelee. Muistettakoontuntuu liian vaikealta, ja stressi kasvaa. Opiskelija pohtii, myös, että työelämä on pullollaan eriasteisesti lukihäi-keskeyttäisikö opiskelun vai voisiko joku auttaa. riöisiä henkilöitä, jotka kompensoivat kapea-alaista vai- keuttaan muilla taidoilla.Luvussa pohditaan lukivaikeudenmerkitystä opiskelussa. Lukivai-keus ei estä opiskelua, esteen voiohittaa. Miten? 11
  • 14. ”Veikon” kouluaikoina 70-luvun lop- Hän huomaa yhä vieläkin sanovansa pupuolella ei lukihäiriöistä tai muista op- itselleen, että on huonompi kuin muut pimisvaikeuksista ollut juurikaan tietoa. eikä pysty samaan kuin muut. Esimer- Hän sai kuulla olevansa tyhmä tai laiska kiksi työyhteisössä ei ole helppoa ottaa ja tämä nöyryytys onkin haitannut enem- vastaan palautetta, niin että sitä ei jäisi män elämää kuin varsinainen lukivaikeus. märehtimään. Usein hän myös miettii, Yhdeksännellä luokalla ensimmäisen ker- tuleeko ymmärretyksi ja suhtaudutaan- ran äidinkielenopettaja epäili lukihäiriö- ko hänen esittämiinsä ideoihin epäillen tä. Opiskelut jatkuivat ammattikoulussa, vai otetaanko ne vakavasti. Veikko suoritti ammatillisen perustutkin- Oman osaamisen vähättely on non ja teki erilaisia pätkätöitä. kuitenkin selvästi ristiriidassa todellis- Veikko päätti vaihtaa alaa ja läh- ten taitojen kanssa.Veikko uskoo omaan ti opiskelemaan koulunkäyntiavustajaksi ammatilliseen osaamiseensa saadessaan oppisopimuksella. Tuolloin hänelle tarjot- kehuja työkavereilta ja oppilailta. Hän tiin apua opiskeluun, mutta hän ei sitä on vasta opettelemassa huomaamaan itse kuitenkaan myöntänyt tarvitsevansa. omat vahvuutensa ja taitonsa. Työssään Kieltäytymisen taustalla oli pelko siitä, koulunkäyntiavustajana Veikolla on ol- sanotaanko hänelle taas, että olet tyhmä lut hyötyä omista kokemuksistaan. Hän tai tuomitaanko hänet.Veikko ei ollut val- tietää, miltä tuntuu, kun ei osaa jotakin, mis hyväksymään omaa lukivaikeuttaan eikä oppiminen käy aina helposti. Veik- ja hän tarvitsi aikaa sulatellakseen asiaa. ko ymmärtää, että oppilas yrittää, Koulunkäyntiavustajan erikois- vaikka ei onnistukaan ja kannus- ammattitutkintoa suorittaessaan hän taa oppilasta kahlaamaan suon läpi. suostui testaukseen ja tulos paljasti, että Opiskellessaan ihmisen oppimisen lukivaikeus johtuu työmuistin kapeudes- lainalaisuuksia yleensä sekä saadessaan ta: sinne mahtuu vain tietty määrä asiaa tietoa omasta kognitiivisesta suoriutumi- ja loput jää pois. Jotta asiat siirtyisivät sestaan Veikko on oppinut arvostamaan muistiin, on ne pätkittävä ja pilkottava. ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Tutkimusten jälkeen lukivaikeus oli hel- Yksi Veikon vahvuuksista on visuaali- pompi hyväksyä ja ottaa vastaan tukea. nen havainnointikyky ja muisti. Veikko on joutunut painiskele- Opiskelunsa tueksi hän etsii saa- maan huonon itsetunnon kanssa pit- tavilla olevaa visuaalista materiaalia, kään, ja se vaikuttaa yhä edelleenkin. kuten oppikirjoja, joissa on paljon ha-12
  • 15. vainnollistavia kuvia, sekä opetusvideoita Opiskelija, jolla on lukivaikeuksia, on itse paras asian-Internetistä. Suuri vahvuus on myös se, tuntija siinä, millaisia tukimuotoja hän tarvitsee. Joille-että on oppinut tekemään paljon töitä kin riittää, että lukivaikeus on tullut tiedostettua, ja heopiskelun eteen: Veikko ei kavahda suur- haluavat kokeilla opiskelua ilman yksilöllistä tukea. Ontakaan määrää etätehtäviä. myös henkilöitä, joille luetun ymmärtäminen ja kirjalli- Veikon kannalta opiskelun ohjaus ja nen ilmaisu voi olla vahvuus lukivaikeudesta huolimatta.tuki on tärkeää. On hyvä, jos ohjaaja on Tuolloin avuksi voi riittää mahdollisuus käyttää tieto-helposti lähestyttävä ja kannustava. Ope- konetta kaikissa opiskelutilanteissa. Hyödyllistä on saadatustilanteissa Veikko toivoisi sitä, että asiat muistiinpanot tai tiivistelmä oppitunnin asioista tunninopetettaisiin käytännönläheisesti ja konk- alussa. Kuunteleminen ja muistiinpanojen kirjoittami-reettisesti, eikä pelkästään teoreettisesti. nen yhtä aikaa on monelle hankalaa ja voi heikentääTyössä ja työharjoitteluissa kun kuitenkin oppimistuloksia.huomaa, miten yksinkertaisia ja helposti Osa opiskelijoista haluaa ja tarvitsee paljon tukea.ymmärrettäviä asiat todellisuudessa ovat. Olennaista on tarjota mahdollisuus opiskella ja osoittaa Tilanteet, joissa annetaan ryh- osaamista muutenkin kuin kirjoittamalla ja lukemalla.mälle yhteisesti ohjeita etätehtävistä tai Kirjallisiin tehtäviin on monta vaihtoehtoa. Miellekart-tutkintotilaisuuksista, tuntuvat vaikeilta. ta käsin tai tietokoneella tehtynä on monen opiskelijanVeikolle tulee helposti hermostunut ja suosikki. Myös opettajat pitävät miellekartoista, koskakaoottinen olo, eivätkä ohjeet hahmotu niistä voi nähdä selvästi ja nopeasti, miten opiskelija ontai jää mieleen. Ohjaus pitäisikin saada ymmärtänyt asioiden suhteet.kahden kesken ja kasvokkain rauhallises- Miellekartoille vaihtoehtoja ovat erilaiset kaaviot,sa tilanteessa, jolloin voi myös tarkistaa jotka esittävät asioiden järjestystä, syy-seuraus-suhteita,ymmärrystään kysymyksillä. Kun Veik- vaiheita tai luokittelua. Miellekarttoja ja kaavioita voiko tietää tarkasti ja selvästi, mitä hänel- tarvittaessa täydentää suullisesti niin, että opiskelijan työtä odotetaan, hän on valmis näkemään on keskustelun pohjana. Tässä tulee kuitenkin muistaapaljon vaivaa hyvän suorituksen eteen. se, ettei kaikille lukivaikeuksista kärsiville, kuten ei muil-Opiskelumenestys onkin ollut niin hyvä, lekaan, puhuminen ole ominainen tapa esittää tietojaanettä koulunkäyntiavustajan opinnoissa ja taitojaan. Joillakin opiskelijoilla lukivaikeus on osaVeikko palkittiin stipendillä. Kun pelko laajempaa kielellistä ongelmaa, jolloin myös puheilmai-oppimista kohtaan on väistynyt, tiedon- sun alueella voi olla pulmia.jano ajaa yhä uudelleen opintojen pariin. Vaihtoehtoisia menetelmiä ideoitaessa kannattaaTällä hetkellä Veikko suorittaa työnsä hyödyntää opiskelijan vahvuuksia. Oppimistehtävän voiohessa lähihoitajan tutkintoa. tehdä oman mielenkiinnon mukaan esimerkiksi valo- 13
  • 16. kuvaamalla, piirtämällä, videoimalla, äänittämällä tai vaikkapa nikkaroimalla. Mielikuvitus on rajana vaihto- ehtoisten suoritustapojen kehittelyssä. Lukivaikeus ei vaikuta pelkästään lukemisen ja kir- joittamisen taitoihin, vaan vaikutukset ovat laajat. Se on jättänyt kantajalleen jälkiä itsetuntoon, ja se on voinut vaikuttaa merkittävästi koko hänen elämänkulkuunsa. Tästä syystä opiskelun tukea tarvitaan myös muu- hun kuin kirjoittamista ja lukemista vaativiin tehtäviin. Tarvittava tuki voi olla vaikkapa kannustamista, lohdut- tamista, ammatinvalinnanohjausta tai palveluohjausta. Lisätiedon lähteet: • Hämäläinen, R. & Kotiranta, P-L. & Paloneva, M-S. & Valkama, A. (toim.). Apuvälineitä eri- laisen oppijan arkeen. Äänikirjasta älykynään, läppäristä lankakerään, nauhurista navigaatto- riin. Erilaisten oppijoiden liitto. 2010. • Ilola, H. Aikuisten lukivaikeudet tutkintota- voitteisessa työvoimakoulutuksessa. Joensuun yliopisto. 2008. • Korkeamäki, J. Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83/2010. • http://www.opioppimaan.fi/doc/hankkeen_tuot- teet/242250_Korkeamaki_verkkov.pdf • http://www.opioppimaan.fi/ • http://www.nmi.fi/Aiheeseen liittyvä luento: • http://www.erilaistenoppijoidenliitto.fi/Estääkö lukivaikeus opiskelun? Ei estä, • http://www.oulu.fi/opetkeh/oppimisklinikka/mutta miten esteen voi ohittaa? Käydään index.html • http://homepege.mac.com/c.p/nils/läpi arkisia menetelmiä.
  • 17. Keskity sanomaan ja viestimäänvain olennainenAjattele, jos joutuisit lukemaan tämän virkkeen kirjain nistää heti negatiivisten tunteiden ketjun, jossa tehdäänkirjaimelta ja lukeminen veisi sinulta 20 kertaa normaa- päätelmiä opiskelusta sekä itsestä. Opiskelijasta voi tun-lia pitemmän ajan. Siirryttyäsi seuraavaan virkkeeseen tua, että hän on heikko oppija ja väärässä paikassa.et muistaisi enää, mitä ensimmäisessä virkkeessä ker- Selkokieli on yksinkertainen ratkaisu moneen on-rottiin. Aloittaisit alusta niin monta kertaa, että vihdoin gelmaan. Selkomateriaalia tarvitsevat ne, joilla on vai-ymmärtäisit lukemasi. Edettyäsi näin tekstin loppuun keuksia tekstin lukemisessa, sekä ne, joilla on laajem-saakka silmiäsi ja päätäsi särkisi. Samalla tiedostaisit, että min vaikeuksia yleiskielen ymmärtämisessä. Selkokielenolet lukenut kirjasesta vain yhden tekstin. Paljon luetta- käyttäjäryhmiä ovat mm. erilaisista oppimisvaikeuksistavaa olisi jäljellä, mutta et jaksaisi enää jatkaa. Tämä on kärsivät, kehitysvammaiset ja ikääntyvät henkilöt sekämonelle oppimisvaikeuksiselle arkea. maahanmuuttajat. Myös sairaus tai vammautuminen Päätös siitä, luetaanko teksti, tehdään tekstin ul- voi vaikuttaa väliaikaisesti tai pysyvästi taitoihin, joitakoasun perusteella. Liian hankalalta näyttävää tekstiä ei tarvitaan vuorovaikutuksessa tai lukemisessa ja kirjoit-edes aloiteta lukemaan. Vaikealta näyttävä teksti käyn- tamisessa.Luvussa tarkastellaanselkomateriaalin periaatteita japohditaan selkomateriaalin käyttöäja hyödyntämistä ohjaamisessa jamateriaalin tuottamisessa. 15
  • 18. ”Vasta aikuisena heräsin tajuamaan, paljon esimerkiksi kirjallisia oppimistehtäviä tehdessään. Teh-että opin jotenkin eri tavalla.” tävässä alkuun pääseminen on vaikeaa, koska ei välttämättäRiitta on syntynyt 1960-luvun lopulla ja aloittanut kou- heti ymmärrä mitä pitäisi tehdä. Selkokielisyydestä, sanallisis-lutaipaleensa peruskoulussa 1970-luvulla. Oppivelvolli- ta ohjeista ja tehtävien pilkkomisesta pienempiin osiin Riittasuuden suorittaminen isossa luokassa oli Riitalle, aralle ja on saanut apua.ujolle tytölle, alusta alkaen hankalaa. Hän koki oppivansa Tehtäviä tehdessään Riitta kahlaa läpi lukuisia kirjojahuonosti, koska oppilaita oli paljon, eikä tukitoimia ollut. selvittääkseen itselleen esimerkiksi käsitteitä, jotka eivät hä-Aran ja ujon luonteensa vuoksi Riitta joutui myös koulu- nelle heti avaudu. Kouluttajilta ja ohjaajilta hän toivoo enitenkiusatuksi. aikaa ja malttia käydä asioita hänen kanssaan läpi. Hänes- Erityisesti vaikeutta koulussa tuottivat äidinkieli ja tä on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus kysyä epäselvistämyöhemmin vieraat kielet. Tukitoimet olivat vähäiset, vaihto- asioista. Lisäksi hän toivoo, että kirjallinen materiaali olisi si-ehtona Riitalle tarjottiin apukoulupaikkaa. Vanhemmat eivät vumäärällisesti mahdollisimman vähäistä ja mielellään myöstähän kuitenkaan suostuneet. Niinpä tyttö jatkoi opintaipa- valmiiksi selkokielistä.leensa kulkemista vaikeuksista huolimatta ilman tukitoimia. Lyhytkestoisen muistin ongelmat vaikuttavat RiitanEnglannin kielen vaikeuden vuoksi Riitta kävi kolmannen oppimiseen. Esimerkiksi määrällisesti suuren tekstimääränluokan toiseen kertaan. haltuunotto on vaikeaa, koska muistin kapasiteetti on rajalli- Vasta aikuisiässä Riitta havahtui huomaamaan, että hä- nen. Lukiessaan tekstiä Riitta helposti unohtaa mitä aiemminnen tapansa oppia on jotenkin erilainen kuin muilla. Hän olikaan tekstistä lukenut.on aina ollut luonteeltaan pohdiskeleva ja sekä omasta että Pienin askelin Riitta on päässyt opiskelun makuunmuiden mielestä tämän vuoksi helposti koulussakin leimattu kiinni. Hän on löytänyt ilon opiskella ja opiskelee nyt par-”vähän tyhmäksi ja hitaanlaiseksi”. haillaankin: aikuisella iällä jo toista tutkintoaan, suunnitteilla Tutkimusten ja erilaisten koulutusten myötä Riitalle al- ja haaveissa siintää jo kolmas kiinnostava tutkinto.koi muotoutua käsitys omasta tavasta oppia. Samalla hänel- Hän on itse etsinyt, kokeillut ja opetellut itselleen so-le selkenivät ne haasteet, jotka hänen oppimistaan ovat aina pivia opiskelutaitoja. Hän on suorittanut menestyksekkäästivaikeuttaneet. Lukemisen ja kirjoittamisen haasteista johtuen opintoja ja opintomenestyksen myötä Riitta onkin kokenutRiitta joutuu ponnistelemaan ja työskentelemään erityisen saaneensa takaisin rohkeuttaan ja itsetuntoaan.16
  • 19. Lukivaikeuksisilla on erilaisia strategioita selvitä tekstistä.Jotkut lukevat kaksi ensimmäistä sanaa virkkeestä, toisetyhden sanan sieltä täältä. Monet kertovat lukevansa otsi-kon, väliotsikot, katsovansa kuvat ja lukevansa kuvateks-tit. Ihminen, jolle lukeminen on tuntunut hankalalta,on voinut välttää lukemista monia vuosia, jopa vuosi-kymmeniä. Tuolloin lukutaito on jäänyt harjaantumatta.Selkokieli voi avata mahdollisuuden aloittaa lukeminenuudestaan. Lukutaito kehittyy lukemalla. Selkomateriaalia tarvitsevat ne, joilla on vaikeuksiatekstin lukemisessa, sekä ne, joilla on laajemmin vaike-uksia yleiskielen ymmärtämisessä. Selkokielen käyttäjä-ryhmiä ovat mm. erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät,kehitysvammaiset ja ikääntyvät henkilöt sekä maahan-muuttajat. Selkokieli ei aseta työmuistin kapasiteetille yhtäsuuria vaatimuksia kuin yleiskieli. Kun teksti on selke-ästi ja lyhyesti jäsenneltyä sitä pystyy lukemaan, vaikkatyömuistin kanssa olisi pulmia. Havainnollisin esitystapaon yhdistää kuvitus ja selkoteksti esimerkiksi kuvalliseksikäyttöohjeeksi. Tässä on helppo nähdä selkokielen hyö-dyllisyys ihan kaikille riippumatta lukemisen taidoista.Kukapa ei haluaisi kuvallisia ohjeita, kun opettelee käyt-tämään uutta monimutkaista laitetta? Selkokielen tarkoituksena on, että teksti ja sivutovat helposti hahmotettavissa. Ennen kirjoittamista onoleellista miettiä tarkasti, mitä haluaa sanoa ja kenelle,sekä jäsennellä sanottavansa loogisesti eteneväksi ko-konaisuudeksi. Selkokielen periaatteiden mukaan sanatovat lyhyitä, yleisiä ja mahdolliset vaikeammat sanat onselitetty. Lauserakenne on selkeä, lyhyt, ja lauseissa suosi-taan suoraa sanajärjestys. Jokainen lause alkaa omalta ri-viltään. Otsikko sijoitetaan heti tekstin päälle, kappaleetovat lyhyitä, ja yksi asia käsitellään sivullaan. Fontiksi va- 17
  • 20. litaan joku yleisimmistä tutuista fonteista, kuten Times len periaatteet sopivat myös vuorovaikutustilanteeseen,Roman, ja fontin kooksi valitaan 11–16 pistettä. Rivivä- mutta erona on muun muassa tilanteen ainutkertaisuuslin tulee olla riittävän suuri, 2–4 pistettä suurempi kuin ja nopea eteneminen.kirjainkoko. Kuvien käytössä kiinnitetään huomiota sii- Haasteita lisää ei-kielellinen ulottuvuus, joka vai-hen, että ne ovat yksinkertaisia, liittyvät aiheeseen ja ovat kuttaa viestin tulkintaan merkittävästi. Keskustellessamahdollisimman lähellä tekstin kohtaa, jota kuvaavat. vastapuoli on otettava huomioon myös hänen ilmais- Selkokielen käyttäjät huomioidaan myös verk- urajoitteidensa – ei pelkästään vastaanoton – näkökul-koympäristöissä. On kehitetty ja kehitteillä palveluita, masta. Keskustelutilanteen etuna on se, että voidaan esit-joissa noudatetaan selkokielen periaatteita. Tällaisia ovat tää kysymyksiä, ilmaista asia uudelleen toisin sanoin jamuun muassa internetin käytön oppaat ja ohjeistukset tarkistaa viestittävän asian ymmärtäminen.sekä selkokieliset sivustot. Sähköinen selkomateriaalimahdollistaa kaikkien osallisuuden tietokoneiden ja in-ternetin aikakautena. Ohjaaja, oletko miettinyt: Selkokieltä tarvitaan lisäksi ihmisten välisessä • Kenelle minun opiskelijoistani olisi hyötyäsuorassa vuorovaikutuksessa silloin, kun puheen ym- selkomateriaalista.märtämisessä on vaikeuksia. Tuolloin puheilmaisua ja • Voisiko sitä käyttää osittain?vuorovaikutustilannetta selkeytetään kohtaamaan kes- • Miten voisin viestiä selkeämmin?kustelukumppanin tarpeet. Osittain kirjoitetun selkokie-Aiheeseen liittyvä Lisätiedon lähteet:luento: • Kartio, J. (toim.). Selkokieli ja vuorovaikutus.Selkomateriaalin periaatteista Oppimateriaalikeskus Opike / KVL. 2009.on apua ohjaamisen ja oman • Leskelä, L. & Virtanen, H. (toim.). Toisin sanoen – Selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Oppimateri-materiaalin tuottamiseen. aalikeskus Opike / KVL. 2006. • Virtanen, H. Selkokielen käsikirja. Oppimateri- aalikeskus Opike / KVL. 2009. • Aiheeseen liittyvä luento: http://papunet.net/selkokeskus Selkomateriaalin/periaatteista on apua ohjaami- • http://selko.fi • sen ja oman materiaalin tuottamiseen. http://www.selko-e.fi/ • http://www.stroke.fi/ • http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/am- mattikoulutus18
  • 21. Kun ei osaaaloittaaja unohtaa jatkaaOletko koskaan istunut koulutukses-sa, jossa taukoja ei juurikaan pidetä,viereisestä luokasta kuuluvat remon-tin äänet kovempaa kuin kouluttajanpuhe. Vieressä istuu kollegasi, jokaviilaa kynsiä päivitellen niiden loh-keilua pakkasten aikana. Kaiken lisäk-si sinulla jäi yöunet vähiin ja olet sentakia juonut liikaa kahvia. Olet vaih-dellen alivireinen ja ylivireinen etkäpysty seuraamaan kouluttajan puhet-ta. Kerro tämä kymmenellä ja voitkuvitella, miltä tuntuu tarkkaavaisuu-den häiriöstä kärsivästä ihmisestä. Luvussa tarkastellaan toiminnan ohjauksen ja tarkkaavaisuuden haasteita. 19
  • 22. ”Antilla” kului 10 vuotta huumeiden perusteltua, miksi ei juo. Koulutuksen ja alkoholin käytön parissa. Yhden hoi- alkaessa Antti kärsi myös voimakkais- tojakson aikana Antti sai ADHD-diag- ta väsymysoireista, jolloin hän saattoi noosin. Antti lopetti päihteiden käytön nukkua jopa 18 tuntia vuorokaudessa. muutama vuosi sitten. Tuolloin hän poh- ”Horroskausi” loppui vähitellen lääki- diskeli, lähteäkö töihin vai opiskelemaan. tyksen avulla. Opiskelu arvelutti, koska kirjalliset työt Antti koki, ettei oppiminen oikein pelottivat. Työvoiman palvelukeskukses- onnistunut, kun päihteettömyyttä oli ta- sa hänelle tarjottiin työvoimakoulutusta, kana vasta vähän aikaa.Aivot eivät olleet jonka tavoitteena oli pohtia omaa oppi- vielä valmiit omaksumaan suuria määriä mista ja tehdä jatkosuunnitelmia. uutta tietoa. Koulutus, jossa oppimista- Antti oli ollut puoli vuotta kuivil- voitteet eivät olleet isoja, vaan pääpaino la aloittaessaan koulutuksen. Varsinaiset on vuorokausirytmin opettelussa ja val- fyysiset vieroitusoireet olivat ohi mutta mistautumisessa tulevaan vaativampaan sosiaalinen ja psyykkinen toipuminen oli opiskeluun, oli sopiva aloitus. vasta alussa. Elämä ja elämäntapa jat- Koulutuksesta muodostui käänne- kuivat samanlaisina – ainoastaan päih- kohta Antin elämässä. Hänelle itselleen teet olivat poissa. Myös kaveripiiri pysyi syntyi varmuus siitä, että pystyy suo- samana, ja Antti seurasi vapaa-aikansa rittamaan perus- tai ammattitutkinnon. toisten päihteiden käyttöä. Halu ja himo Koulutuksen aikana hänellä oli käytet- päihteisiin ei ollut kadonnut minnekään, tävissään erilaisia palveluja, kuten lää- ja se häiritsi kovasti keskittymistä. Tun- käripalvelut ja psykologin testit. tui, kuin olisi ollut puhelimessa, ja joku Onnistuminen rohkaisi Anttia, ja olisi koko ajan vieressä yrittänyt sanoa hän hakeutui suorittamaan päihdetyön jotakin. ammattitutkintoa. Ensimmäiset ongel- Päätös päihteettömyydestä ei siis mat tulivat vastaan heti, kun olisi pitänyt ollut vielä loppuun käsitelty. Vei oman laatia näyttösuunnitelmia. Kun ensim- aikansa, ennen kuin hän sai itselleen mäiset suunnitelmat tehtiin yhteistyössä20
  • 23. ohjaajan kanssa, alkoi tekeminen sujua tarvitaan aikataulujen rakentamisessa,ja jatkossa hän sai tehtyä suunnitelmat tärkeysjärjestysten laatimisessa sekä elä-itse kumppani apunaan. Antti kokeekin, mänhallinnan varmistamisessa.ettei näyttösuunnitelmista ja kirjallisista Antilla vuorokausirytmin opettelutöistä olisi tullut mitään ilman apuvoi- on vaatinut paljon työtä, ja sama rytmimia. Antti olisi tarvinnut paljon ohjausta on pidettävä yllä viikonloppuisin.ammattitutkintoa suorittaessaan. Elämäntilanteiden suoraa yhteyttä Apua hän olisi tarvinnut erityi- opiskeluun kuvaa se, että Antin opiske-sesti kirjallisiin töihin. Tehtävänantoja lu keskeytyi täysin pariksi kuukaudeksi,oli vaikea ymmärtää: Mitä pitää tehdä koska hänen lääkityksensä katkesi. Ant-ja miten? Kokonaisuudet olisi tarpeen ti oli kokeillut lähes kaikki markkinoillapilkkoa pienemmiksi paloiksi ja selittää olevat tarkkaavaisuushäiriöön käytetytselvästi, mitä mikäkin tarkoittaa. Ko- lääkkeet ja löytänyt yhden lääkkeen,tioloissakin Antti tarvitsee ostoslistaan joka sopi hänelle. Lääkkeen toimitustarkan erittelyn siitä, mitä pitää ostaa. Suomeen katkesi väliaikaisesti ja AntinKaikkein vaikeimmalta ammattitutkin- ei auttanut muu kuin odotella, milloinnossa tuntuivat tehtävät, joissa piti ar- lääkettä olisi taas saatavilla.vioida ja analysoida itseä ihmisenä sekä Ilman lääkitystä ei onnistu opiskeluomaa ammatillista kehittymistä. Nämä eikä mikään muukaan pitkäjännitteinenpiti vielä tuottaa kirjalliseen muotoon. toiminta. Antin meno muuttui tuolloinAntti olisi tarvinnut ohjauskeskusteluja niin impulsiiviseksi ja levottomaksi, etteiitsearvioinnin kehittymiseksi. lukeminen tai yhtään pidemmän ajatus- Opiskelu ei ollut Antille helppoa ketjun muodostaminen onnistunut. Mi-ja myös ohjaajalta vaadittiin kärsivälli- tään ei saanut aikaiseksi ja paikallaansyyttä. ei pystynyt olemaan. Onneksi Antti sai Tarkkaavaisuushäiriöisen näkö- lääkityksen takaisin, opinnot etenivät jakulmasta opiskelun ohjaus pitää nähdä lopulta suuren työn tuloksena tutkintolaajasti ja kokonaisvaltaisesti. Ohjausta oli valmis. 21
  • 24. Tarkkaavaisuuden häiriö on krooninen neurobiologinen litsemaan stressiä ja lisäämään hallinnan tunnetta omaanhäiriö, joka aiheuttaa vaikeuksia mm. tarkkaavaisuuden elämäänsä. Itsehavainnoinnin kehittyminen puolestaanja toimintojen sekä vireystilan säätelyssä. Tarkkaavaisuu- lisää kykyä hallita oireita. Ohjauksen pääpaino saattaaden häiriöstä käytetään lyhenteitä ADHD ja ADD. olla myös tarkkaavaisuushäiriön seurannaisvaikutuksista, Tarkkaavaisuushäiriöstä elää voimakas stereotypia, kuten heikosta itsetunnosta, johtuvien ongelmien hel-jonka mukaan henkilö on ylivilkas, ulospäin suuntautunut pottaminen.ja älykäs alisuoriutuja. Tähän voi vielä liittyä ennakkoluulohuumeisiin verrattavien lääkkeiden käytöstä. Kuitenkin to- Toiminnanohjauksen haasteetsiasiassa jokainen tarkkaavaisuushäiriöinen henkilö on eri-lainen ja oma yksilönsä, jolla on omat ainutkertaiset tem- Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat olla osana tark-peramenttipiirteensä ja ominaisuutensa. ADHD tai ADD kaavaisuuden häiriötä tai liittyä muuhun oppimiskyvynkyllä tuovat tiettyjä vaikutuksia yksilön olemukseen ja toi- problematiikkaan. Toiminnanohjauksen taitoja tarvitaanmintaan, mutta vaikutukset voivat olla hyvin monenlaisia. kaikkeen tavoitteelliseen toimintaan. Tavoitteellista toi- Kuvailtu stereotypia on vain osa totuutta. Joillakin mintaa pitää suunnitella, toteuttaa ja arvioida sekä pys-tarkkaavaisuuden häiriö voi oirehtia vähemmän näkyvästi tyä tekemään kaikkia näitä yhtä aikaa. Ongelmat voivatniin, että vajoaa jatkuvasti omiin ajatuksiinsa ja unohtaa, näkyä niin, ettei henkilö suoriudu työ- tai opiskeluteh-mitä oli tekemässä ja mihin piti suunnata tarkkaavaisuus, tävistä itsenäisesti. Asioiden priorisointi ja itsensä arvi-kun taas toisella päällimmäisin oire voi olla tunteiden ointi voi olla hankalaa.hallinnan pulmat ja impulsiivisuus. Monet tarkkaavai- Toiminnanohjauksen vaikeudet tulkitaan useinsuushäiriöiset kärsivät liitännäisoireista, kuten ahdistunei- laiskuudeksi tai motivaation puutteeksi. Miksi ohjatta-suudesta, masennuksesta tai migreenistä. Stressi ja paine va henkilö ei tee mitään ongelmansa ratkaisemiseksi?pahentavat tarkkaavaisuushäiriöisen henkilön oireita. Miksi hänen opintonsa keskeytyvät? Miksi hän ei saa Osa tarkkaavaisuushäiriöisistä henkilöistä menes- pidetyksi työpaikkaa? Toiminnanohjauksen taidot voivattyy opinnoissaan hyvin ja sijoittuu työelämään tarvit- tuntua hyvin itsestään selviltä heistä, joilla vaikeuksia eisematta juurikaan tukitoimia, kun taas monen kohdalla ole. Voisikin pohtia, mikä on itselle niin vaikea toiminta,pulmat ovat niin suuria, että tukitoimet ovat välttämät- ettei tiedä mistä aloittaisi tai miten etenisi. Ei auttaisitömiä. Asian tullessa esille ohjaustilanteessa olisikin syytä vaikka asia olisi aikaisemmin neuvottu. Olisiko se leipo-tarkistaa, onko ohjattavalle tehty riittävät selvittelyt asian minen, teknisten laitteiden käyttö tai ehkä larppaami-tiimoilta ja saako hän tai onko hän saanut tarvittavan nen? Miten reagoit, kun et osaa toimia. Hermostutko,kuntoutuksen ja hoidon. kyseletkö toistamiseen apua vai yritätkö ehkä välttää Ohjaaja itse voi auttaa pohtimalla ja jäsentämällä koko asian tekemistä?yhdessä ohjattavan kanssa asioita, joissa ongelmia ilmenee Toiminnanohjauksen vaikeuksista kärsivä henkilöja ohjaamalla häntä kehittämään ratkaisuja ongelmakoh- voi olla jatkuvasti tilanteessa, jossa hän ei tiedä, mitentiin. Ohjaus auttaa tarkkaavaisuushäiriöistä asiakasta hal- toimia. Uuden asian oppiminen vaatii enemmän pa-22
  • 25. neutumista ja harjoituskertoja. Työtehtävän oppimisessa suunnitellaan aikataulutusta jakamalla suurempi koko-auttaa vaiheistaminen ja sisäisen puheen kehittely. Ko- naisuus vaiheisiin. Määritellään, kuinka paljon kuhunkinkonaisuus jaetaan vaiheisiin, jotka opetellaan tekemään vaiheeseen pitäisi keskimäärin varata aikaa.oikein ja oikeassa järjestyksessä. Muistia tukee kirjallinen Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuk-tai kuvallinen vaihe vaiheelta etenevä ohjeistus. Ohjeis- siin tarvitaan apua, mutta on tärkeää muistaa että kyse ontuksen tai erillisen muistilistan avulla voi tarkistaa, ete- vain henkilön yhdestä ominaisuudesta. Elämän ja uranneekö työ suunnitelman mukaan. rakentamisessa pääpaino kannattaa aina olla yksilön vah- Sisäistä puhetta harjoitellaan niin, että ensiksi oh- vuuksissa ja positiivisissa piirteissä. Juuri nuo vahvuudetjaaja näyttää työtehtävän puhuen samalla ääneen, mitä ja kompensoivat taidot ovat ratkaisevia elämänlaadun jatekee. Sen jälkeen ohjattava tekee tehtävän ohjaajan oh- työelämään sijoittumisen kannalta.jatessa tekemistä puheellaan. Seuraavaksi ohjattava tekeetehtävän ohjaten itseään puheellaan. Lopuksi ohjattavaohjaa itseään puhumalla itse hiljaa mielessään. Ohjaaja, oletko miettinyt: Ohjauksessa olisi hyödyllistä teoriassa suunnitel- • Miten autat asiakasta itsehavainnoinnissa?la ja käydä läpi harjoiteltavaa työtehtävää. Tuolloin voi • Huomioithan, ettei oma todellisuutesi ole ainoarauhassa paneutua työtehtävän kriittisiin kohtiin ja poh- oikea?tia, mitä tehdä, jos jotakin poikkeavaa tapahtuu tai jokin • Tarkkaavaisuushäiriöiset henkilöt hyötyvätmenee vikaan. Teoriaopinnoissa kannattaa hyödyntää suunnitelmallisesta ohjauksesta.kansiota. Ohjauksessa järjestellään kansiota selkeäksi vä-lilehtien ja yläotsikoiden avulla. Huolellisesti jäsenneltyopiskelukansio jäsentää myös ajattelua ja oppimista. Pohdi, miltä tuntuisi, jos sinulla ei olisi kelloa tai ka- Aiheeseen liittyvä luento:lenteria? Näin voi samaistua opiskelijaan, jolla on vaikeus Tarkastellaan toiminnan ohjauksen ja tarkkaa-hahmottaa aikaa. Hän ei osaa arvioida, mitä ehtii tehdä vaisuuden haasteita. Jokaisella on omat vahvatviidessätoista minuutissa, kauanko yhden työvaiheen te- puolensa ja kykyjä, joita voi vahvistaa.keminen kestää tai miten suunnitella aikataulu lopputyöntekemiseen. Ongelmat voivat näkyä esimerkiksi niin, ettäopiskelija on usein myöhässä, reilusti etuajassa tai saapuu Lisätiedon lähteet:tapaamiseen vääränä päivänä. Apua voisi olla siitä, että • Michelsson, K. & Miettinen, K. & Saresma, U. &opiskelijan kanssa otetaan käyttöön kalenteri. Kalente- Virtanen, P. AD/HD nuorilla ja aikuisilla. PS-riin merkataan opiskelun ajoittumista ja erilaisia opiske- kustannus. 2003.lujaksoja. Kalenterin avulla tehdään aikataulu itsenäisen • Lehtokoski, A. Aikuisen ADHD ja aivojen arvoi-opiskelun etenemisestä kirjaamalla jaksoittain itsenäisen tus. Tammi. 2004.tehtävän vaiheita ja aikarajoja. Käytännön työtehtäviin • http://www.adhd-liitto.fi/index.htm • http://adhd-aikuiset.org/
  • 26. Luvussa tarkastellaan mielenterveyttä yksilön voimavarana,joka mahdollistaa kyvynselvitä uuden oppimisesta.
  • 27. Mielenhyvinvointi Sari oli 35-vuotias aloittaessaan ammattitutkinnon suo- rittamisen. Sarilla oli opiskelemaltaan alalta useita lyhyitä tukityöllistämisjaksoja sekä paljon kokemusta pätkätöistä muiltakin aloilta, mutta ei aikaisempaa ammatillista kou- lutusta. Sarin itsetunto ja usko omiin kykyihin olivat todellaOpiskelu ja oppiminen vaativat voimavaroja. Meillä kai- alhaalla. Sari ei opiskelujen alussa uskonut kykenevänsäkilla on voimavaroja yksilöllisesti. Aikuisen oppijan elä- suorittamaan tutkintotilaisuuksia, vaan tyytyi ainoastaanmässä vaikuttavat monet henkisen hyvinvoinnin tekijät. osallistumaan valmistavaan koulutukseen. Lisäksi Sari oliHenkisten voimavarojen ”kuluttajia” voivat olla: mieli- potenut vaikeaa masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pel-ala- ja itsetunto-ongelmat, ahdistusongelmat ja pelot. koa jo useita vuosia. Ongelmien sijaan kannattaa keskittyä yksilön voi- Suurta ahdistusta ja pelkotiloja aiheutti myös uu-mavaroihin, ongelmien ratkaisemiseen ja myönteisten teen opiskelijaryhmään kuuluminen. Opiskelujen alussaajatusmallien vahvistamiseen. Sari pelkäsi kovasti joutuvansa pitämään esityksiä tai sa- nomaan jotain ääneen ryhmän edessä. Sarilla ei omassa elämässään ollut kuin pari hyvää ystävää, joiden kanssa hän pystyi puhumaan asioitaan. Sarin välit omien sukulaisten kanssa olivat olleet ainaMielen voimavarat huonot. Myös miesystävän kanssa välit olivat hankalat.• avoimuus ja mielenkiinto uusiin asioihin Fyysiset voimavarat olivat heikot epämääräisten vä-• mielikuvitus symysoireiden takia. Myös selkä vihoitteli ja oli välillä• uusien ihmisten kohtaaminen niin kipeä, että Sari joutui olemaan selän takia sairaus-• ihmissuhteiden luominen ja ylläpito lomilla. Pelko terveydellisistä ongelmista, parisuhdeongel-• suunnitelmallisuus mat sekä taloudelliset ongelmat saivat Sarin mielen hyvin• sitoutuminen matalaksi. Hän murehti usein ääneen elämänkohtaloaan,• realistinen itsearviointi sitä mitä hän oli joutunut elämässään käymään läpi.• omien puutteellisuuksien hyväksyminen Edellisistä opiskeluista oli kulunut jo vuosia aikaa,• omien vahvuuksien näkeminen eivätkä opiskeluvalmiudet olleet aikaisemminkaan olleet• tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen kovin hyvät. Sarille tehtiin lukitesti ja havaittiin, että Sari• vaikeiden tunteiden hyväksyminen tarvitsee opintoihinsa selkokielistä materiaalia ja mahdol-• myönteisten tunteiden hyväksyminen lisuuden suorittaa tehtävät suullisesti tai miellekarttoja käyttäen. 25
  • 28. Sari sai vahvistusta itsetunnolleen siitä, ettei hän ollut- joille hän itse ei voinut mitään. Murehtimisen lopettaminenkaan tyhmä vaan pystyi oppimaan asioita siinä missä muut- näistä asioista vapautti voimavaroja opiskeluun.kin. Hän tarvitsi siihen vain omanlaisensa menetelmän. Sari Toisen tutkinnon osan aikana Sari rohkaistui yrittä-sai opiskelijaryhmästä hyviä uusia ystäviä ja oppi luottamaan mään tutkintotilaisuutta ja saikin sen läpi.Tästä innostuneenaitseensä ja aikaisemman työkokemuksen mukanaan tuomaan hän kiri toiset opiskelijat kiinni. Sari sai suoritettua ammat-osaamiseensa. Ryhmään kuulumisen tunne vahvisti hänen titutkinnon samassa ajassa kuin suurin osa ryhmästä. Kou-voimavarojaan siinä määrin, että hänen esiintymisjännityk- lutuksen jälkeen Sari sai jälkeen pitkän sijaisuuden omaltasensä helpottui huomattavasti. alaltaan. Erityisen tärkeänä Sari piti tapaa, jolla kouluttajat huo-mioivat jokaisen opiskelijan yksilönä ja ottivat hänetkin sellai-sena kuin hän oli. Hän sai paljon kannustusta, tukea ja apuaopiskeluunsa. Sari kävi säännöllisesti keskustelemassa opintoneuvojanluona. Näissä keskusteluissa hän sai käydä läpi opiskelun ai- Ohjaaja, oletko miettinyt:kaisia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Hän sai vahvistusta • Miten pidät huolta omasta jaksamisestasi?mieltänsä askarruttaviin aiheisiin. Sari sai apua muun muassa • Mitä tarkoittaa asiakkaan aito kohtaaminen?omien ajatusten erittelyyn. Sarille oli tärkeää oppia erottamaan • Miten huomioit ohjauksessa asiakkaan elämän-omat negatiiviset ajatuksensa totuudesta. Siten hänen käsitys kokonaisuuden?itsestään osaajana ja arvokkaana ihmisenä vahvistui. Hän sai • Miten ohjaat asiakasta, josta et pidä?purkaa tunteitaan ja käsitellä niitä keskustellen. Hän oppimyös näkemään ja hyväksymään sellaisia asioita elämässään,Aiheeseen liittyväluento:Mielen terveys on voimavara,joka mahdollistaa kyvyn selvitäuuden oppimisesta.26
  • 29. AIVOtoimijoiden Luvussa esitellään AIVO-hankkeessa aikuisten erityisohjausta maakunnal-esimerkkejä lisesti kehittämässä mukana olleita tahoja ja heidän esimerkkinsä aikuistenerityisohjauksesta käytännössä erityisohjauksesta.Lieksan Kristillinen Opisto Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on myös erit-Maahanmuuttajien täin erilaiset koulutaustat.Toiset oppilaat ovat opiskelleetoppimisvaikeudet kotimaassaan vuosia ja toiset taas eivät ole käyneet päi- vääkään koulua. Opiskelutaidot pitää siis opetella aivanOppimisvaikeudet määritellään usein lukemisen ja kir- alusta ja niiden oppiminen ei kaikille ole helppoa. Tässäjoittamisen vaikeuksiksi, matematiikan oppimisvaike- tapauksessa voisi varmaankin puhua myös opiskelutai-uksiksi, puheen ja kielen kehityshäiriöiksi, motoriikan tojen vaikeuksista.vaikeuksiksi, hahmotusvaikeuksiksi ja tarkkaavaisuus- Yleisesti ottaen maahanmuuttajan oppimisvaikeu-häiriöiksi. Oman lisähaasteensa oppimisvaikeuksien den toteaminen on melkein mahdotonta. Erityisesti lu-huomioimiselle oppilaitoksissa ovat tuoneet maahan- kemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien toteamisen estäämuuttajat. heikko suomen kielen taito. On vähän testistöjä suomea Oman kokemuksemme mukaan maahanmuuttaji- osaamattomalle ja jos osaa jo suomea aiheuttaa hanka-en oppimisvaikeudet eivät ole pelkästään ns. koulumaa- luuksia se, että testistöt ovat kulttuurisidonnaisia. Jotenilmaan liittyviä vaan oppimisen ongelmia ilmenee myös virallinen oppimisvaikeuden toteaminen on pohjatonarjen hallinnassa. Ei ole myöskään helppoa eritellä sitä suo, johon pitäisi ehdottomasti löytää ratkaisu. Kotikie-onko oppilaalla mahdollisesti oppimisvaikeus vai aihe- len opetuksen kautta voi yrittää löytää selityksiä heikolleuttavatko psyykkiset ongelmat hankaluutta oppimisessa. oppimiselle. Siinä tapauksessa ongelmaksi on muodostu-Tämä ongelma esiintyy erityisesti pakolaisena tulleilla nut se, että ”maanmiestä ei käräytetä”. Käytännössä tämäopiskelijoilla, koska heillä taustalla voi olla hyvinkin jär- tarkoittaa sitä, että kotikielen opettaja ei tunnusta omankyttäviä traumoja, joiden läpikäyminen aiheuttaa keskit- maalaisellaan olevan mitään ongelmia, koska se olisi niintymisvaikeuksia myös oppitunneilla. Oppilaan ajatukset suuri häpeä. Tämä häpeän tunne estää myös usein oppi-eivät yksikertaisesti pysy ”kasassa”. laita myöntämästä ongelmia ja kieltämään hankaluudet, 27
  • 30. vaikka ne olisivat ilmiselviä. On myös ilmennyt sitä, että kuin hyrrä, rummutti pöytää tai oli muuten erittäin levoton.saman kulttuurin opiskelijat peittelevät mahdollisista Hän ei pystynyt istumaan kokonaista oppituntia paikallaanoppimisvaikeuksista kärsivän ongelmia. Opiskelutoverit vaan lähti aina vaeltelemaan. Henkilökunta oli melkein sa-tekevät toisen tehtäviä, yrittävät kaiken keinoin auttaa taprosenttisen varma, että oppilaalla on tarkkaavaisuushäiriö.kokeissa ja tunneilla. Tätä jatkui niin pitkään, kunnes lääkärintarkastuksissa tuli Mitä keinoja on sitten käytettävissä? Olemme läh- ilmi, että hänen näkönsä oli erittäin heikko ja toinen korvateneet Lieksan kristillisellä opistolla purkamaan ongelmia kuuro, sekä siellä oli kasvain. Pojan saatua silmälasit ja käy-aluksi sillä, että selvitetään onko oppilaalla mahdollises- tyään leikkauksessa alkoi uusi elämä opiskelujen saralla.Tänäti huono kuulo tai näkö. Tämä keino on osoittautunut päivänä jatkuva häiritseminen on vain muisto ja opinnot suju-erittäin käytännölliseksi. Fyysiset vaivat voivat aiheuttaa vat hienosti. Levottomuus johtui siis vain yksinkertaisesti siitä,esimerkiksi opiskelumotivaation laskemista ja niiden sel- että hän ei nähnyt kunnolla taululle, eikä pystynyt kuulemaanvittäminen alkuun on erittäin tärkeää. Kielellisistä vai- kaikkea, koska sitä ei osattu ottaa huomioon.keuksista kärsiville olemme tarjonneet ABC-opetusta jaluki - ja kirjoituspajatoimintaa. Halukkaille oppilaille onannettu mahdollisuus tukiopetukseen. Tukiopetuksenlähtökohtana on se, että oppilas itse sitä haluaa ja pyytää, Myös toinen 16 vuotta vanha turvapaikanhakijapoika aloit-sillä siitä ei ole konkreettista hyötyä ilman motivaatiota. ti opin tiensä NUTUKKA-ryhmässä ja Tukikoti Tuikussa.Tukikoti Tuikussa asuvat oppilaat saavat apua kotiläksyi- Ryhmäläisten suomen kielen taito karttui hurjaa vauhtia,hin ohjaajilta, ja opiston asuntolassa opiskelevat saavat mutta silmiin pistävää oli se, että kyseinen poika ei kehittynyttukea asuntolanhoitajalta sitä halutessaan. juuri laisinkaan. Hänellä oli vaikeuksia niin kirjoittamises- Lopuksi esittelen kolmen opiskelijan tarinan hei- sa, lukemisessa, matematiikassa ja arjen taitojen oppimisessa.dän vaikeuksistaan ja mitä niille on tehty: Välillä tuntui myös, että hän ei ymmärtänyt asioita omalla äidinkielelläkään.Yritystä häneltä kuitenkin löytyi. Eli selvää oli se, että kaikki ei ollut kunnossa. Noin vuosi Suomeen saapumisen jälkeen saimme ryh-16 vuotta vanha turvapaikanhakijapoika saapui Tukikoti mälle kotikielenopettajan.Toivoimme, että saisimme vastauksiaTuikkuun oltuaan Suomessa noin puolitoista kuukautta. Hän oppimisvaikeuksiin sitä kautta. Mutta toive oli turha. Koti-aloitti koulunkäynnin välittömästi NUTUKKA- ryhmässä. kielen opettaja ei löytänyt mitään huomautettavaa kenenkäänHeti opintojen alussa henkilöstö huomasi, että pojan on erit- taidoissa ja sanoi kaiken olevan kunnossa. Pettymys oli valta-täin vaikeaa keskittyä tunnilla. Hän häiritsi muita puheillaan va, koska asiat eivät todellakaan olleet niin. Oppitunneilla hä-ja jos hän ei puhunut, niin äänteli muuten, pyöri paikallaan nen opiskelutoverinsa auttavat häntä, mutta myös peittelevät28
  • 31. hänen ongelmiaan. Ja poika itse on kaikesta huolimatta hyviniloinen ja ei asiasta stressaa. Nyt hänen Lieksan Kristilliselle Opistolle saapumises-taan on kulunut 1,5 vuotta. Suomen kielen taito ei ole mer-kittävästi kehittynyt, mutta kuin ihmeen kaupalla hän kui-tenkin selviää opinnoistaan. Arki sujuu jo hiukan paremminja hän asuu jo omassa asunnossa, mutta suurin harppauksinniissäkään asioissa ei ole menty eteenpäin, vaan hän tarvitsee”holhoajaa”. Seuraavana yritämme taas selvittää asioita koti-kielen kautta käyttäen apuna tulkkia. Aika näyttää selviääkötämä mysteeri meille ikinä.17-vuotias turvapaikanhakijatyttö saapui opistollemme ja Tu-kikoti Tuikkuun noin kuukausi sitten. Hän on asunut Suo-messa jo yli vuoden vastaanottokeskuksessa. Opinnot alkoi-vat viikko saapumisen jälkeen ja eivät ole sujuneet toivotullatavalla. Suomen kielen taito on heikko ja tytöllä on luki- jakirjoitusvaikeuksia ja mahdollisesti hahmotusvaikeuksia. Hä-nen omien sanojensa mukaan kirjaimet taululla menevät puu-roksi. Ryhmän opettaja ja koulunkäyntiavustaja yrittivät etsiäsopivaa testistöä, jolla oppimisvaikeus voitaisiin todeta, muttasellaisia ei suomea osaamattomalle ole saatavilla. Seuraava as-kel oli näön tarkastaminen, jos tekstin puuroutumiselle löytyi-si selitys sieltä. Tällä kertaa ratkaisu ei löytynyt tällä tavoin.Tytöllä on myös todettu paniikkihäiriötä, joka on johtanutsairaalahoitoon. Hänen kielellisiä ongelmia yritetään selvittäämyös kotikielen kautta ja paniikkihäiriöön kokeillaan kuva- Lisätiedon lähteet:taideterapiaa, joka ei ole kielisidonnainen. • Arvonen, A. & Katva, L. & Nurminen, A. Maa- hanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnista- minen. PS- Kustannus. 2010.
  • 32. Lieksan Kristillinen Opisto: viestintäopintoja. Tässä artikkelissa tarkastelemme avoi-Lieksan Kristillisen Opiston toiminnassa arvoja ovat elin- men yliopiston opintoja erityisohjauksen näkökulmastaikäinen ja omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys, osal- kahden, toisiinsa nivoutuvan, teeman kautta: elinikäisenlisuus, toiminnallisuus, monikulttuurisuus ja integraatio. oppimisen ja koulutuksellisen yhdenvertaisuuden, jotkaToiminnassa näkyvät toisten vakaumusten kunnioittami- muodostavat avoimen yliopiston opetuksen kivijalan.nen, suvaitsevaisuus ja kulttuurien välinen vuoropuhelu. Maakunnallinen erityisohjauksen kehittämisryhmäHaluamme painottaa kulttuuria ihmisen identiteetin ra- aloitti toimintansa syksyllä 2009 ja näin ollen osanotta-kentumisen kivijalkana ja voimavarana, kaikkia yhdistä- jana hankkeen alussa oli Joensuun yliopiston avoin yli-vänä tekijänä sekä monikulttuurisuutta rikkautena. opisto ja keväällä 2010 Itä-Suomen yliopiston avoimen Lieksan Kristillisen Opiston kulttuuriteema yhdis- yliopiston Joensuun kampus.tää kaikkia opiston opiskelijoita ja opiston eri linjojen Artikkelissa kuvaamme avoimen yliopistokoulu-toimintaa. Opiskelemme kulttuuriaineita integroiduissa tuksen lähtökohtia sekä niitä erityisohjauksen kannaltaryhmissä, kulttuurin eri osa-alueet huomioiden. Työjär- myönteisiä toimenpiteitä, joita Itä-Suomen yliopistonjestyksessä vaihtuvat kulttuurikeskiviikot, jolloin kaikilla avoimessa yliopistossa, Joensuun kampuksella, toteutet-opiston opiskelijoilla on valinnaista kulttuurialan opis- tiin maakunnallisen erityisohjauksen kehittämistyöryh-kelua. Jakson viimeinen perjantai on kulttuuriperjan- män toiminnan tukemana ja kannustamana.tai, jolloin jakson aikana tehdyt työt esitetään yleisölle.Kulttuurillista opiskelua tukevat erilaiset vierailut sekä Lainsäädännölliset taustatinternaattiopinnot. elinikäiselle opiskelemiselle ”Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäis-Itä- Suomen yliopisto: Avoin yliopisto tä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnanERITYISOHJAUS kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnanPOHJOIS-KARJALAN yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”MAAKUNNASSA: (Yliopistolaki 2§, 1 mom.)Juurela Tiina, Kinnunen Irja ja Saarikivi Ilse: Itä-Suomen yliopiston elinikäisen oppimisen toimenpi-Erityisohjauksen näkymät elinikäi- deohjelmassa todetaan uuden yliopistolain myötä elin-sen oppimisen ja yhdenvertaisuu- ikäisen oppimisen edistämisen kuuluvan myös yliopis-den näkökulmasta Itä-Suomen yli- tojen perusvelvollisuuksiin. Erityisesti tämä velvollisuusopiston Avoimessa yliopistossa. toteutuu avoimessa yliopistossa, jonka perustehtävään kuuluu myös koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen.Itä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto tarjoaa kaikille Avoimen yliopisto-opetuksen perustehtäviksi katsotaanavoimia opintoja noin sadassa oppiaineessa sekä kieli- ja toimenpideohjelman mukaan myös opiskelumahdolli-30
  • 33. suuksien tarjoaminen kaikille iästä ja koulutustaustas- yliopistolle syntyy tärkeä liittymäpinta yrityksiin, työ-taan riippumatta. elämän asiantuntijoihin ja organisaatioihin sekä alueen Lähtökohtana on, että opiskelijalla on perustuslail- väestön todellisuuteen. Se tarjoaa myös virikkeitä yli-linen oikeus saada opetusta muutoinkin kuin perusope- opiston tutkimukselle, täydentää yliopiston näkyvyyttätuksessa. ”Perustuslain (731/1999) 16. pykälän mukaan ja vaikuttavuutta alueella sekä toimii myös kokeilukent-julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mah- tänä uusille innovaatioille.dollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaan myösmuuta kuin perusopetusta. Perustuslain kuudes pykälä Avoimen yliopiston opinnot elin-kieltää ihmisten asettamisen eriarvoiseen asemaan iän, ikäisen oppimisen näkökulmastaetnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen,uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, Elinikäisessä oppimisessa korostetaan oppimaan oppi-vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun misista ja opiskelijan itseohjautuvaa oppimista. Oppi-henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Perustuslaki takaa maan oppimisella tarkoitetaan sitä, että opiskelija osaatasaveroisen mahdolliseen hakeutua koulutukseen, kui- reflektoida omaa oppimisprosessiaan. Uudella ohjauksentenkin opiskelijan kykyjen ja tarpeiden mukaan. lähestymistavalla pyritään vastaamaan myös pitkään kes- Perustuslain lisäksi yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kustelussa olleeseen haasteeseen erilaisten opiskelijaryh-oppilaitoksia opiskelijoiden yhdenvertaiseen kohteluun. mien opiskeluaktiivisuuden herättämisestä, tämä on jo”Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) täsmentää perustuslain vuonna 2004 koettu yhdeksi merkittävistä kehittämis-yhdenvertaisuusperiaatetta ja syrjintäkieltoa. Sen mu- tehtävistä. Avoimen yliopiston opintojen ulkopuolel-kaan työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän on tar- le jääneitä tai jättäytyneitä ovat miehet, yli 50-vuotiaatvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen ja kaupunkien ulkopuolella asuvat. Avoimen yliopistonhenkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi.Yhden- rooli yliopiston aluetehtävän toteuttajana on suuri.vertaisen opiskelun ja osallistumisen esteitä poistetaan Itä-Suomen yliopiston vuoden 2010 strategia vas-korkeakouluissa aktiivisesti, mutta esteettömyys toteu- taa myös tähän haasteeseen. Siinä todetaan opetuksentuu toistaiseksi vaihtelevasti.” olevan pedagogisesti korkealaatuista ja linjakasta, ja sen Elinikäisen oppimisen periaatteen mukainen yli- toteutuksessa käytetään monimuotoisia opetusmenetel-opisto toimii suomalaisen yhteiskunnan sivistystason ko- miä. Strategiassa aikuiskoulutuksen tarjontaa kuvataanhottamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Se täydentää monipuoliseksi.tutkintojärjestelmää tarjoamalla ikään ja pohjakoulutuk-seen katsomatta mahdollisuuksia opiskeluun koko ihmi- Lähiopetuksesta monimuoto-ope-sen elämänkaaren aikana. Merkittävä toiminta-alue on tukseen ja verkossa opiskelemiseenyliopiston vaikutusalueen väestön ja sen elinkeinoelä-män osaamisen kehittäminen yliopiston tutkimukseen Taloudellinen taantuma ja siihen liittyen suurtyöttö-ja tietämykseen nojaten. Elinikäisen oppimisen kautta myys ja työelämän rakennemuutokset nostivat 1990-lu- 31
  • 34. vulla aikuiskoulutuksen keskeiseksi koulutuspolitiikan jolloin opintojen yhteen sovittaminen perheen, työnkohteeksi. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen ja vapaa-ajan kanssa helpottuu. Joensuun kampuksenavoin yliopisto on 1990-luvulta lähtien määrätietoises- opintojen suunnittelussa ja itse opinnoissa tukena toimiiti kehittänyt aikuisopiskelijoiden tarpeisiin soveltuvia pienryhmäohjaaja eli tuutori.joustavia opintokokonaisuuksia ensin monimuotoisena Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston Joen-ja nyttemmin verkko-opintoina. suun kampuksella monimuoto-opinnoista on kerätty Monimuoto-opetus tuli avoimeen yliopiston ope- asiakaslähtöistä palautetta selvityksillä, opinnäytetöillä jatukseen 1980-luvulla Helsingin yliopiston ollessa en- tutkimuksilla.simmäisiä pioneereja Suomessa. 1990-luvulla useimmatyliopistot lähtivät kehittämään erilaisia etäopetuksen Itseohjautuvuuden periaatemuotoja, mihin osaltaan vaikutti opetusministeriön ns.työvoimapoliittinen lisärahoitus avoimeen yliopistoon Avoimen yliopiston opiskelijat ovat heterogeeninenja aikuisopiskelijaa koskevan 25 vuoden ikärajan pois- joukko, joten ohjauksella on aina ollut merkittävä roolitaminen. avoimen yliopiston toiminnassa ja se on huomioitu mo- Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtajan nitasoisesti muun muassa toimivan tuutorijärjestelmänJukka Koron vuonna 1993 julkaisema väitöskirja ai- kautta. On selvää että ohjauksen ja ammattitaidon ke-kuisopiskelijan itseohjautuvuudesta samoin kuin muut- hittäminen on tarpeen erityisesti erityistä tukea tarvitse-kin monimuoto-opetusta koskevat seurantatutkimukset vien opiskelijoiden tarpeiden huomioimisen suhteen.ja selvitykset loivat mallia sekä avasivat uria laajamittai- Aikuisten oppimisen yhteydessä puhutaan itseohjau-selle ja monimuotoiselle etäopetuksen kehittämiselle tuvuudesta. Itseohjautuvuuteen liittyy vastuullisuus.myös silloisessa Joensuun yliopistossa. Aikuisopiskelijan odotetaan ottavan vastuun omasta Etäopetuksessa yhdistetään joustavasti erilaisia opiskelustaan ja opiskeluprosessistaan. Itseohjautuvuusopetusmuotoja käyttäen hyväksi opetusteknologiaa, ei kuitenkaan ole välttämättä ikään liittyvä ominaisuusunohtamatta kuitenkaan kokonaan lähiopetuksen tai eivätkä kaikki aikuiset pysty itseohjattuun opiskeluuntuutorin ohjaaman ryhmän etuja itsenäisen opiskelun samalla tavoin. Koron mukaan itseohjautuvuutta ja vas-rinnalla. Hyvin pragmaattinen ajatus koulutussuunnit- tuullisuutta ei pitäisi ajatella vastakohtana ulkoaohjautu-telussa on ollut yksinkertaisesti se, miten akateeminen vuudelle ja vastuun puuttumiselle.opetus tasoa laskematta voidaan toteuttaa kampuksen Avoimen yliopiston opiskelijan omatoimisuutta jaulkopuolella etäopetuksena. Tieteenalojen erilaisuus itseohjautuvuutta monimuoto-opinnoissa on tarkastel-johtaa siihen, että pedagogiset ratkaisut vaihtelevat op- lut Mikko Vesisenaho, jonka mukaan psykologian mo-piaineesta toiseen. nimuoto-opinnot onnistuivat kehittämään yksilöiden Monimuoto-opintojen aikataulut ja vaihtoehtoi- itseohjautuvuutta. Kehityksen nähtiin tapahtuvan erityi-sen suorittamistavan (esim. oppimistehtävä, kirjatentti) sesti luovan ja itsenäisen ongelmanratkaisun alueella. It-päättää opiskelija useissa opintokokonaisuuksissa itse, seohjautuvuus koostui vastuullisuudesta ja halusta oppia,32
  • 35. luovasta ja itsenäisestä ongelmanratkaisusta, varmasta ja teisesti olisivat kuuluneet aiempaan elämänvaiheeseen.itsenäisestä oppimisesta sekä itseluottamuksesta. Erityi- Koulutus on aikuiselle yksi mahdollisuus päästä tavoit-sen suuri itseohjautuvuuden kehitys tapahtui yksilöillä, teisiin, jotka eivät aiemmin ole olleet mahdollisia.jotka olivat tyytyväisiä työskentelymalliin: ’vastuu op- Aikuiset opiskelijat muodostavat oman kohde-pijalla, tuki ja ohjeet muualta’. Monimuoto-opetuksen ryhmänsä puhuttaessa erityistä tukea vaativista opiske-tarjoama joustavuus ja opiskelun itsenäisyys sopivat hy- lijoista.Yleisesti ottaen aikuisiällä opiskelevat tunnistavatvin yhteen itseohjautuvuuden osatekijöiden kanssa. oppimisvaikeutensa ja heillä on jo olemassa diagnoosi. He ovat myös oppineet erilaisia selviytymistapoja, joillaAikuiset opiskelijat omana opinnot saattavat sujua ilman erityisjärjestelyjä. Lisäksikohderyhmänään nämä opiskelijat uskaltavat puhua ja vaatia apua tarvitta- essa, he eivät jää asian kanssa yksin.Avoimen yliopiston opiskelijat ovat valtaosin työssäkäy- Ilolan mukaan oppimisvaikeudet saattavat noustaviä aikuisia, joiden tavoitteena on joko päivittää osaamis- esille stressaavissa tilanteissa, kuten aikuisopintojen al-taan, kehittää ammattitaitoaan tai vaihtaa kokonaan alaa kaessa. Hänen mukaansa aikuisopiskelun aloittamiseneli opiskella tutkintotavoitteisesti. Nuoret avoimen yli- emotionaalista ja psyykkistä kuormittavuutta tulisikinopiston opiskelijat tutustuvat yliopisto-opintoihin, hyö- pedagogisin ja ohjauksellisin keinoin vähentää.dyntävät välivuoden tai täydentävät muita opintojaan. Toinen kohderyhmä ovat aikuiset opiskelijat, jotka Aikuisohjauksessa tavoitteena tulisi olla aikuisen eivät tunnista oppimisvaikeuksiaan tai tunnistavat vaike-toimijuuden tukeminen yksilölliset elämäntilanteet ja uksia, mutta eivät osaa etsiä tukea sekä vaatia erityisjär-lähtökohdat huomioiden. Vastaavasti aikuisohjauksen jestelyjä. Avoimessa yliopistossa opiskeleminen perustuulähtökohtana tulisi olla aikuisen elämänkokemuksen ja vapaaehtoisuuteen, itseohjautuvuuteen ja itsenäisyyteen.taustan kunnioitus, aikuisen kokonaisvaltainen huomioi- Myös erillisjärjestelyjen tai erityisohjauksen tarve jääminen ja ajan antaminen.Yleensä ohjausta lähestytään ja tällöin opiskelijan oman aktiivisuuden ja yhteydenotonopiskelijan ohjaustarpeet paikannetaan opintopolun eri varaan.vaiheissa: hakeutuminen, opintojen aloittaminen, opiske- Oppimisvaikeudet ovat hyvä esimerkki esteistä,lu, opintojen päättäminen ja opintojen jälkeinen ohjaus. jotka ovat useimmiten voitettavissa ja autettavissa oi- Aikuisen on sovitettava opiskelunsa muiden arkielä- keanlaisin keinoin. Ne eivät kuitenkaan ole ainoa opin-män tärkeiden tehtävien rinnalle.Vaikka aikuisopiskelija toja haasteellistava tekijä aikuisilla opiskelijoilla. Avoi-on yleensä motivoitunut ja innostunut oppija, opiskelun men yliopiston järjestelmä tuo loistavan mahdollisuudenarki voi tuoda esimerkiksi ajankäytön ja opiskelutaitojen opiskella joustavasti mutta myös vapaan rakenteensakehittämiseen liittyviä haasteita. Aikuisopiskelijoiden vuoksi hankaloittaa ohjauksessa puuttumista tilanteisiin,ohjauksen tehtävä on auttaa opiskelijaa löytämään oma joissa opiskelija tarvitsisi diagnoosin ja sitä kautta pääsynoppimistyylinsä ja kehittämään sitä entistä paremmaksi. erityisjärjestelyiden piiriin, tai tilanteisiin, joissa opiske-Aikuisilla on mahdollisuus tehdä valintoja, jotka perin- lijan opiskelukuntoisuutta on syytä epäillä esimerkiksi 33
  • 36. mielenterveyden ongelmien myötä. Erityisohjauksen haasteet Elinikäisen oppimisen malli on erityisesti haaste Itä-Suomen avoimessa yliopistossaniille aikuisopiskelijoille, joilla on erilaisia oppimiseenliittyviä vaikeuksia. On kuitenkin syytä erottaa käsitteel- Syksyllä 2009 käynnistyi Joensuun kampuksella AIVOnlisesti toisistaan oppimisvaikeudet ja opiskeluun liittyvät maakunnallisen erityisohjauksen kehittämishankkeenvaikeudet, joita molempia aikuisopiskelijoilla esiintyy ja seurauksena erityisohjausta kehittäviä toimenpiteitä.jotka tuottavat oppimisen esteitä. Oppimisvaikeus liit- Tukitoimia päätettiin kehittää niin, että niistä olisi apuatyy useimmiten kognitiivisiin oppimisprosessin pulmiin, avoimen yliopiston opiskelijoille, jotka asuvat ja opiske-kun taas opiskelun vaikeus liittyy aikuisen elämäntilan- levat useimmiten eri puolella Suomea.teesta johtuviin haasteisiin, opiskelemisen problematiik- Ensimmäiseksi kehittämiskohteeksi valittiin eri-kaan ja aikuisen elämässä tärkeiden roolien yhteensovit- tyisohjauksesta kertova internetsivusto, jonne kootaantamiseen. tietoa ja ohjeistusta opiskelijoille, jolla vastaavanlaista tarvetta ilmenee. Vastaavantyyppinen sivusto oli ollutErityistä tukea tarvitsevat käytössä jo Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä.opiskelijat Sivuston loppuun tuotettiin puheeksiottamisen lomake, jolla opiskelija voi halutessaan lähestyä opinto-ohjaajaaErityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden puolesta kes- asian tarkempaa selvittämistä ja ohjeistusta varten. Ke-kustelua toi valtakunnallisesti esille vuosina 2007-2009 väällä 2010 toteutettiin myös Irja Kinnusen ja Tiinatoiminut Esok-hanke, esteetön opiskelu korkea-asteen Juurelan toimesta PILOTTIohjausryhmä aikuisopiske-oppilaitoksissa. ”Hankkeen tavoite oli korkea-asteen lijoille, jonne kutsuttiin aikuisopiskelijoita, joilla on taiopetuksen ja opiskelun fyysisen, psyykkisen ja sosiaa- on ollut erityisen tuen tarve opintojen aikana. Kaikillalisen esteettömyyden kehittäminen siten, että jokainen ryhmään osallistuneista oli kokemuksia avoimessa yli-voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenver- opistossa opiskelemisesta. Ryhmällä oli kaksi funktiota:taisesti muiden kanssa.” Hanke on tuottanut yhdessä ryhmään osallistuvien opiskelijoiden tukeminen heidänkorkeakoulujen kanssa suosituksen, jossa ohjeistetaan, opinnoissaan ja toiseksi ryhmää ohjaavien henkilöidenkuinka toimia erityistä tukea vaativien opiskelijoiden ja tätä kautta avoimen yliopiston tietoisuuden kasvatta-kanssa. Itä-Suomen yliopisto, ja sitä kautta myös avoin minen tuen tarpeesta ja tavoista.yliopisto, pyrkii huomioimaan Esok-hankkeen suosi- Ryhmään osallistuneita aikuisia käytettiin asian-tuksia ja niiden käytöstä annettuja ohjeita omassa toi- tuntijoina internetsivuston sekä kyselylomakkeen raken-minnassaan. tamisessa. Tätä kirjoittaessa ryhmätapaamisia on pidetty34
  • 37. kaksi ja sen toimintaa on pidetty hyvänä. Ryhmän toi- Lisätiedon lähteet:mintaan on sisällytetty opiskelijan itsensä tiedostamista • Ilola, H. ”Erityisohjaus ammattikorkeakou-ja elämäntilannetta kartoittavia harjoituksia sekä yleisesti lujen aikuiskoulutuksessa”, teoksessa Löytö-ottaen vertaistukikeskustelua arkielämän ongelmista. retki aikuisohjauksen maailmaan Lätti, M. & Ryhmän vetäjät toivovatkin, että pilotin kautta Putkuri, P. (toim.). Pohjois-Karjalan ammatti-vastaavanlainen toiminta vakiinnutettaisiin osaksi avoi- korkeakoulun julkaisuja B:18. 2009.men yliopiston toimintaa. • Lätti, M. ”Moniääninen ohjaus”, teoksessa Selkeiksi kehittämisen kohteiksi ohjauksen kentäl- Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan Lätti,lä on syytä mainita muun muassa selkeät toimintaohjeet M. & Putkuri, P. (toim.). Pohjois-Karjalan am-kaikille ohjausta toteuttaville henkilöille erityisohjauk- mattikorkeakoulun julkaisuja B:18. 2009.sen suhteen sekä erityispedagogisen asiantuntijuuden • Putkuri, P. ”Aikuisena opiskelemaan”, teok-kasvattaminen ohjauksessa. Erityisohjauksen toimivuut- sessa Löytöretki aikuisohjauksen maailmaanta organisaatiossa haittaa myös sellaisen järjestelmällisen Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.). Pohjois-Karjalanopintososiaalisen verkoston puuttuminen, joka helpot- ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18. 2009.taisi organisaation sisäistä asiantuntijayhteistyötä ja pa- • Savola, M. ”Aikuiskoulutuksen uudistuksetrantaisi opiskelijoiden mahdollisuuksia onnistua avoi- ja ohjauksen kehittäminen”, teoksessa Löytö-men yliopiston opinnoissa. retki aikuisohjauksen maailmaan Lätti, M. & Putkuri, P. (toim.). Pohjois-Karjalan ammatti-Itä- Suomen yliopisto, Avoin yliopisto: korkeakoulun julkaisuja B:18. 2009.Avoin yliopisto järjestää Itä-Suomen yliopiston opetus- • Vesisenaho, M. Itseohjautuvuudenkehityssuunnitelman mukaista kaikille avointa yliopisto-opetus- monimuoto-opinnoissa. Tutkimus Joensuunta, johon ei ole pohjakoulutus- eikä pääsyvaatimuksia. yliopiston avoimen yliopiston psykologianAvoimen yliopiston tehtävä on edistää koulutuksellista approbatur-opiskelijoista lukuvuonna 1996-tasa-arvoa. Avoin yliopisto toimii myös alueellisena sekä 1997. Joensuun yliopiston täydennyskoulu-valtakunnallisena vaikuttajana tarjoamalla yliopiston tuskeskuksen julkaisuja Sarja A, n:o 17. 1998.opetusta yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomen. Avoi- • http://esok.jyu.fi/suositukset/esteeton-opis-messa yliopistossa on mahdollista täydentää ammatillista kejavalinta-opas/johdanto/osaamista, opiskella tutkintotavoitteisesti, tutustua yli- • Itä-Suomen yliopiston elinikäisen oppimisenopistolliseen opiskeluun tai opiskella harrastuksen iloksi. toimenpideohjelma 35
  • 38. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu se on tavalla tai toisella ollut auttamassa niin opintojenOpinto-ohjaus mahdollistaa alussa, keskivaiheilla kuin opintojen päätösvaiheessakinmahdottoman – tai ennen ammattikorkeakouluopintojen alkua ja am- mattiin valmistumisen jälkeen.Eilen noin, tänään näin ja tulevaisuudessa vallan toisella Nyt on jälleen tullut aika, jolloin ohjaus on nostet-tavalla – pienemmät ja suuremmat muutokset ovat ar- tu lähes arvoon arvaamattomaan. Opinto-ohjaus on sekipäivää niin opiskelussa kuin opintojen ohjauksessakin. kokonaisuus, jonka avulla yritetään auttaa niin opiske-Välillä tuntuu, ettei mitään ehdi edes kokeilla, kun jo lijoita kuin ohjaus-, opetus-, tutkimus- ja opintoasiain-täytyy ottaa uudet asiat ja uusi tapa, jolla nyt sitä, tätä henkilökuntaakin suoriutumaan kunnialla opinnoistaanja tuota toteutetaan. Parikymmentä vuotta Pohjois- tai työtehtävistään.Karjalan ammattikorkeakoulu on toiminut ja koko ajan Ohjauskäytännöt ovat muuttuneet ammattikor-olemme eläneet muutoksen sävyttämässä ammattikor- keakoulun organisaation muuttuessa. Pohjois-Karjalankeakoulumaailmassa. ammattikorkeakoulussa ohjauksen pääpaino on keskuk- Pari vuosikymmentä on ammattikorkeakouluaikaa silla ja siellä koulutusohjelmilla. Opinto-ohjaajien lisäksikulunut ja olemme todenneet, etteivät asiat tule valmiiksi ohjauksesta vastaavat opettaja- ja opiskelijatutorit sekäkoskaan – eikä pidä tullakaan. On selvää, että tänä päivä- lukuisa joukko eri henkilöitä.nä emme enää luo uutta ammattikorkeakoulumaailmaa, Heti opintojen alussa jokainen opiskelija sijoittuuvaan yritämme tehdä sitä paremmaksi. Monta asiaa on omaan opettajatutorryhmäänsä, jossa hän saa ensimmäi-jo kehkeytynyt siihen vaiheeseen, että pienin muutoksin set ammattikorkeakouluohjauskokemukset. Toki hän onpääsemme onnistuneesti eteenpäin, mutta aina ja jatku- voinut jo aiemmin perehtyä ammattikorkeakouluun javasti on uutta ideoitavaa, kehitettävää ja valmisteltavaa opintoihin verkossa, messuilla tai infotilaisuuksissa omas-asiaa ja toimintakokonaisuutta. sa oppilaitoksessaan tai vieraana ammattikorkeakoulussa.Opinto-ohjaus aina apuna Opinto-ohjaajat ja opettajatutorit avainasemassa ohjaajinaOpinto-ohjauksen asema on Pohjois-Karjalan ammat-tikorkeakoulussa ollut koko ajan ”tapetilla”. Opistojen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa opinto-ohja-ammattikorkeakouluksi muuttuessa tai uusien koulutus- usta saa keskusten ja koulutusohjelmien opinto-ohjaa-ohjelmien syntyessä tuskin kukaan ajatteli, ettei opinto- jilta. Heidän lisäkseen ohjausta saa myös koulutusohjel-ohjausta ammattikorkeakoulussa tarvita – ja onneksi man opettajatutoreilta, ryhmävastaavilta ja/tai opettajiltaniin ei kukaan ajatellutkaan.Välillä ohjaus on ollut pie- ja opiskelijatutoreilta. Henkilökohtaista ohjausta saanemmässä ja vaatimattomammassa roolissa, mutta aina koko opiskeluajan, ennen sitä ja sen jälkeenkin. Opin-36
  • 39. tojen käynnistämisessä uutta opiskelijaa auttavat erityi- Opinto-ohjauksen tavoitteena Pohjois-Karjalansesti opiskelijatutorit, joilla itsellään on jo ammattikor- ammattikorkeakoulussa on:keakoulukokemusta vuoden tai parin ajalta. On tärkeää, tukea opiskelijaa toteuttamaan oma henkilökoh-että erityisesti opintojen alkuvaiheessa opiskelijalla on tainen opiskelusuunnitelmansa (HOPS),opiskelijatutori apuna opintojen käynnistämisessä. kehittää ja tukea opiskelijan itseohjautuvuutta sekä Opiskelijapalveluiden sekä keskusten toimistojen muita opiskelutaitoja, tukea opiskelijan vastuuta opinto-henkilökunta auttavat myös neuvomalla ja ohjaamal- jen norminmukaisesta etenemisestä sekä tukea opiskeli-la opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyvissä asioissa. jan yksilöllistä ja ammatilliseen asiantuntijuuteen kasvuaKansainväliseen vaihtoon lähtevä opiskelija saa ohjausta ja siirtymistä työelämään.ulkomaan opintojen suunnitteluun oman koulutusoh-jelmansa kv-koordinaattorilta, koulutusohjelmien opin- Erityisohjaus mahdollistaato-ohjaajilta sekä opiskelijapalveluista. mahdottomanOpinto-ohjaus apuna tavoitteiden Tänäkään päivänä tavanomainen ohjaustyö ei riitä – eikäsaavuttamiseksi se ole riittänyt koskaan. Jos ohjaustyötä vertaa ammat- tikorkeakoulun alkuaikoihin, on siihenkin tullut muu-Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pyrkii valmen- toksia, niin kuin koko ammattikorkeakouluyhteisöönkin.tamaan erilaisten toimintaympäristöjen tarpeisiin am- Aikaisemmin erityistä ohjausta tarvitsivat vain yksittäisetmatillisia asiantuntijoita nykyaikaisilla koulutuksen, opiskelijat, tänä päivänä erityisohjauksen tarve on lisään-tutkimuksen ja kehitystyön menetelmillä. Toiminnassa tynyt ja siihen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.korostetaan koulutusalojen rajat ylittävää osaamista – Hyvin usein me ajattelemme, että ohjaus, erityises-pelaamme yhteen, opimme toinen toisiltamme. Yhtei- ti erityisohjaus, suunnataan opiskelijoille, joilla on opin-sesti hyväksyttyjä arvoja ammattikorkeakoulussa ovat noistaan joitain ongelmatilanteita, tai joiden opinnotyksilön kunnioittaminen, kumppanuus, vaikuttavuus ja eivät etene milloin mistäkin syystä. Harvoin me ajatte-edelläkävijyys. Opinto-ohjauksessa huomioidaan nämä lemme, että erityistä ohjausta tarvitsevat myös ne lukui-yhteiset arvot ja toiminta-ajatus. sat opiskelijat, jotka tänä päivänä suorittavat opintojaan On tärkeää, että koulutuksessa tulevat esille myös hyvinkin menestyksekkäästi valmistaessaan esimerkiksiyhteiset eettiset periaatteet. Opinto-ohjauksessa pyri- samanaikaisesti kahta eri korkeakoulututkintoa, tai opis-tään kaikkien opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen, kelijat, jotka menestyvät hyvin urheilussa mutta haluavatitsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen, oikeudenmu- samanaikaisesti tehdä opinnot urheiluelämän jälkeistäkaisuuteen, tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen sekä aikaa varten – urheiluvuosien jälkeen uuteen ammattiinluottamuksellisuuteen ja totuudellisuuteen. ja työelämään siirtymistä silmälläpitäen. 37
  • 40. Opinto-ohjauksen erityisryhmät ja tään selvittämään heti opintojen alussa, jotta opiskelijaniiden ohjaus Pohjois-Karjalan voi alusta alkaen keskittyä täysipainoisesti opiskeluunsaammattikorkeakoulussa saamalla apua jo opintojen alkuvaiheessa eikä vasta sit- ten, kun ongelma oleellisesti häiritsee opintoja.Viime vuosien aikana erilaisissa työryhmissä ja projek- Jo opintojen alkuvaiheessa opiskelija voi perehtyäteissa on kiinnitetty huomiota siihen, miten erilaisissa ja saada apua erilaisiin erityistilanteisiin. Opettajatutorit,vaikeuksissa olevia opiskelijoita voidaan auttaa selviy- opinto-ohjaajat ja terveydenhoitajat ovat valmiita autta-tymään opinnoistaan mahdollisimman hyvin. Pohjois- maan tarvittavissa ohjauspalveluissa. Ongelmiin pyritäänKarjalan ammattikorkeakoulu muutti organisaatiotaan puuttumaan heti ja ratkaisemaan ne mahdollisimmanvuoden 2009 alussa. Ammattikorkeakoulu jakautui vii- nopeasti ja vaivattomasti. Apua tarvittaviin tilanteisiinteen eri keskukseen: Biotalouden keskus, Liiketalouden on mahdollisuus saada tässä ja nyt – ei vasta sitten, kunja tekniikan keskus, Luovien alojen keskus, Muotoilun tilanne on riistäytynyt käsistä. Erilaiset projektit ja työ-ja kansainvälisen kaupan keskus sekä Sosiaali- ja terve- ryhmät ovat viime vuosina paneutuneet asiaan ja valmis-ysalan keskus. Ammattikorkeakoulun opetus tapahtuu taneet materiaalia, joka on netissä jokaisen käytettävissä.nykyisin Joensuussa. Kevään 2010 aikana Pohjois-Karjalan ammattikor- Tukea myös lahjakkaillekeakoulun opinto-ohjaajat saivat koulutusta erityisryh- opiskelijoillemien ohjaukseen AIVO-projektin kautta. Erityisryhmänopiskelijoista muodostavat opiskelijat, joilla on mm.: Oman erityisryhmänsä muodostavat opiskelijat, jot- ka suorittavat samanaikaisesti, rinnakkain tai peräkkäin• aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä kahta tutkintoa (ammattikorkeakoulu- ja yliopistotut-• Aspergerin oireyhtymää kinto tai kaksi amk-tutkintoa). Joensuussa se mahdollis-• lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia tuu esimerkiksi siten, että yliopistotutkinto suoritetaan• mielenterveysongelmia Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella ja am-• heikko näkö tai jotka ovat sokeita mattikorkeakoulututkinto Pohjois-Karjalan ammatti-• liikuntavamma korkeakoulussa.• jännittämisoireita Osa opinnoista käy molempiin tutkintoihin; esi-• huono kuulo tai jotka ovat kuuroja jne. merkiksi ammattikorkeakoulussa vapaasti valittaviin opintoihin voidaan hyväksyä yliopisto-opintoja 15 Erityisopiskelijaryhmän määrä koko opiskelijaryh- opintopistettä. Myös joitakin pakollisissa opinnoissamään verrattuna on sinänsä pieni, mutta avuntarve on suoritettuja opintoja, esimerkiksi kieliopintoja, voidaansitäkin suurempi. Tähän saakka erityisjärjestelyihin on käyttää vastaavina opintoina.puututtu, jos opiskelija on siitä opinto-ohjaajansa kanssa Opiskelupaikan saatuaan opiskelija itse päättää,keskustellut. Ensi lukuvuodesta lähtien ongelmat pyri- mitä hän opiskelee ja missä. Moni luokanopettajaksi38
  • 41. opiskeleva haluaa saada laajemman musiikillisen opin-tokokonaisuuden työelämäänsä suorittamalla musiikinkoulutusohjelman opinnot tai päinvastoin. Samoin vies-tinnän koulutusohjelmassa on opiskelijoita, jotka halu-avat saada tutkinnon myös yliopistosta laajentaakseenosaamistaan vaikkapa erilaissa viestintäammateissa, ku-ten toimittajana. Biotalouden keskuksessa opiskelevistaopiskelijoista joillakin on kiinnostus hyödyntää metsäta-louden yliopisto-opintoja jne.Urheilu vai opiskelu –entä molemmat yhtä aikaaUrheilevat opiskelijat muodostavat oman erikseen oh-jattavan ryhmänsä. Urheiluvalmennus voi sijoittua hyvinammattikorkeakouluopintoihin. Kilpailu- ja valmen-nusmatkat muualle voivat merkitä sitä, että opiskelija ontiettyinä aikoina poissa koulutusohjelmansa opinnoistauseamman viikon tai jopa pari kolme kuukautta. Hen-kilökohtainen opiskelusuunnitelma tulee tuolloin laatiahuolella, että opiskelija voi menestyä hyvin sekä kilpai-lukaudellaan että opinnoissa. Erityisjärjestelyjä edellyttäämyös se, jos opiskelija kilpailee maailman parhaiden ur-heilijoiden joukossa ja kilpailumatkat ulkomaille edel-lyttävät pitkiä poissaoloja opintojen parista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu tekee yh-teistyötä Joensuun Urheiluakatemian kanssa. Urheile-villa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa valmen-nuksestaan opiskeluaikana kolmena päivänä viikossa.Urheilu katsotaan osaksi vapaasti valittavia opintoja, josopiskelija niin haluaa. Useimmat urheilevat opiskelijatovat joukkuelajien edustajia, mutta joukossa on tokimuitakin, jopa lajiensa maan parhaita. On selvää, että uudet käytänteet ja järjestelyt vievät 39
  • 42. oman aikansa ja opettavat tekemään asiat yhä paremmin. liikelaitoksena. Ammattikorkeakoulun tehtävät ovatKäytäntö opettaa! Tavoitteena on saada jokainen opiske- koulutus, aluekehitys, tutkimus- ja kehittämistoimin-lemaan päässyt opiskelija lähtemään ammattikorkeakou- ta. Toteutamme korkeakoulututkintoon johtavaa nuo-lusta tutkinnon suorittaneena. Auttaa mahdollisesti esille riso- ja aikuiskoulutusta, joka vastaa korkealaatuisestitulevissa haasteissa ja ongelmissa silloin, kun ne tulevat ja tehokkaasti työelämän asiantuntijoiden kysyntään.esille – eikä vasta sitten, kun mitään ei ole oikeastaan Muuttuvan maailman teknistaloudellinen ja kulttuu-enää tehtävissä. rillinen kehitys tarjoavat hyvin koulutetuille asiantun- Opinto-ohjaus elää ja muuttuu opiskelijoiden, tijoille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia toimintaan jaajan ja tilanteiden mukaan. Se on aina myönteinen asia menestykseen.niin ohjattavalle kuin ohjaajallekin. Sen sujuvuutta javalmiutta ei juuri huomaakaan, mutta sujumattomuus Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus:ja ohjauksen puute näkyy niin opiskelijoiden kuin Oppisopimuksella suoritetaan perus-, ammatti- ja eri-opetus- ja muun henkilökunnankin arjessa ja juhlassa. koisammattitutkintoja. Lisäksi oppisopimuksella onHyvä opinto-ohjaus antaa paremmat mahdollisuudet mahdollista opiskella ei-tutkintotavoitteisessa lisäkoulu-niin opiskelijalle kuin ohjaajallekin edetä opinnoissaan tuksessa.ja työssään yhä parempiin suorituksiin ja täysipainoi- Oppisopimuskoulutus on käytännönläheinen tapaseen elämään. opiskella ammatti tai ajanmukaistaa osaamista omassa työssä. Oppisopimuksen edellytyksenä on sopiva työ-Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: paikka, joka tarjoaa ohjausta sekä riittävän monipuolisetPohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu toimii Joen- työtehtävät ammattitaidon oppimiseen.suussa Joensuun kaupungin omistamana itsenäisenä40
  • 43. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) jaPohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen osarahoittamaprojekti AIVO – Aikuisopiskelun tieto-,neuvonta- ja ohjauspalvelut toteutetaan1.5.2008–31.12.2010 osana Euroopan unio-nin rakennerahastojen Suomea koskevanManner-Suomen ESR-ohjelmakauden2007–2013 Itä-Suomen suuralueosion toi-menpideohjelmaa.Projekti toteutetaan pohjoiskarjalaistenaikuiskoulutusorganisaatioiden ja työ- jaelinkeinotoimiston yhteistyönä. Hallin-noijana toimii Pohjois-Karjalan Aikuis-opisto. Erityisohjauksen kehittämistehtä-vän osaprojektista vastaa AmmattiopistoLuovi ja projektin ohjauksen koulutusoh-jelmat toteuttaa Itä-Suomen yliopisto.