Maaseutuajattelun kuperkeikka
18.11.2010 Maaseudun tulevaisuusriihi Eeva Hellström
© Sitra 2009
Sisältö
• Pinttyneistä paradigmoista uuteen ajatteluun
- Käsitteiden keinussa
- Nouvelle cousine – uudet hyvi...
KÄSITTEIDEN KEINUSSA
3
© Sitra 2009
4
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/Sitra
Syys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
Kaupunkien sisällä ...
© Sitra 2009
5
64 % asuu maalla
84 % asuu kaupungissa
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/Sitra
Syys-lokakuu 2009
3572, 3574, 35...
© Sitra 2009
18.11.2010 6
Monipaikkaisuus ja merkitysten maantiede
• Ekotehokkuushaasteet:
- Monipaikka-asumisen hiilijala...
© Sitra 2009
Maaseutu näyttää tältä….
24.3.2010 7
… ja tältä
© Sitra 2009
Maaseututypologian uudistaminen
18.11.2010 8
Kriteerit Kriteerit
Typologia Typologia
Sovellus Sovellus
Kuntak...
© Sitra 2009
Maaseututypologian uudistaminen
18.11.2010 9
Sovellukset
Kriteeristöt
Data + analyysit
Voisiko tulevaisuuden ...
© Sitra 2009
Maaseudun elinvoimaisuus
• Onko hyvinvoiva maaseutu elinvoimainen?
• Onko elinvoimainen maaseutu hyvinvoiva?
...
© Sitra 2009
Ajatusmalleja maaseudusta
Maaseutu on
tärkeä osa
suomalaista
hyvinvointia
Yhteiskunta
turvaa
maaseudun
elinvo...
© Sitra 2009
Puuttuva sana: ”kysyntä”
Tarve:
yhteiskunta turvaa maaseudun
elinvoimaisuuden
Tarjonta:
maaseutu voi tarjota ...
OECD:
Suomi on ollut yksi
maaseutupolitiikan
edelläkävijöistä…
18.11.2010 13
Laaja maaseutupolitiikka:
Sektoripolitiikkoje...
NOUVELLE COUSINE
MERKITYKSISTÄ
14
NOUVELLE CUISINE
HYVINVOINTI-
RESEPTIT
“lighter, more
delicate dishes
and an increased
e...
© Sitra 2009
Draiveri: Merkitysyhteiskunta
• Yhteiskunnallisessa kehitysvaiheessa siirtymävaihe elämystarpeista merkitysyh...
© Sitra 2009
Maaseutu ja hyvinvointi
24.3.2010 16
Maaseudulla on merkittävämpi
rooli suomalaisten yksilöllisissä
hyvinvoin...
© Sitra 2009
17
Maamerkit -barometri
Hyvän elämän elementit ja tyytyväisyys niihin
Suomalaiset, n=1504
30
35
40
45
50
55
6...
© Sitra 2009
18
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/Sitra
Syys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe/vpl
Ei osaa sanoa
...
LÄHELLÄ, KAUKANA VAI LÄSNÄ?
19
© Sitra 2009
Draiveri: ICT kehitys
ICT infrastruktuuri laajenee ja käyttöönotto
helpottuu
Kaikkialla oleva teknologia (ubi...
© Sitra 2009
Etäällä, lähellä vai läsnä?
• Oppiminen
• Työ, johtaminen
• Palvelut
• Verkostot
24.3.2010 21
Ajasta ja paika...
© Sitra 2009
Lähi- ja etäratkaisuja
• Lähipalvelut
• Lähilogistiikka
• Lähiopetus
• Lähikoulut
• Lähiruoka
• Lähihoiva
• L...
© Sitra 2009
Ekoälykkäät lähiratkaisut
18.11.2010Maamerkit / Auli Sihvola
Eko-
älykkäät
lähirat-
kaisut
Ihmis-
lähtöisyys
...
© Sitra 2009
Esimerkki: Etätyöstä lähityöhön
Otteita Heikki Sundquistin blogista 4.5.2010 (sitra.fi):
• On aivan nurinkuri...
© Sitra 2009
Saavutettavuus ja maaseutu
Miten maaseudun
asukkaat
saavuttavat
riittävät palvelut?
Miten
suomalaiset
saavutt...
26
KESKIPAKOISUUTTA VAI
KESKIHAKUISUUTTA?
© Sitra 2009
Draiveri: Vihreä talous
• Vihreässä taloudessa kasvua,
työtä ja hyvinvointia luodaan niin,
että ympäristölle,...
© Sitra 2009
Keskitetty vai hajautettu ?
24.3.2010
Keskitetty
Hajautettu
EkotehokasEi ekotehokas
Keskitetty
Hajautettu
Eko...
© Sitra 2009
Kilpailukyky suhteessa maaseudulla asuvaan
väestöön (2004)
4
4,5
5
5,5
6
6,5
0 10 20 30 40 50
Maaseudulla asu...
BIOHOTTEJA VAI BIOSPOTTEJA?
30
© Sitra 2009
Fossiilitalous ja biotalous
18.11.2010 31
Resurssit: vertikaalinen / horisontaalinen
Ainekierto: paikallinen ...
© Sitra 2009
Biotalouden kaksi polkua: keskitetty ja hajautettu
24.3.2010 32
© Sitra 2009
Monimuotoinen biotalous
18.11.2010 33
Luonnonvarat
vihreässä taloudessa
34
YHTEISKUNTA, YHDISTYS VAI YRITYS?
© Sitra 2009
Kylätoiminta edelleen varsin perinteistä
(Kouvolan Sanomat 12.11.2010)
18.11.2010 35
• Helsingin yliopiston R...
© Sitra 2009
Yhteiskunnallinen
yrittäjyys
• ”Hyvän tekeminen”
• Yhteisöomistus
• Bisnestä
• Voiton tavoittelu
• Voitto käy...
INNOVAATIOIDEN IMUUN!
37
© Sitra 2009
38
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/Sitra
Syys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
Muu
Logistiikkapal...
© Sitra 2009
Maaseutuelinkeinot ja niiden kehittäminen
• Mitkä ovat maaseutuelinkeinoja?
- Maatalous, metsätalous, bioener...
© Sitra 2009
18.11.2010 40
*) Lähde (soveltaen): Tuomas Kuhmonen ja Hannu Niittykangas
Kysyntä
Maaseudun hyvinvointipalvel...
Luonnonvarat
vihreässä taloudessa
41
TULEVAISUUSUSKO
HUKASSA?
© Sitra 2009
42
Maamerkit -barometri
Kuule Oy/Sitra
Syys-lokakuu 2009
3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe
Mitä uskotaan, mit...
Luonnonvarat
vihreässä taloudessa
43
MAAMERKIT
- Maaseudun merkitykset
© Sitra 2009
Kansalaisten
kokonaisvaltainen
hyvinvointi
Sitran toimintatapa
18.11.2010 44
2008 2009 2010 2011 2012 2013 20...
© Sitra 2009
Oppiva ohjelma: uusista avauksista synergisistä
hankkeista koostuvia avainalueita
18.11.2010 45
Sitran
strate...
24.3.2010 46
Ohjelmatiimi
• Eeva Hellström, johtaja
• Karoliina Auvinen,
ekotehokkuus
• Jyri Arponen, liiketoiminta
• Päiv...
© Sitra 2009
Maamerkit Facebookissa
18.11.2010 47
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Sitra Maamerkit Eeva Hellström Maaseutuajattelun kuperkeikka Maaseudun tulevaisuusriihi Tohmajärvi 181110

1,465 views
1,357 views

Published on

Published in: Travel
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,465
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
12
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Sitra Maamerkit Eeva Hellström Maaseutuajattelun kuperkeikka Maaseudun tulevaisuusriihi Tohmajärvi 181110

  1. 1. Maaseutuajattelun kuperkeikka 18.11.2010 Maaseudun tulevaisuusriihi Eeva Hellström
  2. 2. © Sitra 2009 Sisältö • Pinttyneistä paradigmoista uuteen ajatteluun - Käsitteiden keinussa - Nouvelle cousine – uudet hyvinvointireseptit - Keskipakoisuutta vai keskihakuisuutta? - Lähellä, kaukana vai läsnä? - Biohotteja vai biospotteja? - Yhteiskunta, yhdistys vai yritys? - Innovaatioiden imuun! - Tulevaisuususko hukassa? • Maamerkit-ohjelma muutoksen vauhdittajana 18.11.2010 2
  3. 3. KÄSITTEIDEN KEINUSSA 3
  4. 4. © Sitra 2009 4 Maamerkit -barometri Kuule Oy/Sitra Syys-lokakuu 2009 3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe Kaupunkien sisällä olevat luonnonläheiset alueet Tavalliset suomalaiset pikkukaupungit Kaikki mikä ei ole tiivistä kaupunkialuetta Luonnonympäristössä sijaitsevat lomakylät Kirkonkylät ja taajamat Metsäiset erämaat Haja-asutusalueet, joilla ei ole kunnallistekniikkaa Alueet, joilla luonnonmaisema on vallitsevana Alueet, joilla kyläasutus on vallitsevana Alueet, joilla maatalous- maisema on vallitsevana 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 98 85 82 82 75 58 37 18 13 8 Mitä on maaseutu Suomalaiset, n=1504 18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo
  5. 5. © Sitra 2009 5 64 % asuu maalla 84 % asuu kaupungissa Maamerkit -barometri Kuule Oy/Sitra Syys-lokakuu 2009 3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe 19% 40% 36% 5% Maalainen Kaupunkilainen Sekä että Ei kumpaakaan Millainen identiteetti meillä on Suomalaiset, n=1504 24.3.2010
  6. 6. © Sitra 2009 18.11.2010 6 Monipaikkaisuus ja merkitysten maantiede • Ekotehokkuushaasteet: - Monipaikka-asumisen hiilijalanjälki - Puhtaat energiaratkaisut - Ajasta ja paikasta riippumaton työ • Kulttuuriset ja sosiaaliset haasteet: - Uudet verkostot, yhteisöllisyyden muutokset - Kulttuuriset törmäykset, arvomuutokset, vastuullisuus • Paradigmahaaste: - Alueellinen erilaistaminen - Palvelujen tasa-arvoisuus • Tiedollinen haaste: - Ilmiön draiverit ja vaikutukset MUOTOJA: • Vapaa-ajan asuminen • Työkämppä kaupungissa • Kesämökki kaupungissa • Eroperheiden lapset • Juuret kotipaikalla • Harrastusympäristö • Jne. HAASTEITA: • Palveluhaasteet: - Verotuskäytännöt - Monipaikka-asujien osallistaminen - Palveluiden saatavuus yli kuntarajojen - Tietojärjestelmät • Logistiset haasteet: - Valokuitu-, jäte-, viemäriverkostot, tiestö
  7. 7. © Sitra 2009 Maaseutu näyttää tältä…. 24.3.2010 7 … ja tältä
  8. 8. © Sitra 2009 Maaseututypologian uudistaminen 18.11.2010 8 Kriteerit Kriteerit Typologia Typologia Sovellus Sovellus Kuntakohtaisen typologian muokkaaminen paikkatieto- pohjaiseksi
  9. 9. © Sitra 2009 Maaseututypologian uudistaminen 18.11.2010 9 Sovellukset Kriteeristöt Data + analyysit Voisiko tulevaisuuden typologia olla…? -Paikkatietopohjainen -Dynaaminen -Moni-ilmeinen -Avoimeen tietoon perustuva -Helposti käytettävä -Hallintoon soveltuva -Tutkimuspohjainen -Maaseudun ja kaupungin yhdistävä -Kytkeytynyt eri verkkotyökaluihin
  10. 10. © Sitra 2009 Maaseudun elinvoimaisuus • Onko hyvinvoiva maaseutu elinvoimainen? • Onko elinvoimainen maaseutu hyvinvoiva? 18.11.2010 10 Elinvoimainen Suomi (Sitra 2010): Elinvoima on energiaa, ilmenee henkenä ja tuottaa lisäarvoa. Elinvoiman lähteitä ovat: • Vuorovaikutus, luottamus, vastuunkantaminen • Merkityksellinen työ ja tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa • Oppiminen, terveys • Maailman ja sen murrosten ymmärtäminen, elämänhallinta • Moninaisuus, erilaisten näkökulmien luova jännite • Tulevaisuudenkuvat, toiveet, unelmat
  11. 11. © Sitra 2009 Ajatusmalleja maaseudusta Maaseutu on tärkeä osa suomalaista hyvinvointia Yhteiskunta turvaa maaseudun elinvoimaisuuden Maaseudun asutusta ja elinkeinoja kehitetään 18.11.2010 11 Suomi voi hyvin ja toimii kestävästi Maaseutu tarjoaa hyvinvointia ja mahdollistaa kestävyyttä Maaseutua uudistetaan tulevaisuuden kysyntään vastaamiseksi Motivaatio Tavoite Toimenpiteet ”Tarvitseva” ”Itseisarvo” ”Tarjoava” ”Lisäarvo” Maamerkit: Uudistuva, tulevaisuuden elävä maaseutu voi olla eri kokoinen, eri näköinen ja sisältää eri toimintoja kuin tänään. • Turvaamisesta uudistamiseen • Tarvitsevuudesta tarjoamiseen • Itseisarvosta lisäarvoon • Rasitteesta voimavaraksi • Kehittämisen objektista subjektiksi • Paikallisista globaaleihin ratkaisuihin
  12. 12. © Sitra 2009 Puuttuva sana: ”kysyntä” Tarve: yhteiskunta turvaa maaseudun elinvoimaisuuden Tarjonta: maaseutu voi tarjota yhteiskunnalle hyödyllisiä tuotteita ja palveluja Kysyntä: Mitä suomalaiset maaseudusta haluavat? Miten maaseutu vastaa kysyntään? 18.11.2010 12 ”Itseisarvo” ”Välinearvo” ”Lisäarvo”
  13. 13. OECD: Suomi on ollut yksi maaseutupolitiikan edelläkävijöistä… 18.11.2010 13 Laaja maaseutupolitiikka: Sektoripolitiikkojen yhteensovittaminen Puitteet pitkän aikavälin toiminnalle Suppea maaseutupolitiikka: Leader-ryhmät =SUOMEN MENESTYSMALLI Kysyntälähtöinen mahdollisuuksien maaseutupolitiikka
  14. 14. NOUVELLE COUSINE MERKITYKSISTÄ 14 NOUVELLE CUISINE HYVINVOINTI- RESEPTIT “lighter, more delicate dishes and an increased emphasis on presentation”
  15. 15. © Sitra 2009 Draiveri: Merkitysyhteiskunta • Yhteiskunnallisessa kehitysvaiheessa siirtymävaihe elämystarpeista merkitysyhteiskuntaan - Kehittyneissä länsimaissa on huomattu, että jatkuva taloudellisen kasvun tavoittelu ei tee ihmisiä enää onnelliseksi. - Elämyskeskeisyyden asemasta ihmiset haluavat kokea merkityksellisempää elämää. - Maaseudun rooli on keskeisessä asemassa. 18.11.2010 15 • Kuluttajalle tarjotaan näyttämöjä, jossa voi toteuttaa itseään • Viihtyvyys, maaseutuasuminen Elämystalous • Kuluttaja on mukana näyttämön rakentamisessa • Kuluttajalla proaktiivinen rooli muutoksen rakentamisessa • Päämääränä arvokas elämä ja siinä merkityksellisen elämän kokemus Merkitysyhteiskunta • Mitkä ovat merkitysyhteiskunnan nousevat ilmiöt ja uudenlaiset näkökulmat maaseudun vetovoimatekijöihin? • Mitkä ovat maaseudun uudistuvat merkitykset? • Asuminen => monipaikkaisuus merkitysyhteiskunnan ilmentymänä
  16. 16. © Sitra 2009 Maaseutu ja hyvinvointi 24.3.2010 16 Maaseudulla on merkittävämpi rooli suomalaisten yksilöllisissä hyvinvointiresepteissä Maaseutualueilla voidaan hyvin
  17. 17. © Sitra 2009 17 Maamerkit -barometri Hyvän elämän elementit ja tyytyväisyys niihin Suomalaiset, n=1504 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 Tyytyväisyys Tärkeys Turvallisuuden tunne elämässäni Taloudellinen toimeentuloni Elämäni tarkoitus Oman itseni toteuttaminen Harrastusmahdollisuudet Johonkin yhteisöön kuulumiseni Luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta nauttiminen Arkielämäni hallinta Riittävä vapaus elämässäni Asumisen tilavuus Asuinympäristöni viihtyisyys Elinympäristöni virikkeellisyys Tarvitsemieni palveluiden saatavuus Tekemäni työn mielekkyys Työmatkani helppous ja sujuvuus Elämänrytmin kiireettömyys ja paineettomuus Mahdollisuus syödä puhdasta ja turvallista ruokaa Lähimmäisenrakkauden saaminen Vaikutusmahdollisuudet itselleni tärkeisiin asioihin Mahdollisuudet liikkua netissä 18.11.2010 Maaseutu merkitys- Yhteiskunnassa: ”Arvokas elämä”
  18. 18. © Sitra 2009 18 Maamerkit -barometri Kuule Oy/Sitra Syys-lokakuu 2009 3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe/vpl Ei osaa sanoa Maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni Teen työtä maaseudulla Teen osittain tai kokonaan etätyötä maaseudulta käsin Maaseudulla on minulle henkisesti merkitystä, vaikka en siellä juuri käykään Asun pääasiassa maaseudulla Asun ajoittain maaseudulla Maaseutu on minulle tärkeä itseni toteuttamisen ja harrastamisen ympäristö Omistan palan maaseutua (esim. metsää, kesämökin) Käyn maaseudulla latautumassa ja virkistäytymässä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 54 51 42 28 24 24 10 10 7 3 Maaseudun merkitys itselle 10 vuoden kuluttua Suomalaiset n=1504 24.3.2010
  19. 19. LÄHELLÄ, KAUKANA VAI LÄSNÄ? 19
  20. 20. © Sitra 2009 Draiveri: ICT kehitys ICT infrastruktuuri laajenee ja käyttöönotto helpottuu Kaikkialla oleva teknologia (ubiikki) mahdollistaa riippumattomuuden ajasta ja paikasta Älykkäät ratkaisut infrassa, logistiikassa ja palveluissa korvaavat fyysisiä ratkaisuja Käsitykset etäisyydestä ja ekotehokkuudesta muuttuvat Tilan hyödyntäminen resurssina mahdollistuu 18.11.2010 20
  21. 21. © Sitra 2009 Etäällä, lähellä vai läsnä? • Oppiminen • Työ, johtaminen • Palvelut • Verkostot 24.3.2010 21 Ajasta ja paikasta riippumattomat ratkaisut
  22. 22. © Sitra 2009 Lähi- ja etäratkaisuja • Lähipalvelut • Lähilogistiikka • Lähiopetus • Lähikoulut • Lähiruoka • Lähihoiva • Lähivanhemmuus • Lähi… • Etätyö • Etäopetus • Etävanhemmuus • Etäpankki • Etä… Lähiratkaisuja Etäratkaisuja 18.11.2010 22 Fyysinen läheisyys 4 Google-osumaa Virtulaainen läheisyys 166 Google-osumaa
  23. 23. © Sitra 2009 Ekoälykkäät lähiratkaisut 18.11.2010Maamerkit / Auli Sihvola Eko- älykkäät lähirat- kaisut Ihmis- lähtöisyys Eko- tehokkuus Taloudellinen lisäarvo Fyysinen Lähiresurssien hyödyntäminen Virtuaalinen Tietotekniikan hyödyntäminen Lähiratkaisut ovat ihmiskeskeisiä toimintamalleja, joilla merkitykselliset asiat tuodaan lähelle ihmistä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Fyysisissä ratkaisuissa keskeistä on ekotehokas ja kustannustehokas logistiikka, virtuaalisissa maaseudun kytkeytyminen osaksi ubiikkimaailmaa. Ekoälykkyys yhdistä kestävän kehityksen, ihmisen ja tietoyhteiskunnan
  24. 24. © Sitra 2009 Esimerkki: Etätyöstä lähityöhön Otteita Heikki Sundquistin blogista 4.5.2010 (sitra.fi): • On aivan nurinkurista, että kun työtä tekee lähellä omaa elinpiiriään, jopa kotonaan, sitä kutsutaan etätyöksi. Minä ainakin teen kaiken työni hyvin lähellä, ehkäpä käsivarren mitan päässä tai ainakin huutoetäisyydellä ja tietysti myös katseen piirissä. • Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta saatan siirtyä etäälle. Tarkkailijana on organisaatiosi, konttorisi, jonka kannalta teet työtä etäällä. Etätyö on ulkoisen näkemyksen tuottama termi. • Itsesi kannalta etätyö on terminä huono, kun kaiken työn teet itsesi lähistöllä. Lähellä ovat myös henkiset voimavarasi, työsi, osaamisesi, luominen ja itse työprosessi. • Aivot on se keskus, joka kytkeytyy ulkoiseen maailmaan aistiesi ja toimilaitteittesi – kuten kuulo, näkö, puhe ja kädet – avulla. Ne ovat aina lähellä, vaikka työsi vaikutukset voivat olla fyysisesti hyvinkin etäällä. Etätyö ratkaisuna osaavan työvoiman tarpeeseen? • Etätyömahdollisuuksista kiinnostuneita houkutellaan muuttamaan maaseudulle… • Entäpä muualla asuvien osaajien houkuttelu maaseutuorganisaatioiden palvelukseen, vaikka eivät itse siellä asuisikaan? 18.11.2010 24
  25. 25. © Sitra 2009 Saavutettavuus ja maaseutu Miten maaseudun asukkaat saavuttavat riittävät palvelut? Miten suomalaiset saavuttavat maaseudun? Fyysinen saavutettavuus Virtuaalainen saavutettavuus 18.11.2010 25
  26. 26. 26 KESKIPAKOISUUTTA VAI KESKIHAKUISUUTTA?
  27. 27. © Sitra 2009 Draiveri: Vihreä talous • Vihreässä taloudessa kasvua, työtä ja hyvinvointia luodaan niin, että ympäristölle, ilmastolle ja luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja. - Luonnonvarojen säästeliäs käyttö - Ekotehokkuus - Irtikytkentä • Biotalous muodostaa merkittävän osan vihreästä taloudesta - Biomassa raaka-aineena - Biologiset prosessit tuotannossa - Ekosysteemipalvelut 18.11.2010 27 Luonnon- varat: kasvava kysyntä Ympäristö- ongelmat: osaamisen kehittäminen Vihreä talous Bio- talous
  28. 28. © Sitra 2009 Keskitetty vai hajautettu ? 24.3.2010 Keskitetty Hajautettu EkotehokasEi ekotehokas Keskitetty Hajautettu EkotehokasEi ekotehokas Vallitseva ajattelu Maamerkit -näkökulma 28
  29. 29. © Sitra 2009 Kilpailukyky suhteessa maaseudulla asuvaan väestöön (2004) 4 4,5 5 5,5 6 6,5 0 10 20 30 40 50 Maaseudulla asuva väestö % Kasvukilpailukyky Suomi Kreikka Ruotsi USA Tänään: Suomi maailman kilpailukykyisin hajautetun asutusrakenteen maa Seuraava haaste: Miten Suomesta kehitetään maailman ekotehokkain hajautetun asutusrakenteen maa? Kansainvälistyminen Rakenteiden rohkea kehittäminen
  30. 30. BIOHOTTEJA VAI BIOSPOTTEJA? 30
  31. 31. © Sitra 2009 Fossiilitalous ja biotalous 18.11.2010 31 Resurssit: vertikaalinen / horisontaalinen Ainekierto: paikallinen / globaali
  32. 32. © Sitra 2009 Biotalouden kaksi polkua: keskitetty ja hajautettu 24.3.2010 32
  33. 33. © Sitra 2009 Monimuotoinen biotalous 18.11.2010 33
  34. 34. Luonnonvarat vihreässä taloudessa 34 YHTEISKUNTA, YHDISTYS VAI YRITYS?
  35. 35. © Sitra 2009 Kylätoiminta edelleen varsin perinteistä (Kouvolan Sanomat 12.11.2010) 18.11.2010 35 • Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on kyselytutkimuksessaan selvittänyt kylätoiminnan nykytilaa ja elinvoimaisuutta. Valtakunnallinen kysely lähetettiin 3 723 yhdistykselle, jotka harjoittavat kylätoimintaa. Vastausprosentti oli 29,2. • Suurin osa vastanneista uskoo, että tapahtumia järjestetään tulevaisuudessakin talkoilla. Melkein puolet vastaajista pitää todennäköisenä, että paikallisten peruspalveluiden järjestäminen jää yhä enemmän yhdistysten vastuulle. Viidennes pitää tärkeänä, että kylään houkutellaan uusia asukkaita. • Kylätoiminta pyörii edelleen varsin perinteisin keinoin. Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen mukaan asioita voitaisiin tehdä myös uudenlaisilla tavoilla. • Kyselyn tulokset julkistettiin Kouvolassa, jossa kylätoiminta on keskimääräistä aktiivisempaa. Tutkijoiden mukaan Kouvolalla on mahdollisuus hyödyntää maaseutukaupungin asemaansa kansainvälisesti, kunhan toimintaa kehitetään ennakkoluulottomasti.
  36. 36. © Sitra 2009 Yhteiskunnallinen yrittäjyys • ”Hyvän tekeminen” • Yhteisöomistus • Bisnestä • Voiton tavoittelu • Voitto käytetään siihen, että tehdään lisää ”hyvää” 18.11.2010 36
  37. 37. INNOVAATIOIDEN IMUUN! 37
  38. 38. © Sitra 2009 38 Maamerkit -barometri Kuule Oy/Sitra Syys-lokakuu 2009 3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe Muu Logistiikkapalvelut Luova työ ja kulttuuri Kenneltoiminta Kaivannaisteollisuus Uudet hyvinvointipalvelut Pienteollisuus Tietotyö Hevosyrittäjyys Hoiva-ala Monitoimiyrittäjyys Uudet tavat hyödyntää luonnonvaroja Metsätalous Luomutuotanto Uusiutuvan energian tuotanto Erikoistuva maatalous Vapaa-ajan asumiseen liittyvät palvelut Matkailu 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Yritysmaailma, n=249 Maaseutu-asiantuntijat, n=158 Kuntapäättäjät, n=244 Liiketoiminnat, joille kasvavia edellytyksiä maaseudulla n=kaikki vastaajat 18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo
  39. 39. © Sitra 2009 Maaseutuelinkeinot ja niiden kehittäminen • Mitkä ovat maaseutuelinkeinoja? - Maatalous, metsätalous, bioenergia, maaseutumatkailu, green care, … • Mikä ei voisi olla maaseudulla? - Design, gourmet, … • Miten elinkeinoja kehitetään? - Sektorilähtöisyydestä prosessilähtöisyyteen - Virallisesta innovaatioympäristöstä avoimiin, ihmislähtöisiin innovaatioympäristöihin 18.11.2010 39
  40. 40. © Sitra 2009 18.11.2010 40 *) Lähde (soveltaen): Tuomas Kuhmonen ja Hannu Niittykangas Kysyntä Maaseudun hyvinvointipalvelut Hyvinvointi ja merkityksellisyys liiketoimintamahdollisuuksina Green care Lähiruoka- konseptit
  41. 41. Luonnonvarat vihreässä taloudessa 41 TULEVAISUUSUSKO HUKASSA?
  42. 42. © Sitra 2009 42 Maamerkit -barometri Kuule Oy/Sitra Syys-lokakuu 2009 3572, 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe Mitä uskotaan, mitä toivotaan Suomalaiset, n=1504 Ei osaa sanoa Siellä on paljon erilaista yritystoimintaa Monimuotoinen turismi kukoistaa siellä Sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan Siellä asuu paljon ihmisiä, jotka tekevät etätyötä Sen puhdasta luontoa arvostetaan Se on voimakkaasti autioitunut Maatalous on huomattavasti tehostunut nykyisestä 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 70 24 68 4 64 53 43 56 40 62 39 50 36 59 2 5 Uskomukset Toiveet 18.11.2010Maamerkit-ohjelman mediainfo
  43. 43. Luonnonvarat vihreässä taloudessa 43 MAAMERKIT - Maaseudun merkitykset
  44. 44. © Sitra 2009 Kansalaisten kokonaisvaltainen hyvinvointi Sitran toimintatapa 18.11.2010 44 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -> Suomi kestävän yhteiskunnan kansainvälisenä esikuvana Strategiset tavoitteet Terveydenhuollon ohjelma Energiaohjelma Kuntaohjelma Maamerkit -ohjelma Julkishallinnon johtamisohjelma Koneteollisuuden kasvuohjelma Kehitysohjelmat (HDL, Elinvoiman lähteet, …) Ennakointi ja kokeilu Strategia- prosessit Liiketoiminnan kehittäminen & sijoitukset
  45. 45. © Sitra 2009 Oppiva ohjelma: uusista avauksista synergisistä hankkeista koostuvia avainalueita 18.11.2010 45 Sitran strategia Muuttuva maaseutusuhde Lähiruoan liiketoimintamallit Liiketoiminta Ja innovaatio- ympäristö Tiedustelu ja strategiatyö Viestintä ja verkostot Ekotehokkaat maaseutu- maiset yhdyskunnat Maaseutuympäristö hyvinvoinnin lähteenä Visio: Maaseudulla on merkittävämpi rooli suomalaisten elinvoiman lähteenä ja kestävien ratkaisujen mahdollistajana Biotalouden lähiratkaisut Kestävä monipaikkaisuus
  46. 46. 24.3.2010 46 Ohjelmatiimi • Eeva Hellström, johtaja • Karoliina Auvinen, ekotehokkuus • Jyri Arponen, liiketoiminta • Päivi Hirvola, verkostot • Eero Kokkonen, biotalous • Lea Konttinen, hyvinvointi • Liisa Lehikoinen, assistentti • Johanna Pellinen, viestintä • Auli Sihvola, koordinaattori • Heikki Sundquist, pääomasijoitus 18.11.2 010 46 Ohjausryhmä • Tarja Cronberg, pj • Janne Antikainen, TEM • Sirkka Heinonen, TTK • Kati Hienonen, Perhosvaikutus Oy • Sirpa Karjalainen, MMM • Juha Kuisma, VNK • Osmo Rauhala, kuvatait, viljelijä • Alf Rehn, Turun kauppakorkeakoulu • Jyri Seppälä, SYKE • Teppo Turkki, Sitra • Hilkka Vihinen, MTT
  47. 47. © Sitra 2009 Maamerkit Facebookissa 18.11.2010 47

×