SITRA  KuntapäättäjienEkoprofilointi<br />13.4.2011<br />Kuntapäättäjien tarvekartoitus<br />Palmu Inc.<br />
JOHDANTO<br />
Projektin tavoitteet ja toteutus<br />TAVOITE<br />Projektin tavoitteena oli tehdä tarvekartoitus kunnan päättäjien keskuu...
Kunnat <br />
Avainsanalistaus - SITRA<br />Ekotehokkuus, ekologisuus, ympäristömyönteisyys,  energiansäästö, energiatehokkuus, uusiutuv...
KUNTIEN EKOPROJEKTIEN JALKAUTUS<br />
”Tarvittiin uusia työpaikkoja ja asukkaita – jotain houkuttelevaa. Ajattelin, että tää vois olla hyvä juttu. ”Ei siinä hir...
Jalkautustarinat | Onnistunut, Oulun rakentamisen laadunohjaus<br />Päähenkilöt: Pekka Seppälä (rakentamisen laatupäällikk...
Jalkautustarinat | Ekokyläprojekti<br />Ehkä  projektien läpiviennin pitää rakentua siihen että asiat muuttuu ympärillä ja...
Jalkautustarinat | Muut<br />Keskeneräinenjalkautustarina<br />Puolittain onnistunut jalkautustarina<br />XX:n jatkuvuus, ...
€™★<br />Ekoprojektien jalkautus| Kulmakivet<br /><ul><li>Taloudelliset taustadriverit(esim. Elinkeinorakenteen monipuol...
Tulokset nähtävissä Euroina
Kaikkien saavutettavat ja ymmärrettävät toimintamallit: kansanomaisiksi pilkotut
Arvottaminen lähellä kuntalaista (esim. jokaisella on ollut lähipiirissään työtön)
Selkeät tavoitteet tai vain yksi tavoite: hiilineutraalisuus, jonka ohessa toteutetaan laajasti tätä tukevia projekteja.</...
Tuki mittareiden rakentamiseen: HINKU-hanke + mittausyritykset (kuten Oras Oy, BaseN)
Mittarit helppokäyttöisiä ja verkossa: kaikkien käytettävissä, sekä kokoavia  että yksityiskohtaisia mittareita.
Mittarit tai pisteytys konkretisoivat tavoitteen ja  niiden avulla tavoitetason nosto mahdollista (esim. Oulun rakennustas...
Työskentely yrittäjien kanssa  tiivistä, jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Kynnys kaupunginjohtajan juttusille matala.
Laajan kohderyhmän osallistaminen pitkäkatseisesti: asukasyhdistykset, yrittäjät ja koulut yms.
Kuntalaisten osallistaminen: kuntalaiskyselyt ja vihreät aloitteet</li></ul>Osallistaminen, innostaminen<br /><ul><li>Ei e...
Vihreys kaupungin strategisena linjauksena: toimii backuppina neuvotteluissa - ”kaupungin tahtotila”
Ympäristöstrategian tulee läpileikata koko kaupungin strategian – muuten jää erilliseksi ja paperille
Vihreä talous laajassa mittakaavassa: sitominen Suomen kilpailukykyyn
Kokonaisvaltaiset tavoitteet: Porvoon energiakaava esikuvana</li></ul>Kokonaisvaltainen strategia<br /><ul><li>Usko, että ...
Paikallislehdistön valjastaminen: esimerkiksi UKIssa kirjoittaa HINKU-projektista viikoittain
Yritykset ymmärtävät imagoedun, erityisesti haasteellisen imagon yrittäjät (kuten jätehuolto)
Ekologisuus näkyy valintakriteerinä jo nuoremmassa väestössä ja ohjaa heidän työpaikka/opiskeluvalintoja (sähköauto…)
Ekologisuuden hyödyntäminen kunnan yritysten rahoituspäätöksissä
WOM:n valjastaminen, teot puhuvat tehokkaimmin puolestaan: ”Yrityksen kertovat toisilleen että UKI on hyvä paikka”</li></u...
Tavoitteen paloittelu ja askelten otto yksi kerrallaan (vaikka kokonaisuus ei olisi täysin hahmottunut)
Turha ruveta odottelemaan-asenne</li></li></ul><li>+pxNM¿<br />Ekoprojektien jalkautus| Esteet<br /><ul><li>Järjestelmä ra...
Kompetenttien tekijöiden pula.
Yrittäjien aikajänne merkittävästi lyhyempi kuin järjestelmän tai esim. rahoittajien.
Eteneminen kaavoituksen kautta on hidasta, kestää vuosia (esim.Hennan alue)
Virkamiehet kiireisiä: ”meillä on paljon muutakin työtä” ja Luottamusmiehet  laiskoja: ”olin järjestänyt heille mahdollisu...
Moniulotteinen tieto: hiilijalanjäljenkin määrittäminen on vaikeaa ja sen voi tehdä monella tavalla
Väärien linjojen oikaisut ja toimintakulttuurin muutokset vievät aikaa: esim. biojätteen poltto
Haasteita tiedon löytymisessä: säädösten noudattaminen ja niiden soveltaminen ei aivan yksinkertaista
Edelläkävijyyden hinta: oppia saa vain oman toiminnan kautta.
Yliopistoja ei kuunnella: kaikki vihreä kehitys nähdään kunnassa ylimääräisenä työnä tai kuluna</li></ul>Puutteet asiantun...
Tulevaisuusnäkökulman puute:  ”Kuinka voisi ymmärtää tulevaisuuden mittakaavoja (esim. Vihdin Ideapark)
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Kuntapäättäjien ekoprofilointi_Sitra Maamerkit

1,100 views
1,028 views

Published on

Tarvekartoitus kunnan päättäjien keskuudessa rakentamaan pohjaa ekotehokkaiden lähienergiaratkaisujen, biotalouden hybridien sekä vihreän paikallistalouden suunnittelutyön edistämiseen.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,100
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Uusikaupunki lähtee mukaan HINKU-hankkeeseen vuonna 2008.HINKUnideana on pyrkiäpäästövähennystavoitteeseenkunnan, kuntalaisten, elinkeinoelämänjaerinäistentutkimuslaitostenyhteistyöllä. ilmastonmuutoksenhillitsemisessäotetaanlaajastihuomioontaloudelliset, ympäristöllisetjasosiaalisettekijät. Toimet, joita on aikaisemmintehtytoisistairrallaanjayksin, nähdäännytosanalaajempaakokonaisuuttajayhteistätavoitetta.
  • Ekologisuuden näkeminen suuressa mittakaavassa: Suomen kilpailukyky riippuu ekologisten ratkaisujen jalkautumiskyvystä ja onnistumisista
  • Kärjistetysti voisi sanoa, että vihreä puistonäkymä on ”vehreys”-aatteen kannattajien mielestä hieno asia, vaikka nurmikon alle olisi haudattuna kaatopaikka.
  • Ei kuvaa sitä miten on verkotuttu, Viherpiipertäjän suhde keskittyy vain kyseiseen asiaan.Sorakeisarin vaikutustapa on soluttautua kaikkialle.
  • Kun tekee jotain: voi miettiä kahdella tavalla, etukäteen kenelle kohdentaa tai jos on jo olemassa jotain niin peilata mitä kyseinen profiili saaKenelle kohdistaa?
  • 1)Logiikka: kaupungissa ei ole luontoa, ei täällä ole mitään suojeltavaa2) Talous vetää vs. Että kehitetään taloudellisesti mutta kestävästi
  • Kuntapäättäjien ekoprofilointi_Sitra Maamerkit

    1. 1. SITRA KuntapäättäjienEkoprofilointi<br />13.4.2011<br />Kuntapäättäjien tarvekartoitus<br />Palmu Inc.<br />
    2. 2. JOHDANTO<br />
    3. 3. Projektin tavoitteet ja toteutus<br />TAVOITE<br />Projektin tavoitteena oli tehdä tarvekartoitus kunnan päättäjien keskuudessa. Tarpeiden, tavoitteiden ja haasteiden kvalitatiivisen selvitystyön tavoitteena oli rakentaa pohjaa ekotehokkaiden lähienergiaratkaisujen, biotalouden hybridien sekä vihreän paikallistalouden suunnittelutyön edistämiseen. <br />Päättäjien haastatteluiden pohjalta rakennettiin yksinkertaistettu kuntapäättäjäprofilointi, jonka pohjalta kommunikointitapojen suunnittelulle on todellista tartuntapintaa. <br />Erityispainoalueena oli miten parhaiten edistää ekotehokkaita lähienergiaratkaisuja, biotaloushybridejä ja vihreän paikallistalouden mahdollistavaa maankäytön suunnittelua kunnissa<br />TOTEUTUS<br />Palmu Inc Finland toteutti tarvekartoituksen kulttuuritutkija/ psykologi/ etnografi tiimillä. Ihmisen valintamotiivien, emotionaalisten ja kulttuuristen vaikuttimien ymmärtämiseen pyrkivä lähestymistapa mahdollisti käyttäytymisen taustalla olevien tekijöiden huomioimisen laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissaan kuntaprofiileja muodostettaessa. Etnografinen ote haastatteluissa mahdollisti myös yllättävien teemojen ja tekijöiden esille nousun. <br />Kenttätyö toteutettiin 12 kunnan päättäjän kvalitatiivisella haastattelulla viidessä Suomen kunnassa helmi-maaliskuussa 2011. <br />Kunnat ja haastateltavat on esitetty seuraavalla sivulla.<br />
    4. 4. Kunnat <br />
    5. 5. Avainsanalistaus - SITRA<br />Ekotehokkuus, ekologisuus, ympäristömyönteisyys, energiansäästö, energiatehokkuus, uusiutuva energia, pientuulivoima, aurinkoenergia, bio-CHP (yhdistetty biopohjainen sähkön- ja lämmöntuotanto), hajautettu energiantuotanto, lähilämpöverkko, yhdistetty ruoan ja uusiutuvan energian tuotanto, vihreät hankinnat, luomuruoka, lähiruoka, lähityö (=etätyö), lähiasiointi, cleantech-yritykset, vihreä talous, biotalous, vihreät työpaikat, ilmastonmuutos, ilmaston lämpeneminen, hiilineutraalius, hiilivapaus, öljyvapaus, luonnonvarojen säästö, materiaalitehokkuus, kestävä kulutus ja tuotanto, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, energia- ja materiaalitehokas kaavoitus, lähipalvelut, lähikauppa, palvelujen saavutettavuus, julkinen liikenne, pyöräily, kävely, kohtuus, kestävä hyvinvointi, lähihyvinvointi, vastuullisuus, kestävä kehitys, ympäristö-, ilmasto- tai kestävän kehityksen strategia, ympäristöimago, ekologinen maankäyttö, maankäytön ja rakentamisenkilpailutukset, kaavoitus, yleiskaava, asemakaava, rakennuskaava, rakennusten suunnittelu, haja-asutus, ekokylät, ekoyhteisöt, passiivitalot, puurakentaminen, energiansäästöremontit, energiasaneeraukset, ilmastonmuutoksen huomioiminen kaavoituksessa, ekomatkailu, lähimatkailu, mökkimatkailu, Reilun Kaupan-kaupunkimerkit, jätteet, valitukset, jätekuningas, kuntayhtiöt, yksityiset yritykset, mummot ja jäteastiat, huonot välit, ELY-keskus, jäteautot, liikkumistavähentävätpalveluratkaisut, etäpalvelut, virtuaalipalvelut (esim. virtuaalikotihoito), monikanavainenasiointi, sähköinenasiointi, sähköisetpalvelut, velkaantuminen, ikääntyminen, muuttovoitto- jatappio, ekomielikuvat, asenteet, tiedontarpeet, vastustajat, kannattajat.<br />
    6. 6. KUNTIEN EKOPROJEKTIEN JALKAUTUS<br />
    7. 7. ”Tarvittiin uusia työpaikkoja ja asukkaita – jotain houkuttelevaa. Ajattelin, että tää vois olla hyvä juttu. ”Ei siinä hirveästi tietoa ollut. Pakko oli vaan mennä eteenpäin ja luottaa, että asiat selvenee matkan varrella. Kantapään kautta opittiin.”<br />Jalkautustarinat | Onnistunut, Uusikaupunki HINKU<br />Päähenkilöt: HINKU:n kehittäjät (yritykset + SYKE), Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski, konsultti Reijo Laine, Uudenkaupungin yritykset <br />Taustavaikuttajat: Tutkimuslaitokset, Uudenkaupungin koulut ja kuntalaiset<br />Tapahtumapaikka: Uusikaupunki<br />Ajankohta: 2008-><br />Yritykset mukaan<br />Paikalliset yritykset rupeavat kehittämään ja kääntämään tuotantoa ”HINKUn hengessä” esimerkiksi kierrätettävään suuntaan. Kestää kuitenkin vuoden, ennen kuin yritykset ymmärtävät kunnolla, että tämä on aidosti ”kannattavuus- ja imagokysymys”. Yrittäjä ei joudu itse hanke-asioissa asioimaan järjestöjen kanssa (Sitra, Tekes) – kunta auttaa tekemään hakemukset. <br />Sana leviää<br />Yritykset verkottuvat keskenään ja levittävät sanaa. Uudet yritykset ottavat Kariin yhteyttä ja verkottuvat hänen kauttaan yritysmaailmaan. ”Kaikki teki aiemmin yksinään. Nyt tehdään yhteistyötä ja yhdessä. Ja käytetään hyväksi tietoa, mikä muilla on.”<br />Konsultti apuun<br />Karin kumppaniksi konsultti Reijo Laine, joka kehittää mittaamis-järjestelmät, laskentakaavat ja tuo mukaan konkretiaa myös hiilijalanjälki-käsitteellä. Reijo hankkeen ”koordinoiva voima”.<br />Lähtökohta:<br />10 yrityksen innovaatiopajasta syntyi ajatus hiilineutraaleista kunnista. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) pyydettiin mukaan.<br />HINKU-kunnat valittiin sattumanvaraisesti yritysjohtajien kontaktien kautta. Uuttakaupunkia pyydettiin mukaan, koska yksi projektin alullepanijoista oli pelannut siellä koripalloa.<br />Osallistaminen, verkottuminen<br />Kari Koski kiertää puhumassa paikallisissa yrityksissä ja taivuttelee yksitellen yrittäjät puolelleen. Kari tuntee yrityskentän hyvin jo ennestään, sillä hän toimi 90-luvulla elinkeinotoimenjohtajana.<br />Startti<br />Kari Koski kommentoi: ”Se on yks vitsi, miten HINKU:un lähdettiin mukaan.”Karin ensimmäinen ajatus on hankkeesta kuultuaan, että: Maksaako se jotakin? Kari ymmärtää, että HINKU saattaisi parantaa kaupungin imagoa, vetää osaajia ja lisätä verotuloja. Yritykset ovat Karin mukaan kaupungin kärki: ”Kaiken suhteen täytyy miettiä, tuleeko työpaikkoja”.<br />Kulisseissa kuohuu<br />Kaupungin organisaation sisällä HINKU ei ole lyönyt itseään taisteluitta läpi. Kaikki Uudenkaupungin poliitikot eivät ole innoissaan HINKU:sta. Osa naureskelee idealle ja yrittää laittaa kapuloita rattaisiin. Vastustus jää kuitenkin selän takana purnaamiseksi, sillä tulokset puhuvat puolestaan: hankkeen edut ja hyödyt Uudenkaupungin elinkeinoelämälle ovat kiistattomat ja todennettavissa.<br />Osallistaminen, lehdistö Paikallislehdistö innostuu ja he lähtevät suitsuttamaan HINKUa. Parin viikon välein juttua HINKU:sta sekä oma liite. Menestystarinoita ja konkreettista tarttumapintaa. Ei syyllistämistä.<br />Kunnan näkökulma<br />Osallistaminen, kuntalaiset<br />Kuntalaisten ideoita kerätään nettikyselyllä ja vastauksia saadaankin 1900 kpl. Koulut ja päiväkodit innostetaan mukaan.<br />NEAPO:n kulma ekologisuuteen<br />Energiatehokkuus ja kustannustehokkuus. Kestävät ja laadukkaat ratkaisut. Hiilijalanjälki.<br />Karin rooli<br />”Kari on luonut Uuteenkaupunkiin rennon mutta innostuneen ilmapiirin.” Yritysten on helppo verkottua keskenään, kun kaikki ovat samassa hankkeessa mukana. Kaupungin organisaatio on avoin: välitöntä vuorovaikutusta (vierailuja puolin ja toisin) sekä helppoa asiointia ja tukea.<br />”HINKU on tuonut meille lisäarvoa.”<br />Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys arvoja jo NEAPO:a perustettaessa. HINKU:n kautta on tullut kuitenkin mitattavuutta ja vertailtavuutta sekä käsitteitä kuten hiilijalanjälki. ”Saadaan tueksi luotettavat laskelmat, joilla me pystytään todentamaan ihmisille nämä asiat. Ja asiantuntija-tukea ja ideoita.”<br />Osallistaminen<br />V.2008 kaupunginjohtaja Kari Koski ottaa yhteyttä, ja kertoo HINKU-hankkeesta. Järjestetään palaveri. <br />Startti ja tausta<br />NEAPO perustetaan v. 2007. Kari Koski ottaa yhteyttä konsultti Olli Vuolaan ja pyytää hänet Uuteenkaupunkiin ”auttamaan innovaatioita lentoon”.<br />Olli perustaakin NEAPO:n: ideana teräskennon kaupallistaminen eli rakentamisen teollistaminen.<br />Yritys case<br />Osallistaminen<br />Toteutus<br />Starttaus<br />Asenteet<br />Seuranta+viestintä<br />
    8. 8. Jalkautustarinat | Onnistunut, Oulun rakentamisen laadunohjaus<br />Päähenkilöt: Pekka Seppälä (rakentamisen laatupäällikkö), Oulun rakennusvalvonta, pientalorakentajat<br />Taustavaikuttajat: Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun Yliopisto, Sitra, Tekes, YM<br />Tapahtumapaikka: Oulu, Oulun kehyskunnat<br />Ajankohta: 2004 -><br />Tarina perustuu Pekka Seppälän haastatteluun<br />” Ja nyt heillä on kestävä matalaenergia-talo, joka ei homehdu, jolla on hyvä jälleenmyyntiarvo, ei suttaa ympäristöä ja se on halpa asua.”<br />Käytännössä<br />Luodaan pientalorakentamisen laadunohjausjärjestelmä: Kirjeet tontin saajille ja ohjaus internetportaaliin (”Me otetaan kiinni se joukko heti kun ostavat tontin!”). Työskentelyilloissa (korttelikokouksissa) ammattilaiset, suunnittelijat ja rakentajaperheet tekevät yhdessä valintoja. Gryndereiden kanssa on ”suunnittelualoituskokous”, jossa eri tahot yhdessä pohtivat energiatehokkuutta.<br />Nettiportaali<br />Interaktiivinen nettiportaali: www.pientalolaatu.fi (ympäristöopas, energiakortit, energiatodistuspohja). Rakentamisen taso määritellään tähdissä: Rakentajatvoivat testata, miten hyvin eli energiatehokkaasti haluavat rakentaa (itsensä ja naapurin kanssa kilvoittelu). Netissä myös julkaisut, työkalupaketti ja tiedotus. <br />Lähtökohta <br />2000-luvun alussa Pekka Seppälä menee töihin rakennusvalvontaan ja rupeaa kehittämään laadunohjausjärjestelmää pientalorakentamiseen. On samalla tutkijana ja opettajana Oulun ammattikorkeakoulussa, jossa vetää laadunohjaus-kurssia. Huomaa, että tutkimukset eivät jalkaudu. ”Yliopisto jos tekee tällaista työtä, niin sitä ei kuunnella.” Pekka tajuaa: ”Rakennusvalvonnassa on mahdollisuus jalkauttaa ne!”<br />”Hoksautus-työ”<br />Rakennusvalvonta lähtee tekemään hoksautustyötä: Ei määräysten vähimmäistason valvontaa, vaan ihmiset rakentamaan yli määräysten! ”Kansantajuisesti ja houkuttelevasti kerrotaan, että ekologinen rakentaminen on järkevää, kustannustehokasta, kestävää ja ympäristöystävällistä.”<br />Oulu: energiatehokkaan rakentamisen pioneerikunta<br />Tulokset ovat erittäin rohkaisevia: Oulussa rakennetaan energiatehokkaammin kuin missään muussa kunnassa. 97 % uusista pientaloista on matalaenergiataloja. ”Oulussa ollaan 4-5 vuotta muuta Suomea edellä. Tämä on hyvää harjoitusta, kun määräykset kiristyvät. Helpompi olla etunojassa.”<br /> <br />Pekka kiertää puhumassa myös muissa kunnissa. Energialähettiläs.<br />Kaupunki, tutkimuslaitokset ja rakennusvalvonta yhdessä<br />VTT, Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja rakennusvalvonta tekevät yhteistyötä. ”Kaupungin johto on saatava mukaan, kun lähdetään rakentamaan yli määräysten. Tarvitaan kaupungin strateginen linjaus – lupa ja käsky panostaa tähän.”Myös rakennuslautakunta on aktiivinen.Rahoitus Oulun kaupungilta ja yrityksiltä.<br />Luotettava ja riippumaton toimija<br />Rakentaminen ja sen valinnat on perinteisesti puettu vaikeisiin muotoihin; Ihmiset menevät sekaisin monista termeistä ja toimijoista. Kaupallinen puoli ajaa omaa asiaansa. Rakennusvalvonta on riippumaton ja luotettava taho, joka ei myy mitään. Rakennusvalvonta myöntää myös luvat jokaiseen työmaahan ja sillä on näin ollen valtuudet asettaa ehtoja.<br />Mistä tietoa<br />”Tyhjästä lähdettiin, mutta innostus oli suurta!” Taustalla Pekan omat kokemukset ja kyselyt, kirjallisuustutkimusta sekä pientä benchmarkkausta (LEED-sertifiointi-systeemi Amerikassa). Rakentamisen mallia myös Euroopasta, mutta suomalaisiin rakentamisen reunaehtoihin ja – kulttuuriiin soveltaen.<br />Osallistaminen<br />Toteutus<br />Starttaus<br />Asenteet<br />Seuranta+viestintä<br />
    9. 9. Jalkautustarinat | Ekokyläprojekti<br />Ehkä projektien läpiviennin pitää rakentua siihen että asiat muuttuu ympärillä ja pitää löytää uusia ratkaisuja. Ensimmäiseksi kunnassa kysytään että mitä maksaa ja kuka maksaa ja tuoko velvoitteita lisää kunnille. Siinä ollaan melkein hysteerisiä. Kunnille voi ainoastaan lainsäädännöllä antaa uusia tehtäviä.<br />Päähenkilöt: Osuukunta<br />Taustavaikuttajat:ei tule esille <br />Tapahtumapaikka: ----<br />Ajankohta: 2003 -> (nykytila: ehkä pysähtynyt)<br />Starttaus:<br />Osuuskunta ( selvästi yksityiset ihmiset sen takana) startanneet projektin, jossa haluavat perustaa ekologisista arvoista kiinnostuneille ihmisille kylän kuntaan.<br />Lähtökohta:<br />Kunnalla on kovat kasvupaineet ja ovat hyvin talouspainotteinen kunta. Kertoo esimerkiksi suunnitteilla olevan ostoskeskusalueen: ”Ympäristöministeriön mielestä kauppakeskus on yhdyskuntarakentamista hajottava hanke, meidän mielestä se on 6000 työpaikkaa ja 15 000 uutta asukasta.<br />Toteutus:<br />Kunta ei ole muuten osallistunut projektiin. Kunnanjohtaja kertoo, että hanke on nyt vastatuulessa ja päätöksenteossa on tullut mitta täyteen, kun ”eivät ole saaneet tontteja myytyä ja energiaratkaisut eivät ole konkretisoituneet. On huonosti organisoitu”. Alueen energialähteeksi on ollut suunnitteilla ekologinen lämpölaitos, mutta sen toteuttamiseen ei ole ollut rahaa, kun tulevia asukkaita ei ole saatu sitoutettua.<br />Seuranta ja viestintä:<br />Kunnanjohtaja kommentoi lopputulemaa: ”On varmasti lähtökohtaisesti ihan ekologisista arvoista lähtenyt liikkeelle, sillä ei todellakaan ole kenellekään bisnestä. Organisointi ei ole vain yhdistynyt hyviin ideoihin. Pitää olla jämäkkä ja tarkkaa liiketoimintasuunnitelma. Tämä on yksilökeskeinen maailma, jokainen haluaa tehdä sellaisen talon kuin omassa haavemaailmassaan on kuvitellut eikä hän halua ottaa tiukkoja määräyksiä mistä materiaaleista se tulee tehdä. Varmasti on vilpittömiä arvoja, jotka eivät vain käytännön elämän kanssa sovi yhteen. Ei olla tehty tiukkoja kaavoituksia tai määräyksiä että asuntojen tulisi liittyä tähän lämpölaitokseen.”<br />Kunnan osallistuminen:<br />Kunta on tehnyt ekokylälle varauksen kaavoitukseen. ”Se on sellainen alue että kun sen ekokylän varaus loppuu, niin monet haluaisivat ostaa sen tontin”.<br />Ekologisuuden asema:<br />Vihreys, ekologisuus on selvästi vihreän edustajan harteilla: on enemmän vastapoolissa”. Joskin kuvaa että ympäristöarvoihin on alettu kiinnittää huomiota.<br />Osallistaminen<br />Toteutus<br />Starttaus<br />Asenteet<br />Seuranta+viestintä<br />
    10. 10. Jalkautustarinat | Muut<br />Keskeneräinenjalkautustarina<br />Puolittain onnistunut jalkautustarina<br />XX:n jatkuvuus, se on murhe. Toivoisin kovasti , että se menisi eteenpäin. Mutta mitä, jos joku ei olekaan kiinnostunut siitä. Itse olen 10 vuotta sitä pyöritellyt. Tämä on mitättömän pieni organisaatio, pitäisi olla enemmän omaa väkeä kanssa, ulkopuolisvetoisessa projektissa asia lähtee lapasesta. <br />"Täälläxx:llaon voimassa Pohjois-Siperialainen jätteenkuljetustapa - villi ja vapaa systeemi, jossa jokainen saa itse valita kuljetusfirmansa. Me lähdettiin ajamaan keskitettyä mallia, jossa selvitään vähemmillä kuljetuksilla. Kaksi kertaa ne on jo äänestäneet. Muut kunnat ovat lähteneet mukaan, muttaxxx:llahaluavat suosia paikallisia yrittäjiä."<br />
    11. 11. €™★<br />Ekoprojektien jalkautus| Kulmakivet<br /><ul><li>Taloudelliset taustadriverit(esim. Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja konkreettisesti työllistävä vaikutus)
    12. 12. Tulokset nähtävissä Euroina
    13. 13. Kaikkien saavutettavat ja ymmärrettävät toimintamallit: kansanomaisiksi pilkotut
    14. 14. Arvottaminen lähellä kuntalaista (esim. jokaisella on ollut lähipiirissään työtön)
    15. 15. Selkeät tavoitteet tai vain yksi tavoite: hiilineutraalisuus, jonka ohessa toteutetaan laajasti tätä tukevia projekteja.</li></ul>Konkretia, yrittäjyys<br /><ul><li>Tulosten todennettavuus eri tahoille: kuntalaisille, yrittäjille ja päättäjille.
    16. 16. Tuki mittareiden rakentamiseen: HINKU-hanke + mittausyritykset (kuten Oras Oy, BaseN)
    17. 17. Mittarit helppokäyttöisiä ja verkossa: kaikkien käytettävissä, sekä kokoavia että yksityiskohtaisia mittareita.
    18. 18. Mittarit tai pisteytys konkretisoivat tavoitteen ja niiden avulla tavoitetason nosto mahdollista (esim. Oulun rakennustason luokittelu; 1-tähti on vähimmäismääräysten mukaisuus ja 5 maksimi, valitun tason keskiarvo 3-4 tähteä!)</li></ul>Mitattavuus<br /><ul><li>Noviisin, mutta kiinnostuneen yrityksen aktiivinen verkoittaminen kunnan muuhun (eko)yritysmaailmaan
    19. 19. Työskentely yrittäjien kanssa tiivistä, jatkuvaa ja kokonaisvaltaista. Kynnys kaupunginjohtajan juttusille matala.
    20. 20. Laajan kohderyhmän osallistaminen pitkäkatseisesti: asukasyhdistykset, yrittäjät ja koulut yms.
    21. 21. Kuntalaisten osallistaminen: kuntalaiskyselyt ja vihreät aloitteet</li></ul>Osallistaminen, innostaminen<br /><ul><li>Ei erillisiä projekteja – jäävät helposti yksittäisiksi
    22. 22. Vihreys kaupungin strategisena linjauksena: toimii backuppina neuvotteluissa - ”kaupungin tahtotila”
    23. 23. Ympäristöstrategian tulee läpileikata koko kaupungin strategian – muuten jää erilliseksi ja paperille
    24. 24. Vihreä talous laajassa mittakaavassa: sitominen Suomen kilpailukykyyn
    25. 25. Kokonaisvaltaiset tavoitteet: Porvoon energiakaava esikuvana</li></ul>Kokonaisvaltainen strategia<br /><ul><li>Usko, että tietoisuutta lisäämällä ekologisuus nousee valintakriteeriksi, sen näkeminen trendikkäänä, ajanhengen muk.
    26. 26. Paikallislehdistön valjastaminen: esimerkiksi UKIssa kirjoittaa HINKU-projektista viikoittain
    27. 27. Yritykset ymmärtävät imagoedun, erityisesti haasteellisen imagon yrittäjät (kuten jätehuolto)
    28. 28. Ekologisuus näkyy valintakriteerinä jo nuoremmassa väestössä ja ohjaa heidän työpaikka/opiskeluvalintoja (sähköauto…)
    29. 29. Ekologisuuden hyödyntäminen kunnan yritysten rahoituspäätöksissä
    30. 30. WOM:n valjastaminen, teot puhuvat tehokkaimmin puolestaan: ”Yrityksen kertovat toisilleen että UKI on hyvä paikka”</li></ul>Median ja imagon hyödyntäminen<br />Keskeneräisyyden sietäminen<br /><ul><li>Matkanvarrella oppiminen, itse kokeilu
    31. 31. Tavoitteen paloittelu ja askelten otto yksi kerrallaan (vaikka kokonaisuus ei olisi täysin hahmottunut)
    32. 32. Turha ruveta odottelemaan-asenne</li></li></ul><li>+pxNM¿<br />Ekoprojektien jalkautus| Esteet<br /><ul><li>Järjestelmä raahaa perässä (mm. lainsäädäntö) . Viranomaisiin vaikuttaminen vaikeaa ja hidasta. (esim.UKI-TKU juna)
    33. 33. Kompetenttien tekijöiden pula.
    34. 34. Yrittäjien aikajänne merkittävästi lyhyempi kuin järjestelmän tai esim. rahoittajien.
    35. 35. Eteneminen kaavoituksen kautta on hidasta, kestää vuosia (esim.Hennan alue)
    36. 36. Virkamiehet kiireisiä: ”meillä on paljon muutakin työtä” ja Luottamusmiehet laiskoja: ”olin järjestänyt heille mahdollisuuden osallistua kalliiseen seminaariin, kukaan ei lähtenyt.”</li></ul>Resurssipula, sitoutuminen<br /><ul><li>Varman tiedon puute, mm. passiivitaloja ei suositella kun niistä ei tiedetä riittävästi
    37. 37. Moniulotteinen tieto: hiilijalanjäljenkin määrittäminen on vaikeaa ja sen voi tehdä monella tavalla
    38. 38. Väärien linjojen oikaisut ja toimintakulttuurin muutokset vievät aikaa: esim. biojätteen poltto
    39. 39. Haasteita tiedon löytymisessä: säädösten noudattaminen ja niiden soveltaminen ei aivan yksinkertaista
    40. 40. Edelläkävijyyden hinta: oppia saa vain oman toiminnan kautta.
    41. 41. Yliopistoja ei kuunnella: kaikki vihreä kehitys nähdään kunnassa ylimääräisenä työnä tai kuluna</li></ul>Puutteet asiantuntemuksessa<br />Kokonaisajattelun ja tulevaisuus-näkökulman puute<br /><ul><li>Irrallisen innovaatiotoiminnan tukeminen ei johda kokonaisvaltaiseen muutoksiin eikä varmuudella pitkäaikaisiin vaikutuksiin
    42. 42. Tulevaisuusnäkökulman puute: ”Kuinka voisi ymmärtää tulevaisuuden mittakaavoja (esim. Vihdin Ideapark)
    43. 43. Yritysten mittakaava- ja organisointikyvyn puutteet: projektit ulottuvat laajalle, mm. ekokylä+lämpölaitoksen suunnittelu
    44. 44. CO2-laskelmat oat vain pisara meressä, niiden merkitys esim. yritykselle on äärettömän pieni.</li></ul>Konkreettisten toimien puute<br /><ul><li>Kunnan läpivientikyvyn puutteet: ”Kunnat ovat hyviä käynnistämään ja suunnittelemaan, mutta puolessa välissä saatetaan huomata ettei homma toimi ja kukaan ei tiedä miksi.” ”Kunnissa ollaan hyviä tekemään papereita mutta siihen se jääkin”
    45. 45. Yliopistotutkimus on liian kaukana todellisuudesta ja esim. lainsäädännöstä (esim. aalto yliopiston maakäytön proffa)</li></ul>Yritysten suhde kuntaan<br /><ul><li>Kuntien ja yritysten yhteistyössä suuria eroja: ”eihän kaupunki voi vaikuttaa Stora Ensoon” vs. ”Kaupungilta saa apua jopa rahoitushakemusten täyttämisessä, kaavoituksella voi ohjailla yrityksiä yms.”
    46. 46. Vertailua löytyy kuntien välillä – löytyykö yritysten välillä, jotka ovat keskiössä ekoprojektien jalkautuksessa?
    47. 47. Vaikeaa päästää irti vanhasta: ”Tärkeää on säilyttää pienen kaupungin tunnelma ja ihmisen mittakaava”
    48. 48. Vaikeus hahmoitta projektin merkitystä: ekoprojektit=vihreä puolue: ”Vihreät ovat menneet liian pitkälle”-asenne, ajatusmallissa vain ”vihreät” edistävät ekoprojekteja
    49. 49. Kuntaliitoksen sisäiset valtataistelut jyränneet vihreiden projektien edistämisen
    50. 50. Kuntalaisten valitukset (mm. tuulivoiman suhteen) – kuitenkin melko vähän.
    51. 51. Kateus (jota ei myönnetä, eikä voida näin ottaa hyvää esimerkkiä onnistumisista)</li></ul>Muutosvastaisuus<br />
    52. 52. Päähavainnot haastatteluista | Lähiratkaisujen asema<br />Projektin erityistavoitteen (ekotehokkaiden lähienergiaratkaisuja, biotaloushybridejä ja vihreän paikallistalouden mahdollistavaa maankäytön suunnittelu kunnissa) käsittely jäi haastatteluissa marginaaliseksi:<br />Lähiratkaisut:<br />…eivät taipuneet luonnostaan kenenkään haastateltavan suuhun. Kukaan ei ottanut asiaa oma-aloitteisesti esille!<br />...eivät auenneet: “Mitä se sitten tarkoittaisi..?”<br />...jäävät vilpittömiksi arvoiksi, jotka eivät sovi käytännön elämän kanssa yhteen.<br />… herättivät lisäksi ristiriitaisia tunteita. <br />”Ei me voida vastustaa kahden auton talouksia. Omakotitalon ja väljän asumisen vuoksihan ne ihmiset tänne xx:lle muuttavat.”<br />(Miten lähiruoka näkyy kaavoituksessa?)<br />” …on tullut esiin, sellainen mahdollisuus voi olla, mutsit kun rupee katselemaan ympärille, mitähän se lähiruoka on. Mitä täällä oikeastaan on? Ellei sitä ruveta erikseen tekemään, ei sitä ole. On maataloutta paljon ympärillä, ne vois erikoistua. Mutta ei ne näe, todennäköisesti kun ei ole ollut kysyntää. On maatalouden suuntautumisesta kiinni. Ei liity kaavoitukseen."<br />”Tiivis, korkea kerrostalorakentaminen rikkoo mielestäni ’ihmisen mittakaavaa’.” <br />
    53. 53. KUNTAPÄÄTTÄJIEN EKOLOGISUUSULOTTUVUUKSIA<br />
    54. 54. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Projektien läpivienti<br />Osallistaminen<br />Toteutus<br />Starttaus<br />Asenteet<br />Seuranta+viestintä<br />
    55. 55. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Asenteet<br />Osallistaminen<br />Toteutus<br />Starttaus<br />Asenteet<br />Seuranta+viestintä<br />Kestävä kehitys ja ekologisuus ymmärretään kapeasti luonnon ja erityisesti ehjien, ilmeeltään vehreiden maisemien säilyttämisenä.<br />Kestävä kehitys ja ekologisuus nähdään pysyvänä toimintamallina, jossa kyseiset arvot ovat mukana kaikessa päätöksenteossa<br />Vihreyden arvo tuo valintoihin myös konkreettista lisäarvoa (esim. imago, kulusäästöt…)<br />Vihreys on aina extraa, valinta joka on tehty, ja joka tuo ylimääräistä jo toimivaan asiaan. Se ei tuo mitään muuta kuin hyvän mielen.<br />Kestävän kehityksen linjaukset ovat satsausta tulevaan<br />Vihreys on vain teknisluontoisia standardeja ja hyviä käytäntöjä joiden mukaan tulisi toimia<br />Kestävä kehitys ei ole kehitysagendalla. Parhaimmillaankin se on vain sävy, useimmiten kuitenkin rajoite ja lisäkustannus, joka tulee huomioida kun joudutaan muuttamaan nykyistä mallia<br />Kestävä kehitys on kunnan ykkösagenda lukuisilla toiminta-alueilla<br />Pakollista<br />Vapaaehtoista<br />
    56. 56. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Starttaus<br />Osallistaminen<br />Toteutus<br />Starttaus<br />Asenteet<br />Seuranta+viestintä<br />Yksi lainsäädännön tuomista haasteista<br />Vaihtoehto kunnan elinvoimaisuuden ylläpitoon<br />Proaktiivisuus, oma-aloitteisuus<br />Reaktiivisuus, muiden toimintaan reagoiminen<br />Etulinjassa, tuulen halkoja<br />Peesailija, odotellaan muiden näyttöjä<br />Suuryritysten rooli on olla edelläkävijä ympäristöasioissa<br />Kunnan rooli on olla edelläkävijä ympäristöasioissa<br />Jokaiseen innovaatioon ei kannata lähteä mukaan ennen kuin ne on todistettu toimiviksi: ajantuhlausta, ei resursseja.<br />Pilottihankkeisiin vain mukaan!<br />
    57. 57. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Osallistaminen<br />Osallistaminen<br />Toteutus<br />Starttaus<br />Asenteet<br />Seuranta+viestintä<br />Yksinpuurtaja: vajaa osaamisverkosto, parhaimmillaankin vain ajoittainen yhteys.<br />Verkottunut: toimivat ja aktiiviset yhteydet muihin saman asian ihmiseen<br />Pysyvä ekoasioiden ympärille rakentunut, keskenään keskusteleva ja innostunut organisaatio<br />Yksittäisten ihmisten aktiivisuus, osaaminen ja päätöksenteko hajallaan, vaikeuksia saada päätöksiä aikaiseksi kun asiantuntijat ja päättäjät eivät ole jatkuvasti tekemisissä.<br />Ekologisuus kokonaislinjana tai kantavana ajatuksena: mukana kaikessa ja kaikkien toiminnassa<br />Ekologisuus tapaus- tai hankekohtaisena organisoitumisena, yhteistyö kestävää kehitystä ajavien tahojen kanssa parhaimmillaankin vain ajoittaista<br />Kunnan tehtävänä on aktiivisesti ”haksauttaa” kuntalaisia ekologisten valintojen pariin ja viedä yrityksiä eteenpäin<br />Kunnan rooli ei ole tiedottaa ja ohjata kuntalaisia tai yrityksiä ekovalinnoista<br />Kunnan virkamies ei voi kuin istua samaan pöytään yrittäjän kanssa kun häntä jo epäillään lahjuksista.<br />Kunnanjohtajan valta-asemassa ei tarvitse aina odottaa valtuuston päätöksiä vaan voi olla itse aktiivisesti yhteydessä kenttään on <br />Kunnalta konkreettista apua yrittäjille, mm. rahoitushakemusten teossa<br />Yritykset pärjää omillaan<br />
    58. 58. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Toteutus<br />Osallistaminen<br />Toteutus<br />Starttaus<br />Asenteet<br />Seuranta+viestintä<br />Kestävä kehitys on lisävivahde, ehkä vain rajoite, joka tulee huomioida <br />Kaupungin strateginen linjaus, jota hyödynnetään vipuvartena<br />Lakisääteiset määrittelyt eivät riitä ekologisten ratkaisujen tasonmäärittelyyn (toteutus alusta alkaen kovempien tavoitteiden kautta)<br />Toiminnan perusteet lakisääteisiä, mikä määrittää ekologisten ratkaisujen tason.<br />Monitahoinen, laaja ja toimiva jalkauttamisen tahtotila ja eteneminen<br />Onnistumiset yhden tahon varassa: yrittäjät, ekorakentaminen<br />Ekologisuus on teoreettisista<br />Ekologisuus on käytäntöä<br />”Tietoa ei ole vielä riittävästi, tieto on ristiriitaista, ei voi vielä ottaa kantaa tai jatkaa tätä projektia”-perustelut.<br />Uskallusta toimia ja jatkaa projekteja ennen kuin kaikki faktat ja keinot ovat selvillä: ”asiat selviävät matkan varrella”<br />Kestävä kehitys ylemmäntason päätöksentekijöiden agendalla<br />Vastuu delegoitu hajalleen kunnan organisaatiossa, alempien päätöksentekotasojen pikkupomoille.<br />
    59. 59. Kuntapäättäjien ulottuvuuksia | Seuranta+viestintä<br />Osallistaminen<br />Toteutus<br />Starttaus<br />Asenteet<br />Seuranta+viestintä<br />Perstuntumalla<br />Mittariohjauksella <br />Välietappitavotteiden asettaminen konkreettisiksi + niiden jatkuva seuranta ja tuloksista viestiminen<br />Hyviä ja innostuneita aloituksia, puolessa välissä huomataan ettei homma toimi ja kukaan ei tiedä mistä se johtuu.<br />Sankaritekoja ja tarinoita. Jotain mistä voi olla ylpeä<br />Puurtamista, ei näkyvää toimintaa eikä yleistä arvostusta<br />Taustalla tapahtuvaa, ei yleisessä tiedossa olevaa toimintaa<br />Näkyvää toimintaa jolla aktivoidaan myös yhteisöä: mm. paikallislehdet<br />Suljettujen ovien takana<br />Avoimuus mm. kansalaiskyselyiden avustuksella<br />
    60. 60. KUNTAPÄÄTTÄJIEN EKOPROFIILIT<br />
    61. 61. Profilointi | Ekologisuuden ulottuvuudet<br />Vihreys, ekologisuus, kestävä kehitys yms. merkitykseltään suuria päätöksenteossa<br />Ekologisuuden käsite moniulotteinen ja laaja<br />Ekologisuuden käsite suppea ja kärjistynyt<br />Vihreys, ekologisuus, kestävä kehitys yms. merkitykseltään vähäisempiä päätöksenteossa <br />
    62. 62. Ekoprojektien jalkautus | Kunnan päättäjien roolit<br />KATALYSAATTORI<br />Tuo oman innostuksena ja valta-aseman yhdistämään eri tahot<br />YHTEENTUOJA<br />Tuo eritahot yhteen<br />KONKRETISOIJA<br />Tekemistä, ei vain suunnittelua<br />KESKUSTELUN HERÄTTÄJÄ 1<br />Ekotaideprojektille pitää saada lehtitilaa<br />LUONNON SUOJELIJA<br />Lepakkojen pelastaminen<br />PROVOISOIJA<br />Kunnan-valtuutetuille polkupyörät<br />ASIANTUNTIJA<br />Olen ollut aktiivisesti mukana turve-tutkimuksessa<br />LÄPIVIEJÄ<br />Katsoo ja vie henkilökohtaisesti aloittamansa asiat läpi<br />KOORDINOIJA<br />Pitää langat käsissä tai delegoinut tämän jollekin<br />YRITTÄJÄVETURI <br />Vaikuttaminen yrittäjiin kokoaikaista, säännöllistä ja jatkuvaa<br />OPPIJA<br />Aloittaa ennen kuin tietää mitä lopputulema on<br />KESKUSTELUN HERÄTTÄJÄ 2<br />Parhaat ideat syntyvät vilkkaasta keskustelusta<br />TAITEILIJA<br />Virkatut pitsipenikset<br />AKTIVISTI<br />Osallistun aktiivisesti amnestyn toimintaan<br />KEHITYS-IDEOIJA<br />Mitä jos perustettaisiin lintulautta <br />HUMANISTI<br />En minä luvuista tiedä mitään<br />TYYTYVÄINEN<br />Suomessahan on kaikki niin puhdasta<br />VASTUSTAJA<br />Tänne muuttaneiden motiivina on suuri omakotitalo<br />ELINVOIMAISUUDEN YLLÄPITÄJÄ<br />Tärkeintä on saada kuntaan verotuloja<br />EPÄILIJÄ<br />Ilmaston-lämpeneminen on maapallon normaalia vaihtelua<br />KOKOAJA<br />Tiedon ja raporttien kokoaja ja eteenpäin läheettäjä<br />OHJAAJA<br />Tiedonjakaja, ei usein kenttäkokemusta<br />BUDJETOIJA<br />Kuinka paljon kuluja?<br />LUENNOITSIJA<br />Hyvien tulosten esitelmöijä.<br />TUTKIJA<br />Omaan aihealueensa perehtyminen paperilla.<br />PROJEKTI-PÄÄLLIKKÖ<br />Liian vähän valtaa tehdä oikeita päätöksiä<br />LUONNON-KAUNEUDEN SÄILYTTÄJÄ<br />Vihreä nurmikko on todella kaunista<br />VALVOJA<br />Ylhäältä alaspäin seuraaja<br />ALOITTAJA<br />Muttei lopettaja<br />MAISEMAN VAALIJA<br />Tuulivoima rikkoo <br />NAURESKELIJA<br />Aliarvottaa ekoprojektit ja niihin osallistuvat tahot<br />RETTELÖITSIJÄ<br />Ajaa voimallisestikin omia tarkoitusperiään<br />
    63. 63. Lauseentäydennystehtävä | Ekologisuus kunnassani…<br />.. merkitsee kokonaisekologisuutta, joka kattaa kaikki kaupungin toiminnot<br />….on kuin tyhjille seinille huutelisi.<br />… on yksi arvonäkökulma.<br />….näkyy sanana hyvin harvoin päätöksenteon yhteydessä.<br />
    64. 64. Lauseentäydennystehtävä | Kaavoituksen…<br />…kautta eteneminen on hidasta, mutta välttämätöntä.<br />…monimutkaisuus.<br />…merkitys on jatkossa entisestään korostumassa ilmastomuutoksen hillintää ajatellen.<br /> …tulisi säilyttää kaupunkimme vihreys.<br />
    65. 65. Lauseentäydennystehtävä | Toivon…<br />..ettei ilmastonmuutoskeskustelu ja siinä toimiminen ei johda pelkkien näennäisten yhteistyöallianssien kokouksiin, vaan todellisiin ja konkreettisiin tuloksiin, jotka ovat myös todennettavissa.<br />…voivani vaikuttaa poliittisesti myönteisiin, ekologisiin asenteisiin.<br />…että ympäristöpolitiikka on kaupunkia ohjaava strateginen näkökulma, jonka painoarvo ymmärretään ja jossa kauaskatseisetkaan<br />visionääriset tavoitteet eivät ole päättäjille vieraita.<br />….rauhallisia aikoja. <br />
    66. 66. Profilointi | Kuntapäättäjien ekoprofiilit<br />Viherpiipertäjä<br />PrOMOOttori<br />”Kaasu”<br />”Wunderbaum”<br />”Jarru”<br />”Ilmansuodatin”<br />sorakeisari<br />Ekologiaa paperilla<br />
    67. 67. Profilointi | Kuntapäättäjien ekoprofiilit<br />Promoottori: ”Pitää valjastaa kaikki mukaan”<br /><ul><li>Ekologia on mitattavaa toimintaa
    68. 68. Nyt on toimittava, sillä meidän kaikkien tulee muuttaa omaa toimintaamme ekologisemmaksi
    69. 69. Yksin muutosta ei voi saada aikaan, pitää valjastaa kaikki tahot ja toimijat mukaan.
    70. 70. Valmis itse panostamaan omaa aikaa ja vaivaa.
    71. 71. Hakee onnistumisen kokemuksia omalla työllään.
    72. 72. Tehokas verkottuja: Tuntee kaikki ja kaikki tietää, mitä asiaa ajaa. Menestys saa kunnioitusta, vaikka ei jakaisi asiaa.</li></ul>Yhden asian edistäminen: ”Oman aatteen tyrkyttäjät”<br /><ul><li>Sirpalemainen näkemys.
    73. 73. Saanut aikaan vihamiehiä, itselle ja asialleen.
    74. 74. Pieni päätäntävalta, syrjässä päätöksenteon piireistä
    75. 75. Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet, ei ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyy muihin asioihin.
    76. 76. Outous ja ulkopuolisuus: homo taiteilija, jonka teoksissa on virkattuja peniksiä. Monelle muulle vaikeaa identifioitua samaan porukkaan.</li></ul>Vehreys: ”Suomessahan on jo puhdas luonto”<br /><ul><li>Ekologisuus on uhka tai ainakin riippakivi omalle toiminnalle ja päätäntävallalle.
    77. 77. Yrittäjyys ja pragmaattinen suhtautuminen ympäristöön.
    78. 78. Siisteys, luonnon kauneus, ”Puhtaan” luonnon läheisyys.
    79. 79. Ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin.
    80. 80. ”Ei mun takapihalla”, mutta lähellä ja piilossa on ihan ok.
    81. 81. Yrittämisen ja työpaikkojen puolustaja: oman edun mukainen päätöksenteko on puettu kaikkien eduksi.</li></ul>Suunnitelmia: ”Asioita pitää saada käsittelyyn”<br /><ul><li>”Yksi tärkeistä päätöksenteon arvopohjista”
    82. 82. Ei halua tyrkyttää ekologisia asioita
    83. 83. Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-projekteja
    84. 84. Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen tavoitetaso)
    85. 85. Teoreettisuus: selvityksiä ja taustatutkimuksia ja suunnitelmia.
    86. 86. Käsitteellinen ekologia.
    87. 87. Enemmän sutinaa kuin tuloksia: Pitää olla raportoitavaa ja yhteyksiä, joita voi esitellä muille päättäjäkollegoille.</li></li></ul><li>Profilointi | Kuntapäättäjien ekoprofiilit<br />Viherpiipertäjä<br />PrOMOOttori<br />”Kaasu”<br />”Wunderbaum”<br />Yhteistä: maisemat, luonto säilyttäminen<br />Pyrkii aktivoimaan oikeisiin toimiin<br />Vastapoolit, jotka eivät keskustele<br />Kaupankäyntiä, kompromisseja<br />”Jarru”<br />”Ilmansuodatin”<br />sorakeisari<br />Ekologiaa paperilla<br />
    88. 88. Profiili | Promoottori<br />Promoottori on tehokas verkottuja.<br /><ul><li>Hän tuntee sekä kaupungin tahot että yrityspuolen, ja on itse asemassa, jossa häntä kuunnellaan. </li></ul>Promoottorilla on kokonaisvaltainen näkemys ja suuri missio. <br /><ul><li>Hän kuitenkin onnistuu pukemaan ne konkreettiseen ja helposti lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon. </li></ul>Hän haluaa ja saa aikaan mitattavia tuloksia. <br /><ul><li>Tulokset puhuvat puolestaan ja menestys synnyttää kunnioitusta, vaikka kaikki eivät jakaisikaan promoottorin ajamaa asiaa.</li></ul>pieni osuus<br />AVAINSANAT<br />Ekokunta, hiilijalanjälki, energiatehokkuus, mittausjärjestelmä, kestävyys, ilmastonmuutos, HINKU, aktivointi, tuulivoima, omavaraisuus, verkottuminen, viestiminen, yrittäjät, elinkeino, talous. <br />EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN KULMAKIVET<br /><ul><li>Promoottori on edelläkävijä, joka on innostanut myös muut tahot ja toimijat asiansa taakse.
    89. 89. Vihreän talouden hankkeiden konkreettisuus, mitattavuus, osoitettavissa oleva hyöty ja mukana olevien verkottuminen varmistavat menestyksen.
    90. 90. Promoottori ymmärtää yleisöään: hän pukee asiansa helposti lähestyttävään ja ymmärrettävään muotoon ja osaa ”myydä” ideansa.
    91. 91. Promoottorien valjastaminen lähettiläiksi ja esimerkeiksi rohkaisisi myös muita samalle tielle. Promoottori pelaa myös persoonallaan, joten heidän viestinsä välittyy parhaiten kohtaamisissa – heidät pitää saada kokea. ”Opintoretket”, tutustumisvierailut tai luennot ovat siis paras tapa jakaa promoottorin kokemuksia.</li></ul>TOIMINTAMALLI JA ROOLI<br /><ul><li>Promoottori on usein lähtökohtaisesti vaikutusvaltaisessa asemassa, portinvartijana (kaupunginjohtaja, lupia myöntävä virkamies jne).
    92. 92. ”Yksin muutosta ei voi saada aikaan: Pitää valjastaa kaikki mukaan!”
    93. 93. Ymmärtää linkittää ekologian helpommin lähestyttäviin arvoihin: taloudellinen kasvu, uudet työpaikat, kestävä rakentaminen, energiatehokkuus ym. Ei välttämättä myy ekologisuutta ympäristökulmalla, vaikka itse pitäisikin sitä ydinarvona.</li></ul>EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN ESTEET<br /><ul><li>Promoottori tarvitsee jotain konkreettista asiansa taakse. Taustalla usein pitkäkestoista tutkimustyötä tai oikeanlaisia taustajoukkoja.
    94. 94. Promoottorin on oltava asemassa, jossa hänelle on valtuuksia lähteä viemään asiaa eteenpäin.
    95. 95. Menestys voi synnyttää kateutta ja vastavoimia, jotka promoottorin on onnistuttava kääntämään puolelleen tai ainakin taltutettava.</li></li></ul><li>Profiili | Ekologiaa paperilla<br />Ympäristönäkökulma löytyy, jos on tarvetta<br /><ul><li>Kunhan se ei ole ristiriidassa muiden poliittisten intressien kanssa.</li></ul>Kaupungin ilmastostrategiakin löytyy<br /><ul><li>Pienen etsiskelyn jälkeen kaapin pohjalta. </li></ul>Ohjelmia, kartoituksia ja sopimuksia tehdään<br /><ul><li>Mutta ne ovat irrallaan muusta päätöksenteosta.
    96. 96. Vihreä talous ja lähiratkaisut pysyvät marginaalissa.</li></ul>suuriosuus<br />AVAINSANAT<br />Strategia, linjaus, ilmasto-ohjelma, ongelmien kartoitus, kestävä kehitys, valvonta, lautakuntien päätökset, energiansäästösopimus, hiilidioksidi-päästöt, ympäristötavoite, raportti, selvitys, ilmasto-seminaari, virkamies, toimintamalli.<br />EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN KULMAKIVET<br /><ul><li>Vihreän talouden projektien linkittäminen osaksi kokonaisvaltaista kaupunkisuunnittelua ja käytännön toteutusta.
    97. 97. Ympäristöarvojen tuominen osaksi päätöksentekoa. Päätösten ympäristökytkösten näkyväksi tekeminen.
    98. 98. Vihreän talouden konkretisoiminen: tavoitteet, edut, hyödyt, voitot, menestystarinat ym.</li></ul>EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN ESTEET<br /><ul><li>Vihreä talous jää suunnitelmien ja taustatutkimusten tasolle: ”Asioita pitää saada käsittelyyn”.
    99. 99. Yleisen tason ”sanahelinä”: ”Ekologisuus on yksi tärkeistä päätöksenteon arvopohjista”
    100. 100. Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-projekteja, jotka erillään päätöksenteon keskiöstä.
    101. 101. Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen tavoitetaso).
    102. 102. Teoreettisuus ja käsitteellinen ekologia.
    103. 103. Vihreydestä puhuminen ongelmallista. Kytkökset puoluepolitiikkaan (Vihreä Puolue).</li></ul>TOIMINTAMALLI JA ROOLI<br /><ul><li>”Ekologiaa paperilla” -päättäjä on tietoinen kasvavista vaatimuksista ottaa ekologiset aspektit päätöksenteon kriteereiksi. Hän vastaa haasteeseen laadituttamalla strategioita, linjauksia ja kartoituksia. Näiden jalkauttaminen ja yhdistäminen muuhun päätöksentekoon on haasteellista.
    104. 104. On usein korkeassa ja päättävässä asemassa, jolloin joutuu ottamaan useita eri näkökulmia ja intressejä huomioon.
    105. 105. Ympäristönäkökulma ”pakollinen paha”, joka jää helposti alisteiseksi muille päätöksenteon arvoille.</li></li></ul><li>Profiili | Viherpiipertäjä<br />Viherpiipertäjä on ”luontoihmisiä” perinteisessä mielessä<br /><ul><li>Hän identifioi itsensä ensisijaisesti ympäristönsuojelijaksi. </li></ul>Agendalla luonnonympäristö<br /><ul><li>Luonnonympäristön säilyttäminen, metsien tai eläinlajien suojelu tai ”ekotaiteen” edistäminen. </li></ul>Kunnallisten päättäjien ”outo lintu”<br /><ul><li>Kehittelee omia ideoitaan ja irrallisia ekohankkeitaan saamatta kuitenkaan juurikaan vastakaikua.</li></ul>pieni osuus<br />AVAINSANAT<br />Ympäristönsuojelu, vihreys, aate, uhanalaisuus, luonnonympäristöt, luonnonläheisyys, säilyttäminen, metsien suojelu, kasvihuonepäästöt, luonnon monimuotoisuus, ympäristötaidenäyttely <br />EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN KULMAKIVET<br /><ul><li>Paljon projekti-aihioita ja ideoita. Myös onnistuneita hankkeita, joista viestiminen nostaisi profiilia ja lisäisi myönteistä suhtautumista.
    106. 106. Yhteisen mission luominen kaupungin tasolla, kompromissien mahdollistaminen, erilaisten intressien yhteen tuominen.
    107. 107. Ekologisuuden käsitteen ja horisonttien laajentaminen
    108. 108. Viherpiipertäjä osaksi suurempia päätöksenteon linjoja ja oppimaan esimerkiksi käytännön yritystaloudesta: Ideointia uudessa kontekstissa.</li></ul>EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN ESTEET<br /><ul><li>Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet: Ei ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyvät muihin asioihin.
    109. 109. Kaupungin strategisiin linjauksiin, kokonaisvaltaiseen ekologiseen päätöksentekoon vaikuttaminen: Yksittäisten projektien linkittäminen osaksi ylätason strategisia linjauksia.
    110. 110. Vastakkainasettelu: Eri tasot eivät kohtaa, eikä yhteistä näkemystä ja agendaa ole. Viherpiipertäjä kokee olevansa yksin asiansa kanssa, eikä häntä kuunnella. ”Ikuiseen oppositioon” joutuminen.
    111. 111. Leimautuminen ja vihreän aatteen vesittäminen. Vihreys assosioituu viherpiipertäjiin ja marginalisoituu.</li></ul>TOIMINTAMALLI JA ROOLI<br /><ul><li>Viherpiipertäjä on ensisijaisesti ”luonnon asialla”. Muut arvot, kuten talouskasvu tai kunnan elinvoimaistaminen näyttäytyvät hänelle helposti vastakkaisina ja negatiivisina asioina. Hän ei kykene näkemään yhteyttä ekologisuuden ja terveen talouskasvun välillä.
    112. 112. Pieni päätäntävalta, marginaalisuus, syrjässä päätöksenteon piireistä.
    113. 113. Outous ja ulkopuolisuus: ”toiseus”.
    114. 114. Syyllistävä, yhden kulman lähestymistapa: ”Ympäristö tuhoutuu, eivätkä muut tee mitään!”</li></li></ul><li>Sorakeisari on vanhan maailman keskustapoliitikko <br /><ul><li>Ajaa yrittäjän ja elinkeinoelämän asiaa. </li></ul>Ympäristö eli luonto on ”hieno juttu” <br /><ul><li>Niin kauan kun luonnonvarat ovat vapaasti hyödynnettävissä ja ympäristöasiat eivät häiritse muuta päätöksentekoa. </li></ul>Ulkoistaa ympäristöasiat tehokkaasti<br /><ul><li>Vaikea ymmärtää puhetta ilmaston muutoksesta: ”Mitä se meihin liittyy?”
    115. 115. ”Suomessahan on niin puhdasta”
    116. 116. Itämeren tila sen sijaan huolettaa, sillä oma kesämökki sijaitsee saaristossa ja ”siellä se ongelma on silmin nähtävissä”. </li></ul>Profiili | Sorakeisari<br />suuriosuus<br />AVAINSANAT<br />Kulttuurimaisema, vehreys, yrittäjäystävällisyys, talouskasvu, NIMBY, puhdas luonto, ilmanlaatu, työpaikat, kestävä talous, golf-kentät, talousmetsä, vesistöjen happamoituminen, suomalaisuus.<br />EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN KULMAKIVET<br /><ul><li>Sorakeisaria on puhuteltava hänen omalla kielellään ja ymmärrettävä hänen lähtökohtiaan.
    117. 117. Osoittamalla, ettei vihreä talous uhkaa kunnan elinkeinoelämää, vaan päinvastoin virkistää sitä ja lisää työpaikkoja, sorakeisari on ”käännytettävissä”.
    118. 118. Sorakeisarilla on läheiset suhteet kunnan yrittäjiin, joten hänen kauttaan on mahdollista vaikuttaa heihin.
    119. 119. Miten kääntää vihreän talouden ja sorakeisarin intressit yhteneviksi?</li></ul>EKOPROJEKTIEN JALKAUTUKSEN ESTEET<br /><ul><li>Sorakeisari ei usko ilmastonmuutokseen tai ainakin se on kaukainen ja vaikeasti hahmottuva asia, joka ei itseä kosketa.
    120. 120. Ekologisuus on sorakeisarille yhtä kuin ympäristönsuojelu, joka taas assosioituu viherpiipertäjien kaltaisiin puuhastelijoihin.
    121. 121. Voimakkaat vastakkainasettelut ja ennakkoluulot: ”Mitä ne siellä Helsingissä luulevat tietävänsä meidän maaseutukunnan ihmisten asioista.”
    122. 122. Konkreettinen ajattelu: ”Sen, minkä näen, tiedän olevan olemassa.” Vihreän talouden mitattavuus, tuloksellisuus ja hyödyllisyys tehtävä näkyväksi.</li></ul>TOIMINTAMALLI JA ROOLI<br /><ul><li>Sorakeisarit ovat monessa kaupungissa käytännön valtaa pitävä eliitti. Yritysomistajina ja rahoittajina sekä henkilökohtaisten kytköstensä kautta heillä on monesti viimeinen sana sanottavanaan.
    123. 123. Vihreys koetaan näissä piireissä helposti uhkana: Se on ulkopuolinen intressi, joka sotkee Sorakeisarin golfkenttä-hankesuunnitelmat tai metsänhakkuut.
    124. 124. Sorakeisari kokee luonnon arvokkaana sen maisema-arvon tai hyötyarvon kautta, ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin</li></li></ul><li>Kommunikaatiotarpeet | Viesti menee perille kun…<br />Sorakeisari<br />Viherpiipertäjä<br />Ekologiaa paperilla<br />Promoottori<br />hieno esitys taipuheenvuoro<br />näkyvyys asialleja omalle työlle<br />omat eurot<br />luonnonsuojelu<br />päätöksiin vaikuttaa<br />yrittämisenedellytykset<br />samalla tavalla ajattelevien joukko<br />vakuuttavat raportit, joissa ‘oikeat asiat’<br />mitattavat tulokset<br />Viesti menee perille, kun..<br /><ul><li>esitystapa on vahvasti henkilövetoinen (sisältäen kertojan tai tarinan ”sankarin”).
    125. 125. siinä puhutaan suojelemisesta tai säilyttämisestä.
    126. 126. luonnonystävälle on varattu tarinassa tärkeä rooli</li></ul>Viesti menee perille, kun..<br /><ul><li>se on vahva taloudellinen menestystarina, eurot esillä.
    127. 127. siinä on selkeä, sovellettavissa oleva malli. Toteutustavan tulee olla esillä: miten asiat konkreettisesti tehtiin.
    128. 128. ei mennä vihreys edellä. Käännyttäminen ei onnistu. On käytettävä Sorakeisarin kieltä ja ymmärrettävä hänen vaikuttimiaan ja intressejään.</li></ul>Viesti menee perille, kun..<br /><ul><li>näkökulma on tuore ja tarina sisältää yllättäviäkin yhdistelmiä.
    129. 129. mittakaava on laajempi, koskien koko kuntaa tai alueellisesti jopa suurempaa aluetta.
    130. 130. haasteet on tuotu hyvin esille, samoin keinot, joilla ne voitettiin.
    131. 131. osallistuminen sisältää mahdollisuuden suuriin tekoihin ja kunniaan.</li></ul>Viesti menee perille, kun..<br /><ul><li>esimerkkicase on tunnettu ja tunnustettu; Jokainen, joka on perillä asioista, tuntee tämän tarinan.
    132. 132. menestystarinoita, joilla on selkeä luokittelu sisällön ja laajuuden suhteen.
    133. 133. tulokset ovat mitattavissa
    134. 134. case on sidottu säädöksiin tai laajempiin hankkeisiin, tai on osa jotain tunnettua ohjelmaa.</li></ul>Vaikuttavan viestinnän elementtejä<br />Kanava<br /><ul><li>Oman viiteryhmän /etujärjestöjen kanavat
    135. 135. Henkilökohtaiset kontaktit. Asiat hoituvat ”pöydän alta”: soitto tai tapaaminen tutun virkamiehen kanssa.</li></ul>Kanava<br /><ul><li>Lehdet
    136. 136. Järjestöt
    137. 137. Netti</li></ul>Kanava<br /><ul><li>Kuntapäättäjien tiedotuskanavat, esim. Kuntaliitto
    138. 138. Seminaarit
    139. 139. Valtuustosali
    140. 140. Netti</li></ul>Kanava<br /><ul><li>Vierailut, henkilökohtaiset kontaktit</li></ul>VIHREYS =<br /> energian säästö = taloudellisuus<br />VIHREYS = <br />puhtaus = imagovaltti<br />VIHREYS = <br />luonto = <br />monimuotoisuuden vaaliminen<br />VIHREYS =<br /> päästöjen hallinta = kansalliset säästötavoitteet<br />VIHREYS = <br />kestävä kehitys = elinvoimainen kunta<br />
    141. 141. Kommunikaatiotarpeet | Päätöksentekofoorumitekoasioissa<br />KAUPUNGINVALTUUSTO<br />Henkilökohtaiset, järjestö- ja luottamustoiminnan kautta solmitut suhteet johtoon. Itselle tärkeiden lautakuntien jäsen.<br />Sora-keisari<br />KAUPUNGINHALLITUS<br />Pyrkii viemään ekologia-agendaansa läpi mahdollisimman korkealla tasolla. <br />Ekologiaa paperilla<br />Kovat tavoitteet kunnan talouden parantamiseksi ekologian avulla. Yhdistää tekijät toisiinsa. <br />Pro-moottori<br />KAUPUNGINJOHTAJA<br />KAUPUNGIN LIIKELAITOS<br />LAUTAKUNTA<br />TEKNINENJOHTAJA<br />LAUTAKUNTA<br />KAUPUNGIN LIIKELAITOS<br />KAAVOITUSJOHTAJA<br />LAUTAKUNTA<br />KAUPUNGIN LIIKELAITOS<br />LAUTAKUNTA<br />KAUPUNGIN LIIKELAITOS<br />RAKENNUSJOHTAJA<br />YMPÄRISTÖJOHTAJA<br />Toimii vain oman kiinnostuksensa alueella. Ei kykene vaikuttamaan laajemmin kunnassaan. <br />Viher-piipertäjä<br />
    142. 142. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
    143. 143. Yhteenveto | Kuntapäättäjien ekoprofiilit<br />Viherpiipertäjä<br />PrOMOOttori<br />Promoottori: ”Pitää valjastaa kaikki mukaan”<br /><ul><li>Ekologia on mitattavaa toimintaa
    144. 144. Nyt on toimittava, sillä meidän kaikkien tulee muuttaa omaa toimintaamme ekologisemmaksi
    145. 145. Yksin muutosta ei voi saada aikaan, pitää valjastaa kaikki tahot ja toimijat mukaan.
    146. 146. Valmis itse panostamaan omaa aikaa ja vaivaa.
    147. 147. Hakee onnistumisen kokemuksia omalla työllään.
    148. 148. Tehokas verkottuja: Tuntee kaikki ja kaikki tietää, mitä asiaa ajaa. Menestys saa kunnioitusta, vaikka ei jakaisi asiaa.</li></ul>Yhden asian edistäminen: ”Oman aatteen tyrkyttäjät”<br /><ul><li>Sirpalemainen näkemys.
    149. 149. Saanut aikaan vihamiehiä, itselle ja asialleen.
    150. 150. Pieni päätäntävalta, syrjässä päätöksenteon piireistä
    151. 151. Kokonaisvaltaisen osaamisen haasteet, ei ymmärrystä, miten ekoasiat linkittyy muihin asioihin.
    152. 152. Outous ja ulkopuolisuus: homo taiteilija, jonka teoksissa on virkattuja peniksiä. Monelle muulle vaikeaa identifioitua samaan porukkaan.</li></ul>Vehreys: ”Suomessahan on jo puhdas luonto”<br /><ul><li>Ekologisuus on uhka tai ainakin riippakivi omalle toiminnalle ja päätäntävallalle.
    153. 153. Yrittäjyys ja pragmaattinen suhtautuminen ympäristöön.
    154. 154. Siisteys, luonnon kauneus, ”Puhtaan” luonnon läheisyys.
    155. 155. Ei ole perehtynyt ekologisiin faktoihin.
    156. 156. ”Ei mun takapihalla”, mutta lähellä ja piilossa on ihan ok.
    157. 157. Yrittämisen ja työpaikkojen puolustaja: oman edun mukainen päätöksenteko on puettu kaikkien eduksi.</li></ul>Suunnitelmia: ”Asioita pitää saada käsittelyyn”<br /><ul><li>”Yksi tärkeistä päätöksenteon arvopohjista”
    158. 158. Ei halua tyrkyttää ekologisia asioita
    159. 159. Turvallisesti rajattuja ja irrallisia ekologia-projekteja
    160. 160. Varovaisuus: pieni vaikuttavuus (alhainen tavoitetaso)
    161. 161. Teoreettisuus: selvityksiä ja taustatutkimuksia ja suunnitelmia.
    162. 162. Käsitteellinen ekologia.
    163. 163. Enemmän sutinaa kuin tuloksia: Pitää olla raportoitavaa ja yhteyksiä, joita voi esitellä muille päättäjäkollegoille.</li></ul>sorakeisari<br />Ekologiaa paperilla<br />
    164. 164. Yhteenveto | Ekoprojektien jalkautuksen kulmakivet ja esteet<br />KULMAKIVET, EDISTÄJÄT, MAHDOLLISTAJAT<br />Resurssipula, sitoutuminen<br />ESTEET, HIDASTEET, HAASTEET<br />Konretia, yrittäjyys<br />Puutteet asiantuntemuksessa<br />Mitattavuus<br />Kokonaisajattelun ja tulevaisuus-näkökulman puute<br />Osallistaminen, innostaminen<br />Konkrettisten toimien puute<br />Kokonaisvaltainen strategia<br />Yritysten suhde kuntaan<br />Median ja imagon hyödyntäminen<br />Muutosvastaisuus<br />Keskeneräisyyden sietäminen<br />
    165. 165. Yhteenveto | Haastattelujen päälöydökset<br />’Vihreä talous’ on käsitteenä teoreettinen, latautunut ja vain harvojen toimijoiden aktiivisessa käytössä. Kuvaavin kommentti eräältä kaupunginjohtajalta: ”Ekologia on yksi päätöksenteon arvopohjista.”<br />Erityisesti tämä näkyi lähiratkaisuista puhuttaessa - keskustelu niiden ympärillä marginaalista <br />Kuntapäättäjät eivät varsinaisesti ole ympäristö- tai ilmastoskeptisiä. Heillä on kuitenkin usein muita päätöksen teossa painavampia intressejä, jotka ajavat ekologisten valintojen ohi. <br />Vihreän talouden nähdään erityisesti kilpailevan kunnille keskeisen ’taloudellisen elinvoimaisuuden’ kanssa. Se lähinnä pakollinen paha; tavoite, jonka minimivaatimukset on täytettävä. Vähemmistölle se merkitsee lisäarvoa.<br />Oleellisinta olisi linkittää ekologinen ajattelu ja kuntapäättäjien muut intressit. Onnistuneita esimerkkejä linkityksestä ovat Oulun Rakennusvalvonta ja Uudenkaupungin HINKU-hanke.<br />Ekologisuus tai vihreä talous ei sellaisenaan aktivoi kuntapäättäjiä toimimaan, vaan ekologisuus täytyy ujuttaa osaksi muuta päätöksentekoa.<br />
    166. 166. Yhteenveto | Johtopäätöksiä<br />Aihepiiri sisältää vielä paljon perinteisiä vastakkainasetteluita, joista tulisi päästä eroon:<br />luonto vs. ympäristö<br />taloudellinen kehitys vs. kestävä kehitys<br /><ul><li>Perinteisen suomalaisen ympäristöajattelun mukaan ekologisuus tarkoittaa puhdasta luontoa ja lähellä luontoa elämistä - kirjaimellisesti . ’Ekologisuus’ voi silloin kohdistua esimerkiksi pelkästään yksittäisen järven vedenlaadun parantamiseen.
    167. 167. Suurin haaste on laajentaa ympäristöajattelun vaikutuskenttää. Tavoitteena saada ekologisuus yhdistettyä tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen, lähiratkaisuihin, energiansäästöön ja kestävään kehitykseen.
    168. 168. Vihreästä taloudesta viestittäessä ekologisuus tulee yhdistää menestystarinoihin: elinvoimaisiin, kasvaviin, yrittäjyyteen kannustaviin ja imagoltaan houkutteleviin kuntiin. Silloin on onnistuttu välittämään vihreän talouden viestiä suurinta osaa kuntapäättäjiä kiinnostavassa muodossa.</li></li></ul><li>Kommentti Sitraan liittyen:<br />Heillä on kaukokatseisuutta, vaikka ei ole ollutkaan suoria kokemuksia… Vaikea arvioida heidän toimintaa.<br />
    169. 169. Projektitiimi | Palmu Inc.<br />Palmu Inc Finland, www.palmuinc.fi<br />

    ×