Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienvesivoimatuottajan näkökulmasta: hyödyt - potentiaali - sijainti - ehdot - esteet

SITRA 1. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA HYÖDYT * POTENTIAALI * SIJAINTI * ESTEET * EHDOT 17.4.2012 PETER REITER, DI Asiantuntija PR Vesisuunnittelu Oy Pienvesivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja pr.water@reiter.fi

SITRA 2. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA HYÖDYT: • Pienvesivoima on uusiutuvaa energiaa ja jokainen pienvesivoimalla tuotettu GWh vihreä energia vähentää Suomen hiilidioksiidipäästöjä noin 400 tonnilla ja rikkidioksiidipäästöjä 2,6 tonnilla. • Yksi 1000 kW pienvesivoimalaitos tuottaa keskimäärin 5 GWh/vuosi ja palvelee tällöin vuositasolla keskimääräisesti noin 800 suomalaista pientaloa. • Yksi 100 kW pienvesivoimalaitos tuottaa keskimäärin 500 MWh/vuosi ja palvelee tällöin vuositasolla keskimääräisesti noin 80 suomalaista pientaloa. • Yksi 20 kW pienvesivoimalaitos tuottaa keskimäärin 100 MWh/vuosi ja palvelee tällöin vuositasolla keskimääräisesti noin 15 suomalaista pientaloa. • Yksi 100 kW pienvesivoimalaitoksen tuottaman energian 500 MWh/vuosi rahallinen myyntiarvo on noin 20 000 euroa/vuosi, mutta sen rahallinen käyttö- arvo on noin kolminkertainen, 60 000 euroa. OMAKÄYTTÖ KANNATTAA! • Pienvesivoimatuotanto tapahtuu hajautetusti ja voi olla lähellä kuluttajaa! Tällöin ei synny verkkohäviötä. • Tuotanto on vakaa ja sillä voi olla yli 5000 käyttötuntia vuodessa! • Vesivoimalalla on pitkä käyttöikä – yli 30 vuotta (Suomen vanhimmat voimalat täyttävät pian 100 vuotta) ja pienet käyttökulut!

SITRA 3. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA POTENTIAALI 1: Pienvesivoimapotentiaalin ensimmäiset kartoitukset tehtiin jo keskiajalla lähinnä myllyjen verotusta varten ja 1800-luvun puolivälissä toimi 4000 myllyä. 1800-1900-luvun teollistamiskausi, sähkön keksiminen ja sen moninaisten hyötyjen tajuaminen käynnisti vesivoimalle nykyaikaan johtavan kehityspolun! Vasta vuonna 1926 valmistui Suomen ensimmäinen suurvesivoimalaitos Imatrankoski. Tähän asti kaikki Suomessa rakennetut vesivoimalaitokset kuuluivat nimellisteholtaan pienvesivoimasektoriin. Pienvesivoimaa kehitettiin kuitenkin vielä 1950 luvulla, koska sodanjälkeinen Suomi tarvitsi energiaa. VESIVOIMAPOTENTIAALI on käytännöllisesti katsoen ikuinen, mikäli jätetään mm. maan kohoaminen ja virtaamavaihtelut kuivien ja märkien vuosien välillä tarkastelun ulkopuolelle. TEHO (kW) = TEHOKERROIN x VIRTAAMA (m3/s) x PUTOUSKORKEUS (m) ENERGIA ON LAITOKSEN TEHO KERTAA KÄYTTÖTUNNIT (noin 4000 - 5000 h/a). On tapana jaotella teknillinen VESIVOIMAPOTENTIAALI eri sektoriin: • Suojeltu - Vapaa • Teho suuri (suurvesivoima >10MW) - Teho pieni (pienvesivoima <10 MW) • Kannattavaa kehittää - Kannattamaton • Perinnearvot huomattavat - Perinnearvot vähäiset

SITRA 4. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA POTENTIAALI 2: Vesivoimapotentiaalin jaottelussa tapahtui suurempia muutoksia 1950-1960 luvulla, kun kosket yhdistettiin suurvesivoimaa kehitettäessä ja 1980 –1990 luvulla, kun huomattava määrä koskivoimaa suojeltiin rakentamiselta koskensuojelulailla. Näiden muutosten loppuvaiheessa käynnisti VESIHALLITUS v. 1976, KOSKI- INVENTOINNIN, joka julkaistiin v.1980 (Tiedotus 188). Samanaikaiseti SITRA laati julkaisun ”Pienvesivoiman määrä ja käyttömahdollisuudet”. Vaikka pienvesivoima- potentiaalia oli silloinkin olemassa huomattavin määrin, oli sen kehittäminen liian kallista ilman huomattavaa julkista tukea. (eI saatu). Kehitysinto sai uuden nosteen vuonna 2004, kun kauppa- ja teollisuusministeriön rahoituksella päivitettiin em. koski-inventointi ja ”Pienvesivoimakartoitus (Minivesivoimasektori <1MW) KTM Dnro 58/804/2004”, tekijä PR Vesisuunnittelu Oy, julkaistiin 31.3.2005. Sektori Koski-inv.1980*) PVV-kart.2005**) Käytössä olevat voimalaitokset, koosta riippumatta 399 kpl 133 kpl (60 kts) Käytössä olevat padot, myllyt ja sahat 922 kpl 200 kpl (arvio) Käytöstä poistetut laitokset 843 kpl 890 kpl Luonnonkosket, sallittuja kehitettäväksi 156 kpl Luonnonkosket, suojeltuja 586 kpl Luonnonkosket yht. 2 250 kpl 742 kpl Yhteensä luettelossa 4 414 kpl 2552 kpl *) Koski-inv: kaikki kohteet yli 1 kW **) PVV kartoitus kaikki kohteet 30-1000 kW

SITRA 5. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA POTENTIAALI 3: Suomen minivesivoima 30-1000 kW: Minilaitokset käytössä Uudet rakennuskohteet sis. 60 kotitaloussähkölait. 500-1000 kW 73+60 = 133 kpl 6.4 % 29 kpl 1.4 % lisäpotentiaali 40 MW / 160 GWh/a 6 MW/ 25 GWh/a keskiteho = 1380 kW Ei käytössä pienet kohteet 500-1000 kW 77 kpl 3.7 % 30-100 kW 786 kpl 37.8 % 35MW/1135GWh/a keskiteho = 455 kW 32MW/132 GWh/a keskiteho = 41 kW Myllyt ja padot 100-500 kW 227 kpl 10.9 % 40MW/250GWh/a keskiteho = 176 kW Uudet rakennuskohteet Suojeltu 100-500 kW rakentamiselta 227 kpl 10.9 % 586 kpl 28.2 % 65MW/245GWh/a 177 MW 830 GWh/a keskiteho = 286 kW keskiteho = 302 kW

SITRA 6. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA SIJAINTI 1: Rakennusalaa kiinostavia potentiaalisia pienvesivoimahankkeita on tarjolla yli 1000 kohdetta, mutta niistä saatetaan joutua karsimaan huomattava määrä pois useasta eri syystä. ESTEET ja EHDOT käsitellään seuraavissa kalvoissa. Edellä esitetty PVV-kartoituksen rekisteri sisältää tiedot pienvesivoimalakohtei- den vesistö- ja energiateknillisistä tekijöistä ja sijaintikoordinaatit. Kohteen kuntoa, omistajatietoja ja vesilupa-asiota ei tunneta. Pienvesivoimalaitokselle on ominaista, että se sijaitsee jokiuomassa ja sen tuottamaa lähienergiaa hyödyntävien asuinalueiden olisi oltava joen rantojen läheisyydessä. Sopiva toimiva pienvesivoimala tai Pienvesivoimalaitoksen omistuksesta pienvesivoiman rakennus- tai tai sen tuottamasta uusiutuvasta kunnostushanke. energiasta kiinnostunut taho. Tarkistetaan molempien osapuolten teknilli- set ja energiataloudelliset tavoitteet ja pääte- tään jatkaa hankkeen toteutuksen kehitys- mahdollisuuksien selvittämisen kanssa

UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ SITRA 7. PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTASIJAINTI 2: PIENVESIVOIMALAHANKKEEN ESIMERKKI Vesistöalue 34.02, Eurajoki, Eurakoski Valuma-alueen koko F= 765 km2, järvisyys: L = 21% MQ=7.6 m3/s, RQ= 5 m3/s, HQ= 66 m3/s. HQ/RQ=3,4 Rakennusajat: Säännöstelypato ja vanha voimala v.1930, Kunnostus v. 2005, Teho: 2 x 42 = 84 kW (putkiturbiinit) Kannattavuuteen vaikuttaneet seikat olivat: •Pato ja ohitusluukut olivat kunnossa •Laitos sai KTM:n (TEM) investointiavustuksen •Omistaja osallistui huomattavin määrin suunnitteluun ja kunnostustöihin •Lupa-asiat saatiin kuntoon ilman viivettä Mylly raunioituu v. 1971 ja oli käyttämättömänä vielä v. 2005, jolloin selvitettiin lupa-asiat ja hanke käynnistettiin. L=500m L=200m Pienvesivoimala Teho 84 kW ja laitos voisi palvella n. 60 pientaloa Rakentaminen tapahtui vuonna 2006 Voimalaitos oli valmiina jouluaattona 2006

SITRA 8. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA ESTEET 1:Pienvesivoimalan kehittäminen vaatii muihin uusiutuviin energiasektoreihin nähdensuurempia pääomakustannuksia. Käyttökulut ovat taas vähäisiä ja voimalanelinikäodotukset pitkiä, yli 30 vuotta. Esteenä on, että pientuottajalle maksettavallaenergian myyntihinnalla ja Suomen valtion NOLLA-tukipolitiikalla on pienvesi-voimasektorin pienten ja UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEIS-TYÖHÖN sopivien laitosten kehittäminen kannattamatonta!Pienvesivoimalan investointikustan-nukset PIENVESIVOIMAOPAS 2009laitoskoko kW, kustannukset .H=3m €/kW €/ laitos100 kW 6500 650 000 50 kW 7500 375 000 20 kW 9000 200 000

SITRA 9. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA ESTEET 2: Tilanne paranee, mikäli kannattavuutta voidaan punnita ostoenergian hinnalla. Pientuottajan tuottaman energian myynti suoraan lähialueella oleville mahdollisille asiakkaille on nykyisen sähkön jakelua säätelevän lain ja sähkön jakeluyhtiöiden oikeuksien vastaista. Sallittu on ainoastaan vesivoimalaomistajan(yhtiön) oma käyttö. Kysymys tässä on poistuisiko esteet, mikäli yhdistettäisiin kyseessä olevan VOIMALAITOKSEN TONTTI ja energiajakelualueeksi aijotun LÄHIALUEEN TONTIT ja perustetaisiin ASUIN/VOIMAYHTIÖ. Verkkoon liittyminen tarjoaa pientuottajalle etuja, mutta se maksaa. Verkkoon liittymisen oikeus on varmistettu laissa. Verkkoyhtiöllä on kuitenkin oikeus määritellä liittymisen teknillinen toteutus, verkoon toimitetun sähkön laadun varmistamiseksi. Suuremmissä laitoksissa ovat tästä syntyvät kustannukset vain pieni osa koko- naiskustannuksista, mutta pienissä teholtaan alle 50 kW kokoisissa laitoksissa tämä kustannuserä nostaa yksikkökustannukset voimakkaasti laitoskoon pienentyessä. Vesivoiman tuottamiseen liittyvät kaksi perusedellytytä: Koskivoiman omistus ja voimassa oleva vesilupa. Molemmista voi syntyä esteitä ja mahdolliset uusimisvaatimukset saattavat viedä pitkiä aikoja ja lopputulos saattaa vaikuttaa myös kannattavuuteen!

SITRA 10. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA ESTEET 3: UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ on uusi pyrkimys edistää NOLLA-ENERGIAN rakennushankkeita. Kuten kaikissa uusissa sovellutuksissa on onnistumisen riskit suuria. Minulle sanoi joskus olessani UNDP-asiantuntijamatkalla koillisaasiassa amerikkalainen kolleega: ”Vaikeinta öljynporaushankkeissa on löytää alun varmistava ”DRY HOLE MONEY”. Kun riski on suuri, että koeporaukset tuottavat vain kuivan reijän ei tahdo rahaa löytyä. Rahoitusta löytyy vasta kun öljyn olemassa olo on varmaa! Pelkään, että uskon puuteet synnyttävät esteitä ja hankekehittely jää alkuvaiheisiin tai jää kokonaan! Tässä täytyy SITRAN ottaa rahoittajan rooli! Kaikki pienimuotoinen uusiutuva energiatuotanto on kalliimpaa kuin suurimittakaavainen tuotanto. Kannattavuusvertailussa syntyy helposti taloudellisia esteitä, joiden kumoaminen tulee vaatimaan julkisten tukien uudelleen käyttöön ottamisen ja parantamisen!

SITRA 11. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA EHDOT 1: EHDOTUKSET ja EHDOT! Syyni, miksi käytän sanaa ehdot ovat, että pidän tässä todettua niin tärkeänä UUSIUTUVAN PIENVESIVOMAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖN käynnistämisen kannalta, että ehdotukset ovat minusta liian vaimeaa ehtoihin nähden! 1)) SITRA käynnistää hankken, jolla selvitetään pienmuotoisesta uusiutuvan energiasektorin (vesivoima yksi sektorin jäsen) ja rakennusalan tavoiteasettelu ja tulosodotukset. Tavoitteena voisi olla, että uusiutuva energiatuotanto voisi kattaa vähintään 90% lähienergiatarpeesta! 2)) SITRA pyrkii vaikuttamaan päättäjiin, että pienimuotoinen uusiutuvan energiantuotannosta poistetaan esteet lähienergian toimittamisesta tai luodaan asuin- ja voimaosakeyhtiöjärjestelmä, joka mahdollistaa se, että lähienergian kustannustehokas käyttö tulee mahdolliseksi. 3)) SITRA antaa varsinaisen yhteistyöhankkeen esiselvitysvaiheelle korkean priotiteetin ja rahoittaa hankeselvityksiä. Hanke-esiselvityksissä voidaan karttoita myös varsinaisen hankkeen muita rahoitusmahdollisuuksia, Suomesta ja EU:sta.

SITRA 12. UUSIUTUVAN ENERGIAN JA RAKENNUSALAN YHTEISTYÖ PIENVESIVOIMATUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA EHDOT 2: 4)) SITRA pyrkii vaikuttamaan siihen, että esiselvityksissä pyritään toteuttamaan esimerkkihankkeet. Esimerkkihankkeille järjestetään keskitettyä hankejohtamista ja raportointia, jotta todelliset hyödyt voidaan kartoittaa. Esimerkkihankkeisiin osallistuville yrityksille järjestetään eduliinen rahoitus ja hankejohtamis- ja raportointikulut rahoitetaan SITRAN puolesta. 5)) SITRA pyrkii edistämään, että hankkeen toteutuksen yhteydessä pyritään kehittämään uusia sovellutuksia, joiden avulla nollaenergiaratkaisuun pääsy helpottuu. Pienimuotoista energiasektoria ei pitäisi käsitellä erillisenä osiona vain koota klusteri, jossa eri uusiutuvien edut hyödynnetään rinnakkain ja toisiaan vahvistamalla. Saksa on hyvä esimerkki, kuinka käy kun joidenkin sektorien kehitykselle annetaan prioriteetti. Saksassa energiajärjestelmä haavoittuu parhaillaan jo niin herkästi tuulivoiman nopean tuulettomien jaksojen alasajon takia niin, että pienvesivoimalle maksetaan jo varallaolokorvauksia pienestäkin tuotantoreservistä. Tämä pitäisi muistaa, kun luodaan LÄHIENERGIAN HYBRIIDITUOTANTOA! KIITOS

Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienvesivoimatuottajan näkökulmasta: hyödyt - potentiaali - sijainti - ehdot - esteet

by Sitra Maamerkit on Apr 23, 2012

Accessibility

Upload Details

Usage Rights

Statistics

Peter Reiter 17.4.2012: Uusiutuvan energian ja rakennusalan yhteistyö pienvesivoimatuottajan näkökulmasta: hyödyt - potentiaali - sijainti - ehdot - esteet Presentation Transcript