Uudistuva maaseutu vastaa kysyntäänMaamerkit-barometrin tuloksia ja ajattelun kuperkeikkoja7.6.2011 Paikan taju - tajun pa...
MAAseudun MERKITykset
SISÄLTÖ1.   MikäMikä maaseutu2.   Iso muutos3.   Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4.   Maaseutu ja globaali kysyntä5.   Mit...
Paikka.  MikäMikä  maaseutu?
Maaseutu yhdyskuntarakenteessa                                              0%   10 %   20 %     30 %     40 %     50 %   ...
Maaseutu maisemana                                            0%   10 %   20 %   30 %    40 %    50 %    60 %    70 %     ...
Mielikuva.                     Maa- ja metsätalousalueLuonto      Vapaus                                               Kau...
Maaseudun merkitysulottuvuudet suomalaisessa    julkisessa keskustelussa                 1. Kaupungin vastakohta          ...
Median maaseutupuheen teemat                                       Maatalous           Maaseutupolitiikka                 ...
Maaseutu =                                Kaupungin vastakohta Suomalaisten mielikuvat maaseudusta ja kaupungista 54,5    ...
Mielikuvat maaseudusta ja kaupungista identiteetin mukaan              Maaseutumielikuvan ja kaupunkimielikuvan vahvuuksie...
Sana ”kaupunki” esiintyy 30 kertaaMaaseutu Googlessa 5.2.2011                         useammin sana ”maaseutu”•   Maaseutu...
Identiteetti.
Maaseutu/kaupunki -identiteetti                 0               5     10       15       20         25        30         35...
Hyvinvointia haetaan                                Eimonipaikkaisuudesta ja                             kumpi            ...
Hyvinvointia haetaanmonipaikkaisuudesta ja kaksoisidentiteetistä        Monipaikkaisuus yleistyy        Työikäisistä joka ...
Määritelmä mukailee ja täydentää Matkailualan opetus- ja                                             tutkimuslaitoksen vuo...
Erilaiset monipaikkaiset                                 Avioerolapset,                                 vuosittain     Pak...
Miten kestävä monipaikkaisuus mahdollistuu?• Miten voisin saada palveluja asuinpaikasta riippumatta?• Miten voisin välttyä...
Kestävä monipaikkaisuusTilojen käytön tehostaminen• Tilojen 24/7 käyttö• Kodinvaihtoverkosto, yhteisomistajuusUudet toimin...
Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä?                                            Maaseudun henkilökohtainen merkit...
Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä?Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua?            Maaseudun henkilökohtaiset mer...
Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä?Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua?              Maaseudun henkilökohtaisten ...
Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä?Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua?              Maaseudun henkilökohtaisten ...
SISÄLTÖ1.   MikäMikä maaseutu2.   Iso muutos3.   Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4.   Maaseutu ja globaali kysyntä5.   Mit...
Maaseutuon paikka.  Maaseutu on paikka.                     Maaseutuoptimisteja                    on jo kaksi kertaa niin...
Miten arvioit maaseudun merkityksen kokoSuomelle muuttuvan tulevaisuudessa?                                            Maa...
Mitkä seuraavista tulevaisuudenkuvista parhaitenvastaavat toivomustasi Suomen maaseudunmerkityksestä vuonna 2025?         ...
Maaseutuun kohdistuu uutta kysyntää• Maaseudulla on nostetta, maaseutuoptimismi vallitsee• Taustalla yhteinen nimittäjä: M...
Yksilöllinen            kysyntäGlobaalikysyntä
SISÄLTÖ1.   MikäMikä maaseutu2.   Iso muutos3.   Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4.   Maaseutu ja globaali kysyntä5.   Mit...
Yksilöllinen         kysyntäHyväelämä
Maaseudusta innostuneet kohderyhmät   Kokei-    lija    LUOMU-                                                            ...
Maaseudusta innostuneet kuluttajat moniulotteisia !                 ASUMINEN                        Olija                 ...
Missä piileehyvä elämä?
Maaseutu hyvinvointiyhteiskunnassa  Miten maaseudun  asukkaat voivat?                         ”Työpaikat, tulotaso, palvel...
Maaseutu merkitysyhteiskunnassa                                            Millainen merkitys                             ...
TÄRKEIMMÄT ASIATSuomalaiset ovat     1.   Terveys                     2.   Hyvä arki   tyytyväisiä       3.   Oikeudenmuka...
Hyvän elämän elementtien koettu tärkeys ja toteutuminen4,60       TÄRKEYS                                                 ...
Maaseutu hyvässä elämässäKoettu toteutuminen (1-5)   4,5                            4,0                            3,5    ...
Täysin varmasti muutan          Melko varmasti muutanMahdollisesti                   Melko varmasti en muutaTäysin varmast...
Kaupunkimaisempaanympäristöön muuttavatEivät koe vapautta, arvostusta, hyvääarkea, mielekästä työtä tai elävänsämerkitykse...
Hyvinvointi löytyy maalta.Kaikki joukolla muuttamaan !              … mutta toimiiko se ?              Sopiiko yksi ratkai...
Säilytetään ja vahvistetaan eri alueidenvahvuuksia ja omaleimaisia piirteitä, mutta …        Tuodaan kaupunkeihin kaivattu...
SISÄLTÖ1.   MikäMikä maaseutu2.   Iso muutos3.   Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4.   Maaseutu ja globaali kysyntä5.   Mit...
STOP WORRYING !        Stop worrying                           Globaali                           kysyntä    Ilmastonmuuto...
Globaaleja haasteita                       6.6.2011      47                                  © Sitra
Paikka.     Maaseutu on paikka.            TILA.… mutta miten suhtaudumme tilaan?
Paikka.   ”Tila” on globaalisti           Maaseutu on                     paikka.niukkeneva luonnonvara                   ...
”Tila” tarkoittaa myös sitä,      kaikki on kaukana.                       ”Tila” tuo liikkumisen tarvetta                ...
Paikka.              Maaseutu on paikka.      ”Tilaa” ja osaamista on.                      Osaamista                     ...
• Monissa maissa vihreätalous jo prioriteetti• Vihreä talous merkittäväuusien työpaikkojensynnyttäjä• Eurooppa 2020 strate...
Lähiruoka                Lähienergia    Lähimatkailu  Paikallinen           Biotalous  ainekierto
SISÄLTÖ1.   MikäMikä maaseutu2.   Iso muutos3.   Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4.   Maaseutu ja globaali kysyntä5.   Mit...
Mitä tehdä maaseudulle?
Maaseutu voi   olla osa hyvänelämän ja kestäväntalouden ratkaisua       Tahdommeko?                     Jos niin tahdomme.
Maaseutuon paikka.  Maaseutu on paikka.         Muutokseen tarvitaanmaaseutuajattelun kuperkeikkaa !
STOP WORRYING !     Stop worrying
Edunvalvontaa ja                                  köydenvetoaYksi kaikkien puolesta     ”Maaseutu Suomen puolesta”Kaikki y...
*) Keskiarvo 3:sta keskeisimmästä                                                      dokumentista: kokonaisohjelma (2009...
Tiedustelu: Signaalikartta (Pöyry 11/2010)Toiminta maaseudulla, sosiaaliset asiatja biomassan tuotanto kytkeytyvätmaaseutu...
KYSYNTÄ - Maaseutupolitiikan retoriikasta puuttuva sana      Tarve:      yhteiskunta turvaa maaseudun      elinvoimaisuude...
Tarvelähtöinen maaseutuajattelu                 Maaseudun tarpeet                         Esim.                  maaseutue...
Tarjontalähtöinen maaseutuajattelu                      Maaseutu                       tarjoaa                         Esi...
Kysyntälähtöinen maaseutuajatteluKysyntä yksilöllisille        Maaseutu              Kysyntä globaaleille    ratkaisuille ...
Eurooppa 2020 strategia                   Älykäs kasvu                    (Innovatiivinen)                                ...
ÄlykäsEurooppa 2020: Älykäs                               Miten maaseutuelinkeinot  Mitkä ovat ”maaseutu-                 ...
Miten arvioit seuraavien alojenliiketoimintamahdollisuuksienkehittyvän maaseudulla?                       Arvio alojen lii...
Toimitko yrittäjänä…Oletko harkinnut ryhtyä yrittäjäksi...Aiotko lähitulevaisuudessa ryhtyä yrittäjäksi…                  ...
Eurooppa 2020: Osallistava                               Paikallinen               Osallis-                               ...
Eurooppa 2020: Vihreä kasvu                                                                       Kestävä                 ...
Mihin suuntaan Suomi kehittyy ?                                 Hajautetut ratkaisut       YLIHUOMENNA                    ...
SISÄLTÖ1.   MikäMikä maaseutu2.   Iso muutos3.   Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4.   Maaseutu ja globaali kysyntä5.   Mit...
MAASEUTU                           MERKITYSYHTEISKUNNASSA                              Uudistuvasta yksilöllisestä        ...
Eeva Hellström                                   Jyri ArponenSelvitykset                        Karoliina AuvinenTiedustel...
Ohjelmatiimi                   Ohjausryhmä• Eeva Hellström, johtaja         •   Tarja Cronberg, pj• Karoliina Auvinen,    ...
Tehdään se yhdessä …
Luonnonvarat vihreässä taloudessa                         Maamerkit:                   UTELIAISUUTTA                  JA U...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Paikan taju - tajun paikka Eeva Hellström 07062011

1,063 views
995 views

Published on

Sitran Maamerkit-ohjelman johtaja Eeva Hellströmin esitys Paikan taju - tajun paikka -foorumissa Pyhäjärvellä 7.6.2011

Published in: Technology, Sports
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,063
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Paikan taju - tajun paikka Eeva Hellström 07062011

  1. 1. Uudistuva maaseutu vastaa kysyntäänMaamerkit-barometrin tuloksia ja ajattelun kuperkeikkoja7.6.2011 Paikan taju - tajun paikka, Pyhäjärvi Eeva Hellström
  2. 2. MAAseudun MERKITykset
  3. 3. SISÄLTÖ1. MikäMikä maaseutu2. Iso muutos3. Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4. Maaseutu ja globaali kysyntä5. Mitä tehdä maaseudulle6. Maamerkit-ohjelma 6.6.2011 3 © Sitra
  4. 4. Paikka. MikäMikä maaseutu?
  5. 5. Maaseutu yhdyskuntarakenteessa 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 65 % Haja-asutusalueet 88 % 91 % 86 % 91 % Kylät 96 % 98 % Suomalaiset 98 % Yritykset 74 % Media Kirkonkylät ja taajamat 81 % 83 % 89 % Päättäjät Asiantuntijat 19 % Maaseutuasiantuntijat Pikkukaupungit 27 % puhuvat osittain eri 41 % 44 % maaseudusta kuin yritykset ja muut suomalaiset. 17 %Kaikki mikä ei ole tiivistä kaupunkialuetta 23 % Haja-asutusalueita ei aina 32 % mielletä maaseuduksi. 38 % 6.6.2011 5 © Sitra
  6. 6. Maaseutu maisemana 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 89 % Suomalaiset 92 % Peltoaukeat 96 % 97 % Yritykset 78 % 78 % Media Metsäiset erämaat 78 % 80 % Päättäjät 62 % 67 % Saaristo Asiantuntijat 75 % 84 % 63 % 64 % Tunturit 76 % 77 % Suomalaisille maaseutu 37 % 43 % on ensisijaisesti maa- jaLuonnonympäristössä sijaitsevat lomakylät 58 % 74 % metsätalousaluetta 19 % 21 % Kaupunkien luonnonläheiset alueet 45 % 42 % 11 % 14 % Laskettelukeskukset 27 % 34 % 6.6.2011 6 © Sitra
  7. 7. Mielikuva. Maa- ja metsätalousalueLuonto Vapaus Kaupungin Maisema vastakohta EpämoderniYhteisöllisyys Aitous Politiikka
  8. 8. Maaseudun merkitysulottuvuudet suomalaisessa julkisessa keskustelussa 1. Kaupungin vastakohta 2. Maa- ja metsätalousalue (Erilainen) (Elinkeino) TILA TILA LAATU 3. Maisema 4. Epämoderni (Luonto, kaunis maisema, rauha) (Kiireetön elämä, tiivis yhteisö) AIKA/ TILA KEHITYS 6.6.2011 8Lähde: P. ja E. Alasuutari: 2011. Maaseudun merkitykset suomalaisessa julkisessa keskustelussa © Sitra
  9. 9. Median maaseutupuheen teemat Maatalous Maaseutupolitiikka ”Kehittämisen kohde”, ”Yrittäjyyden tukeminen”” Tasa-arvo ”Palvelujen saatavuus” ”Lähiruoka”, ”Pendelöinti”, Ympäristö ”Ympäristövaikutukset”, ”Bioenergia” ”Ikääntyvien terveyspalvelut”, Terveys ja hyvinvointi ”Rauha ja hiljaisuus” ”Alkuperäinen suomalaisuus”, ”Autioituminen” Taide ja kulttuuri ”Kulttuurin kohde, ei tuottaja” 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 6.6.2011 9Lähde: P. ja E. Alasuutari: 2011. Maaseudun merkitykset suomalaisessa julkisessa keskustelussa © Sitra
  10. 10. Maaseutu = Kaupungin vastakohta Suomalaisten mielikuvat maaseudusta ja kaupungista 54,5 Kaupunki 4 Maaseutu Maaseutu = maisema3,5 32,5 21,5 Maaseutu = epämoderni 1 6.6.2011 10 © Sitra
  11. 11. Mielikuvat maaseudusta ja kaupungista identiteetin mukaan Maaseutumielikuvan ja kaupunkimielikuvan vahvuuksien erotus4 Maaseutumaiset piirteet Suomalaiset3 Maalainen2 Sekä-että Kaupunkilainen10-1-2 Kaupunkimaiset piirteet-3 6.6.201 11 1 © Sitra
  12. 12. Sana ”kaupunki” esiintyy 30 kertaaMaaseutu Googlessa 5.2.2011 useammin sana ”maaseutu”• Maaseutu + EU 172.000 • Maaseutu + vetovoima 46.300• Maaseutu + tuki 136.000 • Maaseutu + kysyntä 45.600• Maaseutu + luonnonvarat 135.000 • Maaseutu + asuminen 43.100• Maaseutu + kehittäminen 118.000 • Maaseutu + kylä 40.600• Maaseutu + hyvinvointi 97.500 • Maaseutu + maisema 37.700• Maaseutu + oikeus 97.100 • Maaseutu + tarjonta 36.900• Maaseutu + vanhanaikainen 90.200 • Maaseutu + investointi 36.500• Maaseutu + vapaa-aika 85.200 • Maaseutu + kilpailukyky 35.200• Maaseutu + maatalous 81.300 • Maaseutu + yhteisö 34.800• Maaseutu + ohjelma 78.100 • Maaseutu + uudistaminen 33.900• Maaseutu + metsä 75.900 • Maaseutu + metsätalous 32.000• Maaseutu + toimeentulo 71.000 • Maaseutu + innovaatio 23.400• Maaseutu + tarvitsee 67.600 • Maaseutu + vihreä talous 18.100• Maaseutu + matkailu 61.800 • Maaseutu + nykyaikainen 17.700• Maaseutu + tasa-arvo 59.800 • Maaseutu + virkistys 13.000• Maaseutu + säilyttäminen 53.100 • Maaseutu + bioenergia 12.700• Maaseutu + hanke 52.500 • Maaseutu + hiljaisuus 12.600• Maaseutu + liiketoiminta 53.300 • Maaseutu + ekotehokkuus 9.460• Maaseutu + politiikka 48.200 • Maaseutu + luonnonläheisyys 4.260 • Maaseutu + biotalous 3.340 6.6.2011 12 © Sitra
  13. 13. Identiteetti.
  14. 14. Maaseutu/kaupunki -identiteetti 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 22 19 Maalainen 28 31 46 38 Suomalaiset 33 Sekä-että 44 Media 19 18 Yritykset 39 Päättäjät 46 AsiantuntijatKaupunkilainen 27 46 33 1 Toimittajat ja päättäjät ovat muita kaupunkilaisempia 2 Asiantuntijat ovat muita maalaisempia Muu 1 Suomalaisissa 4 3 - Yli 45-vuotiaat maalaistuvat - 25-44-vuotiaiden sekaidentiteetti vahvistuu - Alle 24-vuotiaiden identiteetti kehittyy eri suuntiin 6.6.201 14 1 © Sitra
  15. 15. Hyvinvointia haetaan Eimonipaikkaisuudesta ja kumpi - kaksoisidentiteetistä kaan; 1%Kaksoisidentiteetti on Maa- Kau- laineaktiivinen identiteetti pun- n; 22 kilai- %Kaksoisidentiteetin omaavat pitävät nen; identiteettiääntärkeänä. 39 % SekäKaksoisidentiteetti keskittyy kaupunkeihin. - että;Kaupungissa asuvat omaksuvat 38 %maalaisuuden helpommin osaksiidentiteettiään kuin päinvastoin.Kaupungissa asuvista puolet sisällyttää maaseudun osaksiidentiteettiään. Siihen liittyy usein aktiivista toimintaamaaseudulla.
  16. 16. Hyvinvointia haetaanmonipaikkaisuudesta ja kaksoisidentiteetistä Monipaikkaisuus yleistyy Työikäisistä joka kolmas asuu eri paikkakunnalla kuin missä tekee työtä Vähintään joka kymmenes suomalainen asuu monipaikkaisesti Kesämökkeily kuuluun joka kolmannen suomalaisen elämään. Yli kolmannes kokee olevansa yhtä aikaa sekä maalainen että kaupunkilainen
  17. 17. Määritelmä mukailee ja täydentää Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen vuonna 2007 käyttämää määritelmää”Monipaikkaisuus” Käsitteellä “monipaikkaisuus” viitataan ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä yhä useammin leimaavaan, monien merkityksellisten paikkojen ja niiden välillä tapahtuvan liikkumisen kokonaisuuteen. Monipaikkaisuus voi liittyä asumiseen, työhön, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin Monipaikkaisuus voi olla vapaaehtoista/etuoikeutettua tai pakotettua Monipaikkaisuutta on myös toistuva liikkuminen paikasta toiseen Monipaikkaisuudessa virtuaalisten ympäristöjen merkitys kasvaa Monipaikkaisuus johtaa yksilön kannalta uudenlaisten paikkaidentiteettien ja yhteisöllisten roolien syntymiseen. 17 © Sitra
  18. 18. Erilaiset monipaikkaiset Avioerolapset, vuosittain Pakolaisia Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Elatusapu- ja nuoret sopimuksia Yksinäisiä vuonna 2009 Asuttavia veneitä asunnottomia Suomessa Asunnottomia Matkailuvaunuja tai -autoja perheitä PAKOTETTU Ei vakituisia asuntojaIdentiteetti eri kuin asuinpaikka(maalainen vs. kaupunkilainen) ASUMINEN Kesämökkejä Asuinkunta eri kuin syntymäkunta Kokee olevansa Etätyöläisiä sekä maalainen että kaupunkilainen HARRASTUKSET Pendelöijiä IDENTITEETTI Ulkosuomalaisia TYÖ Vapaa-ajan Tekee työtä osittain jossain Suomessa asuvia, matkat muualla kuin työpaikalla ulkomailla syntyneitä Osallistuva toiminta Harrastukset Kaksois- (pelit, kuvataide, kansalaisia Liikunta ja tietokone) ulkoilu Kulttuuri- ja huvitilaisuudet 6.6.2011 18 © Sitra
  19. 19. Miten kestävä monipaikkaisuus mahdollistuu?• Miten voisin saada palveluja asuinpaikasta riippumatta?• Miten voisin välttyä liikenneruuhkilta?• Miten voisin päättää milloin ja missä teen töitä?• Miten voisin osallistua ja vaikuttaa asuinpaikkakuntani päätöksentekoon?• Miten voisin käydä koulua etänä?• … 6.6.2011 19 © Sitra
  20. 20. Kestävä monipaikkaisuusTilojen käytön tehostaminen• Tilojen 24/7 käyttö• Kodinvaihtoverkosto, yhteisomistajuusUudet toimintamallit• Liikkumisen ketjuttaminen -pitempään paikalla• Uudet kulkumuotojakaumat• Yksilölliset joukkoliikenneratkaisuLähimatkailu• Kevytmatkailu, kuten pyörä- ja patikointimatkat• Tapahtuma- ja luontomatkailu• Maaseutu- ja hyvinvointimatkailu• Kiireetöntä matkailua• VirtuaalimatkailuEnergiatehokkaat ratkaisut• Yksilöllisen hiilijalanjäljen mittaaminen- päästökauppa• Uusiutuvan energian käyttö 6.6.2011 20 © Sitra
  21. 21. Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä? Maaseudun henkilökohtainen merkitys nyt n=kaikki vastaajat Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa 57 Maaseutu tarjoaa minulle puhdasta 56 Merkitykset ja vastuullisesti tuotettua ruokaa Käyn maaseudulla latautumassa ja virkistäytymässä 55 Elämykset Kiinnittyminen Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni 52 Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde 46 Toimeentulo Maaseutu on minulle tärkeä harrastusympäristö 41 Erityisesti nuoret ja Maaseutu mahdollistaa minulle kiireetöntä elämää 39 nuoret aikuiset arvioivat maaseudun merkitysten Maaseutu on minulle tärkeä itseni toteuttamisen ympäristö 36 itselleen säilyvän tai monipuolistuvan Asun maaseudulla joko pääasiallisesti tai ajoittain 33 tulevaisuudessa. Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto 33 Maaseudulla on minulle henkistä Suomalaiset, n=1620 27 merkitystä, vaikka en siellä juuri käykään Omistan kiinteistöjä maaseudulla 24 Media, n=48 Yritykset, n=227 Omistan maata tai metsää maaseudulla 24 Päättäjät, n=160 Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla 15 Asiantuntijat, n=252 Maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni 11 Vastaajien oman 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Helmikuu 2011 arvion mukaan 10v % Maamerkit-barometri3075 PAH/tk/tgr kuluttua vain noin 7% Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy © Sitra
  22. 22. Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä?Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua? Maaseudun henkilökohtaiset merkitykset Kaikki vastaajat, n=1620 Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa 57 43 Maaseutu tarjoaa minulle puhdasta 56 ja vastuullisesti tuotettua ruokaa 43Käyn maaseudulla latautumassa ja virkistäytymässä 55 44 Maaseutu on minulle tärkeä osa kulttuuriperintöäni 52 37 Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde 46 33 Maaseutu on minulle tärkeä harrastusympäristö 41 31 Maaseutu mahdollistaa minulle kiireetöntä elämää 39 32 Maaseutu on minulle tärkeä 36 itseni toteuttamisen ympäristö 29 Asun maaseudulla joko pääasiallisesti tai ajoittain 33 35Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto 33 34 Maaseudulla on minulle henkistä 27 merkitystä, vaikka en siellä juuri käykään 14 Omistan maata tai metsää maaseudulla 24 26 Omistan kiinteistöjä maaseudulla 24 23 Nyt Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla 15 14 10v kuluttuaMaaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni 11 7 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Helmikuu 2011 % Maaseutubarometri3071 PAH/tk/sy Sitra © Sitra
  23. 23. Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä?Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua? Maaseudun henkilökohtaisten merkitysten muutos n= kaikki Todennäköisesti Tänä päivänä 10 vuoden kuluttuaMerkitykset Käyn maaseudulla latautumassa ja virkistäytymässä Maaseutu tuo elämääni tilaa ja rauhaa Maaseutu mahdollistaa minulle kiireetöntä elämää 15-24v 25-44v Maaseutu on minulle tärkeä itseni toteuttamisen ympäristö 45-64v 65-v Maaseutu on minulle tärkeä harrastusympäristö Maaseutu on minulle tärkeä elämysten lähde Elämykset 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 6.6.2011 23 © Sitra
  24. 24. Mitä maaseutu merkitsee sinulle tänä päivänä?Todennäköisesti 10 vuoden kuluttua? Maaseudun henkilökohtaisten merkitysten muutos n= kaikki Todennäköisesti Tänä päivänä 10 vuoden kuluttuaToimeentulo 15-24v Teen työtäni osittain tai pääasiassa maaseudulla 25-44v 45-64v Omistan maata tai metsää 65-v maaseudulla Omistan kiinteistöjä maaseudulla Asun maaseudulla joko pääasiallisesti tai ajoittain Minulla on maaseudulla sijaitseva vapaa-ajan asunto Vapaa-aika 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 6.6.2011 24 © Sitra
  25. 25. SISÄLTÖ1. MikäMikä maaseutu2. Iso muutos3. Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4. Maaseutu ja globaali kysyntä5. Mitä tehdä maaseudulle6. Maamerkit-ohjelma 6.6.2011 25 © Sitra
  26. 26. Maaseutuon paikka. Maaseutu on paikka. Maaseutuoptimisteja on jo kaksi kertaa niin paljon kuin maaseutu- pessimistejä Maaseudun voimakkaaseen autioitumiseen uskovien määrä väheneeJotain on tapahtumassa …
  27. 27. Miten arvioit maaseudun merkityksen kokoSuomelle muuttuvan tulevaisuudessa? Maaseudun tulevaisuuden merkitys n=kaikki vastaajat 42 Uskon, että maaseutu on lisääntyy nykyisestä tulevaisuudessa voimakkaasti autioitunut (Suomalaiset) 31 2011 31 % 30 pysyy ennallaan 2009 68 % 31 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 22 Maaseutuoptimismi vähenee nykyisestä vahvassa kasvussa! 32 Erityisesti päättäjät 2011, n=1620 6 ovat maaseutu- Ei osaa sanoa optimisteja, mutta 2009, n=1504 6 myös media. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Helmikuu 2011 % Maaseutubarometri3071 PAH/tk/sy Sitra © Sitra
  28. 28. Mitkä seuraavista tulevaisuudenkuvista parhaitenvastaavat toivomustasi Suomen maaseudunmerkityksestä vuonna 2025? Toivomukset ikäluokittainEntä miten uskoisit asioiden olevan vuonna 2025? n=kaikki vastaajat Luomu- ja lähiruokaa on runsaasti saatavilla 64 Luomu- ja lähiruoka Maaseutu on kaikkien Tulevaisuustoiveet helposti saavutettavissa 57 Saavutettavuus kaikille eivät katso ikää Maaseudun tarjoamaa mahdollisuutta 56 luonnon kohtaamiseen arvostetaan Vihreä talous Maaseudulla on paljon uudenlaista vihreän talouden liiketoimintaa 50 Monipuolinen yritystoiminta 49 Monipuolinen yritystoiminta on lisääntynyt maaseudulla Monimuotoinen matkailu 46 kukoistaa maaseudulla Maaseutuympäristö Lähiratkaisut nähdään aitona 44 vetovoimatekijänä vaihtoehtona keskittämiselle Väljä tila on Suomen vetovoimatekijä 36 Asuminen Yhä useammat kaupunkilaiset ja etätyö asuvat maaseudulla osa-aikaisesti 33 Kaikki (n=1620) Yhä useampi tekee etätöitä maaseudulla 30 Maatalouden 15-24v (n=128) Maatalous on huomattavasti tehostuminen tehostunut entisestään 20 25-44v (n=347) Maaseudulla voivat asua vain ne, joilla on rahaa ja valtaa 6 Elitistyminen 45-64v (n=721) 65-79v (n=424) Maaseutu on voimakkaasti autioitunut 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100Helmikuu 2011 Maamerkit-barometri %3071 PAH/tk/sy Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy © Sitra
  29. 29. Maaseutuun kohdistuu uutta kysyntää• Maaseudulla on nostetta, maaseutuoptimismi vallitsee• Taustalla yhteinen nimittäjä: Maaseutuun kohdistuva uusi kysyntä - YKSILÖLLINEN KYSYNTÄ: Pyrkimys hyvään elämään – Vastakaupungistuminen – Liikkuvan elämä – Kiihtyvän elämänrytmin haasteet - GLOBAALI KYSYNTÄ: Pyrkimys vihreään kasvuun – Luonnonvarojen kasvava kysyntä – Omavaraisuus ja huoltovarmuushaasteet 6.6.2011 29 © Sitra
  30. 30. Yksilöllinen kysyntäGlobaalikysyntä
  31. 31. SISÄLTÖ1. MikäMikä maaseutu2. Iso muutos3. Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4. Maaseutu ja globaali kysyntä5. Mitä tehdä maaseudulle6. Maamerkit-ohjelma 6.6.2011 31 © Sitra
  32. 32. Yksilöllinen kysyntäHyväelämä
  33. 33. Maaseudusta innostuneet kohderyhmät Kokei- lija LUOMU- Kävijät Välin- pitä- URBAANI MAALLA mätön Kokei- EKOTURISTI HARRASTAJA lija Ryhmässä viihtyvä mielipidevaikuttaja, Suunnannäyttäjä, Aktiivinen nautiskelija, joka vaatii joka lomailee pitkään joka käy maaseudun maalla, jos palvelut Nau- harrastamassa maalla kehittämistä ennen miellyttävät tiske- kuin muuttaa sinne Tie- lija dosta- TYYLIKÄS va ETNO- HIDASTAJA MAALAINEN Yhteiskunta- Tie- dosta- Tiedostava Nautiskelija, jolla on kakkoskoti maalla vastuu AGRI- va ”residenssi-ihminen”, kulttuurien Nautinto ELÄKELÄINEN törmäyttäjä Mahdollinen HIDAS Ko- paluumuuttaja, joka KOHTUUL- kija In- nos- tarvitsee toteuttajan LISTAJA WLAN- tuja Kokei- ideoilleen VAELTAJA lija Kokija, jolla on jo HIILI- NEUTRAALIKKO mökki maalla – voisi Innostuva tieto- muuttaa pysyvästi työläinen, joka lähtee maalle, jos ammatin- yrittäjäksi maalle, Itsekseen toimiva vaihto onnistuu mikäli se on tehty mielipidevaikuttaja, joka vaatii helpoksi asumiseltaan ja arjeltaan erityistä ekologisuutta Olijat 6.6.2011 33Lähde: Hienonen, K. Onni – eväitä maaseudun uuteen talouteen, Sitra 2011 © Sitra
  34. 34. Maaseudusta innostuneet kuluttajat moniulotteisia ! ASUMINEN Olija Kävijä KULUTTAMINEN I Itse tekevä Valmiin ostaja KULUTTAMINEN II Lainaaja Omistaja HARRASTUKSET Itse kokeva Palveluja ostava EKOLOGISUUS Tärkeää Ei tärkeää 6.6.2011 34Lähde: Hienonen, K. Onni – eväitä maaseudun uuteen talouteen, Sitra 2011 © Sitra
  35. 35. Missä piileehyvä elämä?
  36. 36. Maaseutu hyvinvointiyhteiskunnassa Miten maaseudun asukkaat voivat? ”Työpaikat, tulotaso, palvelut, BKT …” Alueeseen liitetty tilastollinen Maaseutukatsaus: hyvinvointi ”Asuminen ja palvelut maaseudulla” © Sitra
  37. 37. Maaseutu merkitysyhteiskunnassa Millainen merkitys maaseudulla on suomalaisten hyvässä elämässä?Trendianalyysi:”Maaseutu ja tulevaisuuden Asuin-edelläkävijäkuluttajat” paikasta riippumatonMaamerkit-barometri:”Maaseudun merkitykset ja mielikuvat koettuSuomessa” hyvinvointi 24.3.2010 37 © Sitra
  38. 38. TÄRKEIMMÄT ASIATSuomalaiset ovat 1. Terveys 2. Hyvä arki tyytyväisiä 3. Oikeudenmukaisuus fyysiseen 4. Turvallisuus ympäristöönsä, 5. Mielekäs työ mutta eivätelämänsä sisältöön PARHAIMMIN TOTEUTUVAT ASIAT 1. Mahdollisuus nauttia luonnosta 2. Palvelujen saatavuus 3. Harrastusmahdollisuudet 4. Infran toimivuus 5. Turvallisuus HUONOIMMIN TOTEUTUVAT ASIAT 1. Hyvä arki 2. Kestävä elämäntapa 3. Taloudellinen toimeentulo 4. Elämän syvempi tarkoitus 5. Oikeudenmukaisuus
  39. 39. Hyvän elämän elementtien koettu tärkeys ja toteutuminen4,60 TÄRKEYS Maaseudulla haja-asutusalueella4,40 Maaseudulla taajamassa4,20 Pikkukaupungissa4,00 Ison kaupungin laidoilla Ison kaupungin keskustassa3,803,603,403,20 Parhaiten toteutuvia asioita pidetään tärkeinä.3,00 Heikoimmin toteutuvia asioita ei pidetä tärkeinä.2,804,60 TOTEUTUMINEN4,40 Mahdollisuus nauttia luonnosta4,20 Elämän4,00 tarkoitus3,803,603,403,20 Materiaaliset puitteet, virikkeet ja3,00 harrastusmahdollisuudet2,80 6.6.2011 39 © Sitra
  40. 40. Maaseutu hyvässä elämässäKoettu toteutuminen (1-5) 4,5 4,0 3,5 Asuminen maaseudulla Suomalaiset keskimäärin 3,0 Henkistä merkitystä vaikka ei käy Ei erityistä roolia 2,5
  41. 41. Täysin varmasti muutan Melko varmasti muutanMahdollisesti Melko varmasti en muutaTäysin varmasti en muuta Maaseutu- maisempaan 48 27 29 32 ympäristöön Kaupunki- maisempaan 38 26 31 32 ympäristöön 0% 50 % 100 %
  42. 42. Kaupunkimaisempaanympäristöön muuttavatEivät koe vapautta, arvostusta, hyvääarkea, mielekästä työtä tai elävänsämerkityksellistä elämääArvostavat elämän fyysisiä puitteita –palveluja ja infrastruktuuria - ja antavatvähän arvoa elämän syvällisemmillemerkityksille Muihin suomalaisiin verrattuna … Maaseutumaisempaan ympäristöön muuttavat Kokevat jo nyt elävänsä hyvää, kestävän kehityksen mukaista arkea ja tekevänsä mielekästä työtä Pitävät elämän merkityksellisyyttä itselleen tärkeänä ja fyysisiä puitteita vähemmän tärkeänä
  43. 43. Hyvinvointi löytyy maalta.Kaikki joukolla muuttamaan ! … mutta toimiiko se ? Sopiiko yksi ratkaisu kaikille ?
  44. 44. Säilytetään ja vahvistetaan eri alueidenvahvuuksia ja omaleimaisia piirteitä, mutta … Tuodaan kaupunkeihin kaivattuja maaseutumaisempia piirteitä Esim. ”keinomaaseutu” Tuodaan maaseudulle kaivattuja kaupunkimaisia piirteitä Esim. palvelujen uudet toteuttamistavat Mahdollistetaan kestävää monipaikkaisuutta Esim. Uusi työn, asumisen ja liikkumisen kulttuuri
  45. 45. SISÄLTÖ1. MikäMikä maaseutu2. Iso muutos3. Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4. Maaseutu ja globaali kysyntä5. Mitä tehdä maaseudulle6. Maamerkit-ohjelma 6.6.2011 45 © Sitra
  46. 46. STOP WORRYING ! Stop worrying Globaali kysyntä IlmastonmuutosKilpailu luonnonvaroista Kasvavat riskitKöyhyys ja pakolaisuus
  47. 47. Globaaleja haasteita 6.6.2011 47 © Sitra
  48. 48. Paikka. Maaseutu on paikka. TILA.… mutta miten suhtaudumme tilaan?
  49. 49. Paikka. ”Tila” on globaalisti Maaseutu on paikka.niukkeneva luonnonvara ”Tila” sisältää yleensä runsaita luonnonvaroja ja mahdollistaa niiden monipuolisen käytön
  50. 50. ”Tila” tarkoittaa myös sitä, kaikki on kaukana. ”Tila” tuo liikkumisen tarvetta – fyysisesti tai virtuaalisesti”Tila” haastaa logistiikan ja tietoyhteiskunnan
  51. 51. Paikka. Maaseutu on paikka. ”Tilaa” ja osaamista on. Osaamista on. Tilaa on. Kannattavuus ? Ekologisuus ? ”Tilan” hyödyntäminenhyvinvointiin edellyttää älykkyyttä ! Ihmislähtöisyys ?
  52. 52. • Monissa maissa vihreätalous jo prioriteetti• Vihreä talous merkittäväuusien työpaikkojensynnyttäjä• Eurooppa 2020 strategia 6.6.201 52 1 © Sitra
  53. 53. Lähiruoka Lähienergia Lähimatkailu Paikallinen Biotalous ainekierto
  54. 54. SISÄLTÖ1. MikäMikä maaseutu2. Iso muutos3. Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4. Maaseutu ja globaali kysyntä5. Mitä tehdä maaseudulle6. Maamerkit-ohjelma 6.6.2011 54 © Sitra
  55. 55. Mitä tehdä maaseudulle?
  56. 56. Maaseutu voi olla osa hyvänelämän ja kestäväntalouden ratkaisua Tahdommeko? Jos niin tahdomme.
  57. 57. Maaseutuon paikka. Maaseutu on paikka. Muutokseen tarvitaanmaaseutuajattelun kuperkeikkaa !
  58. 58. STOP WORRYING ! Stop worrying
  59. 59. Edunvalvontaa ja köydenvetoaYksi kaikkien puolesta ”Maaseutu Suomen puolesta”Kaikki yhden puolesta ”Suomi maaseudun puolesta”
  60. 60. *) Keskiarvo 3:sta keskeisimmästä dokumentista: kokonaisohjelma (2009),Sisään- vs. ulospäin selonteko (2010), periaatepäätös (2011) **) Vihr, Kok, PS, KDkääntynyt politiikka? Ilmaisun esiintyminen sivua kohden (eri muodot ja lähi-ilmaisut huomioiden) 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (EU- pohjainen) Rahoitus, tuki, avustus, turvaaminen, säilyttäminen, oikeus, tasa-arvo Kansallinen Kysyntä, kuluttaja, markkina, maaseutupolitiikka *) kilpailu, kansainvälinen, globaali, tulevaisuus Puolueiden maaseutuohjelmat **) Huom! Laskenta ei perustu tieteelliseen analyysiin, joten se on vain suuntaa-antava. 6.6.2011 60 © Sitra
  61. 61. Tiedustelu: Signaalikartta (Pöyry 11/2010)Toiminta maaseudulla, sosiaaliset asiatja biomassan tuotanto kytkeytyvätmaaseutupuheessa vahvasti toisiinsaInnovaatiot, kysyntä ja markkinat eivätkytkeydy ”maaseutupuheeseen” 6.6.2011 61 © Sitra
  62. 62. KYSYNTÄ - Maaseutupolitiikan retoriikasta puuttuva sana Tarve: yhteiskunta turvaa maaseudun elinvoimaisuuden Tarjonta: maaseutu voi tarjota yhteiskunnalle hyödyllisiä tuotteita ja palveluja Kysyntä: Mitä suomalaiset maaseudusta haluavat? Miten maaseutu vastaa kysyntään? 6.6.2011 62 © Sitra
  63. 63. Tarvelähtöinen maaseutuajattelu Maaseudun tarpeet Esim. maaseutuelinkeinot väestö, toimeentulo, saavutettavuus, palvelut 6.6.2011 63 © Sitra
  64. 64. Tarjontalähtöinen maaseutuajattelu Maaseutu tarjoaa Esim. Esim. maaseutuelinkeinot Esim. Asuminen väestö, toimeentulo Ruoka Vapaa-aika saavutettavuus, palvelut Bioenergia Yhteiskunta mahdollistaa 6.6.2011 64 © Sitra
  65. 65. Kysyntälähtöinen maaseutuajatteluKysyntä yksilöllisille Maaseutu Kysyntä globaaleille ratkaisuille mahdollistajana ratkaisuille Esim. Esim.Luomu- ja lähiruoka Vihreän talouden Tila ja rauha Esim. toimintamallit maaseutuelinkeinot väestö, toimeentulo saavutettavuus, palvelut 6.6.2011 65 © Sitra
  66. 66. Eurooppa 2020 strategia Älykäs kasvu (Innovatiivinen) Kestävä Osallis- kasvu tava kasvu (Vihreä kasvu) 6.6.2011 66 © Sitra
  67. 67. ÄlykäsEurooppa 2020: Älykäs Miten maaseutuelinkeinot Mitkä ovat ”maaseutu- huomioidaan innovaatio- elinkeinoja” ? järjestelmässä ? Miten tunnistetaan uutta Miten maaseutu kytkeytyy kysyntää ja liiketoiminta- avoimeen mahdollisuuksia? innovaatioympäristöön ? 6.6.2011 67 © Sitra
  68. 68. Miten arvioit seuraavien alojenliiketoimintamahdollisuuksienkehittyvän maaseudulla? Arvio alojen liiketoimintamahdollisuuksien kehittymisestä maaseudulla n=kaikki vastaajat Elämys- ja virkistyspalvelut Uusiutuvan energian tuotanto Maaseutuympäristö Luontoon ja maaseutuun liittyvät hyvinvointipalvelut (green care)Lähiruoka ja siihen liittyvät palvelut Luonnonvarat Kaivostoiminta Tieto- ja Biomassojen jalostaminen verkko- Verkkokaupat liiketoiminta Metsätalous IT-palvelut ja sisällöntuotanto Maa- ja Hoivapalvelut metsätalous Luovat alat ja kulttuuri Maatalous Yritykset, n=227 Logistiikkapalvelut Päättäjät, n=160 Asiantuntijat, n=252 Metalli Media, n=48 Muu toimiala 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0Helmikuu 2011 Keskiarvo (1=heikkenee voimakkaasti, 5=paranee voimakkaasti) Maamerkit-barometri3071 PAH/tk/tgr Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy © Sitra
  69. 69. Toimitko yrittäjänä…Oletko harkinnut ryhtyä yrittäjäksi...Aiotko lähitulevaisuudessa ryhtyä yrittäjäksi… Uudet yrittäjät....maaseudulla tai maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen? n=kaikki vastaajat 15-24 -vuotiaat, n=128 Vihreiden kannattajat, n=129 Edelläkävijät, n=119 UUTTA maaseutuyrittämisen Identiteetiltään sekä-että, n=630 potentiaalia Maaseudulla taajamassa asuvat, n=173 - nuorissa Identiteetiltään maalaiset, n=364 - vihreiden kannattajissa - identiteetiltään sekä-että Ison kaupungin laidoilla asuvat, n=491 25-44 -vuotiaat, n=347 Keskustan kannattajat, n=160 Ison kaupungin keskustassa, n=251 Perussuomalaisten kannattajat, n=258 Suomalaiset, n=1620 Toimin yrittäjänä maaseudulla tai maaseudun mahdollisuuksia Pikkukaupungissa asuvat, n=363 hyödyntäen 45-64 -vuotiaat, n=721 Aion lähitulevaisuudessa Vasemmistoliiton kannattajat, n=94 ryhtyä yrittäjäksi maaseudulla tai Identiteetiltään kaupunkilaiset, n=602 maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen SDP:n kannattajat, n=196 Olen harkinnut ryhtyä Kokoomuksen kannattajat, n=332 yrittäjäksi maaseudulla tai maaseudun mahdollisuuksia hyödyntäen Maaseudulla haja-asutusalueella asuvat, n=206 Yli 65 vuotiaat, n=424 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Helmikuu 2011 % Maamerkit-barometri 3071 PAH/tk/tgr Sitra, MTT Taloustutkimus, Taloustutkimus Oy © Sitra
  70. 70. Eurooppa 2020: Osallistava Paikallinen Osallis- tava toiminta ja osallistuminen Kaikki sektoritKysyntälähtöisyysedellyttää uusientoimijoiden osallistamistaja vahvaa ulkoistasosiaalista pääomaa ! 6.6.2011 70 © Sitra
  71. 71. Eurooppa 2020: Vihreä kasvu Kestävä TUOTE: - Maatalous - Metsätalous - Bioenergia Tuotantoparadigmasta ihmis- ja ratkaisukeskeiseen palvelutalouteen ! PALVELU: KONSEPTI: - Maaseutu- ympäristö Palvelumuotoilu - Paikallinen hyvinvointi- ainekierto palveluna (biotalous) - Lähimatkailu - Ekotehokkaat - Kulttuuripalvelut yhdyskunnat 6.6.2011 71 © Sitra
  72. 72. Mihin suuntaan Suomi kehittyy ? Hajautetut ratkaisut YLIHUOMENNA YLIHUOMENNA Paikkaan Moni- sidottu paikkainen TÄNÄÄN YLIHUOMENNA Keskitetyt ratkaisut 6.6.2011 72Lähde: Hienonen, K. Onni – eväitä maaseudun uuteen talouteen, Sitra 2011 © Sitra
  73. 73. SISÄLTÖ1. MikäMikä maaseutu2. Iso muutos3. Maaseutu ja yksilöllinen kysyntä4. Maaseutu ja globaali kysyntä5. Mitä tehdä maaseudulle6. Maamerkit-ohjelma 6.6.2011 73 © Sitra
  74. 74. MAASEUTU MERKITYSYHTEISKUNNASSA Uudistuvasta yksilöllisestä kysynnästä palveluksi - asuinpaikasta riippumattaVIHREÄN TALOUDEN LÄHIRATKAISUT Paikallisia liiketoimintaratkaisujaglobaaleihin haasteisiin
  75. 75. Eeva Hellström Jyri ArponenSelvitykset Karoliina AuvinenTiedustelu ja strategiaprosessit Päivi HirvolaPilotit ja kokeilut Lea KonttinenViestintä ja verkostotyö Eero KokkonenLiiketoiminnan kehittäminen Liisa Lehikoinen Hanna-Leena OttelinPääomasijoitus Kirsi Pönni Lari Rajantie
  76. 76. Ohjelmatiimi Ohjausryhmä• Eeva Hellström, johtaja • Tarja Cronberg, pj• Karoliina Auvinen, • Janne Antikainen, TEM ekotehokkuus • Sirkka Heinonen, TTK• Jyri Arponen, liiketoiminta • Kati Hienonen, Perhosvaikutus Oy• Päivi Hirvola, verkostot • Sirpa Karjalainen, MMM• Eero Kokkonen, biotalous • Juha Kuisma, VNK• Lea Konttinen, hyvinvointi • Osmo Rauhala, kuvatait, viljelijä• Liisa Lehikoinen, assistentti • Alf Rehn, Turun kauppakorkeakoulu• Hanna-Leena Ottelin, • Jyri Seppälä, SYKE viestintä • Teppo Turkki, Sitra• Kirsi Pönni, assistentti • Hilkka Vihinen, MTT• Lari Rajantie, pääomasijoitus 6.6.201 7676 24.3.2010 1
  77. 77. Tehdään se yhdessä …
  78. 78. Luonnonvarat vihreässä taloudessa Maamerkit: UTELIAISUUTTA JA USKALLUSTA ! 78www.sitra.fi/maamerkit

×