Innohaukka: Tutkimus

08 Valtteri Lipasti: Taitelilijan ruumiinavaus, akryyli, 2000innohaukka™TUTKIMUS KUKA Nimi: Ari Rinne Ikä: 63 Koulutus: Lääketieteen tohtori (Oulu), patologia. Ammatti: Lääketieteellisen biologian professori (Tromssa), Oulun yliopiston dosentti, keksijä Erikoistuminen: Patologia, proteiinit, valku- aisaineet, solunsisäiset kysteiinit ja proteinaasin estäjät eli inhibiittorit Paikkakunta: Berliini, Turku, Tromssa INNOVAATIO Mikä: Kysteiiniproteinaasi-inhibiittoreiden löydökset ja sovellukset (hammastahna ja elinsiirrot) Tehtävä: Inhibiittoreiden toiminnan ja sovellusten kehitys apukeinoiksi terveydelle. Toimintaperiaate: Ihmisen elimistön proteiinien säätely, niissä rajoissa mitä tunnetaan. Kohteet: Ihmiskehon terveys, hammastahna/-hoito, epilepsiaterapia, elinsiirrot Liiketoimintaulottuvuus: Periaatteessa loputtomat mahdollisuudet. Hammastahna ja elinsiirrot vain esimerkkeinä sovelluksista ja ensimmäisistä askelista. Kimmoke: Perustutkimuksen myötä > löydös ja jatkotutkimus sekä halu soveltaa ja kehit- tää omaa tutkimusta. Eettinen hyöty: Opitaan tuntemaan ihmisruumista ja sen säätelyä paremmin.

08innohaukka™TUTKIMUS Luovuutta löytämässä Vaikka ihmistä on tutkittu pitkään ja lääketiede on kehittynyt, on ihmiskeho vielä monen inspiraation ja laskemattomien innovaatioiden lähde. Ari Rinteen proteiini- ja valkuaisainetutkimukset ja innovaatiot ovat lähtösysäys lukuisille uusille sovelluksille. Kysteiiniproteinaasit ja niiden inhibiittorit ovat osa suomalaista tiede- ja kulttuuriperintöä. Ari Rinne yllättää. Kun kuulija avaa korvat, huomaa hän pian seuraavansa keskustelua, josta keskittymättä helposti tipahtaa kelkasta. Aja- tukset, anekdootit, nimet ja vuosiluvut vilistävät kiitettävällä vauhdilla. Patologian professorina uransa luonut Rinne on tutkijapiireissä arvostettu, mutta niittänyt mainetta myös keksijänä. Keksintösäätiö palkitsi Rinteen vuoden keksijänä 2002. Keksintö liittyi ominaisuuksiltaan ylivertaiseen hammastah- kuvat: stock.xchng naan. Sen kehitystyö ja kaupallistaminen jäivät kuitenkin kesken yksikköhintojen karattua käsistä. Nyt hän on kehittänyt hammastahnaa edelleen ja löytänyt ratkaisuja, joissa hänen pro-Rinteen uusin patentti liittyy hammastahnaan, jossa teiinitutkimuksiaan voidaan hyödyntää.sovelletaan Kysteiiniproteinaasi-inhibiittoreiden löydöksiä. Itse Rinne ei ole innovaatiojärjestelmän kiemuroista syvällisesti perillä eikä kiinnos- tunutkaan. Hänen onnekseen tutkijaryhmät ja taloudellisin intressein varustetut yhteistyökumppanit ovat hakeneet rahoitukset ja mahdollistaneet rakenteet, joissa ideat ovat saattaneet syntyä. Eräs niistä on ollut toimiva ja inspiroiva tiede- eli yli- opistoympäristö. Ideoita ja innovaatioiksi laskettavia keksintöjä Rinteellä on vuosien aikana syn-

08 tynyt kymmeniä. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta Norjassa Tromssan yliopistossa lääketieteellisen biologian professorina. Lisäksi hän on Oulun yliopiston patologian dosentti. Tällä hetkellä Rinne etenee innovaatiohankkeissaan norjalaisten yhteistyötaho- jen avulla. Hän ei paljasta tarkkaan tukijoitaan tai kumppaneitaan, koska kilpailu patenteista ja oivalluksista on rajua. Erityisesti terveyteen ja lääkebisnekseen liittyvät innovaatiot saattavat olla tulenarkoja, eikä vähiten niissä liikkuvien rahamäärieninnohaukka™ takia. Pelkkä perustutkimus nielee suunnattomasti varoja.TUTKIMUS Rinne myöntää, että Suomessa on hyvä keksintöjen noukkimisjärjestelmä, mutta innovaatioiden kaupallinen menestys on ollut kehnoa. Suomalaiset ovat innovaat- toreina hitaita ja hiljaisia jos vertaa esimerkiksi Japaniin tai Yhdysvaltoihin, joissa patentointi on aggressiivista, kaupallisuus ja kilpailu suorastaan veristä. Suomen patenttiviranomaisia (PRH) Rinne kuitenkin kehuu erittäin hyviksi. PRH:sta saa neuvoja ja tarvittavia kurssituksia, joita professori on menestyksekkäästi käyttänyt hyväksi. Rinteen mielestä innovoijan työ on todella pitkäjänteistä - jopa yksinäistä - se etenee yrittä- jäasenteella, on täynnä riskejä ja uhkia menettää rahallisesti paljon. Ideasta innovaatioon kuluu aikaa, joissakin tapauksissa kymmeniä vuosia. Parhaimmissa tapauksissa lopputulokset ovat kuitenkin mullistavia, myös taloudellisessa mielessä. Hyvänä esimerkkinä pitkästä prosessista hän mainitsee havainnon entsyymistä maineikkaaksi diabetes-lääkkeeksi: Tutkijat Väinö K. Hopsu- Havu ja hänen esimiehensä George G. Glenner kuvasivat 1960-luvun puolivälissä löytämänsä entsyymin, jonka he olivat puhdistaneet rotan ja sian munuaisista, mutta jonka fysiologinenValtteri Lipasti: Taitelilijan ruumiinavaus, akryyli, 2000. merkitys jäi tuntemattomaksi. KymmenenAri Rinteen kokoelma. vuotta myöhemmin joukko tutkijoita tohtori Rolf Mentleinin johdolla tutki samaista asiaa ja julkaisi vuonna 1978 tutkimuksen, joka käsitteli Hopsu-Havun löytämän entsyymin vaikutusta substanssi P:hen. Noin kymmenen vuotta tämän jälkeen Mentlein työtovereineen havaitsi, että kyseinen entsyymi hydrolysoi myös hormoneja, joissa on Xaa-Ala-sekvenssi. Kesti kuitenkin pitkään, ennen kuin oivallettiin, että glukoo- simetaboliaa voidaan parantaa ja että Hopsu-Havun havainnolla voitiin asiaa edistää. Kaikkiaan kesti 40 vuotta ennen kuin alkuperäishavainto oli johtanut uuden lääke- ryhmän kehittämiseen. Löydösten vaiheet keksinnöiksi Ari Rinteellä on monia keksintöjä ja hallussaan muutamia patentteja, joista osa on tekeillä. Osan keksinnöistä hän on myös menettänyt. Esimerkiksi turkulaisen inno- vaatioyhtiö AboaTechin mentyä konkurssiin häipyivät myös keksinnöt. Rinteen kehittämät kolme antiseerumia (inhibiittoria) ovat myynnissä apteekeis- sa. Niiden kehitystyötä on Tekes ollut aikoinaan rahoittamassa. Rinne muistelee, että tuotekehitys oli arvokasta, vaikka muuten yksittäiset raha-asiat eivät ole päällim- mäisenä mielessä eivätkä kiinnostuksen kohteena. Järjestelmä saa kuitenkin kiitosta satsauksissaan tällaisiin tutkimuksiin. Rinteen syöpädiagnostiikkaan käytettävät WR 23/2/3/3, RJMW4A10 ja RJM-

08 W2E7 ovat maailmanlaajuisesti ostettavissa ja käytössä mm. Yhdysvaltojen armeijal- la. Merkittävä henkilö antiseerumeiden kehitystyön apuna on ollut professori ja Biomedicumin johtaja Anna-Elina Lehesjoki. Heidän yhteistyönsä alkoi osittain sattumalta. Kun Rinne oli havainnut inhibiittorin kaksijakoisuuden (ACPI ja NCPI) löysi Lehesjoki NCPI-tiedon perusteella myöhemmin harvinaisen ja vaikean epilepsianinnohaukka™ taudinaiheuttajan eli virheellisen proteiinin. Väliin mahtui kuitenkin 17 vuotta. Rin-TUTKIMUS ne väitteli proteinaasi-inhibiittori NCPI:stä vuonna 1979 ja Lehesjoki määritti siihen liittyvän valkuaisainepuutokseen perustuvan taudin 1996, toisistaan tietämättä. © 1979 Elsevier. Uudelleenjulkaistu kustantajan (Elsevier) luvalla, Acta Histochemica 1979; 64:46-50. Tämän pohjalla oli kuitenkin Hopsu-Havun ja tohtori Mikko Järvisen tutkimustyö: ihosta eristetyt inhibiittorit. Järvinen erotti ACPI:n. Myöhemmin Rinne löysi pernasta NCPI:n eli epilepsiaproteiinin. Kysteiiniproteinaasi-inhibiittori on Rinteen mukaan tulevaisuuden haaste ja mahdollisuus, koska kysteiiniproteinaasi on yksi valtaproteii- nista, ja niitä on ihmisillä paljon. Inhibiittorei- den toiminnan ymmärtäminen ja jatkokehitys antavat mahdollisuuksia ja apukeinoja ihmisten ACPI normaalissa rotan kerrostuneessa terveydelle. Säätelymekanismeja tunnetaan levyepiteelissä. ACPI:tä ei esiinny mesenkyymissä, kuitenkin huonosti. sen sijaan vain NCPI:tä (neurologian erikoislääkäri Rinteen uusimmat keksinnöt liittyvät kysteiiniproteinaasi-inhibiittoreiden löydöksiin Riitta Rinteen havainto). ja niiden sovelluksiin. Konkreettisina kohteina Professori Ari Rinne, sovellukset elinsiirroissa sekä ominaisuuksiltaan väitöskuva vuodelta kehittyneempi että hinnaltaan edellistä versiota 1979, jolloin hän halvempi hammastahna. Hammastahnassa olen- naista on parempi suoja suun omilta haitallisilta oli juuri löytänyt proteiineilta ja bakteereilta. epilepsiaproteiinin Hammastahnaa Rinne on koettanut kehittää (NCPI) aiemminkin, mutta innovaatio ei vielä silloin ollut kannattava. Ongelmana on ollut proteiinin saaminen edullisesti molekylääribiologisin kons tein. Eläimestä tai kasvista otetut proteiinit ovat ongelma, koska ne ovat allergisoivia. Ihmisestä eristetty proteiini on paras, mutta keskeisintä on ratkaista kallis eristysmetodi. Se vaatii paljon laboratoriokapasiteettia ja siinä myös geeniteknologia näyttelee suurta roolia. Tulevan hammastahnan suojaava valkuaisaine parantaa tuotetta olennaisesti eikä allergisoi. Patentti liittyy hammastahnainnovaation edullisuuteen. Innovaatio, yliopistot ja maaseutu Arvokas ja luova perustutkimus, mitä mm. Hopsu-Havun tutkimus edusti, on Ari Rinnettä lähellä. Siksi hän kavahtaakin nykyistä yliopistojärjestelmää ja mullistuksia perinteistä järjestelmää kohtaan. Hänen mielestään nyt ollaan matkalla väärään suun- taan. Tämä suunta on nähtävissä erityisesti nuorissa pohjoismaisissa yliopistoissa. Tärkeilevät pikkuvirkamiehet vievät rehtoreilta ja professoreilta vallan ja virkamiehiä punttaavat nelivuotiset ministerit katselevat asioita liian lyhyellä perspektiivillä. Hei- dän koulutuksensa ei Rinteen mukaan riitä arvioimaan yliopistotyön innovatiivisuut-

08 ta. Demokratian kokeilukentäksi yliopisto on hänen mielestään väärä paikka. Rinteen mielestä perustutkimus ja innovaatiokehitys vaativat yhteistä ajattelua. Pohjoismainen yhteistyö on erittäin tärkeää verrattuna EU:n vähintäänkin sekavaan tiedepolitiikkaan. Yhteistyön pitäisi ulottua myös Venäjälle, Arkangeliin ja Pietariin, Rinne mainitsee. Alueelliset yliopistot Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa ovat Rinteen mieles- tä erinomaisia esimerkkejä alueellisesta innovatiivisuudesta ja kekseliäisyydestä.innohaukka™ Ihailua saa osakseen Oulun yliopiston entinen rehtori Markku Mannerkoski. HänetTUTKIMUS valittiin aikoinaan 60-luvun lopussa virkaansa noin kolmikymppisenä ja hän jatkoi uraansa parikymmentä vuotta. Mannerkosken aikana Oulun yliopistosta kasvoi merkittävä opinahjo sekä kansainvälisesti että paikallisesti. Siellä osattiin ottaa myös ympäröivä maaseutu huomioon, mm. alueen sairaudet on luokiteltu ansiokkaasti. Rinne nostaa esimerkeiksi lihaspatologian erikoislääkäri ja lasten patologi Riitta Hervan ja Lapin keskussairaalan patologian ylilääkäri Katri Vuopalan, jotka ovat tunnettuja Luovuus koetuksella yliopistoissa määrittämistään taudeista; Hervan tauti (LCCS) Ari Rinne ja laskentatoimen emeritusprofessori Pekka Pihlanto ja Vuopalan tauti (LAAHD). Kummallakin ovat pohtineet Suomen yliopistojen nykytilaa ja tulevaisuuden suuntaa. Uusi yliopistolaki saa heidän näkemyksissään erityi- taudilla on hyvin alueelliset taipumukset. Ilman sen kriittisen huomion. Myös yksipuolinen Innovaatioyliopis- vahvaa alueellista tutkimusta ja yliopistoa ei tau- ton (Aalto-yliopisto) suosiminen näyttää olevan pois muilta teja olisi Rinteen mukaan kyetty tunnistamaan. yliopistoilta. Pekka Pihlanto on usein julkisesti kritisoinut uudistuksia ja Professori Kari Kivirikon kollageenitut- aikoo jatkaa samalla linjalla. kimukset ovat myös maailmanluokkaa. Rinne Hän käyttää esimerkkinään filosofi Pekka Himasen ajatuksia opetuksen ja työelämän parantumisen periaatteista, joiden mainitsee muitakin maineikkaita tutkijoita: Ola- mukaan voidaan analysoida myös yliopistojen tilaa – erityisesti vi Räsänen, Kai Dammert, Jorma Hirvonen. niille elintärkeän luovuuden osalta. Useat nimet vilahtelevat ja heidän perässään Himasen periaatteissa luova työ edellyttää menestyäkseen kolmen tekijän samanaikaista toteutumista: henkilöstön mitä moninaisempia tutkimusalueita. kokemaa luottamusta, toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja Rinteen puheissa kuitenkin korostuvat yksilön luovaa intohimoa. Nämä piirteet ovat läsnä kaikissa luovuutta vaativissa organisaatioissa. Tähän Pihlanto laskee vahvasti epäilyt yliopistojen tulevaisuutta koh- mukaan myös yliopistot. taan. Uusi Aalto-yliopisto on hänen mielestään Yliopistoihin kohdistuneet myllerrykset, tutkijoiden ja rahasyöppö, joka näivettää alueelliset yliopistot opettajien aseman heikkeneminen ovat Pihlannon mukaan vieneet luottamuksen työnantajaan. Lisääntynyt kontrolli ja ja niiden innovatiivisuuden. lyhyen aikavälin mittausmentaliteetti sekä itsetarkoitukselli- Rinne katsoo rakentavasti menneeseen ja nen hallintobyrokratia eivät sovi luottamusyhtälöön. Erityisen synkältä on tuntunut yliopistolain toteutus omista asiantunti- nostaa esiin saksalaisen yliopistojärjestelmän joista piittaamatta. innovaatiosysteemin 1900-luvun alkupuolelta. Luovuuden toinen periaate, rikastava vuorovaikutus, on täs- Se oli Rinteen mielestä ylivoimainen. Silloin sä kehityksessä myös heikentynyt. Syinä emeritusprofessori ja Rinne näkevät uudet kilpailuasetelmat, jotka ovat tulleet sekä esimerkiksi löydettiin sairauksia ja mekanismeja, yliopistojen välille että henkilöstön keskuuteen. jotka valkenevat vasta nyt. Sota katkaisi kehi- Kolmanneksi koetinkiveksi jää Himasen teoriaan peilaten luova intohimo. Se on tällä hetkellä tutkijoiden ja yliopisto- tyksen ja 60-luvun lopulla byrokratia ja hal- opettajien käsissä. Luovuuden toteutuessa täysmääräisesti linnollinen demokratia rapauttivat yliopistojen tulisi kuitenkin kaikkien kolmen osa-alueen toimia. Kahden en- innokkuuden. simmäisen oireillessa on vaara, että luova intohimo näivettyy vähitellen. Luovuutta ei tue myöskään yhden yliopistotahon erityisase- Innovaation seuraavat vaiheet ma. Pihlanto ja Rinne näkevät, että Aalto-yliopiston suosiminen edistää innovaatioiden ja luovuuden heikkenemistä Lääketieteellinen tutkimus nielee rahaa. Rin- maakunnissa. Kansainvälisissä kilpailuissa pärjäämisen hinta teellä ei ole siitä kuitenkaan yksityiskohtaista on heidän mielestään sivistys- ja tiedepoliittinen tappio. käsitystä. Silti hänestä on tärkeää, että suhteet valistuneisiin päättäjiin ovat kunnossa ja että innovaatiojärjestelmä on hereillä vaikeittenkin tutkimusten tukemisessa. Rinteen kohdalla rahoituksen hoitavat muut, tässä tapauksessa norjalaiset yhteis- työkumppanit. Rahamääriä Rinne ei paljasta, ei myöskään aikatauluja. Ihmisruumiissa on valtavasti tutkittavaa, vain pieni osa sen toimintaperiaatteis- ta tunnetaan tällä hetkellä. Oikeassa luovuuden ympäristössä ihmisestä on paljon löydettävää.

08innohaukka™TUTKIMUS Linkkejä Tutkimuslaitoksia, myös kaupalliset http://www.med.lu.se/labmedlund/klinisk_kemi_och_farmakologi http://www.biochemtech.uni-halle.de http://www.sigmaaldrich.com/finland.html http://www.enzolifesciences.com Yliopistolaki ja koulutuspolitiikka http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558?search[type]=pika&search[p ika]=558/2009 http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/ Yliopistolaitoksen_uudistaminen/index.html http://www.uef.fi/saima/innovaatiot http://acsi.aalto.fi/acsi+2010+homepage/ Tutkimusalueet http://www.wipo.int/pctdb/en/wo.jsp?WO=1998029088&IA=FI1998000001& DISPLAY=DESC http://lib.bioinfo.pl/paper:107702 http://journals.lww.com/amjdermatopathology/Abstract/1995/04000/ Acid_Cysteine_Proteinase_Inhibitor_in_Cutaneous.2.aspx http://www.bioscience.org/2010/v2e/af/139/list.htm http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_ article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_ mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/ portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_ article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo96252&_dlehtihaku_view_article_ WAR_dlehtihaku_p_frompage=uusinnumero Tutkimuksia ja tutkimusryhmiä http://www.med.lu.se/labmedlund/klinisk_kemi_och_farmakologi/forskning/ magnus_abrahamson/project_homepage http://www.med.lu.se/labmedlund/klinisk_kemi_och_farmakologi/forskning/ magnus_abrahamson/protease_publications http://www2.uit.no/ikbViewer/page/startsida http://www2.uit.no/ikbViewer/page/ansatte/organisasjon/hjem?p_dimension_ id=88110&p_menu=42374&p_lang=2 http://www.helsinki.fi/neurosci/lehesjokigroup/english/ael_research.htm http://www.imgenex.com/antibody_details_printable.php?catalog=IMG-80302 http://www.scbt.com/datasheet-32802-cystatin-b-rjmw-2e7-antibody.html

08 S SWOT: Kysteiiniproteinaasi-inhibiittoreiden löydökset ja sovellukset W Auttavat tekijät Haittaavat tekijät Vahvuudet Heikkoudet Sisäiset tekijät • Elimistön yksi valtaproteiineista • Paljon selvitettäviä ja tutkitta-innohaukka™ • Valtava määrä ominaisuuksia, via asioitaTUTKIMUS myös uusia (ei siis rudimentti eli • Kallis tutkittava jäänne) • Pitkä ja monivaiheinen tie • Monipuolisia käyttökohteita kaupallistettavaksi ihmisessä O T Mahdollisuudet Uhat Ulkoiset tekijät • Monipuoliset > loputtomat • Väärinkäytökset, esim. biologi- set aseet • Sairaudet saavat selityksiä, joihin voidaan hakea ratkaisuja • Innovaation konkretisoitumisen hitaus • Lääkkeiden kehitys ja hintojen halpeneminen • Tiedeyhteisön kateus hidastaa tutkimuksia • Luo biotieteille uusia työpaikkoja Suhteet innovaatiojärjestelmään Professori Ari Rinne suhtautuu myötämielisesti seen ja innovointiin. suomalaiseen innovaatiojärjestelmään. Hän on itse Rinne kuvaa erityisesti lääketieteellisiä innovaatio- saanut paljon apua sekä suoraan taloudellisesti että prosesseja hitaiksi, jotka vaativat osakseen pitkäjäntei- neuvonnan näkökulmasta. Hän liputtaa patentoimisen syyttä ja taakseen vankkaa perustutkimusta. Luoja ei puolesta ja kehuu Suomen patentointijärjestelmää anna salaisuuksiaan helposti, Rinne kuvailee. erinomaiseksi. Suurimmat uhat piilevät kuitenkin innovaatioiden Rinteen kolmen nyt myynnissä olevan antiseeru- kannalta tärkeässä yliopistojärjestelmässä, jossa ollaan min kehitystyötä on ollut rahoittamassa Tekes. Ilman Rinteen mukaan menossa hakoteille. Lyhyen aikavälin rahoitusta ne eivät olisi syntyneet. Tuotekehitys on tavoitteet sotivat pitkäkestoisia prosesseja vastaan, arvokasta, mutta raha-asiat ovat Rinteellä huonosti eikä valta ole enää tieteentekijöiden käsissä. muistissa. Avustuksissa, tuissa ja patentoinneissa Rin- Rinne sanoo jatkavansa innovointia ja perustutki- ne on saanut tutkijaympäristöltään merkittävän tuen. musta vaikka onkin hellittämässä kiihkeintä tutkimus- Näin hän onkin voinut keskittyä itse asiaan, tutkimuk- työtään. Lisätietoja: Ari Rinne, +358 40 502 3887 Rami Kangas, +358 40 578 4319, rami.kangas@nikola.fi

Innohaukka: Tutkimus

by Sitra Maamerkit

Accessibility

Upload Details

Usage Rights

Statistics

Innohaukka: Tutkimus Document Transcript