Innohaukka: Maaseutuasuminen

688 views

Published on


Innohaukka™-selvityksessä kartoitettiin syksyllä 2010 maaseudulla toimivia innovatiivisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat olla esikuvina sekä jo olemassa oleville toimijoille että innovaatio- ja yritystoiminnasta maaseutuympäristössä kiinnostuneille.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
688
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Innohaukka: Maaseutuasuminen

  1. 1. 05 © 2010 eriksson arkkitehdit oyinnohaukka™MAASEUTUASUMINEN KUKA Kuka/mitä: Vuolenkosken kylä /Omakylä Vuolenkoski Oy Avainhenkilöt: Janne Koukonen, toimitusjohtaja ja Mikko Haapanen, hallituksen pj Asukkaat: 450, vapaa-ajan asukkaita 3500 Yrityksen omistajat: 117 asukasta ja 21 yritystä Erikoistuminen: kunnalta ostetun maa-alueen jalostaminen ja myynti, Vuolen- kosken kehittäminen asumisen ja yrittäjyyden osalta Paikkakunta: Vuolenkoski, Iitti INNOVAATIO Mikä: Maaseutukylien kylälähtöinen kehittäminen paikallisten omistuksessa olevan elinkei- no- ja kehitysyhtiön kautta. Tehtävä: Kylän kehittäminen paikallisista lähtökohdista käsin. Osakeyhtiömallin hyödyntämi- nen kylän kehittämisessä. Toimintaperiaate: Kyläläisten omistama elinkeino- ja osakeyhtiö rahoittaa toimintansa alkuvaiheessa kunnalta raakamaan hinnalla ostamansa maa-alueen myynnillä. Yhtiön ensimmäinen projekti on kyläkeskuksen kehittäminen ja elinkeinopalveluiden tuominen kylään. Kohteet: Kylälähtöisestä kehittämisestä kiinnostuneet kylät, joissa kohtalaisesti asukkaita ja va- paa-ajan asukkaita haja-asutusalueella. Peruspalvelurakenne ja vahva kolmas sektori valmiina. Liiketoimintaulottuvuus: Oman kylän kehityshankkeet, maanmyynti; kylän kehittämisen konsepti, sovelletta- vissa useisiin kyliin. Kimmoke: Kuntien kasvaessa palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin. Kylälähtöisellä kehittämisellä paikalliset tavoittelevat haluamiaan palveluita kyläkeskukseen. Eettinen hyöty: Pienten kylien omaehtoinen kehittäminen. Tarvittavien palveluiden saatavuuden tur- vaaminen. Yhteisöllisyyden kasvaminen.
  2. 2. 05innohaukka™MAASEUTUASUMINEN Kyläyhteisöstä kyläyhtiöksi Iitin kunnassa, pohjoisessa Kymenlaaksossa sijaitsevassa Vuolenkosken kylässä asiat on totuttu hoitamaan itse. Kyläläiset ovat perustaneet elinkeino- ja kehitysyhtiö Omakylä Vuolenkoski Oy:n. Sitä pyörittävät ja omistavat paikalliset kehittääkseen kylälähtöistä liiketoimintaa. Vuolenkoskella on ollut todistettavasti toimin- taa jo 6000 vuotta sitten, kun samalla paikalla ihmiset tekivät kalliomaalauksia. Tänä päivänä toimeliaisuus tuntuu jatkuvan. Vuolenkoskelaiset ovat ylpeitä paikallisesta ahkeruudesta ja tal- koohengestä, joilla on saatu aikaan kylään muun muassa valaistu kevyen liikenteen väylä. Kaikkeen ei talkootyöllä kuitenkaan kykene. Vuolenkosken kylälähtöistä kehittämistä varten Mikko Haapanen ja Steen Manelius perustivat kuva: Jaakko Jaskari vuonna 2007 yhtiön, joka seuraavan vuoden alussa siirtyi kyläläisten omistukseen. Nyt elinkeino- ja kehitysyhtiö Omakylä Vuo- lenkoski Oy vastaa kylän vision toteuttamisesta ja kylän yhteisten palvelujen organisoimisesta.Vuolenkoski aikoo kääntää muuttovirran takaisin Sen omistavat nykyisin Vuolenkoskella asuvistamaaseutuasumiseen. noin 450 vakituisesta ja 3500 vapaa-ajan asuk- kaista 138 osakasta. He ovat vakituista tai vapaa- ajan asukkaita, mukana on myös 21 paikallista yritystä. Vuolenkosken osakeyhtiö- mallissa kohtaavat kyläyhteisön henki ja osakeyhtiön kyky nopeaan päätöksentekoon
  3. 3. 05 ja tehokkaaseen toimintaan. Päätöksistä keskustellaan, mutta tarvittaessa pystytään etenemään rivakasti. Siemen uuteen toimintamalliin kylvettiin viitisen vuotta sitten käynnistyneen Servilla-selvityshankkeen yhteydessä. Servillassa olivat mukana Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat, joista jälkimmäiset kuuluvat nykyisin jo Suur-Kouvolaan. Selvi- tyksen tarkoituksena oli arvioida ja määritellä alueen houkuttelevuutta, potentiaalisia kehittämiskohteita sekä toiminta- ja toteutusmallia. Sen konkreettisina tavoitteinainnohaukka™ oli saada hankealueelle vuoteen 2015 mennessä 2500 uutta vapaa-ajan ja vakituisenMAASEUTUASUMINEN asumisen asuntoa ja niihin noin 8000 uutta asukasta. Hankkeen pohjalta syntyi Iitin ja Kouvolan yhteinen Omakylä-hanke, jonka tavoitteeksi asetettiin Vuolenkosken alueen vetovoimaisuuden lisäämisen rakentamalla toimintamalli modernein palve- luin varustetuille kylille ja niitä täydentäville asuinalueille. Vuolenkoskesta tuli pilottikohde, koska se oli ainut alueelta kartoitetuista 25 kyläs- tä, jossa asiassa lähdettiin etenemään. Kyläyhdistystoiminta on Vuolenkoskella ollut aina aktiivista. Osakeyhtiömalli on tuonut siihen myös liiketoimintaulottuvuuden. Yhdessä tekemiseen on tullut lisää vastuullisuutta, tehoa ja volyymia viemättä päätöksentekoa kuitenkaan pois paikallisten ulottuvilta: kyläläisten omis- tuksessa olevan yhtiön osakkaat kun ovat kylän vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita sekä yrityksiä. Myös osakeyhtiön hallitus muodostuu pääosin kyläläisistä. Luodun yrityksen missio on kehittää Vuo-Merja Kokkonen on aktiivinen kyläläinen ja kioskiyrittäjä. lenkosken kylää kylälähtöisesti. Elinkeinoajat- telussa kylä tarvitsee asukkaita ja asukkaat puolestaan palveluita. Sitä myötä sen toimenku- vaan kuuluvat kehittämis-, koulutus-, kiinteistön- jalostus-, markkinointi- ja neuvontapalveluiden organisoiminen ja tuottaminen kylän yrittäjille, asukkaille ja ulkopuolisille asiakkaille. YTJ kertoo yrityksen päätoimialaksi muualla luokittelemattomat rahoituspalvelut, pois lukien vakuutus- ja eläkevakuutustoiminnan. Sopivam- paa toimialaa ei taida järjestelmä toistaiseksi kuvaT: Jaakko Jaskari tuntea. Iitin kunnalla kun ei varsinaista elikeinopal- velupuolta omasta takaa ole, on yhtiölle jäänyt sopiva markkinarako. Yhtiö ja yhteisö kehittävät Vuolenkoskea kylän tarpeiden mukaisesti, eiVuolenkosken tuote on luonnonkaunis maisema. kunnan tai kaupungin. Tässä piilee innovaatio. Rima korkealle Koko hanke lähti aidosti liikkeelle, kun 7000 asukkaan Iitin kunta myi omistaman- sa asumiseen ja tulevaan kyläkeskukseen kaavoitetun 7,5 hehtaarin maa-alueen raakamaan hinnalla Omakylä Vuolenkoski Oy:lle. Osakeyhtiö puolestaan on myynyt omakoti- ja rivitalotontteja eteenpäin käypään hintaan ja rahoittanut toimintansa alun tästä saamillaan tuloilla. Yritys osti maa-alueet vaiheittain. Esimerkiksi kaavatien rakentaminen alkoi syk- syllä 2009 ja valmistui kesällä 2010. Kunnallistekniikka niin ikään valmistuu vasta
  4. 4. 05 syksyksi 2010. Kaavoitetun raakamaan hinta oli sopimuksen mukaan euro neliöltä. Omakylä Vuolenkoski Oy:n toimitusjohtaja Janne Koukonen kiittelee hank- keeseen mukaan lähteneen Iitin kunnan ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta. Kiitoksia saa erityisesti kunnanjohtaja Pentti Toivanen, joka yhdessä Mikko Haa- pasen konsulttiyhtiön kanssa on pohtinut Vuolenkosken tilannetta. Nyt kunta näkee, että Vuolenkoskella pystytään toimimaan aikaisempien näyttöjen mukaisesti. Kunta hakee edelleen yhteistä näkemystä Mikko Haapasen kanssa. Hän on myös kuntaainnohaukka™ kehittävän yhtiön hallituksen puheenjohtaja.MAASEUTUASUMINEN Sen sijaan että palveluita koskevia toiveita huudeltaisiin kuntaan päin, antaa kunta tässä mallissa kylälle mahdollisuuden hoitaa asiansa omasta näkökulmastaan parhaalla tavalla. Omakylä Vuolenkoski Oy:n toiminnasta on hyötyä kunnalle, jolle tuloutetaan viidennes tonttimyynnin tuloista. Kunnalle on luvassa myös verohyötyjä, mikäli yritys onnistuu houkuttelemaan alueelle lisää asukkaita ja yrityksiä. Myös näkyvyyshyötyjä on ajateltu käytännössä. Iitin kunta on antanut konkreet- tista apua esimerkiksi Rakennusmessuilla vuosi- na 2008-2010. Kunta on osallistunut messukus- tannuksiin ja kylältä on tullut osastolle miehitys. Kuluttajat ja loppukäyttäjät kun mieluummin keskustelevat oikeitten asukkaitten kanssa kuin virkansa puolesta toimivan henkilöstön kanssa. Kuluina messut maksoivat 3000 €, josta kunta maksoi puolet. Ensimmäisessä vaiheessa yrityksen toiminta keskittyy kehitettävään kyläkeskukseen ja uusi- en asuntojen tonttien myymiseen sen omistamal- la maa-alueella. Kyläkeskukseen on keskitetty asukkaiden tarvitsemia palveluja kaupasta hyvinvointiin, asiointi- ja yrittäjäpalveluihin sekä harrastustoimintaan. Kehitysyhtiö hakee kylään päivittäispal- veluyrittäjien lisäksi myös kylän ulkopuolelle palveluita tuottavaa yritystoimintaa. Metsien ja vesistöjen äärellä voisivat viihtyä esimerkiksi luovan alan työntekijät, Koukonen visioi. © 2010 eriksson arkkitehdit oy Kyläkeskuksen hehtaarin tontilla on ra- kennusoikeutta hulppeat 10 000 kerrosneliötä liiketiloihin ja asumiseen neljässä kerroksessa. Alueen rakentamisen kustannukset ovat arvi- oiden mukaan 24 miljoonaa euroa. Omakylä Vuolenkoski Oy:n tarkoitus ei Koukosen mu- kaan kuitenkaan ole toimia rakennuttajana, vaan olla muilla tavoin mukana kylän kehittämisessä.Kyläkeskuksen suunnitelmat ovat kunnianhimoisia ja Näitä tapoja ovat markkinointi ja kyläkonseptinrima on asetettu korkealle. kehittäminen sekä rahoituksen hankkiminen. Brändin rakentaminen sen sijaan kuuluu voimakkaasti Omakylä Vuolenkosken markkinoinnista vastaavan elinkeino- ja kehitysyhtiön tehtäviin. Tässä Vuolenkoskel- la on mistä ottaa mallia. Paikkakuntamarkkinoinnista ovat viime aikoina innostuneet niin seudut, kunnat, kaupungit kuin kylätkin. Joukko kunta- ja seutumarkkinoinnin kehittämistyötä tekeviä järjestöjä jopa järjestää vuosittain kuntamarkkinoinnin SM-kisat, joissa mitellään neljässä sarjassa: matkailu, rekrytointi, kilpailukyky sekä vuoden markkinointituote.
  5. 5. 05 Innovaation monistettavuus ja soveltuvuus Vuolenkoskelaisten osakeyhtiömalli ei ole vielä valmis tuote, sillä konsepti tarkentuu hankkeen edetessä. Koska Omakylä-hankkeessa oli alun alkaen mukana 25 kylää, nojaa Vuolenkoskenkin toiminta jo valmiiksi yleisemmälle, myös muille kylille soveltuvalle pohjalle. Mukana ollut ulkopuolinen konsulttiyhtiö on edelleen mukana Omakylä-hankkeessa. Sen avulla konseptiajatusta on myös mahdollista viedä eteen- päin. Pilottikylässä myyräntyön tehneellä hallituksella ja yrityksen osakkailla oninnohaukka™ kehitystyön jäljiltä arvokasta tietotaitoa ja osaamispääomaa hyödynnettäväksi myösMAASEUTUASUMINEN muissa kylissä. Vuolenkoskelle korva- merkityn mallin pohjalta Yhteisökylissä tehdään yhdessä on mahdollisuus rakentaa räätälöity versio myös muihin Yhdessä tekemällä voi rakentaa mieleistään asumisympäristöä. Suo- kyliin niiden omasta visiosta ja meenkin on syntynyt useita yhteisökyliä tai ekokyliä, joissa asumisella strategiasta käsin. on sekä ekologisia että sosiaalisia tavoitteita. Toimitusjohtaja Kou- Mahdollisuus elää ympäristöä säästäen saman henkisessä yhteisössä konen näkee, että mallille viehättää yhä useampaa. Vihdin Linnanniittuun on syntymässä ekokylä, on selvästi kysyntää, ja että ja myös Teiskon seudulle on suunnitteilla uusi yhteisökylä. Jo ennes- tekijöitä löytyy, kunhan asia tään eko- tai yhteisökyliä löytyy useita eri paikkakunnilta kuten Turun tuodaan oikealla tavalla esiin. saaristosta, Keuruulta ja Kuopiosta. Vuolenkoski ei suinkaan ole Yhteisöllinen asuminen ja oleminen koetaan houkutteleviksi, tietää ainoa kylä, joka haluaa turvata yhteisökyläasumisen pitkän linjan asiantuntija, useita yhteisökyliä lähipalvelujen saatavuuden. perustamassa ollut Hannes Tuohiniitty, joka on mukana myös Teis- Trendinä on, että kuntakoot kon hankkeessa. Suosio voi olla myös vastareaktio ylikorostuneeseen kasvavat, palvelut keskittyvät individualismiin. Lisäksi yhteisökylä on tapa kokeilla trendikkääksikin kuntakeskuksiin, eikä kyläläis- muodostunutta maallemuuttoa ilman pelkoa yksinäisyydestä, hän arvioi. ten ääni pääse kuuluville. Vaikka tilaa useimmillekin asukkaille olisi, ovat tällä hetkellä Suomessa on useita Vuo- toimivat suomalaiset yhteisökylät tyypillisesti muutaman kymmenen lenkosken kaltaisia, hyvien asukkaan yhteisöjä. Joissakin yhteisökylissä täysvaltaiseksi jäseneksi liikenneyhteyksien varrella ja pääsee vasta koeajan jälkeen. Yhteisöllisyyden muotoja on toki yhtä kaupunkikeskuksien lähialu- monta kuin on yhteisöjäkin, mutta kommuuneihin ei kyliä kannata eilla sijaitsevia kyliä, joissa on sekoittaa – perheet asuvat omissa taloissaan ja talouksissaan, vaikka osa haja-asutusalueella kohtalaisen tiloista olisikin yhteisiä, ja yhteisö kokoontuisikin säännöllisesti saman paljon väestöä ja vapaa-ajan ruokapöydän ääreen. asujia sekä entuudestaan Asukaslähtöistä yhteistoimintaa järjestetään ja yhteistä omaisuutta oleva pohja palveluverkostolle. hallinnoidaan esimerkiksi osuuskunnan tai osakeyhtiön kautta. Tuo- Yhteistyö kunnan kanssa on hiniityn mukaan asukkaat pääsevät vaikuttamaan hyvin paljon siihen, sujuttava, sillä osakeyhtiön mitä kylässä tapahtuu. Päätökset pyritään tekemään konsensusmenette- toiminnan pohjalla on kunnan lyllä. kaavoittama ja raakamaan Nimensä mukaisesti ekokylissä pyritään mahdollisimman ekologi- hintaan myymä maa-alue. seen asumiseen, jota tavoitellaan muun muassa energian säästön, uusiu- Konseptoinnin ja monistet- tuvien energiamuotojen suosimisen, kierrätyksen ja ekologisen ruoan- tavuuden kannalta tämä on tuotannon keinoin. Myös rakennusprojekteissa pyritään ekologisuuteen. selvä heikkous. Kunnat ja Rakenteilla oleviin ekokyliin on suunnitteilla muun muassa saviolki- ja päätöksentekoprosessit ovat savipaalirakentamista, olki- tai ruokopaalitaloja sekä hirsitaloja. Toki vaihtelevia. myös tavanomaisempia energiapihejä rakennusratkaisuja nähdään. Koukonen uskoo kuiten- kin, että keskutelujen pohjalta kaikki tahot ovat potentiaali- sia. Asenne on tärkeä. Kuntien ja kaupunkien kehittämisen lisästrategiaksi on otetta- va myös maaseutuasuminen ja sen kehittäminen. Muuten homma ei onnistu. Vahva yhdistyspohja on yksi osakeyhtiömallin mahdollistavista tekijöistä, ainakin
  6. 6. 05 Vuolenkoskella, jossa asioita on totuttu hoitamaan yhdessä. Kyläläiset ovat hankkei- siin sitoutuneita ja paikallismielisiä. Unohtaa ei sovi kyläläisten paikallis- ja histo- riantuntemusta. Kylien ja kuntien yhteistoiminnan lisäämiseen on herätty myös muualla. Syys- kuussa 2010 käynnistynyt Voimistuvat Kylät -kampanjan tavoitteena on lisätä koulutuksella ja eri toimijatahojen yhteistyöllä kylien ja kuntien vuoropuhelua sekä keskinäistä yhteistyötä muun muassa kylien palveluiden uudelleen järjestämisessä.innohaukka™ Kampanjan päävastuu on Suomen Kylätoiminta ry:llä.MAASEUTUASUMINEN Vuolenkosken osakeyhtiön pesämuna on syntynyt halvalla ostetun maan myyn- nistä moninkertaiseen hintaan. Myytävä maa loppuu aikanaan ja jatkossa tuloja on tultava muualta. Koukonen kertoo, että kunta on halukas ulkoistamaan elinkeinopalveluita kylälähtöisesti osakeyhtiön hoidettaviksi. Tässä onkin Vuolen- kosken jatkon kannalta osakeyhtiön liiketoimin- nan tulevaisuus. Vuolenkoskella vaihtoehtona on kylän vesivoimalaitos ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus toimia energiayhtiönä. Juuri omaenergiahankkeeseen Omakylä Vuolenkoski Oy on saanut rahoitusta ELY- keskukselta. Koukoselta keskuksen toimintaToimitusjohtaja Janne Koukonen on ylpeä Vuolenkosken saa kuitenkin moitteita kankeudesta. Sen sijaankylän ainutlaatuisesta yhteisöllisyydestä. Koukonen kaipaisi mahdollistavaksi tekijäksi ulkopuolista tahoa, jolla olisi resursseja kehittää ideaa myös jatkoa ja seuraavia kohteita ajatellen. Yksityisiin rahoittajiin Koukonen suhtautuu varoen, koska rahoittajalla voisi olla liian korkeat tuotto-odotukset. Puhtaasti liiketoiminnan ja osakeyhtiön kannalta katsottuna vaihtoehto on varteenotettava. Investointeja Omakylä Vuolenkoski Oy:n raha-asiat ovat osa- kuvaT: Jaakko Jaskari keyhtiön käsissä. Se tarkoittaa kestävää ansainta- logiikkaa ja voiton tavoittelua, niin kuin osa- keyhtiön kuuluukin. Investointitarpeita on edessä etenkin suurten rakennushankkeiden muodossa. Ne ovat miljoonaluokissa, mutta konseptoinnin ja erottuvan markkinoinnin avulla on mahdollista vauhdittaa kiinnostusta Vuolen- koskea ja sen hankkeita kohtaan. Teoreettinen tuotteistuskustannus Konseptointi ja monistusmalli (LTS) 12.000 € Markkinointimateriaalit 8.000 € Mainonta 40.000 € Myyntimateriaalit 10.000 €
  7. 7. 05 Konseptoinnin jatkokuluja olisi budjetoitava arviolta 70.000 €. Niistä suurimman osuuden nielee mainonta. Älykkäillä kohderyhmämedioilla peitto on mahdollista saada kuitenkin varsin kattavaksi. Vuolenkosken imu varsinkin loma-asujien keskuu- dessa on jo riittävän hyvä, joten potentiaalia ovat erityisesti yritysten edustajat. Vuolenkoski ja trendit Maailmassa asuu ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kaupungissa kuin maa-innohaukka™ seudulla. Joidenkin ennusteiden mukaan vuonna 2030 jo 70 prosenttia maailmanMAASEUTUASUMINEN väestöstä, eli viisi miljardia ihmistä, asuu kaupungeissa. Kehityksen suunta Suomessa on sama. Turun kaupungin perustamisesta teollistumiseen, suuresta maaltamuutosta tähän päivään suomalaisten kaupunkien väkimäärät ovat kasvaneet. Vuoden 2009 lopussa jo 3,6 miljoonaa suomalaista asui kaupunkimaisissa kunnissa. Toisaalta kaupunkiin yritetään tuoda kylämäisiä piirteitä. Esimerkiksi Vantaan kartanonkosken kylämäisessä miljöössä vietetään koko kylän puurojuhlia, ja Hel- singin Jätkäsaareen nousee asukkaiden visioiden mukaan rakennettava yhteisöllinen kerrostalo. Siirtomaapuutarhojen kysyntä on tarjontaan nähden moninkertainen, ja kaupunkiviljelijöiden sadonkorjuujuhlissa maistellaan jopa junaradan varressa kasvanutta satoa. Vaikka muuttoliikkeen iso virta käy edelleen maaseudulta kaupunkiin päin, myös vastavirtaan ui yhä useampi. Enää ei tarvitse odottaa eläkeikään muuttaakseen aurin- korannalle mieluisamman ympäristön ja yhteisöllisemmän elämäntavan perässä. Kaupungista pakenevat nyt kolmikymppiset, jotka etsivät maaseudulta rehdimpää ja yksinkertaisempaa elämänmuotoa – ja ottavat työt mukanaan. Etätöiden tekeminen ei koskaan ole ollut yhtä helppoa. Myös Vuolenkoski havittelee kyläänsä etätyöläisiä. Linkkejä http://www.vuolenkoski.fi http://www.omakylävuolenkoski.fi http://www.kylatoiminta.fi http://www.maaseutu.fi http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/2630121DCDC1B6FC C2256F9E004A48E1/$file/030205_kuopio_ainomarja_kontio.pdf www.kunnat.net http://www.piiri.info/ http://www.marmai.fi/uutiset/article329443.ece http://www.sekes.fi/ http://www.suoma.fi/Suomeksi.iw3 http://www.voimistuvatkylat.fi/ http://www.maaseutupolitiikka.fi/ Yhteisö- ja ekokylät http://teiskon.yhteisokyla.fi/ http://www.yhteisokyla.net/ http://vihdinekokyla.fi/ http://www.keuruunekokyla.fi/ http://www.kivis.fi/fi/mika.html http://rihmasto.fi/node/10 http://rihmasto.fi/
  8. 8. 05 S SWOT: Vuolenkoski – kylälähtöinen kehittäminen W Auttavat tekijät Haittaavat tekijät Vahvuudet Heikkoudet • Tuo kyläläiset aktiivisiksi oman • Toiminnan käynnistyminen edellyttää elinpiirinsä kehittäjiksi kunnalta kaavoitetun maan myymistäinnohaukka™ Sisäiset tekijät raakamaan hinnalla • Tuo lähipalveluita sinne, mistä neMAASEUTUASUMINEN ovat jo poistuneet tai uhkaavat • Toiminta kuormittuu pienen aktiivi- kadota simman joukon niskaan • Edistää yhteisöllisyyttä kylässä • Prosessi vielä niin alussa, että ei vielä muotoutunut helposti kommunikoita- • Hyödyntää paikallistuntemusta ja vissa olevaksi tuotteeksi osaamista • Osakeyhtiön tulot maakauppojen jälkeen epävarmoja O T Mahdollisuudet Uhat • Esittää yhden vaihtoehdon kylien • Kyläläisten sitouttaminen ja mukaan Ulkoiset tekijät ja kuntien vuorovaikutuksen saaminen voi olla vaikeaa aktiivisen parantamiseksi kolmannen sektorin tai muun yhteisen toiminnan puuttuessa • Suomessa lukuisia Vuolenkosken kaltaisia kyliä, joihin malli olisi • Rahoittajien löytyminen rakentami- sovellettavissa seen - etenkin taantuman jälkimai- ningeissa • Kuntakokojen kasvaessa ihmiset kaipaavat paikallista kyläiden- • Kunnat eivät lähde hankkeeseen mukaan titeettiä • Paikallinen perinnemaisema jarruttaa innovatiivista rakentamista Suhteet innovaatiojärjestelmään Vuolenkoski on kylänä ja yrityksenä hyvin perillä ELY-keskus ja Pohjois-Kymen kasvu. Sitran kanssa erilaisista innovaatiojärjestelmään kuuluvista asi- yritys on ollut puheissa muun muassa kyläkeskuksen oista. Koko maaseutuasumisen innovaatio laitettiin palveluiden ja yrittäjien haarukoimisen sekä rakenta- Vuolenkosken tapauksessa alulle kuntalähtöisessä misen etenemisen kartoittamiseksi. Servilla-hankkeessa, jonka Iitin kunta toteutti yhdessä Innovaation jatkoksi eli rahoittamiseksi ja monista- sittemmin Kouvolan osaksi tulleiden Jaalan ja Valkea- miseksi Vuolenkosken on löydettävä innovaatiojärjes- lan kuntien kanssa. Myös Omakylä-pilottikohteena telmään kuuluva taho tai jopa yksityinen kumppani. oleminen on tärkeä osa järjestelmää. Voi jopa sanoa, Mieluiten toimitusjohtaja Koukonen näkisi in- että Vuolenkoski on innovaationa järjestelmän lapsi. novaation mahdollistavana tekijänä ja kumppanina Sittemmin Omakylä Vuolenkoski Oy on saanut rahoittajatahon, jolla riittäisi mielenkiintoa ja rahkeita rahoitusta ELY-keskukselta. Koukonen kertoo kuiten- myös innovaation kunnolliseen jatkokehitykseen. kin pettyneensä toimintaan, jonka hän näkee kankeu- Yksityisen tahon tuotto-odotukset hirvittävät, samoin dellaan pikemminkin hankaloittavan kuin edistävän riski siitä, että innovaation kaatuessa pyörittämiseen innovaation kehittämistä. joku muu rahastaisi idealla. Palvelutarjonnan esiselvityshankkeessa ovat Seuraavaksi Omakylä Vuolenkoski Oy jatkaa ky- mukana Euroopan maaseudun kehittämisen maata- läkeskuksen kehittämistä. Vuolenkosken kyläkeskus ja lousrahasto – Eurooppa investoi maaseutualueisiin, rannan polttoainejakopisteen toteutus ovat listalla. Lisätietoja: Janne Koukonen, + 358 440 490 487, janne.koukonen@vuolenkoski.fi Rami Kangas, + 358 40 578 4319, rami.kangas@nikola.fi

×