Your SlideShare is downloading. ×
Innohaukka: Innovaattori-katalysaattori
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Introducing the official SlideShare app

Stunning, full-screen experience for iPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Innohaukka: Innovaattori-katalysaattori

1,107
views

Published on


Innohaukka™-selvityksessä kartoitettiin syksyllä 2010 maaseudulla toimivia innovatiivisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka voivat olla esikuvina sekä jo olemassa oleville toimijoille että innovaatio- ja yritystoiminnasta maaseutuympäristössä kiinnostuneille.


0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
1,107
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. 10innohaukka™INNOVAATTORI-KATALYSAATTORI kuva: stock.xchng KUKA Nimi: Erkki Lindeberg Ikä: 53 Koulutus: Ylioppilas, opiskellut yliopistossa teoreettista filosofiaa ja perehtynyt omatoimisesti biokemiaan ja fysiikkaan Ammatti: Maanviljelijä, innovaattori, liiket- oiminnan kehittäjä ja keksintöjen kaupallistaja Erikoistuminen: Luomuviljely, erilaisiin kemiallisiin ja sähkökemiallisiin ilmiöihin sekä mekaanisiin järjestelmiin perustuvien innovatiivisten ratkaisujen ja sovellus- ten kaupallistaminen, verkostoituminen. Paikkakunta: Kesälahti INNOVAATIO Mikä: Venäläisten ja kiinalaisten keksintöjen patentointi Suomessa ja myynti maailmalle. Tehtävä: Kaupallistaa keksintöjä, jotka perustuvat Neuvostoliiton aikaisen tieteen ja tutki- muksen tuloksiin sekä toisaalta Kiinan yliopistojen ja itsenäisten tutkijoiden työhön. Toimintaperiaate: Kansainvälinen verkosto, joka rakentuu pääosin suomalaisista toimijoista ympäri maailmaa. Lindeberg itse toimii verkoston solmukohtana Suomessa. Kohteet: Venäläiset ja kiinalaiset keksinnöt, joiden kehitykseen ja jatkojalostukseen keksijöillä itsellään ei ole resursseja, eivätkä he ole onnistuneet niitä kotimaastaankaan löytämään. Liiketoimintaulottuvuus: Osakkuus perustettavissa yrityksissä, jotka ryhtyvät kehittämään keksinnöistä so- velluksia sekä toiminen koordinaattorina ja asiantuntijana kehityshankkeissa. Kimmoke: Aiempi kokemus suomalaisten keksintöjen kaupallistamisesta ja liiketoiminnan kehittämisestä. Eettinen hyöty: Sellaisten keksintöjen tuominen julki ja kytkeminen osaksi laajempaa teknologista kehitystä, jotka innovatiivisuutensa takia ovat jääneet suuryrityksiltä huomioimatta tai jäisivät muuten mahdollisesti unohduksiin
  • 2. 10innohaukka™INNOVAATTORI-KATALYSAATTORI Innovaatioita idästä Itärajan pinnassa asuva Erkki Lindeberg on onnistunut löytämään rajan takaa raaka-aineiden ja energiatuotteiden lisäksi myös muuta lännen markkinoita kiinnostavaa. Hän on maanviljelyn ohella yhtenä toimijana kansainvälisessä verkostossa, joka pyrkii viemään unohdettuja venäläisiä ja kiinalaisia keksintöjä maailmalle Suomen kautta. Erkki Lindebergin 1700-luvulta periytyvä sukutila sijaitsee Kesälahdella. Saunanrannasta aukeaa järvenselkä, jonka vastarantaa huuhtovat venäläiset aallot. Venäjälle asti rannasta ei näe, mutta vielä Neuvostoliiton aikana venäläisten rajavartioiden valonheittimet pyyhkäisivät Lin- debergien savusaunan yli. Sukutilan sijainti idän ja lännen rajalla ku- vastaa hyvin Erkki Lindebergin omaa kehitys- ja liiketoimintaa. Hän on harjoittamansa luomuvil- kuva: petteri harjula jelyn ohella mukana suomalaisten toimijoiden muodostamassa kansainvälisessä verkostossa, joka pyrkii löytämään idästä uusia liiketoiminta- kelpoisia ideoita ja kaupallistamaan niitä. Lindebergin erityinen kiinnostuksen kohdeErkki Lindeberg Kesälahdelta etsii innovaatioita idästä. tällä hetkellä ovat venäläiset keksinnöt, jotka pohjautuvat Neuvostoliiton aikaisiin tutkimuk- siin ja tieteen saavutuksiin, sekä kiinalaiset keksinnöt, jotka eivät ole syntyneet sikäläisten yritysten tarpeesta vaan itsenäisen tutkimuksen tuloksina.
  • 3. 10 Kaksi eri maailmaa Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja Kiina eristäytyivät länsimaailmasta. Kylmän sodan vuosina tiedemiehet idässä ja lännessä kilpailivat erilaisten teknologi- oiden kehittämisessä. Arkielämän kurjuudesta ja demokratian puutteesta huolimatta neuvostotiede kirjasi tililleen myös voittoja. Tunnetuimmat niistä olivat ensimmäinen maata kiertävä satelliitti Sputnik vuonna 1957 ja Juri Gagarinin suorittama ensim- mäinen miehitetty avaruuslento neljä vuotta myöhemmin.innohaukka™ Koska yhteistyö läntisten tiedemiesten kanssa oli aluksi olematonta ja myö-INNOVAATTORI-KATALYSAATTORI hemminkin vähäistä 1991 tapahtuneeseen Neuvostoliiton kaatumiseen asti, kulki tieteellis-teknologinen kehitys idässä omia polkujaan. Taustalla vaikutti myös vahva matematiikan ja fysiikan opetustraditio, joka loi erilaisen lähestymistavan ongelman- ratkaisuun. Idässä paneuduttiin syvällisesti muutamiin sellaisiin tieteen alueisiin ja ilmiöihin, joihin lännessä ei panostettu. Tehtiin havaintoja ja syntyi keksintöjä, joille ei löytynyt heti käyttöä sosialismissa. Kun yhteiskuntajärjestelmä romahti, myös monet lupaavat tutkimukset keskeytyivät. Uuden Venäjän talous rakentuu vahvasti energian myyntiin ja raskaaseen teollisuuteen. Vientituotteista merkittävimmät ovat kaasu ja öljy. Keksintöjä, jotka eivät suoranaisesti liity näihin keskeisiin toimialoihin tai kulutustava- rakauppaan, on Venäjällä vaikea kaupallistaa. Innovatiivista toimintaa Venäjällä tuetaan pääasiassa yksityisin varoin ja usein rahoittaja on © 2010 erkki lindeberg ylivertaisessa neuvotteluasemassa keksijään näh- den. Erkki Lindebergin vanha ystävä ja pitkään Moskovassa asunut Paavo Ullgren huomasi joitakin vuosia sitten tässä liiketoimintamahdol- lisuuden. Se konkretisoitui kun eräs venäläistie-Venäläiskeksijä Boris Shor laboratoriossaan. demies lähestyi häntä keksintöineen. Kiinassa sosialismi jatkuu edelleen, mutta sen sisältö on muuttunut. Nykyinen järjestelmä kannustaa aiempaa paremmin innovatiivisuu- teen, mutta elinkeinoelämää hallitsevat sielläkin pääasiassa suuryritykset. Niiden ulkopuolella syntyy yliopistoissa ja itsenäisten tutkijoiden työn tuloksena keksintöjä, joiden kehittämiseen on vaikea löytää rahoitusta kotimarkkinoilta. Lindebergin verkostossa Kiina-kontakteista vas- taa Antti Rautio. Hän asuu nykyään Suomessa, kuva: stock.xchng mutta on syntynyt ja asunut Kiinassa ensim- mäiset 25 elinvuottaan. Rautio puhuu sujuvasti kiinaa ja tuntee erittäin hyvin paikalliset tavat ja kulttuurin.Venäjällä ja Kiinassa on paljon hyödyntämätöntäinnovaatiopotentiaalia. Monessa mukana Ennen nykyistä hanketta Erkki Lindeberg on ehtinyt olla monessa mukana. Vahvat verkostoitumistaitonsa hän oppi jo nuorena poikana kun hänen isä, Airam Oy:n pitkäaikainen osakas, toi asiakkaitaan ja vuori- neuvosystäviään kotitilalle metsästämään. Nuori Erkki Lindeberg saunoi ja liikkui herrojen kanssa metsällä apuna. Samaa saunadiplomatiaa on Lindeberg käyttänyt myöhemmin omia kansainvälisiä vieraita kestitessään.
  • 4. 10 Yliopisto-opinnot jäivät taka-alalle, kun Lindeberg innostui 1980-luvulla luomu- viljelystä – kauan ennen kuin se tuli laajemmin muotiin. Hän kokeili kotitilalla mitä erilaisimpia lajikkeita, mm. spelttiä, tattaria, auringonkukkia ja pellavaa. Pellavan jalostukseen liittyvä liotusongelma tutustutti Lindebergin mikrobiolo- giin, joka oli keksinyt biologisesti hajoavan muovin, mutta ei sille sopivaa käyttöä. Lindebergin avustuksella niitä löytyi maatalouden puolelta. Muovi sopi erinomai- sesti Lindebergin kokeilemaan kateviljelyyn. Kateviljelyssä maata ei muokata enneninnohaukka™ kylvöä vaan sille levitetään vuosittain eloperäistä ainetta, joka maatuu ja muuttuu hu-INNOVAATTORI- mukseksi. Biohajoava muovi oli tähän omiaan. Muutaman vuoden kehitystyön jälkeen kä- sillä oli tuote, jolle oli luvattu julkista rahoitusta, ja jolle kansainväliset markkinat olivat auki. Muovin patentin omistanut keksijä päätti viime hetkellä olla myymättä patenttiaan. Lindeberg oli kuitenkin vuosia kestäneen projektin myötä ehtinyt oppia paljon muovista ja siihen liitty- västä kemiasta. Kiinnostus uusia keksintöjä ja niiden kaupallisia mahdollisuuksia kohtaan jäi elämään. Projektin myötä Lindebergin oma kuva: stock.xchng kontaktiverkosto myös kasvoi. Vuosikymmenen loppupuolella Erkki Lindeberg oli mukana erilaisissa metsäprojek- teissa Venäjällä, joiden tavoitteena oli aiempaa tehokkaammin saada venäläistä puuta suomalai- sille markkinoille. Tässä yhteydessä Lindeberg Enemmän tehoa polttoaineista myös tutustui Paavo Ullgreniin. Venäjän raaka- Venäläinen Boris Shor on kehittänyt menetelmän, jolla pysty- ainevientiin liittyvien sääntöjen ja käytäntöjen tään tehokkaasti ja edullisesti rikkomaan erilaisten nesteiden molekyylirakenne. Keksintöön liittyvistä yksityiskohdista muuttuminen teki projekteista lopun 2000-luvun Erkki Lindeberg ei voi puhua, koska siihen liittyvä testaus- ja alussa. patentointiprosessi on kesken. Uuden vuosituhannen puolivälissä Lindeberg Menetelmällä on lukuisia sovelluksia. Sillä voi esimerkiksi mahdollistaa polttoaineeksi tarkoitettavien nesteiden jalos- sai liiketoiminnan kehittämisjohtajan paikan ve- tamisen nykyistä olennaisesti yksinkertaisemmalla laitteis- denpuhdistamiseen keskittyneestä Wiser Oy:stä. tolla. Teoriassa se mahdollistaa esimerkiksi biopolttoaineeksi tarkoitetun raakamateriaalin muokkauksen olosuhteissa ja Siellä hän tutustui Viljo Järvenpäähän, jonka paikoissa, jonne ei ole taloudellisesti mielekästä rakentaa innovaatioihin Wiser Oy:n liiketoiminta pääosin täysimittaista polttonesteiden jalostuslaitosta. perustuu. Järvenpäätä Lindeberg kuvailee ”epä- Lisäksi menetelmällä käsitellyllä vedellä on havaittu olevan monia hyödyllisiä ominaisuuksia: Sekoittamalla sitä polttones- konventionaaliseksi keksijäksi, jonka keksinnöt teisiin voidaan palamisprosessia tehostaa siten, että nykyistä perustuvat fysiikan peruslakeihin.” suurempi osa polttonesteen sisältämästä energiasta saa- daan hyödynnettyä. Menetelmällä käsitelty vesi on testeissä Lindebergin työt Wiser Oy:ssä keskeytyivät kiihdyttänyt myös viherkasvien kasvua, minkä ansiosta sitä 2000-luvun lopulla, kun hän joutui palaamaan voidaan mahdollisesti hyödyntää erilaisten kasvien kasvatuk- kotitilalle hoitamaan ikääntyneitä ja huonossa sessa ja maanviljelyssä. Menetelmää on testattu Lahdessa ja alustavat tulokset ovat kunnossa olevia vanhempiaan sekä ottamaan linjassa keksijän omien havaintojen ja aiemmin Venäjällä teh- vastuun tilan hoidosta. Aiemmin sattunut tyjen testien kanssa. Testausprosessi jatkuu edelleen. Tavoit- teena on menetelmään liittyvien kemiallisten ja fysikaalisten tapaturma esti henkilökohtaisen maataloustyön ilmiöiden nykyistä perinpohjaisempi ymmärtäminen. jatkamisen ja Lindebergistä tuli omien sanojensa mukaan eräänlainen vapaa agentti. Uusi ura innovaattorina Kun Lindeberg sai muutama vuosi sitten yhteydenoton Moskovasta liittyen venäläis- keksintöjen kaupallistamiseen Suomessa, hän innostui heti. Aluksi kaupallistettavia keksintöjä oli vain yksi, mutta sana levisi nopeasti Moskovan tutkijoiden piirissä. Nyt Lindebergillä on jatkotyöstettävänä neljä eri keksintöä, jotka kaikki liittyvät jollain tavalla fysiikkaan tai kemiaan. Oheisessa artikkelissa (Enemmän tehoa polttoaineis-
  • 5. 10 ta) on esitetty esimerkkinä keksintö, joka mahdollistaa mm. veden sekoittamisen polttonesteisiin puhtaamman palamisen ja paremman energiatehokkuuden aikaan- saamiseksi. Lindeberg vie keksintöihin liittyvää kehitystyötä eteenpäin yhteistyössä valittujen yrityskumppanien sekä esimerkiksi Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa. Useimmat keksinnöistä tarvitsevat lisätestausta ja jatkokehittelyä ennen patentointia ja kau- pallistamista. Lisäksi osa teknologioista on erikseen sertifioitava, jotta sitä voidaaninnohaukka™ hyödyntää ja markkinoida EU:n alueella.INNOVAATTORI-KATALYSAATTORI Samanaikaisesti kehitystyön kanssa Lindeberg etsii sovelluksista kiinnostuneita pääomasijoittajia sekä Suomesta että muualta maailmasta hyödyntäen vuosien aikana rakentamaansa verkostoa, mutta myös osallistumalla erilaisiin innovaattoreille ja rahoittajille järjestettyihin tapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Oman roolinsa hän näkee nimenomaan innovaattorina ja uusien kek- sintöjen ja niihin liittyvien sovellusten kaupallis- tajana, vaikka ei itse niiden varsinainen innovoija olekaan. Vaikka varsinainen jatkokehitystyö tapah- tuu muualla kuin Kesälahdella on Lindeberg oivaltanut, että hän pystyy tekemään pääosan työstään suoraan kotoaan käsin. Yhteydenpito muualle maailmaan sujuu kätevästi Internetin välityksellä. Luonnollisesti Lindebergin on aika kuva: stock.xchng ajoin myös matkustettava tapaamaan eri yhteis- työtahoja. Toimintakenttä Erilaisiin tuotantoprosesseihin liittyvien uusien teknologioiden kehitys ja niiden kaupallistami- nen on perinteisesti kuulunut osaksi suurten mo- nikansallisten yritysten toimintaa. Vain niillä on yleensä riittävä määrä rahaa käytettäväksi usein vuosia vaativaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Venäjällä 1990-luvulla tapahtunut yhteiskun- nallis-taloudellinen murros on johtanut siihen, että monet oman alansa huippuosaajat ovat joko jääneet työttömiksi tai joutuneet tehtäviin, jossa kuva: petteri harjula he eivät pääse täysimääräisesti hyödyntämään tieteellistä osaamistaan. Monet haluaisivat toimia yrittäjinä, mutta eivät pysty löytämään tarvitsemaansa rahoitusta kotimaastaan. Samalla tavoin Kiinassa syntyy yritysmaailman ulkopuo-Erityisesti kiinalaisten kanssa toimiessa paikallisten lella keksintöjä, joille ei löydy hyödyntäjää.tapojen ja kulttuurin tuntemus on tärkeää. Ilman niitä voi Suomi on ainoa perinteinen länsimaa, jollayhteistyö jäädä syntymättä, Erkki Lindeberg kertoo. on Norjan lisäksi yhteinen raja Venäjän kans- sa – ja myös perinteisesti hyvät suhteet Venäjään. Osin tästä syystä osa paikallisista toimijoista näkee erityisesti Suomen mahdollisena porttina Eurooppaan ja muualle maailmaan. Lindeberg kumppaneineen pyrkii auttamaan venäläiskeksijöitä hyö- dyntämään tätä mahdollisuutta. Hänen vuosien aikana rakentuneessa verkostossaan on ulkomailla pitkään asuneita ja toimineita suomalaisia Kiinasta Yhdysvaltoihin. Yhteydenpito verkoston sisällä hoidetaan pääosin modernia informaatioteknologiaa hyödyntäen.
  • 6. 10 Investointilaskelma Alla on esitetty esimerkkilaskelma pienimuotoisen hankkeen kustannuksista, jonka avulla uusi keksinnön kaupallistaminen saadaan alkuun. Perusselvitykset, mahdolliset testit 5 000 €innohaukka™ Testit ja dokumentointi Suomessa 5 000–20 000 €INNOVAATTORI-KATALYSAATTORI Patentointi Suomessa 5 000 € Yrityksen perustaminen 5 000 € Mallit, pilotointi 10 000 € Kaupallistaminen 10 000–20 000 € YHTEENSÄ 40 000–65 000 € kuva: stock.xchng Linkkejä http://chronicle.com/article/In-New-Project-Russian/124657/ http://ideas.repec.org/a/eee/respol/v38y2009i4p600-609.html http://www.nyas.org/membercenter/AcademyNews. aspx?cid=af15db02-5ce0-4fe5-93bc-ab58b9242ae8 http://www.oecd.org/document/44/0,3343, en_2649_34273_41204780_1_1_1_1,00.html http://www.proinno-europe.eu/page/innovation-and-innovation- policy-russia http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Russian_inventors http://www.wiser.fi/sivu.php http://www.h2oalliance.org
  • 7. 10 S W SWOT: Idän keksintöjen kaupallistaminen Auttavat tekijät Haittaavat tekijät Vahvuudet Heikkoudet Sisäiset tekijät • Kansainvälinen verkosto • Kaupallistettavat keksinnöt edellyt- tävät testaamista ja jatkokehittelyä • Vahva Venäjän ja Kiinaninnohaukka™ paikallistuntemus ja kieli- taito • Verkoston omat sijotusresurssit rajallisetINNOVAATTORI-KATALYSAATTORI • Aiempi kokemus keksintöjen • Uusiin teknologioihin liittyvät kaupallistamisesta tuntemattomat riskit O T Mahdollisuudet Uhat • Täysin uudenlaisten ratkaisujen • Keksintöjen jatkokehittelyn suuret löytäminen kustannukset Ulkoiset tekijät • Globaalit markkinat ilman kilpai- • Keksinnöt perustuvat tieteellisiin ha- levaa ratkaisua vaintoihin, joista vähän referenssitietoa Suomessa (tai länsimaissa) • Onnistuneet kaupallistamisprojek- tit houkuttelevat lisää samankal- • Sertifiointiprosessi voi kestää pitkään taista toimintaa Suomeen • Pääomasijoituksia ja riskirahaa vaikea löytää • Varsinainen liiketoiminta syntyy muu- alle kuin Suomeen Suhteet innovaatiojärjestelmään Suomalainen innovaatiojärjestelmä on Erkki Linde- nykyistä itsenäisemmin. bergille hyvin tuttu jo vuosien takaa. Hän on mukana Suomalaista innovaatiojärjestelmää Lindeberg Tekesin Vesiohjelman 2008–2012 johtoryhmässä pitää pääosin hyvänä, mutta on kokenut sen toisinaan perustuen aiempaan työhönsä ympäristö- ja vesialal- myös hieman joustamattomaksi. Alkuvaiheen ris- la. Hän toimii myös yhdysvaltalaisen H20 Alliancen kipääomaa eli ns. siemenrahoitusta on Lindebergin edustajan Suomessa. mukaan Suomesta vaikea saada. Yksityiset sijoittajat Nykyisten projektien osalta pääyhteistyökump- ovat harvoin valmiita lähtemään mukaan projekteihin, paniksi on valikoitunut Lahden tiede- ja yrityspuisto, jotka ovat aivan alullaan. Julkiselta puolelta siemen- koska monet keksinnöistä liittyvät Cleantechiin, jonka rahoitusta on saatavilla, mutta sen lähteisiin liittyvän klusterikeskus Lahti on. tiedon esiin kaivaminen vaatii työtä. Lindeberg tosin Suomen etuina Lindeberg näkee harjoittamassaan tunnustaa, että hän ei vielä ole ollut uusien projektien- toiminnassa lyhyet etäisyydet niin maantieteellisessä sa osalta yhteydessä esimerkiksi Keksintösäätiöön. kuin henkisessäkin mielessä. Asiantuntija-apua on Lindeberg on muutamia keksintöjä ollut esittelemässä hänen mukaansa melko helposti saatavilla. Lindeberg myös Yhdysvalloissa, jonka pääomasijoitusmarkkinoi- on saanut apua hankkeilleen yliopistomaailmasta, ta hän pitää paremmin kehittyneinä ja myös kyvyk- mutta arvioi, että sitä olisi saatavilla vielä paremmin, käämpinä tunnistamaan kaupallistamispotentiaalia jos yliopistot voisivat toimia innovaatiorajapinnassa omaavia innovaatiota. Lisätietoja: Erkki Lindeberg, 0400-671 673, erkki.lindeberg@gmail.com, skype: erkkilindeberg Petteri Harjula, 040-545 1919, petteri.harjula@nikola.fi