Green care -palveluiden markkinaselvitys

Green Care palveluiden markkinaselvitys- ostopäätöksiä tekevien näkemys kunnissa jayrityksissä Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Raportin sisältö• Kuntavastaukset, s. 3-10• Johtopäätökset kuntavastauksista, s. 11• Yritysvastaukset, s. 12-21• Johtopäätökset yritysvastauksista, s. 22• Suositukset, s.23-26 Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Kuntavastaukset Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Kyselyssä edustettuna 14 kuntaa, vastaus% 22 15 kunnasta kutsuttiin, 14 vastasi 16 121 SOTE-johtaja- ja päällikkövastaajaa kutsuttuna 27 henkilöä vastasi keskimäärin jokaiseen kysymykseen 23 vastasi kaikkiin kysymyksiin ja 7 osaan Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Eniten vastaajissa oli tulosaluejohtajia ja vastuupäällikköjä Palvelujohtaja - työikäiset (Itsenäisesti selviytyvät) Tulosaluejohtaja - lapsiperheet, sosiaalityö ja perhepalvelut Tilaajajohtaja - terveyspalvelut Tilaajapäällikkö - sosiaalipalvelut, lastensuojelu, lasten ja nuorten palvelut Päällikkö- pitkäaikaishoito, ostopalvelut, vanhusten ympärivuorokautinen hoiva Muu - tilaaja-asiantuntija, hallintolääkäri, tilaaja/ylilääkäri, tuotanto Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Kysely tavoitti hyvin tilaamisesta vastaavat henkilöt, kuten haluttiinJa heidän joukossaan on 6 uusia Green Care –palveluita tuntevaa! Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

GC-palveluita tuntevat ovat saaneet tiedon GC-palveluita ei-tuntevat ehdottavat työhönammatti- ja työyhteisön kautta. liittyviä tilaisuuksia ja nettiä viestintäkanaviksi. Palveluntarjoajan omia esittelyjä toivotaan. Mistä olette saaneet tietoa Mitä kautta hankkisitte mieluiten tietoa Green Care –hoiva- ja kuntoutuspalveluista? Green Care –hoiva- ja kuntoutuspalveluista? Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Kuntahankinnan näkökulmasta GC-palveluilla tulisi olla selkeästi määritellyt tavoitteet ja asiakasprofiilit; toteutumista pitää seurata SOTE-kentässä tunnetuilla menetelmillä 1. Hoiva- ja kuntoutus on tavoitteellista 2. Pienet palveluntarjoajat tarjoavat yhden palveluintegraattorin kautta 3. Asiakkaiden hoiva- ja kuntoutusprosessia arvioidaan tunnetuilla kriteereillä 4. Hoivan ja kuntouksen tuloksellisuus arvioidaan tunnetuilla menetelmillä 5. Palveluntarjojan luontolähtöisyys todennetaan ulkopuolisella arvioinnilla 6. Luontolähtöisten menetelmien asiakashyöty on keskimääräistä parempi 7. Tarjonta kohdistuu selkeille asiakasprofiileille Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Ikä-ihmisillä ja avohuollon kehitysvammaisilla on kuntavastaajien mielestä eniten GC-hoivapalveluiden tarvetta- Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Mielenterveyskuntoutujilla on selkeästi suurin tarve GC-palveluihin- Kaikki Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Johtopäätökset kuntavastauksista• GC-palveluiden erityisyys syntyy ostajalle VERTAILEMALLA tavanomaiseen vastaavaan ja kilpailevaan tarjontaan.• GC-yrityksen on pystyttävä sanoittamaan ja osoittamaan palvelun erityisyys, ts. eli palvelumuotoilun keinot käyttöön.• GC-palveluyritysten on tuotteistettava ja kohdennettava palvelut asiakasprofiileille, joille kunta on järjestämisvastuussa.• Ostajat tarvitsevat lisää tietoa. Hankintaa sisällöllisesti valmistelevien (esim. palveluohjaajien) rooli on suuri. Heidän on tunnettava palvelut: vierailut, kokeilut yms., jotka tuovat positiivisen kokemuksen palvelusta ja osaamisesta.• Julkisissa SOTE-palveluissa palvelun osto ja käyttö ovat voimakkaasti kytköksissä palvelutarvearviointiin (=käyttäjän• pääsy palvelun piiriin) ja maksatuskäytäntöihin• (minkä tahon rahoista on lopulta kyse). Nämä vaikuttavat• sekä hinnoitteluun että ostettaviin määriin. Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Yritysvastaukset Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Yritysvastaajat ja työtehtävä 27 yritystä kutsuttiin 11 vastasi 6 kieltäytyiJohtaja, vastuualue? - toimitusjohtaja - kehittäminen - HRD, osaaminen ja sisäiset prosessit Muu, mikä? - sihteeri Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

HR-ammattilaisen tehtäviin kuuluu tietää, että  esimiesten osaamattomuus on merkittävin tekijä työpahoinvoinnille,  tiimien ja työyhteisöjen hankaluudet johtuvat yleensä vuorovaikutusongelmista ja  työterveys muuttuu kumppaniksi viimeistään sillon,kun sairauspoissaolot ovat nousevalla käyrällä ja varhainen eläköityminen ei pysy kurissa. Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Vastaajayritykset keskisuuria ja suuria, alansa merkittäviä yrityksiäVastanneet yritykset eri puolilta Suomea 4 Teollisuusyritystä- Rovaniemi 3 ICT-yritystä- Jyväskylä (2 kpl) 2 Rakennusalan yritystä- Pori 1 Ympäristönhuoltoyritys- Hämeenlinna 1 Tukku- ja vähittäiskauppayritys- Riihimäki- Kouvolan talousalue- Turun talousalue- Vantaa- Espoo- Helsinki Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Palveluiden tunnettuus olematon! Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

1. Tietoa ollaan valmiita vastaanottamaan,2. kanavavalinta palveluntarjoajan vastuulla,3. netti tärkeä ja viesti siellä kohdennettava yrityksille Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

 Tuntematon palvelu on helpointa ostaa kertaluontoisella tutustumispalvelulla, muutosväsymykseen etsitään uusia keinoja, myös ”HR-peruskauraan” (tiimin yhteishenki) etsitään jotakin uutta Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

1. HR haluaa ”mitattavia” tuloksia,2. kiinnostus KELA-korvattavuuteen tarkoittaa työterveys-yritys -markkinointia,3. kun yrityksellä on työhyvinvointisuunnitelma, GC-palveluiden tuettava sitä!4. Hinta, hinnoittelun selkeys ja räätälöitävyys tarkoittavat yhdessä sitä, että hinnoittelu ottaa huomioon, minkä hierarkiatason ja kokoluokan henkilöstölle palvelu räätälöidään Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Eniten luontolähtöisistä työhyvinvointipalveluista hyötyvät muutosesimiehet, uuvahtamista osoittavat ja asiakastyötä tekevät.Nämä ryhmät tarvitsevat positiivista energiaa, tilanneherkkyyttä ja uusiutumisvoimaa työssään. 1. Projektiryhmät2. Vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivat 3. Työtehon hiipumista osoittavat 4. Kehitystyöstä vastaavat 5. Asiakasrajapinnassa työskentelevät 6. Muutosta vetävät esimiehet 7. Kuntoremonttia tarvitsevat Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Mitä lisäarvoa yritys haluaa luontolähtöisistä työhyvinvointipalveluista?ENITEN LISÄARVOA NYT:3. Positiivisen ilmapiirin vahvistuminen7. Yksilön vastuunoton lisääntyminen omasta työhyvinvoinnista2. Työyhteisön konfliktiherkkyyden vähentäminenTÄRKEYS NOUSUSSA: No 11. Psyykkisten energiavarantojen lataaminen8. Yksilöllisen uudistumiskyvyn vahvistuminen5. Vastustuskyvyn lisääntyminen stressiä ja uupumista vastaanEI SELKEÄÄ KANTAA:4. Ylivirittyneen ja hermostuneen työilmapiirin rauhoittuminen6. Projektikestävyyden parantuminen Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Johtopäätökset yritysvastauksista• GC-palvelut on tuotteistettava erikseen yrityksille• Niiden on pureuduttava HR:lle ajankohtaisiin ja keskeisiin tehtäviin• Viestinnässä netillä on merkittävä rooli: julkisen puolen SOTE-kielenkäyttö ei puhuttele yrityksiä; onko aiheellista tehdä yrityksille oma osio?• Uutusarvo tuotava selkeästi esiin• Vaikuttavuuden todentaminen eli mittarointi on päivän sana HR:ssä. HR linkittyy yhä vahvemmin liiketoiminnan kehittämiseen ja samalla raportointivelvollisuus jorylle systematisoituu• Mitä suunnitelmallisempaa yrityksen HR-toiminta on, sitä enemmän GC- yrityksellä on oltava valmiutta räätälöidä palvelu asiakkaan HR- ammattilaisten, jopa kohdehenkilöstöryhmän edustajien kanssa.• Hinta määräytyy lopulta neuvottelussa, myyjällä oltava hinnoittelumekanismeja valmiiksi laskettuna kannattavuuden turvaamiseksi Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Suositukset Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Suositukset Green Care –palveluja tuottaville yrityksille 1• Asiakasviestinnän eriyttäminen: - selkeä palvelukuvaus valitulle kohderyhmälle kaiken perustana - Viestin sisältö ja termit asiakkaan mukaan, kunta-asiakkaille, yritysasiakkaille ja yksityisille kuluttaja- asiakkaille - Kunta ostaa järjestämisvastuun ja palvelutarvearvioinnin piiriin kuuluvia palveluja kuntalaisille - Yritys ostaa henkilöstön työhyvinvointitarpeisiin yrityksen tilanteen mukaa. Esim. julkisen puolen SOTE-termistö ei ole yrityksille tuttua - Kuluttaja ostaa itselleen ja lähipiirilleen hyvää mieltä, kokemuksia, elämyksiä ja muistoja yhteisistä hienoista hetkistä tärkeimpien ihmisten kanssa.• Palvelutyypit ja asiakastuntemus ratkaisevat: - Green care –menetelmäkenttä soveltuu yleisemmin hyvinvoinnin edistämiseen kuin pelkästään terapiaan ja hoitoon - Yrityksen valittava itselleen sopivat sovelluskeinot ja -kohteet ja sitten panostettava niihin - Jotkut yhdistelmät saattavat olla haasteellisia liiketoiminnallisesti, kärjistäen, voiko mielenterveyskuntoutujien hoitojakson ja yrityksen 24 h:n hyvinvointi-internaatin järjestää saman aikaisesti.• Palvelukuvaus keskeiseissä roolissa: - ostajalla on oikeus tietää, mitä ostaa ja mikä vaikutus sillä on hänen/heidän tarpeeseensa - erilaiset asiakkaat, erilainen viestin sisältö, kohdentaminen ja termistöt Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Suositukset Green Care –palveluja tuottaville yrityksille 2• Kaupanteossa ”helpota ostamista” ja tunne ostajan käyttäytymismalli: - Kuntapuolella käytössä palveluketju-, prosessi- ja vaihemalleja heidän kuntalaisasiakkailleen, GC- palvelun menestymismahdollisuus kasvaa, kun yritys pystyy osoittamaan, mihin vaiheeseen palvelut soveltuvat - Yritysostajille tarvitaan hinnoittelua, joka ottaa huomioon asiakkaan tarpeen ostaa oikealla hinta- laatusuhteella osallistujaryhmän koon, todellisen tarpeen, toteutuksen aikajänteen mukaan. GC- yrityksen tulee huolehtia, että hinta ottaa huomioon oman kannattavuustavoitteen, kapasiteetin ja asiakasryhmän vaatiman palvelutason - Itsemaksaville viestinnän sisältö, palvelukuvaus, hinta sekä saatavuus olennaisia asioita - Hinnoittelu vaatii paneutumista ja laskentaan eli ”ekselöintiä”. Tavoitteena erilaiset kohdennetut hinnoittelumallit• Uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy rajapinnoille: - ”Kunta ulkoistaa ongelmat”, moniongelmaisille vähän palvelutarjontaa eli on syntynyt uusia asiakasprofiileja ja tämä trendi tuo erikoistumisen mahdollisuuden GC-yrityksille , joilla on osaamista tai kyky hankkia sitä. - Yritykset etsivät säännöllisesti uusia palveluja, yhteistyömahdollisuus alueen yrityksille luoda pakettiratkaisuja ja tarjota niitä keskitetysti, esim. majoitus hotellissa ja virkistys- & hyvinvointipalvelut lähialueen yrityksiltä - Terveysmatkailu voi olla muutakin kuin leikkauspalveluja. Esimerkiksi ketkä olisivat valmiita maksamaan terveytensä edistämisestä – vrt. Sitran tekemä kuluttajaprofilointi - Uudet palvelut voidaan rakentaa vain yhteistyössä asiakkaan kanssa. Huom. mukana maksava asiakas (budjetti & ostomäärät) ja palveluita käyttävä asiakas (ihmisen todellinen tarve) Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Suositukset yrityskehittäjille• GC-yritykset haluavat tuotteistaa kansallisesti merkittävää ja uusiutuvaa resurssia – luontoa – uudella tavalla. Kotimaisen SOTE-palvelurakenteen uudistaminen uusilla liiketoimintamalleilla Palvelutarjonnan laajentaminen yritysmarkkinoille Mahdollisuus luoda kehittyneitä niche-palveluja ulkomaisille asiakkaille, jotka jo tuntevat Suomen puhtaana ja turvallisena maana.• GC-yritykset eivät ole tottuneet myymään, tarvitaan tietoa ja koulutusta palveluiden liiketoimintaosaamisesta. Erityisesti palvelutoiminnan organisointi kannattavasti on haaste.• Tällä hetkellä GC-yrityksillä vähän, jos ollenkaan myytävää yrityksille. Yritysneuvonnassa ohjattava nopeaan asiakastestaukseen ja asiakaspalautteen hyödyntämiseen GC-palvelujen kehittämisessä ja tarvelähtöisessä kohdentamisessa• Kuntaostajat ja GC-yritykset tarvitsevat yhteisiä tilaisuuksia vuoropuheluun kysynnän ja tarjonnan kohtauttamiseksi, yrityskehittäjillä tähän osaamista• Yritysneuvontatarjonnan ja kysynnän kohtaaminen – onko sitä? - miten hyvin GC-yritykset tuntevat yritysneuvontapalvelut ja kehitysrahoitusmahdollisuudet? - onko asiakaspään yritysneuvojilla riittävästi palveluliiketoiminnan kehitysosaamista + erityispalveluiden kehittämisen osaamista? Arja Ranta-aho & Tarja Pietiläinen 26.9.2011

Green care -palveluiden markkinaselvitys

by Sitra Maamerkit on Nov 08, 2011

Accessibility

Tags

Upload Details

Usage Rights

Statistics

Green care -palveluiden markkinaselvitys — Presentation Transcript