Bionurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Bionurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus

on

  • 163 views

Biokaasunurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta, Heikki Lehtonen ja Pellervo Kässi

Biokaasunurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta, Heikki Lehtonen ja Pellervo Kässi

Statistics

Views

Total Views
163
Views on SlideShare
61
Embed Views
102

Actions

Likes
0
Downloads
2
Comments
0

1 Embed 102

https://portal.mtt.fi 102

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • 9.6.2014
  • 2

Bionurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus Bionurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus Presentation Transcript

  • Bionurmi-hankkeen loppuseminaari 13.3.2014 Heikki Lehtonen ja Pellervo Kässi MTT / Taloustutkimus Osoite Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Puhelin 029 531 7449 Etunimi.Sukunimi@mtt.fi www.mtt.fi 9.6.2014 Biokaasunurmituotannon taloudellinen kiinnostavuus viljelijän näkökulmasta
  • Maatalous- ja puutarhayritysten tulos- ja kannattavuuskehitys vuosina 2000–2012e • Kannattavuuskerroin tuotantosuunnittain MTT Taloustutkimus, Julkaisuja 114 Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2013 Kaikki tuotantosuunnat Kannattavuuskerroin Kasvihuoneviljely Avomaapuutarha –0,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 Viljanviljely Muu kasvinviljely
  • Mistä lisää vaihtoehtoja viljatilojen viljelykiertoon? 9.6.2014 3 0.0 200.0 400.0 600.0 800.0 1000.0 1200.0 1400.0 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Viljat Öljykasvit 0 20 40 60 80 100 120 140 160 1995199719992001200320052007200920112013 Rypsi Rapsi 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Öljykasvien kokonaissato, milj. kg Viljelyala, 1000 ha Viljelyala, 1000 ha
  • Tarkasteltu konsepti • Viljelijä – hallitsee peltoja, mutta antaa biokaasulaitokselle käyttöoikeuden niihin – vastaa pellon hallinnasta muodostuneista kuluista ja nostaa tuet – Perustaa nurmen (suojaviljaan) • nurmea edeltävänä vuonna joudutaan viljan lannoitusta ja siemenmäärää alentamaan ja luopumaan tiettyjen kasvinsuojeluaineiden käytöstä • Lisäksi oljet tulee korjata tai silputa puinnin yhteydessä. – Neljää nurmivuotta kohti on siis lisäksi yksi huonommin kannattava viljavuosi • Biokaasulaitos – Vastaa nurmen korjuusta ja pellon kasvukunnon ylläpidosta (= nurmen lannoittaminen) – vastaa siitä, että viljelijälle ei koidu tukisanktioita hyvän paikallisen viljelytavan tai korjuuvelvoitteen laiminlyönnistä – (maksaa viljelijälle nurmisadosta / pellon käyttöoikeudesta?) 9.6.2014
  • Maatilatason lähtökohtia • Lähtökohtaisesti oletuksena hyötyä maksimoiva viljelijä – viljelijän toimii kuten aiemminkin, ellei uusi vaihtoehto ole houkuttelevampi kuin nykyinen toimintatapa • Tällöin joko kannattavuuden tai tulon pitäisi olla suurempi, kuin vallitsevassa tuotantosuunnassa • Tuet likimain samat pellonkäytöstä riippumatta • Entisessä ympäristötukijärjestelmässä perustuki 93 euroa/ha. – Lisäksi neljä lisätoimenpidettä: Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys (45 euroa), viljelyn monipuolistaminen (24 euroa), typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla (23 euroa) ja ravinnetaseet (18 euroa). – Viljan monokulttuuria harjoittavaan tilaan voi ympäristötuen kautta muodostua eroa useita kymmeniä euroja hehtaaria kohti. 9.6.2014
  • Simuloidaan pellonkäyttöä 30 vuotta eteenpäin dynaamisella optimoinnilla seuraavilla tilatyypeillä: • Yli 100 ha erikoistunut viljatila – Tehokas työnkäyttö ja koneistus – Viljatilojen keskikoko kannattavuuskirjanpitoaineistossa oli 57 ha v. 2012 • Noin 20 ha viljatila – Tehoton työnkäyttö ja koneistus • Viljatila, joka ostaa työt urakointina – Vertailukohta edellisille - kustannustaso edellisten välissä • Tärkeää: Konepoistot ym kiinteät kulut eivät mukana laskelmassa! 9.6.2014
  • Iso tila 100 ha - Pellonkäyttö (% peltoalasta) - Ohran hinta 180 eur/ton, rypsin 360 eur/ton --alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20% - korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30% 9.6.2014 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass
  • Iso tila 100 ha - Pellonkäyttö (% peltoalasta) - Ohran hinta 160 eur/ton, rypsin 320 eur/ton -alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20% - korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30% 9.6.2014 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass Korkea tautipaine, ei nurmi- mahdollisuutta
  • Iso tila 100 ha- Pellonkäyttö (% peltoalasta) - Ohran hinta 140 eur/ton, rypsin 280 eur/ton -alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20% - korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30% 9.6.2014 0 10 20 30 40 50 60 70 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass Oikealla korkea tautipaine, Ei nurmimahdollisuutta
  • 9.6.2014 Urakointipalveluja käyttävä tila – Pellonkäyttö (% peltoalasta) - Ohran hinta 220 eur/ton, rypsin 440 eur/ton -alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20% - korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass
  • 9.6.2014 Urakointipalveluja käyttävä tila – Pellonkäyttö (% peltoalasta) - Ohran hinta 200 eur/ton, rypsin 400 eur/ton -alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20% - korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass
  • 9.6.2014 Urakointipalveluja käyttävä tila – Pellonkäyttö (% peltoalasta) - Ohran hinta 180 eur/ton, rypsin 360 eur/ton -alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20% - korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30% 0 10 20 30 40 50 60 70 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass
  • 9.6.2014 Urakointipalveluja käyttävä tila – Pellonkäyttö (% peltoalasta) - Ohran hinta 160 eur/ton, rypsin 320 eur/ton - alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20% - korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30% 0 10 20 30 40 50 60 70 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass
  • 9.6.2014 Pieni tila 20 ha - Pellonkäyttö (% peltoalasta) - Ohran hinta 200 eur/ton, rypsin 400 eur/ton -alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20% - korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass
  • 9.6.2014 Pieni tila 20 ha - Pellonkäyttö (% peltoalasta) - Ohran hinta 180 eur/ton, rypsin 360 eur/ton -alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20% - korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass Oikealla korkea Tautipaine, ei nurmi- mahdollisuutta 0 10 20 30 40 50 60 70 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass
  • 9.6.2014 Pieni tila 20 ha - Pellonkäyttö (% peltoalasta) - Ohran hinta 160 eur/ton, rypsin 320 eur/ton - alhainen tautipaine (vas) – satotappio 1%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 20% - korkea tautipaine (oik) - – satotappio 5%/v jos viljan monokulttuuri, öljykasveilla 30% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass 0 10 20 30 40 50 60 70 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 barley oilseed setaside setaside_lh grassforage clovergrass Oikealla korkea tautipaine, ei nurmi- mahdollisuutta
  • Yhteenveto viljelypäätöksistä 9.6.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 17 Pellonkäyttömuotojen osuudet (keskiarvo ja vaihteluväli, %) tilan viljelyalasta, kun ohran hinta 180 ja rypsin 360 €/t Viljan monokulttuurista johtuvan satotappion kasvattaminen lisää nurmen (kesanto ja bionurmi) viljelyhalukkuutta kaikissa tilaluokissa. Pienillä ja tehottomilla tiloilla kesanto ja bionurmi usein kiinnostavin vaihtoehto Suuret tehokkaat tilat eivät lähtötilanteessa ole kiinnostuneita bionurmesta. Suuri tila Pieni tila Urakointia käyttävä tila Alhainen tautipaine Korkea tautipaine Alhainen tautipaine Korkea tautipaine Alhainen tautipaine Korkea tautipaine Ohra 73% (60-90) 65% (50-80) 25% (20-30) 24% (20-30) 40% (30-45) 36% (20-40) Rypsi 20% (10-40) 20% (5-50) 20% (0-40) 20% (0-40) 20% (0-40) 20% (0-50) Kesanto yht (ml. luonnonhoitopelto) 7 12 15 14 14 13 Bionurmi 0 3 39% (20-50) 42% (10-55) 26% (15-35) 31% (10-45) Palkonurmi 0 0 1 1 0 0
  • Maatilojen jakautuminen tuotantosuunnittain 2012 9.6.2014 Uudenmaan Hämeen Kaakkois-Suomen Koko maa Lypsykarjatalous Muu nautakarja- Sikatalous Siipikarjatalous Lammas- ja Hevostalous Viljanviljely Erikoiskasvi- Puutarhakasvien- Muu kasvi- Muu
  • Paljonko peltoalaa voisi siirtyä biokaasunurmen tuotantoon kohdealueilla? • Kuinka paljon on pieniä (alle 20 ha) ja isoja (yli 100 ha) kasvitiloja kohdealueilla? – Arviolta 25-50% kaikista maatiloista 2012! – onko sopivia peltolohkoja lähellä biokaasulaitosta? • Yli 100 ha tiloilla jo 28 % peltoalasta koko maassa 2012 - lisäksi on tätä pienempiä karjatiloja joiden pelto harvoin joutaa kesannolle / biokaasunurmen tuotantoon 9.6.2014 ELY-keskus Tiloja Keski- Fraktiilit - Fraktiler - Fractiles2) ELY-central Antal gårdar peltoala ELY Centre Number of farms Medelåkerare al Average arable land area 10 % 25 % 50%3) 75 % 90 % Uudenmaan 3 773 48,44 6,10 14,03 32,27 64,01 107,21 Hämeen 4 196 44,80 6,77 14,74 30,28 57,50 97,78 Kaakkois-Suomen 3 729 37,67 6,88 13,26 26,05 49,50 83,71 Koko maa - Hela landet - Whole country 58 607 38,91 5,90 12,09 25,71 50,63 86,55
  • Johtopäätöksiä (1/2) • Nurmi biokaasuksi tulee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi muuttuvien kulujen perusteella arvioituna etenkin pienillä viljatiloilla, heti kun viljan hinta alittaa 180 eur/tonni – Syynä korkeat tuotantokustannukset – Kapasiteettirajoitteita ja työvaiheiden ostamista voidaan välttää ja kustannuksia siten säästää jos biokaasunurmi – => Suuri joukko potentiaalisia maatiloja biokaasunurmen tuotantoon – Onko niillä riittävän isoja peltolohkoja lähellä biokaasulaitosta? • Suuria erikoistuneita tiloja ei kiinnosta biokaasunurmi jos viljan odotettu hinta 140 eur/tonni tai korkeampi – Isoilla tiloilla olisi todennäköisemmin isoja peltolohkoja – Jos tällaiset lohkot kaukana tilakeskuksesta, biokaasunurmi voi olla myös isolle tilalle kilpailukykyinen vaihtoehto verrattuna viljaan – Varsinkin iso ja tehokas viljatila odottaa hintaa nurmisadosta • Keskikokoisella tai isolla tilalla on usein (vajaahyödynnettyä) konekapasiteettia, ei juuri hyötyä kaluston seisottamisesta • Ydinkysymys: Miksi biokaasunurmi, eikä kesanto? – BIOKAASUNURMEN läheinen kilpailija on myös KESANTO, ei vain vilja => perustelut viljelijälle, mitä hyötyy, jos biokaasunurmea kesannon sijaan? 9.6.2014
  • Johtopäätöksiä (2/2) • Nurmen kate saa olla korkeintaan 100-150 eur /ha alempi viljaan verrattuna, jotta ympäristötuki/korvaus ja muut hyödyt voisivat kuroa eron kiinni – Pienet satohyödyt (tautipaineen alenemisesta, maan rakenteen paranemisesta ym) eivät auta kuin 10-30 eur/ha katteessa! – Biokaasunurmi voi auttaa oman työmäärän ja muiden kustannusten vähentämisessä samalla kuitenkin viljelykiertohyötyjä tuottaen • Edellä esitetyt laskelmat tehty annetuilla viljan hinnoilla ja 2012 panoshinnoilla! – Kuitenkaan saadut tulokset eivät ole herkkiä pienille panoshintamuutoksille – Olennaiset muutokset hintasuhteissa tai yrittäjän päätöksenteossa toki vaikuttavat tuloksiin • Jos biokaasunurmi korvaa tai täydentää kesantoalaa, vaikutukset tilojen maataloustuloon vähäiset! – Syynä se, että mahdollisuudet kustannusten minimointiin paranevat kuitenkin vain vähäisessä määrin, nurmi vaatii suojaviljaa jne – => pieni taloudellinen hyöty, mutta vapauttaa työtä, vähentää sidonnaisuutta ja lisää joustavuutta muihin ansioihin – Vaikutukset viljantuotantoon vähäiset (jos esim. 1 biokaasulaitos vaatii vain 1000-2000 ha) • => Nurmibiokaasun aluetaloudelliset vaikutukset syntyvät pääosin biokaasun tuotannossa 9.6.2014 21