Liikennerevoluutio 2011 -ajatuskartta

Toim.Juha Kostiainenja Eeva Linkama vl i i k e n n e - ja viestintäm i n i s t e r i ö • t yö - j a e l i n k e i n o ministeriöva lt i o var ainministeriö • ym pä r i s tö m i n i s t e r i ö • sitral i i k e n n e vir asto • tr afi • t i v i t oy • rym oy

va l l a n k u m o u k s e n l ä h tö ko h dat 1Käsissäsi on Ajatuskartta. Ajatuskarttakertoo, mitä tarkoittaa yhdyskunta- jaliikennepolitiikan uusi ajattelutapa ja mitensitä toteutetaan. Se on Liikennerevoluutionensimmäisen vaiheen lopputulos.Lue, niin tiedät, miten vallankumous etenee!

2 va l l a n k u m o u k s e n l ä h tö ko h datVALL ANKUMOUKSENL Ä H T Ö K O H D ATKestävässä, ihmiskeskeisessä palveluyhteiskunnassainfrastruktuuria, liikkumista ja logistiikkaa lähestytään palveluna ja hyvinvoinnin lähteenä. Haasteenaon saada aikaan parempaa vähemmällä.Sodan jälkeistä Suomea on rakennettu kasvaa. Tarvitsemme ulkomaalaisia osaajiamenestyksekkäästi. Pohjoismaisen hyvin- paikkaamaan eläkkeelle siirtyviä ihmisiä javointiyhteiskunnan pystyttäminen on ollut luomaan uusia innovaatioita ja työpaikkoja.yhteinen ponnistus, jonka ansiosta meillä Oviemme takana ei kuitenkaan ole jonossaon kehittynyt infrastruktuuri, kattavat pal- insinöörejä, sairaanhoitajia tai lakaisu-velut, maailman huippua oleva koulutus- ja koneenkuljettajia. Siksi tarvitsemme yhäinnovaatiopolitiikka sekä ylipäätään sosiaa- vetovoimaisempia asuin- ja elinympäristöjälisesti oikeudenmukainen yhteiskunta. sekä avoimempaa mieltä suomalaisen elä- Olemme menestyneet globaalissa mänmuodon ydintä hukkaamatta.kilpailussa, mutta teollisen yhteiskunnan Suomalaista julkista hallintoa käsitte-eetokseen ja ajattelutapaan perustuva levät kansainväliset ja kotimaiset arvioin-menestysmallimme on nyt vakavasti uhat- nit ovat todenneet sen, minkä olemme jotuna. Globalisaation Aasia-vetoinen toinen pitkään tienneetkin. Poikkihallinnollinen yh-aalto johtaa entistä kireämpään kilpailuun teistyö on heikkoa ja hallinto siiloutunutta.lisäarvoa tuottavien toimintojen sijoittu- Eri hallinnon tasojen yhdessä rakentamamisesta ja kilpailu etenee jopa yksittäis- visio ja agenda puuttuvat ja hallituksen oh-ten työtehtävien tasolle. Ilmastonmuutos jelma ja budjettikehys toimivat liian erilläänpakottaa meidät vähentämään kasvihuo- toisistaan. Erityisesti toimintaedellytyksiänekaasupäästöjä ja muuttamaan radikaa- luovassa liikenteen ja maankäytön suunnit-listikin yhteiskunnan toimintatapoja. Eikä telussa yhdessä tekeminen ja eri hallinnonollenkaan vähiten liikkumisen, maankäytön tasojen ja eri hallinnonalojen yhteistyö onja yhdyskuntarakenteen osalta. ratkaisevan tärkeää kansallisen ja alueellisen Suomalainen yhteiskunta ikääntyy Eu- kilpailukyvyn vahvistamiseksi, päästöjen vä-roopan nopeimmin. Terveydenhoitomenot hentämiseksi ja palveluiden parantamiseksi.kasvavat samaan aikaan kun yhä koulute- Olemme siirtymässä teollisen ajan tuo-tummat ja valistuneemmat kansalaiset vaa- tantokeskeisestä yhteiskunnallisesta para-tivat yhä parempia ja räätälöidympiä pal- digmasta kestävään ja ihmiskeskeiseen pal-veluita. Valtio velkaantuu ja kestävyysvaje veluyhteiskuntaan. Se tarkoittaa esimerkiksi

va l l a n k u m o u k s e n l ä h tö ko h dat 3Tavoite Asiakkaille parempaa Asiakkaille sama laatu palvelutasoa ja ja palvelutaso vähem kustannussäästöjä Edullisemmat millä resursseilla Pienemmät tuotteet ja palvelut liikehallinnon toimintamenot Tehostamispotentiaali Tehtävien hallittu järjestäminen virasto Tuotannon tehostami uudistuksen avulla seen ja innovaatioihin Uudenlaisia innovatiivisia, kannustavat hankinta Tuotelähtöisestä toimin tehokkaita ratkaisuja menettelyt nasta asiakaslähtöisiin liikenteen ongelmiinKeinot palvelukonsepteihinaineettoman ja henkisen kasvun merkityksen Edelläkuvatun kaltaisessa maailmas-korostumista, yhä yksilöllisempiä ratkaisuja, sa on pystyttävä tuottamaan vähem-verkostomaista toimintatapaa, palveluajat- mällä enemmän ja parempaa. Tämä ontelua, palveluintensiivistä teollisuutta sekä Liikennerevoluutio -kehitysohjelmanihmisten, yhteisöjen ja yritysten aktiivista keskeinen lähtökohta. Kehitysohjelman en-osallistumista kehittämiseen ja arvonluontiin. simmäinen vaihe on Ajatuskartan rakenta- Kestävässä, ihmiskeskeisessä palvelu- minen, jossa kuvataan, minkälainen on uusiyhteiskunnassa myös infrastruktuuria, liikku- liikenne- ja yhdyskuntapolitiikan lähes-mista ja logistiikkaa lähestytään palveluina tymistapa. Käsillä oleva raportti tiivistääja hyvinvoinnin lähteenä, ei väyläinvestoin- Ajatuskartan pääkohdat.teina tai suoritteina sinänsä. Liikenne- ja Liikennerevoluutio etenee konkreetti-yhdyskuntasuunnittelu ja liikkumispalvelut silla, osittain jo käynnistyneilläkin kokeilu-tekevät mahdolliseksi niin ihmisen hyvän hankkeilla, yritysvetoisilla tutkimusohjelmil-elämän kuin yritysten kilpailukyvyn kehit- la sekä useiden eri toimijoiden alempanatämisenkin. Lisäarvon ja palvelutasojen kuvattavilla kehitystoimenpiteillä. Tekemäm-tuottamiseen perustuvat julkiset hankin- me kansainvälinen kartoitus kertoo, ettänat ja ihmisten monimuotoistuvat tarpeet haasteet ovat samat kaikissa kehittyneissäpuolestaan synnyttävät uutta liiketoimintaa maissa, mutta vastaavaa systeemiseen muu-ja työpaikkoja. Hankintojen ja käyttäjien tokseen tähtäävää aloitetta emme löytäneet.vaativuudesta riippuen ne voivat synnyttää Olkaamme siis edelläkävijöitä. Vallankumousmyös kansainvälistä liiketoimintaa. etenee vauhdikkaasti, pysy matkassa!

1.KOHTI UUDENS U K U P O LV E NY H D Y S K U N TA - J ALIIKENNEPOLITIIKKAASuomi tarvitsee strategisesti ketteränliikennejärjestelmän, joka kykenee vastaamaan käyttäjien nopeasti muuttuviin tarpeisiin samalla pitkäjänteisestistrategisia tavoitteita edistäen. Viimekädessä sen tekee mahdolliseksi yhteiskunnan läpäisevä digitaalisuus.

6 ko h t i u u d e n s u k u p o lv e n y h dy s k u n ta - j a l i i k e n n e p o l i t i i k k a a Viimeiset vuosikymmenet Suomea on rakennettu hyvin konkreettisesti. Eri vaiheet ovat seuranneet toisiaan kuin luonnollisina jatkumoina. Sotien jälkeinen jälleenraken- taminen, kaupungistumisen ensimmäinen aalto metsä- lähiöineen, teollistuminen ja teollisuuden tarvitsema infrastruktuuri saatiin valmiiksi ennen kaupungistumisen toista aaltoa ja kehyskuntien kasvua. Sen seurauksena työssäkäyntialueet ovat kasvaneet, yhdyskuntien rakenne pursuaa ympäröivälle maaseudulle ja työmatkaliikenne täyttää kaupunkien sisääntulo- ja kehäväylät. Kasvava yksityisautoilu on vaatinut väylien rakentamista, ratoja on rakennettu ja parannettu ja hiipuvan joukkoliikenteen suosiota on yritetty palauttaa. Leimallisesti olemme voi- neet keskittyä uuden suunnitteluun ja toteutukseen. Jälkiviisaus on viisauden imelin laji, mutta historia on tunnettava, jotta voisi suuntautua tulevaan. Erityisesti näin on tehtävä vallankumouksen yhteydessä, muutenhan ei tiedetä, mistä pyritään pois. Metsälähiöitä on sinänsä helppo arvostella, vaikka yhtä hyvin voisi arvostaa sitä, miten tehokkaasti sadattuhannet suomalaiset aikoinaan asutettiin kaupunkeihin. Sodan jälkeen alkanutta rakentamisen aikakautta ovat leimanneet luja usko rationaalisen suunnittelun voimaan ja asiantuntijatietoon, moniportaiseen ja monipolviseen suunnittelu- ja kaavoitusjärjestelmään. Liikenne-, alue-, työllisyys- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ovat kilpailleet keskenään suurista infrastruktuuri-investoinneista päätet- täessä ja loppukäyttäjät eli ihmiset ja yritykset on syrjäy- tetty lähes kokonaan suunnittelusta ja päätöksenteosta. Teollisen paradigman ylhäältä-alas -johtamismallissa ylhäällä on tiedetty parhaiten mitä alhaalla tarvitaan. Sen- hän vahvistaa painovoimalakikin.

ko h t i u u d e n s u k u p o lv e n y h dy s k u n ta - j a l i i k e n n e p o l i t i i k k a a 7 Henkilöauto on aina ollut suunnittelun lähtökohta.Henkilöautoliikenteeseen on suhtauduttu kiivaastijoko puolesta tai vastaan, mutta sen kohtalonomainenkasvu on ollut suunnittelun hyväksytty perusoletus.Bussiliikenteen kehittäminen on jäänyt lapsipuolen ase-maan ja sen on ajateltu hoituvan itsestään. Viime vuosinakaikki joukkoliikenteen ongelmat onkin uskottu ratkais-tavan automaattisesti raideliikenteellä tekemättä mitääntodellisia muutoksia tai panostuksia, joilla joukkoliiken-teen edellytyksiä parannettaisiin. Perusteellinen ja pitkä suunnittelu on johtanut ajat-telemaan, että ratkaisujenkin pitää olla puhdasoppisestisuunniteltuja, teknisesti parhaita mahdollisia sekä pit-käikäisiä, mielellään lähes ikuisia. Meidän on vaikea hyväk-syä nopeasti tehtävää väliaikaista ratkaisua, jolla palvelu-taso voidaan säilyttää. Todellista kehitystä ovat edustaneetvain suurhankkeet, joihin tietysti voidaan laskea myös täy-sin väestökeskittymistä ja yhdyskuntarakenteesta irrallaanolevat kauppakeskukset. Olemme siirtyneet rakentamisesta ylläpitoon, korjaa-miseen ja laadulliseen parantamiseen, vaikka kaupun-gistuminen jatkuukin vielä vuosia ja vaikka esimerkiksimerkittäviä kaivosinvestointeja on näköpiirissä. Ydinkysy-myksinä esille nousevat miten kehitämme ja käytämmeinfrastruktuuriamme kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvista-vasti, miten teemme sen yhdessä eri osapuolten osaamis-ta ja näkemyksiä hyödyntäen, ja miten jaamme hyödyt jahaitat sekä niistä aiheutuvat tuotot ja kustannukset. Tulevaisuuden keskeisimmät liikennehaasteet ovatkaupunkiseuduilla. Niiden ratkaisuissa tavoitellaan vyö-hykkeistä kaupunkirakennetta, joka luo selkeän perustanmaankäytön, liikenteen ja palvelujen kokonaisvaltaiselle

8 ko h t i u u d e n s u k u p o lv e n y h dy s k u n ta - j a l i i k e n n e p o l i t i i k k a a yhteensovittamiselle ja kehittämiselle. Kaupunkiseuduilla on huomattavasti potentiaalia tehostaa liikennejärjestel- män toimivuutta monipuolisin keinoin ns. neliporras- periaatteen mukaisesti. Kehittämisen keinovalikoimassa korostuvat jalankulkua, pyöräilyä ja bussiliikenteen toi- mintaedellytyksiä edistävät toimet. Henkilöautoliikenteen kapasiteettia lisäävät toimenpiteet tulevat kyseeseen vasta sitten, kun muut keinot eivät enää tepsi. Kestävä ja ihmiskeskeinen Suomi tarvitsee käyttä- jien tarpeisiin nopeasti, jopa reaaliajassa, vastaavan ja mukautuvan liikennejärjestelmän. Viime kädessä tämän tekee mahdolliseksi yhteiskunnan läpäisevä digitaalisuus. Tietoa on yhä helpompaa ja halvempaa kerätä, analysoida ja jalostaa liikennejärjestelmän ohjaamiseksi, olemassa olevien palveluiden kehittämiseksi sekä kokonaan uusien palveluiden synnyttämiseksi. Uuden sukupolven liikenne- ja yhdyskuntapolitiikan keskeisiä periaatteita ja piirteitä ovat: • Käyttäjille eli ihmisille ja yrityksille tarjotaan matkojen ja kuljetusten toimivuustakuu ilman hallinnon rajojen estei- tä tai liikenne- ja väylämuotojen rajoja. • Käyttäjä on osallinen palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä tekijänä, ei tahdottomana objektina. • Pitkäjänteiset strategiset tavoitteet, uusi alku ja toimin- nallinen ketteryys yhdistyvät strategiseksi ketteryydeksi - kyvyksi vastata muuttuviin tarpeisiin samalla strategisia tavoitteita edistäen. • Palvelutason toteuttamisessa hyödynnetään monipuo- lisesti erilaisia keinoja ja teknologioita mukaan lukien kysynnän ohjauksen keinot.

ko h t i u u d e n s u k u p o lv e n y h dy s k u n ta - j a l i i k e n n e p o l i t i i k k a a 9• Poliittinen päätöksenteko kohdistuu yksittäisten hank- keiden sijaan julkisin varoin tuotettavan palvelutason määrittelyyn, toimivuustakuuseen.• Julkinen palvelutarjonta ja markkinaehtoiset palvelut täydentävät toisiaan. Kokonaistarjonnasta käyttäjät kokoavat itselleen sopivia palveluita, joiden tarjoamista tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut tukevat.• Strategista ketteryyttä tuetaan kokeiluilla. Monimutkai- sessa toimintaympäristössä lopullisia ratkaisuja on mah- dotonta suunnitella, kokeilujen ja pienten askelten kautta eteneminen on tehokkaampaa ja vähemmän riskialtista.Nykyinen toimintapa on ollut oikea ja tehokas uutta raken-tavassa teollisen ajattelun yhteiskunnassa. Se ei kuitenkaanenää toimi tehokkaasti, sillä ihmiskeskeisessä palvelu-yhteiskunnassa haasteet ja vaatimukset ovat aivan toisen-laiset kuin ennen. Ja vaikka tehostaisimme yhä edelleentuotantotapojamme, prosessejamme ja hienosäätäisimmeyhä uudelleen toimintatapojamme, riittävää muutostaei syntyisi maailman muutoksen vuoksi. Asioita on vainyksinkertaisesti ryhdyttävä hoitamaan kokonaan uusilla,nykyiseen maailmaan paremmin sopivilla, toisenlaisilla toi-mintatavoilla. Tämä vaatii vallankumouksellisen otteen.

2.LIIKENNEREVOLUUTIONE N S I M M Ä I N E N A A LT O :A J AT U S K A R T TAAjatuskartta kertoo olennaisen uudestaajattelutavasta. Se on kartan laatineentyöryhmän yhteinen näkemys. Jatkotyön kautta uudet ideat viedään tehokkaasti ja ketterästi käytäntöön.

12 l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta Liikennerevoluutio on pitkäkestoinen eri osapuolten periaat- teelliseen sitoutumiseen ja luottamukseen perustava kehi- tysohjelma. Ajatuskartta on kehitystyön ensimmäinen vaihe. Revoluution käynnistämisvaiheen keskeisinä toimijoi- na ovat olleet liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristö- ministeriö, valtionvarainministeriö, työ- ja elinkeinominis- teriö, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä RYM Oy, tieto- ja viestintäteollisuuden strategisen huippuosaamisen keskittymä Tivit Oy sekä palveluiden järjestäjät, tuottajat ja käyttäjät. Ajatuskartta kuvaa uuden liikenne- ja yhdyskuntapo- liittisen lähestymistavan keskeisen sisällön. Ajatuskarttaa on rakennettu Sitran Julkihallinnon johtamisohjelman fa- silitoimassa työpajasarjassa, jossa on ollut osallisena 23 eri sidosryhmiä edustavaa osallistujaa. Tämä raportti on tuon ryhmän näkemys. Ajatuskartan raportti on vain pysäytyskuva vallankumouksen virrassa.Liikennerevoluution etenemistä voi seurata liikenne- ja viestintäministeriön ylläpitämällä tiedonvaihtoon ja keskusteluun tarkoitetulla alustalla (http://liikennerevoluutio.posterous.com). Ajatuskartan sisältöä konkretisoidaan joukolla kokeilu- hankkeita, joita koordinoi Liikennevirasto. Eri osapuolilla on myös meneillään tai käynnistymässä useita vallankumouksen toista aaltoa vahvistavia aktiviteettejä, joita kuvataan alempana. Verkoston johto on jatkossa liikenne- ja viestintäministeriöllä. Ajatuskartan rakentamisen tavoitteeksi asetettiin: Luoda tuottavuutta ja kilpailukykyä kestävästi vahvistava ajattelu- ja toimintatapa matkojen ja kuljetusten tarpeiden mukaisen palvelutason tuot- tamiseksi ja uusien palvelujen mahdollistamiseksi.

l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta 13 Yhdyskunta ja Rahoitusliikennesuunnittelu ja hinnoittelu Kestävä,Julkisin varoin tarjottava Lisäarvopalvelut peruspalvelutaso ihmiskeskeinen (markkinapäätös) (poliittinen päätös) palveluyhteiskunta Palvelutason Palvelutuotanto hankinta Ajatuskartan kokonaisuus on esitetty yllä. Keskiössä ovat käyttäjät – ihmiset, yritykset ja muut organisaatiot – ihmis- keskeisen palveluyhteiskunnan idean mukaisesti. Taustana ovat rajaton maailma ja paikalliset toimintaympäristöt, ne molemmat täytyy tunnistaa ja huomioida. Keskeisinä käsitteinä ovat palvelut ja palvelutasot. Loppukäyttäjän näkökulmasta palvelutaso tarkoittaa matkan tai kuljetuksen laatua. Se on useampien eri toimijoiden tarjoamista, toisiinsa liittyvistä palveluista muodostuva kokonaisuus, jolle voidaan määritellä sisältö. Palvelut ja palvelutasot ovat myös yksityisen ja julkisen hankinnan kohteita. Palvelujen päätyypit ovat julkisesti tuotettavat liikkumispalvelut, joiden järjestämisestä vastaavat valtio ja kunnat, markkinaehtoiset palvelut, joita yritykset oma- ehtoisesti tarjoavat sekä käyttäjien toisilleen tuottamat palvelut, esimerkiksi kimppakyydit.

14 l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta Ajatuskartassa tarkastellaan neljää keskeistä lohkoa, joissa uudistuksia on tapahduttava. Lohkot ovat liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelu, liikennejärjestelmän rahoitus ja käytön hinnoittelu, palvelutason hankinta ja palvelutuotanto. 2.1. Yhdyskuntasuunnittelun ja liikennesuunnittelun uusi liitto Suunnittelun perustana on poliittinen päätös julkisin varoin tarjottavasta matkojen ja kuljetusten palveluta sosta. Se on julkisen vallan toimivuustakuu käyttäjille. Uusi, eri toimijat yhdistävä strategisen suunnittelun malli sovittaa yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteen ja elinkeinojen toimintaedellytykset sekä etsii keinot, joilla luvattu toimivuus varmistetaan. Erilaista suunnittelua tehdään valtakunnan, maakunnan, seutukunnan ja kunnan tasolla useiden peräkkäisten ja yhä yksityiskohtaisempien suunnitelmien muodossa, kuten esimerkiksi maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava ja viimein rakennuslupa. Ongelmaksi muodostuu toisinaan se, että eri suunnittelun tasoilla ei malteta pysyä niille ominaisella yleisyyden ja strategisuuden tasolla ja ratkais- ta vain kyseiselle tasolle kuuluvia asioita. Ketteryys kärsii varsinkin toteutusta lähellä olevissa vaiheissa, kun käyttä- jälähtöiselle ideoinnille ei jää tilaa. Peräkkäiset vaiheet vievät myös paljon aikaa. Vertailun vuoksi on mielenkiintoista hakea esimerkki kaukaa Etelä- Koreasta, jossa pystytettiin 300 000 asukkaan Songdon ekologisesti korkeatasoinen kaupunki tyhjästä kymmenessä vuodessa. Samassa ajassa me saamme aikaan Tampereelle Vuoreksen tai Helsinkiin Jätkäsaaren lainvoimaisen kaavan, vaikka niitä tekemässä ovat kansakunnan parhaat voimat.

l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta 15Globaalissa sijaintikilpailussa ratkaisevat nopeus ja toteutus-voima, meidän järjestelmämme on tässä pelissä liian hidas. Kaiken liikennesuunnittelun lähtökohtana on poliit-tinen päätös julkisin varoin tarjottavasta, sosiaalisen,taloudellisen ja ekologisen kestävyyden turvaavastapalvelutasosta. Sen sijaan yksittäisiin hankkeisiin, tekni-siin ratkaisuihin tai toteutuksen muotoihin poliittisessapäätöksenteossa ei pidä puuttua. Myös rahoituksen varmistaminen kuuluu poliittisenpäätöksenteon alueelle. Palvelutasot ja palvelukokonaisuu-det määritellään ja niille luodaan kattavat kriteerit. Matkantai kuljetuksen palvelutason kriteerejä voisivat olla esimer-kiksi saavutettavuus, matka-aika ja sen ennakoitavuus,hinta, turvallisuus, päästöjen määrä ja käyttäjätyytyväisyys. Palvelutason toteuttamiseksi tarvitaan uudenlainenstrategisen suunnittelun malli, joka yhdistää eri suunnit-telun osa-alueet vuorovaikutteisesti oikeassa alueellisessakontekstissa. Tällainen maankäytön, asumisen, liikenteen,palvelurakenteen sekä elinkeinojen (MALPE) toiminta- MALPE =edellytykset yhdistävä kehittämisstrategia työstetään Maankäyttökahdella tasolla. Valtakunnallinen strategia laaditaan Asuminenpoikkihallinnollisena selontekona hallituskauden alussa Liikennesamanaikaisesti toiminnallisten kaupunkiseutujen strate- Palvelurakennegioiden kanssa. Horisontaalinen lähestymistapa toteutuu Elinkeinotmolemmilla tasoilla ja eri hallinnon tasojen näkökulmatyhdistyvät yhteiseksi agendaksi. KaupunkiseutujenMALPE-strategiat tunnistavat kaupunkiseudun koosta jarakenteesta riippuvan vyöhykkeisyyden sekä edistävätkestävien liikkumismuotojen vyöhykkeiden kehittymis-tä. Jatkossa myös ministeriöiden tulevaisuuskatsauksetlaaditaan horisontaalisesti MALPE -lähestymistavalla eriministeriöiden yhteistyönä. MALPE -ajattelun ytimessä on valtion, kuntien, ihmistenja yritysten vuorovaikutus. Uuden liiton aikana vuorovaiku-

16 l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta tus on jatkuvaa, ennen suunnittelua ja suunnittelun aikana tapahtuvaa. Uudenlaisia yhteisöllisiä vuorovaikutusproses- seja joudutaan kehittämään. Sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia on hyödynnettävä, samoin kuin muita uusia vuorovaikutteisen suunnittelun työkaluja. Yhä mitta- vamman digitaalisen liikkumistiedon hyödyntäminen on välttämätöntä. Oleellista viime kädessä on kuitenkin työs- kentely yhdessä, ei asiakaskyselylomakkeiden täyttäminen. Päinvastoin kuin hankelähtöisessä suunnittelussa, jossa tarkastellaan yksittäistä toimenpidettä ja sen vaikuttavuutta, MALPE-suunnittelun kohteena on maankäytön, eri toimintojen ja liikenteen muodostama kokonaisuus. Palvelutasojen määrittelyn kautta käyttäjille on annettu toimivuustakuu ja suunnittelulla on löydettävä niiden keinojen yhdistelmä, jolla luvattu toimivuus varmistetaan. Oleellista on myös ottaa huomioon ja luoda elintilaa mark- kinaehtoisille palveluille. Tuottavuuspyramidi Tavoitteena sovitun palvelutason varmistaminen matkoille ja kuljetuksille jat Uusinvestoinnit kuvasti ja pitkäjänteisesti. Ratkaisuna erityyppisiä Pienet toimenpiteitä tehokkaasti parantamistoimenpiteet ja innovatiivisesti yhdis televä kehittämispolku tai palvelukonsepti. Nykyisen liikenneverkon ja liikenne palvelujen käytön tehostaminen Maankäytön ratkaisuihin, liikenteen kysyntään ja kulkumuodon valintaan vaikuttaminen

l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta 17 Monimutkaistuvassa toimintaympäristössä piilee esiinpulpahtavien riskien uhka. Musta joutsen ilmestyy ainayllättäen: teollinen tuotanto siirtyy Aasian tyrehdyttäen lii-kennevirrat, investoidaankin nopeasti elinkaarensa päähäntulevaan ohjausteknologiaan tai ratkaisu osaoptimoi liiken-teellisesti, mutta tuottaa ylimääräisiä haittoja toisaalla esi-merkiksi kasvavien päästöjen muodossa. Kovakoodattujenja pitkäkestoisten toteutusten sijaan tarvitaan juuri oikeaantarpeeseen sovitettuja ratkaisuja, joiden jatkokehittäminentai muuttaminen tarpeiden muuttuessa on yksinkertaista.2.2. Liikennejärjestelmän rahoitusja käytön hinnoitteluPoliittinen päätöksenteko määrittelee käyttäjille tarjottavan peruspalvelutason ja varmistaa sen edellyttämänrahoituksen. Käyttäjät voivat ostaa markkinoilta peruspalvelutasoa täydentäviä lisäpalveluita.Liikennerevoluution vähemmän vallankumouksellisenalähtökohtana on liikennejärjestelmän peruspalvelutasonverorahoitteisuus. Poliittinen päätöksenteko siis määrit-telee käyttäjille tarjottavan peruspalvelutason ja varmistaamyös rahoituksen sille. Käyttäjät voivat ostaa markkinoiltaperuspalvelutasoa täydentäviä lisäpalveluita ja niiden syn-tymistä myös pyritään edistämään innovatiivisin julkisinhankinnoin. Erilaisia käyttömaksuja voidaan hyödyntää myös ohja-uskeinoina, jolloin niiden ensisijainen tavoite on käyttäjäntoimintatavan muutos. Ohjauksella voidaan pyrkiä vaikkapäästöjen vähentämiseen tai infrastruktuurin ja liikennevä-lineiden tehokkaampaan käyttöön. Tällaiset tuotot voidaanjatkossa korvamerkitä liikennejärjestelmän kehittämiseen. Pidemmällä aikajänteellä verojen, käyttömaksujenja liikenteen tukien muodostama kokonaisuus on arvioi-

18 l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta tava uudelleen siten, että erilaiset keinot johtavat saman- suuntaisesti liikenne- ja yhteiskuntapoliittisten tavoittei- den toteuttamiseen. Monet nopeaa suunnittelua ja toteutusta edellyttävät elinkeinoelämän tarpeet ovat luonteeltaan sellaisia, että ne tuovat merkittävää taloudellista hyötyä toimijoille. Kunnilla on jo nyt laajat mahdollisuudet hyödyntää maan- käyttösopimuksia ja kehittämiskorvauksia, mutta niitä ei käytetä erityisen aktiivisesti. Hyötyjä maksaa -periaate on otettava aktiivisempaan käyttöön tuotettaessa nopeita ja poikkeuksellisia ratkaisuja. Poikkeuksellisten ja nopeiden ratkaisujen toteutuksissa voidaan hyödyntää eri osapuolten yhteisiä projektiyhtiöi- tä, jotka hankkivat rahoituksen, vastaavat toteutuksesta ja ylläpidosta sekä keräävät eri tahoilta (valtio, kunta, yritys) käyttömaksuja sovitussa suhteessa. Valtio on tehnyt muutamien kaupunkiseutujen kanssa asuntorakentamista tukevia aiesopimuksia. Myös liikenne- järjestelmän kehittämisperiaatteista on tehty omia sopi- muksiaan. Jatkossa niiden sitovuutta on vahvistettava, mutta myös alaa laajennettava maankäyttöön, palvelura- kenteeseen ja elinkeinotoiminnan tarpeisiin. MALPE -tyyppisessä lähestymistavassa voidaan valtion, kunnan ja muiden osapuolten yhteisellä sopimuksella päättää liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvistä

l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta 19asunto- ja toimitilarakentamisen tavoitteista sekä periaat-teista kokonaisuuksissa, jotka yhdessä lisäävät vaikutta-vuutta sekä laajentavat rahoituspohjaa. Yhteiskunnallinen keskustelu on kohdistunut budjet-tirahoituksen oletettuihin jäykkyyksiin ja pyrkimykseensiirtää osa rahoituksesta budjetin ulkopuolelle. Kun kysy-mys on pohjimmiltaan julkisin varoin tarjottavista palve-lutasoista, oleellista on tunnistaa tämänkaltaisen budjetinulkopuolisen rahoituksen tavoite. Keskusteluissa on usein viitattu elinkaarihankkei-siin ja erilaisiin Public-Private-Partnership -malleihin. Onerittäin oleellista havaita, että ne eivät ole ensisijaisestirahoitusmalleja, vaan ratkaisuja, joissa loppukäyttäjillevoidaan saada aikaan palvelutasoa ennustettavilla kus-tannuksilla ja nopeammin kuin normaalilla budjettirahoi-tuksella. Loppujen lopuksi tämäntyyppisetkin hankkeetrahoitetaan valtion budjetista vuosittain maksettavinapalvelumaksuina. Uudenlaista ajattelutapaa kuvaa erinomaisesti Turussavuodesta 2001 lähtien käytössä ollut järjestelmä, jossa kau-punki-infrastruktuurin ensikertainen investointi on rahoitettukäytännössä raakamaan ja kiinteistöjen kehittämisestä muo-dostuvilla tuloilla. Kaupunki noudattaa ns. vahvan maapoli-tiikan periaatetta, joten merkittävä osa tarvittavista tuloistamuodostuu kaupungin omien kiinteistöjen kehittämisestä. Infrastruktuurikustannuksien jaossa kaikki maanomis-tajat ovat samassa asemassa eli kaupunki vastaa omienkiinteistöjensä osalta ja yksityiset maanomistajat vastaavatomien kiinteistöjensä osalta – eli ne maksavat, jotka hyöty-vät. Erityisen mittavissa yleisissä pääliikenneväyläinvestoin-neissa voidaan käyttää lisänä myös normaalia budjettirahoi-tusta. Järjestely on toteutettu siten, että vastuu kaupunginmaaomaisuudesta, kehitettävistä kiinteistöistä ja julkisestainfrastruktuurista on annettu kunnallisena liikelaitoksenatoimivalle Kiinteistöliikelaitokselle.

20 l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta 2.3. Palvelutason hankinta Tarvitaan osaamisen kehittämistä, rohkaisevia kokei luja, osapuolten välisen luottamuksen vahvistamista ja lopuksi halua tunkeutua Suomen rajojen ulkopuolelle. Poliittinen päätöksentekijä päättää yleisellä tasolla käyt- täjille tarjottavasta peruspalvelutasosta. Julkisen tilaajan (valtio, kunnat) rooli ja osaamisvaatimukset laajentuvat asteittain nykyisestä tuotteen tai toimenpiteen hankkimi- sesta ratkaisun ostamiseen. Tilaajan ydintehtäväksi muodostuu hankittavan palvelutason yksityiskohtaisempi määrittely, jonka poh- jalta palveluntuottaja suunnittelee konseptin ja keinot palvelutason toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä. Tilaaja voi myös hankkia palveluntuottajalta haluamansa palvelutason pitkällä sopimuksella aidon elinkaarihankkeen periaatteella. Palvelutason tuottamisessa yhdistyvät eri toimijoiden erityyppiset, monipuoliset keinot sekä palveluntuottajien innovaatiot. Kaikessa hankinnassa keskeistä on tuotettava lisäarvo, eivät suoritteet tai toimenpiteet sinänsä. Palvelutarpeiden ratkaisemiseksi tilaaja hankkii nyky- muotoisen investointihankkeiden suunnittelun sijaan yh- teysvälien, alueellisten liikennejärjestelmien, yhdyskuntasuunnittelun tai liikkumispalvelujen ideakonsepteja, joissa haetaan kokonaisvaikutuksiltaan parhaita ratkaisuja MALPE -profiililla. Käyttäjät voivat osallistua ratkaisujen arviointiin. Ratkaisut perustuvat palvelutarpeeseen ja ne voivat olla lii- kennepalvelujen kehittämistä, kysyntään vaikuttamista tai maankäytön ja väylien kehittämistä. Suunnittelun painopiste on siirrettävä ideointi- ja esisuunnitteluvaiheeseen.

l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta 21 Ideakonseptien vertailua varten tarvitaan luotettavatarviointimenettelyt, jotta voidaan kattavasti tarkastella erivaihtoehtojen vaikutuksia. Liikennejärjestelmän ratkaisuil-le tarvitaan samantyyppinen suunnittelun, rakentamisensekä käytön ja ylläpidon sertifiointijärjestelmä kuin mitä josovelletaan rakennusten ympäristövaikutusten arvioinnis-sa. Tällaisen järjestelmän kehitys kotimaisine kokeiluineenvoi avata tien myös kansainvälisille markkinoille. Liikkumistiedon hyödyntäminen nostetaan uudelletasolle. Henkilökohtaiset liikkumistarpeet ja liikkumispal-veluiden tuotantohalukkuus määritellään omaan liikkumis-profiiliin, johon perustiedot saadaan automaattisesti GPS-ja puhelintiedoista. Elinkeinoelämän liikennepalvelutarpeetsyötetään liikkumisprofiiliin yrityskohtaisesti. Profiilin tiedotovat päättäjien, julkisten tilaajien, palvelun tuottajien sekäkäyttäjien hyödynnettävissä ja ne ovat palvelutason sekäpalvelujen suunnittelun ja tuotannon keskeinen väline. Sadoilla ihmisillä voikin olla lähes identtinen liikkumis-profiili, samanlainen tarve. He asuvat ja liikkuvat töihinsamoille alueille viisi kertaa viikossa. Millainen palvelu voisitämän tiedon perusteella sopia heille? Profiilin rinnalla toimiimyöhemmässä vaiheessa liikkumistili, jolla voi maksaa liik-kumispalveluja tai ohjata omasta palvelutuotannosta tuleviatuloja. Liikkumisprofiili ja liikkumistili ovat esimerkkejä digi-taalisuuden mahdollistamasta ohjauksesta, vuorovaikutuk-sesta ja uudenlaisesta palvelutarjonnasta. Vaativat kotimaiset julkiset ja yksityiset asiakkaatsekä pitkäkestoiset sopimukset luovat palvelutarjoajillekannustimia palveluiden kehittämiseen ja tuottavuudenkasvattamiseen. Vaatimustason pitää vastata korkeaa kan-sainvälistä tasoa, jotta kotimaassa menestyneet yrityksetvoivat laajentaa liiketoimintaansa myös ulkomaille.

22 l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta 2.4. Vallankumouksellisia palvelukokeiluja Vaativa julkinen tilaaja ja aktiiviset käyttäjät luovat edel lytykset palveluntuottajien innovaatioille ja pitkäjäntei selle palvelujen kehittämiselle, josta kaikki hyötyvät. Palveluiden tilaajien mielenkiinnon kohteena on saada käyttäjille luvattu palvelutaso sekä erilliset tuotteet ja palvelut toteutumaan yhä edullisemmin ja pienemmin käyttäjähaitoin. Samalla luodaan edellytyksiä palvelutar- joajien liiketoiminnan kehittymiselle ja sen myötä synty- ville uusille työpaikoille. Palveluiden käyttäjät hyötyvät paremmasta käytettävyydestä, tilaajat tuottavuuden kasvun ansiosta syntyvästä kustannusten alentumisesta ja yritykset uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Kaikki tämä edellyttää edellä kuvatun kaltaista päätöksenteon ja hankinnan lähestymistapaa sekä ennen kaikkea rohkeaa aloitteellisuutta. Elinkaarimalleja, allianssimalleja ja muita julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön perustuvia palveluiden tuottamisen tapoja on kokeiltava edelleen ja kehitettävä meidän olosuhteisiimme sopiviksi riittävästä kilpailusta huolehtien. Uusien mallien hyödyllisyyttä on arvioitava kokonaistaloudellisista vaikutuksista lähtien. Pohjimmiltaan kysymys näissä malleissa on palveluta- soista ja olosuhteista sekä yksityisen sektorin innovatiivi- suuden hyödyntämisestä. Sopimukset on osattava laatia niin, että palveluiden kehittämiseen on olemassa riittävät kannusteet koko elinkaaren ajan. Digitaalisuuden luomien mahdollisuuksien hyödyntä- minen on vielä alkutekijöissään. Liikenteen ohjauksen, palveluiden kehittämisen ja tarjoamisen sekä tulevaisuuden suunnittelun tueksi on rakennettava Liikenteen tietotori.

l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta 23Se tekee mahdolliseksi aidon vuoropuhelun käyttäjien jaeri toimijoiden välillä. Liikenteen tietotori kokoaa yhteen liikenteeseen ja liik-kumiseen liittyvät perustiedot (matkoista ja kuljetuksista,joukkoliikenteen aikatauluista, väylistä jne.) sekä reaaliai-kaista tila- ja tapahtumatietoa ohjauksen ja suunnittelunpohjaksi. Tietotori on liikennetiedon markkinapaikka. Tietotori tuo aiheeseen liittyvät tiedot helposti yhdenluukun periaatteella samalle ”tarjottimelle” tarjoten uusilleliikenteen palveluille helppokäyttöisen kehitysalustan.Erilaisilla tiedon hallinta- ja esitystyökaluilla voidaan laa-jentaa tietotorin toimintaa pidemmälle viedyn aineisto-palvelun suuntaan, ja käsittely- ja integrointityökaluillamahdollistaa riskittömämpi palvelukehitys yhä pienem-mille yrityksille ja jopa yksittäisen kansalaisen ulottuviin.Tietotori voi samalla toimia interaktiivisena kansalaistentiedonsaanti- ja vaikuttamisvälineenä, muodostaen poh-jan merkittävälle yhteiskunnalliselle liikenteen suunnitte-lun vuorovaikutuskanavalle. Myös joukkoliikenteeseen tarvitaan uudenlaisia pal-velukonsepteja. Hyvänä esimerkkinä on Helsingin seudunliikenteen (HSL) käynnistymässä oleva kokeilu, jossa otetaankäyttöön joustava kysyntäohjattu asiakkaiden tekemiinmatkatilauksiin perustuva joukkoliikennepalvelu. Siinäpalvelutaso ja asiakkaan maksama hinta vaihtelevat asiak-kaan valinnan mukaan. Tällä liikennepalvelulla tarjotaanhenkilöautoilijoille omaakin autoa parempaa palvelutasoasuhteellisen edullisen kustannuksin ja houkutellaan olennai-nen osa henkilöautoilijoista kestävämpään kulkumuotoon.Näin vähennetään ruuhkia ja tarvetta kalliisiin väyläinves-tointeihin. Palvelua kokeillaan aluksia pääkaupunkiseudul-la, mutta tavoitteena on laajentaa palvelu ainakin kaikillesuurille kaupunkiseuduille.

24 l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta Uusi avaus on myös Kouvolassa käynnistynyt kokeilu, jossa pyritään yhdistelemään julkisin varoin hankittavia kuljetuksia. Nykyinen henkilöliikenteen tukirahoituksen säännöstö on luotu aikana, jolloin linja-autoliikenne ja taksiliikenne muodostivat selkeästi toisistaan eroavat koko- naisuudet. Se ei ota huomioon kutsujoukkoliikennettä, joka soveltuisi monissa tapauksissa myös sosiaali- ja terveyslain- säädännön mukaisten tuettujen ns. SOTE-kuljetusvelvoittei- den toteuttamiseen. Nykyisen kuljetustuen ehtona on, että siihen oikeutetut henkilöt eivät voi käyttää julkisia liikenne- välineitä liikuntakyvyn rajoitteen tai vamman takia. Voimas- sa oleva säännöstö rajoittaa esimerkiksi maksujärjestelmien ja uusien palvelukonseptien kehittämistä. Avoimen joukkoliikenteen tuen keskeinen tavoite on joukkoliikenteen matkustajaosuuden kasvattaminen. Kouvo- lassa tämä tavoite on kuntaliitoksen jälkeen toteutunut erit- täin hyvin ja joukkoliikenteen vakituisten käyttäjien määrä on kasvanut. Kuukausilipuilla tehtävien matkojen määrä on kasvanut yli 30 prosenttiyksikköä edullisen 40 euron hintai- sen kaupunkilipun käyttöönoton seurauksena. Samalla joukkoliikenteen tukirahoitus on kasvanut noin 700 000 eurolla. Pääosa tuen kasvusta aiheutuu hallinnollisista perusteista, kuten Kelan opiskelijoiden lipputukivastuun siirtymisestä kaupungille edullisen kaupunkilipun seurauksena. Joukkolii- kenteen matkustajaosuuden kasvattamisen näkökulmasta opiskelijoiden Kela-tuen kytkeminen kaupungin tukeman kuukausilipun hintaan ei ole perusteltua.

l i i k e n n e r e v o lu u t i o n e n s i m m ä i n e n a a lto : a j at u s k a r t ta 25 Kokemukset Kouvolassa osoittavat, että henkilöliikenne-järjestelmän kehittäminen edellyttää hallintorajat ylittävääyhteistyötä sekä kunnissa että valtionhallinnossa. Joukko-liikenteen tukijärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena,jossa eri osat kommunikoivat keskenään. Tavoitteena tuleeolla asiakkaiden tarpeita ja kysyntää vastaavien liiketoimin-tamuotojen ja palvelujen hyödyntämistä tukevien oheis-toimintojen kehittäminen. Tämä edellyttää hallintorajatylittävän tukirahoituksen uudistamista. Tehokas ja sujuva logistiikka vahvistaa yritysten kil-pailukykyä ja vähentää päästöjä. Uudenlaisilla palveluil-la voidaan luoda myös uutta liiketoimintaa. Tampereenkaupunkiseudulla kehitetään parhaillaan uutta kaupunkilo-gistiikan toimintamallia, jonka ytimessä on alueellinen logis-tiikkaintegraattori. Logistiikkaintegraattori (Logiera) tarjoaaasiakkailleen palvelukonseptin, jossa tavarankuljetusten jalogistiikan tehokkuus sekä kestävän kehityksen mukainentoiminta viedään uudelle tasolle hyödyntäen esimerkiksi kul-jetusten yhdistelyä. Yrityksen toimitusprosessin arvon luontiliittyy yhteyden muodostamiseen verkoston asiakkaiden japalveluntuottajien välillä. Logieran palveluntuottajaverkos-to on alueellinen logistiikan ekosysteemi, jossa kumppanittäydentävät toinen toisiaan. Verkosto toimii mahdollisim-man itseohjautuvasti ja nojaa tiedolla ohjaamiseen kehit-tyneen palveluna tarjottavan tietoteknisen alustan avulla.Tavoitteena on, että perustettavan yhtiömuotoisen Logieranpääomistajat ovat yksityisiä. Mahdollisuudet ovat kirjaimellisestikin rajattomat.Vaativa julkinen tilaaja ja aktiiviset käyttäjät luovat edelly-tykset palveluntuottajien innovaatioille ja pitkäjänteisellepalvelujen kehittämiselle, josta kaikki hyötyvät. Tarvi-taan vain osaamisen kehittämistä, rohkaisevia kokeiluja,osapuolten välisen luottamuksen vahvistamista ja lopuksihalua tunkeutua Suomen rajojen ulkopuolelle.

3.HYÖDYLLINENVALL ANKUMOUS ELIK ÄY T TÄ J Ä H Y Ö D Y TKestävä ihmiskeskeinen palveluyhteiskunta vahvistuu käyttäjälähtöisyydenkorostuessa, palveluajattelun syventyessä ja haitallisten ympäristövaikutustenvähentyessä. Kansallinen osaamisperusta monipuolistuu, talouden dynamiikkalisääntyy ja kansalaisten hyvän elämänedellytykset paranevat.

28 h yö dy l l i n e n va l l a n k um o u s e l i k äy t tä j ä h yö dy t Vallankumousta ei tehdä pelkästä harrastuksesta hyvää asi- aa kohtaan vaan kaikkien eri osapuolten saamien hyödyl- listen vaikutusten kasvattamiseksi. Liikennerevoluutio on kuitenkin sikäli poikkeuksellinen vallankumous, että siinä kaikki osapuolet hyötyvät. Niin palveluiden käyttäjät kuin julkinen hallinto, yhteiskunta ja palveluiden tarjoajatkin. Liikennerevoluution tärkein hyötyjä on ihminen tai yritys. Koska käyttäjät ovat itse mukana palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja osin toteuttamisessakin, he saavat juuri heille lähtökohtaisesti sopivaa palvelutasoa. Markkinaehtoisen palvelutarjonnan kehittyessä ja reaa- liaikaisen tiedon lisääntyessä heille on myös helpompaa rakentaa entistä räätälöidympiä palvelukokonaisuuksia. Tuottavuuden ja toimintatapojen kehittyessä nykyisillä voimavaroilla saadaan aikaan entistä laadukkaampia palveluita ja kehittyvien tuotantotapojen ansiosta käyttäjille aiheutuvat häiriöt vähenevät. MALPE -lähestymistavan ansiosta matkat ja kuljetukset lyhenevät ja tulevat sujuvammiksi samalla kun niiden to- teuttamisvaihtoehtojen määrä kasvaa. Suhteellisen kalliin yksityisautoilun rinnalle syntyy kiinnostavia julkisia liikku- mispalveluita, samoin kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuudet lisääntyvät, mikä johtaa myös kasvaviin myönteisiin terveysvaikutuksiin. Puhtaampi, hiljaisempi ja viihtyisämpi ympäristö lisää puolestaan elämisen laatua. Samaan aikaan kun julkinen hallinto painii taloudellisen kestävyyden kanssa, se voi tarjota entistä parempaa peruspalvelutasoa pienemmillä kustannuksilla. Valtio ja kunnat saavat uutta taloudellista liikkumavaraa. MALPE -lähestymistapa jäntevöittää suunnittelua, lisää hallinnonalojen välistä yhteistyötä sekä vähentää osaoptimointia.

h yö dy l l i n e n va l l a n k um o u s e l i k äy t tä j ä h yö dy t 29Systeemi ymmärretään kokonaisuutena, mikä osaltaanennalta ehkäisee liikenteen ongelmien syntymistä. Yh-teinen, sektorirajat ylittävä tekeminen motivoi ihmisiä japarantaa työelämän laatua. Kaupunkiseutujen ja koko Suomen kilpailukyky javetovoima kasvaa viihtyisämpien elinympäristöjen ja suju-vien liikkumispalveluiden ansiosta. Uusi liiketoiminta tuokaivattuja lisätuloja valtiolle ja kunnille. Palveluiden tarjoajien näkökulmasta uusi lähestymis-tapa pitkäjänteisine palvelutasohankintoineen tekee mah-dolliseksi tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämisen,uusien palveluiden ja liiketoimintakonseptien kehittämi-sen sekä mahdollisuuden siirtää uusia palveluita kansain-välisille markkinoille. Monipuolisempi ja kiinnostavampiliiketoimintaympäristö houkuttelee alalle uusia osaajiaaikaisempaa monipuolisemmilla taustoilla, mikä taas kas-vattaa organisaatioiden monimuotoisuutta ja antaa lisäätilaa uuden luomiselle. Digitalisoitumien luo käyttäjille mahdollisuuden yh-distellä palveluita uusin tavoin, mikä lisää niiden kiinnos-tavuutta ja kysyntää. Kehittyvät yritykset luovat ulkois-vaikutusten seurauksena ympärilleen kysyntää erilaisilleasiantuntijapalveluille. Kaikki edellä kuvatut hyödyt kerääntyvät ja kasautuvatkoko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Kestävä ihmiskes-keinen palveluyhteiskunta vahvistuu haitallisten ympäristö-vaikutusten vähentyessä, käyttäjälähtöisyyden korostuessaja palveluajattelun syventyessä. Kansallinen osaamisperus-ta monipuolistuu, talouden dynamiikka lisääntyy ja kansa-laisten hyvän elämän edellytykset paranevat. Voiko tällaista vallankumousta olla kannattamatta?

4.VALL ANKUMOUKSENT O I N E N A A LT OKaikilla keskeisillä toimijoilla on josuunnitteilla ja käynnissä laajempiaja suppeampia vallankumoustakiihdyttäviä aktiviteetteja.

32 va l l a n k u m o u k s e n to i n e n a a lto Liikennerevoluutio ei pääty Ajatuskarttaan, vaan alkaa siitä. Seuraa vallankumouksen toinen aalto, joka etenee jo. Ko- keiluhankkeita on jo käynnistetty, joitakin niistä on kuvattu aiemmin, ja eri toimijat käynnistävät uusia. Kaikilla keskei- sillä toimijoilla on jo nyt suunnitteilla ja käynnissä laajempia ja suppeampia vallankumousta kiihdyttäviä aktiviteetteja. liikenne- ja viestintäministeriö ottaa päävastuun liikennerevoluution toisen aallon johtamisesta. LVM ylläpitää revoluution sähköistä alustaa (http://liikennerevoluutio.posterous.com). Se on tiedon vaihdon foorumi ja kokoaa myös yhteen uudistuviin ajattelu- ja toimintatapoihin liittyvän jatkokehittämisen ja keskustelun. Ajatuksista päästään tekoihin kehitystyön kautta. LVM tukee liikennerevoluution tavoitteita edistämällä eri toimijoiden yhteistyötä ja pelisääntöjen uudistamista maankäy- tön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan muodostaman kokonaisuuden tehostamiseksi. Uusille ajattelu- ja toimintatavoille tärkeät uudet käsitteet, niiden rooli ja sisältöä kuvaavat kriteerit tullaan määrittelemään tarkemmin. Kustannustehokkaiden ja vaikuttavien, moni- puolisesti erilaisia toimenpiteitä hyödyntävien ideakonseptien mahdollistamiseksi LVM huolehtii suunnittelu- ja hankintamenettelyjen kehittämisestä yhteistyössä Liiken- neviraston kanssa. LVM edistää myös digitaalisen Suomen kehittämistä ja digitaalisen tiedon hyväksikäyttöä.

va l l a n k u m o u k s e n to i n e n a a lto 33Uusia ajatuksia hyödynnetään ja konkretisoidaan liikenne-politiikan valmistelussa ja niiden käyttöönotto kokoliikennehallinnossa varmistetaan virastojen ohjauksella.ympäristöministeriön visiona on ympäristövastuullinen,osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luontoja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöministeriötukee liikennerevoluution tavoitteita edistämällä yhdys-kuntarakenteen eheyttämistä laajalla keinovalikoimalla.Liikennerevoluution tavoitteita toteutetaan mm. paran-tamalla nykyisten yhdyskuntarakennetta eheyttävienohjausvälineiden vaikuttavuutta ja selvittämällä uusienohjausvälineiden tarve sekä kehittämällä suurilla kaupun-kiseuduilla valtion ja kuntien välistä maankäytön, liiken-teen ja asumisen aiesopimusmenettelyäTulevaisuuden kannalta Suomen julkinen talous ei olekestävällä pohjalla. Ikäsidonnaiset menot kasvavat samallakun talouden kasvupotentiaali demografisen muutoksenmyötä nopeasti pienenee. Kansainvälinen toimintaympä-ristö asettaa kasvavia haasteita talouden kilpailukyvylle.v a l t i o v a r a i n m i n i s t e r i ö haluaa sysätä Liikennerevoluu-tion sellaisiin uomiin, jotka palvelevat parhaimmalla mah-dollisella tavalla julkisen talouden kestävyyden lisäämistäja Suomen tulevaa selviytymistä. Liikennerevoluutiontulee ehkäistä julkisten menojen ja veronmaksajan vas-tuiden kasvua ja vaikuttaa tuottavuuden, kilpailukyvyn jatalouden uudistumisen vauhdittamiseen.

34 va l l a n k u m o u k s e n to i n e n a a lto työ- ja elinkeinoministeriö on mukana Liikennerevo- luution toteuttamisessa edistämällä kysyntä- ja käyttäjä- lähtöistä innovaatiotoimintaa. TEM tukee laaja-alaisesti revoluution tavoitteita olemalla mukana kehittämässä hankkeita, jotka tähtäävät innovaatioiden kysynnän lisää- miseen julkisen sektorin uusien toimintamallien avulla, etenkin innovatiivisten julkisten hankintojen, esikaupal- listen hankintojen, standardisoinnin sekä innovaatioita tukevan sääntelyn keinoin. Liikennerevoluution hengen mukaisesti TEM kannus- taa käyttäjien osallistamista kehittämistoimintaan ja inno- vaatioprosesseihin. TEM edistää myös uusien ratkaisujen löytämistä yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tämän avulla syntyvien uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyn- tämistä globaaleilla markkinoilla. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat mm. kysyntä- ja käyttäjälähtöiset kaupunki-inno- vaatioratkaisut sekä palvelumuotoilu. tekesin näkemyksen mukaan liikennesektorin toimintamallien kokonaisvaltainen uudistaminen luo edellytyksiä alan tuottavuuden ja palvelujen laadun parantamiselle. Tekes tukee uudistamisessa keskeisessä roolissa olevien kokonaisuuksien kuten uusien hankintamenetelmien ja käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämistä. Uuden teknologian ja verkostojen hyödyntäminen luovat edellytyksiä uusille kokonaisvaltaisille palveluille. Tekes tukee myös laaja-alaisten testiympäristöjen muo- dostamista uusien ratkaisujen testaamiseksi käytännössä ja markkinoille viennin varmistamiseksi. Liikennerevoluuti- on tavoitteet istuvat hyvin Tekesin strategiaan, jossa paino- tetaan ratkaisujen kehittämistä käyttäjän näkökulmasta.

va l l a n k u m o u k s e n to i n e n a a lto 35liikenneviraston strategiset hankkeet kehittävät muunmuassa matka- ja kuljetusketjujen palvelutasomäärit-telyä, suunnittelun ja hankinnan toimintalinjoja sekähankearviointia liikennerevoluution hengessä. Liikenteenja maankäytön yhteen kytkentään suunnittelussa sekä esi-suunnitteluun ja vaihtoehtoisten ratkaisujen hakemiseenpanostetaan enemmän resursseja. MALPE-ajattelu toimiilähtökohtana. Jatkossa tämä tulee vaikuttamaan virastonorganisaatiorakenteeseen. Käynnissä olevat kahden yhte-ysvälin esisuunnitteluvaiheen ideakilpailut tuottavat uusiaehdotuksia ratkaisuvaihtoehdoista sekä suunnittelun toi-mintamalleista ja yhteistyöstä. Uusien menettelytapojenkäyttö varmistetaan uuden toimintajärjestelmän avulla.trafin tahtotila on, että Suomen liikennejärjestelmänturvallisuus ja ympäristöystävällisyys ovat kansainvälisestihuippuluokkaa. Liikennejärjestelmän asiakkaan – ihmisentai yrityksen – kannalta on tärkeää koko liikennepalvelu-ketjun turvallisuus, ei niinkään yksittäisen lenkin vahvuus.Trafi pyrkii toimillaan parantamaan turvallisuuskulttuuriakaikissa liikennemuodoissa mm. oppimalla eri liikenne-muotojen hyvistä käytännöistä ja viemällä nämä hyväksihavaitut käytännöt kaikkiin liikennemuotoihin.

36 va l l a n k u m o u k s e n to i n e n a a lto Jotta liikennejärjestelmä toimisi mahdollisimman tehokkaasti ja jotta innovointi olisi mahdollista liikenne- palveluissa, Trafi edistää sellaisen säännöstön tai lupa- hallinnon karsintaa, jolla ei ole merkitystä liikenteen turvallisuuden, ympäristöystävällisyyden tai liikennemark- kinoiden toimivuuden kannalta. Liikennejärjestelmän vastuiden selkeyttämisen kannalta on tärkeää, että virastouudistus viedään määrä- tietoisesti loppuun saakka siten, että vastuut liikenteen turvallisuudesta tulevat määritellyksi mahdollisimman samankaltaisiksi eri liikennemuodoissa. rym oy on rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä eli SHOK. Toimialan osaamispää- omasijoitusyhtiönä RYM Oy tuottaa edelläkävijäyrityksille tutkimusohjelmia, joilla yritykset luovat uusia markkinoita ja näin tuottavat merkittävästi uutta liiketoimintaa. Koko infra-alan murros on globaali. Suomessa liikenteen painopiste muuttuu julkisesta uudisrakentamisesta ja olemassa olevan verkoston lineaarisesta ylläpidosta uusiin palvelumalleihin sekä uusien, erityisesti ICT:n mahdollis- tamien lisäarvopalvelujen tuottamiseen (uudet ohjaus- mallit, yksityishenkilöiden liikennetilit, uudet teknologiset tuotanto- ja ylläpitovälineet jne.). RYM Oy pyrkii käynnis- tämään osana Liikennerevoluutiota nopeasti ja ketterästi alan kärkiyritysten ja -organisaatioiden hankintamalleja, palveluntuotantomalleja, suunnittelu- ja simulointimalleja sekä kokonaan uusia palveluja tuottavia ohjelmia.

va l l a n k u m o u k s e n to i n e n a a lto 37tivit oy on strategisen huippuosaamisen keskittymäeli SHOK, joka kiihdyttää suomalaista tieto- ja viestintä-tekniikan osaamisen kehittämistä. Tivit näkee liikenteenkasvavassa määrin tietointensiivisenä toimintana, jossatiedon tuottaminen ja käyttäminen mobiilien laitteidenja langattoman tietoliikenteen kehityksen seurauksenamuuttuu kaiken aikaa helpommaksi. Tämä kehitys mah-dollistaa koko nopeasti kehittyvän tietotekniikan valjasta-misen täysimittaisesti liikenteeseen liittyvien palveluidenkäyttöön. Nopea kehitys haastaa myös kokeilemaan uusiaajatusmalleja ennakkoluulottomasti käytännössä. Myöskäyttäjien on päästävä mukaan palveluiden kehittämiseenja innovointiin, koska niin saadaan nopeimmin syntymäänkäyttäjä- ja markkinalähtöisiä palveluita. Tämäkin edellyt-tää radikaalia ajattelua, jossa oleellista on saada palvelunopeasti käyttöön vaikka epätäydellisenäkin, jonka jäl-keen se kehittyy sosiaalisen median menettelyin täyteenmittaansa ja laatutasoonsa.sitran ja erityisesti Julkishallinnon johtamisohjelman ta-voitteena Liikennerevoluutiossa on kokeilla ja etsiä uusiatapoja johtaa sekä aikaansaada systeemistä muutosta jul-kisista ja yksityisistä toimijoista muodostuvassa monitoi-mijaisessa verkostossa. Liikennerevoluution toisen aallontukena Julkishallinnon johtamisohjelma on erityisestirakentamalla yhdessä liikenne- ja viestintäministeriönkanssa seurantajärjestelmää sekä kehittämässä verkosto-johtamista.

38 j ä l k i s a n at – vallankumouksen siemenet5 . J Ä L K I S A N AT– VALL ANKUMOUKSEN SIEMENETKesäkuun alkupuolella 2010 liikenneneu- si LVM:lle. Elokuun ja syyskuuna aikanavos Eeva Linkama liikenne- ja viestintämi- kävimme Eevan kanssa tapaamassa LVM:n,nisteriöstä sekä toimitusjohtaja Ari Ahonen VM:n, TEM:n ja YM:n kansliapäälliköitä.RYM Oy:stä pyysivät tapaamista. He olivat Hannele Pokka, Raimo Sailas, Erkki Virtanenhuolestuneita nykyisen liikennepolitiikan ja Harri Pursiainen antoivat kannustavanmahdollisuuksista tuottaa riittävän kilpai- tukensa hankkeella. Liikenneviraston pää-lukykyisiä liikennepalveluita, mutta myös johtaja Juhani Tervala puolestaan lupasialan innovaatiotoiminnan haasteettomuu- ottaa vetovastuun esimerkkihankkeista.desta. Pohdiskelimme kysymystä yhdessä Lämmin kiitos jokaiselle rohkaisusta ja luot-ja kävimme uuden keskustelun, jossa oli tamuksesta vaiheessa, joka Erkki Virtastamukana myös Sitran yliasiamies Mikko Ko- siteeratakseni vaikutti ”hieman abstraktilta”.sonen. Sovimme saman tien, että ryhdym- Näin päästiin eteenpäin ja valmistele-me nopeasti valmistelemaan osana Sitran maan Ajatuskartan työstämistä, joka pää-Julkishallinnon johtamisohjelmaa laajaa tettiin toteuttaa 23 eri osapuolia edustavanhanketta, jossa pyrittäisiin löytämään koko- henkilön tiiviinä työryhmätyönä. Kehitys-naan uusi liikenne- ja yhdyskuntapolitiikan ohjelma julkistettiin 14.12.2010 Hannelelähestymistapa. Pokan sanoin herätysjuhlamaisissa tunnel- Kokonaisuus tarkentui vaiheittaisek- missa liikenne- ja viestintäministeri Anusi kehitysohjelmaksi, jossa alkuvaiheessa Vehviläisen energisoivalla taustatuella.luotaisiin uutta lähestymistapaa konkreti- Työryhmän käytännön työskentelysoiva Ajatuskartta, jonka rinnalla käynnis- aloitettiin Mustion linnassa tammikuussatettäisiin nopeasti esimerkkihankkeita ja 2011. Ajatuskarttaa rakannettiin suurenmyöhemmin myös RYM Oy:n ja Tivit Oy:n innostuksen vallassa kevään aikana kaik-johdolla yrityslähtöiset tutkimusohjelmat. kiaan yhdeksän työpajapäivää. Ryhmä eiAjatuskartta sovittiin laadittavaksi Sitran säästänyt itseään, vaan välillä jouduimmejohdolla, jonka jälkeen vetovastuu siirtyi- loppuillasta Eevan kanssa patistelemaan

j ä l k i s a n at – vallankumouksen siemenet 39kaadereita keskeyttämään työn ja siirty- uutta maailmankuvaa. Te olette luoneetmään iltapalalle. työn sisällön ja osoittaneet mikä merkitys on Harri Pursiainen edellytti, että viimeis- osaamisten ja taustojen monimuotoisuudel-tään vappuna pitää olla valmista, jotta saa- la ja mitä tarkoittaa sitoutuminen.daan mahdollisia uusia ajatuksia tarjoiltua Erityiskiitoksen taistelutoveruudestahallitusohjelmaan. Sitralainen strategiapro- osoitan puheenjohtajakollegalleni Eevalle,sessi puristettiin puoleen normaalista, mutta joka on antanut palan sielustaan tällä työllese ei pelottanut johtavaa asiantuntijaa Mervi ja osoittanut, miten julkishallintoa voidaanPorevuota, joka vastasi hankkeen toteutuk- uudistaa kunhan on näkemystä ja uskoasesta Julkishallinnon johtamisohjelmassa. asiaan. Toivottavasti saamme muutamanTyöskentelyn johto pysyi tiukasti käsissä, tarjouksen yhteisistä juontokeikoista!vaikka puheenjohtajina Eevan kanssa olisim- Liikennerevoluution ensimmäisenme olleet muutaman kerran jo valmiita oi- vaiheen tulokset – Ajatuskartta – on nytkaisemassa prosessissa. Kiitos Mervi hienos- käsillä. Työ etenee jo monella rintamalla. Eita työstä ja ammattimaisesta otteesta. pelkästään muodollisilla päätöksillä, vaan Sitran tiimiin kuuluivat myös käytännön ennen kaikkea viemällä uutta ajatteluajärjestelyistä vastannut Anu Löfhjelm sekä käytäntöön kaikilla tasoilla, ministeriöissä,dokumentoinnista vastanneet Auli Sihvola virastoissa, maakunnissa, ELY-keskuksissa,ja Johanna Aatsalo Wizeman Oy:stä, kiitos kunnissa, yrityksissä, kehitystoiminnassa jajokaiselle. Samoin hienoa tukea saimme ihmisten ajattelussa. Älä odota, että jokuSitran viestinnältä ja tapahtumatiimiltä. Ra- tekee vallankumouksen puolestasi, meidänportin olemme toimittaneet yhdessä Eeva jokaisen on itse tartuttava siihen.Linkaman kanssa. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia innos- Juha Kostiainentuneita työryhmän jäseniä, jotka lähtivät johtajamukaan ennakkoluulottomasti rakentamaan Sitra, Julkishallinnon johtamisohjelma

40 va l l a n k u m o u k s e n l ä h tö ko h dat OS A L L I S T UJ A L ISTA PUHEENJOHTAJAT: Kostiainen, Juha Sitra, julkishallinnon johtamisohjelma Linkama, Eeva Liikenne- ja viestintäministeriö FASILITAATTORI: Porevuo, Mervi Sitra, julkishallinnon johtamisohjelma TYÖPAJOJEN OSALLISTUJAT: Ahonen, Ari RYM Oy Kangas, Reijo Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Koivusaari, Ulla Pirkanmaan ELY Kosonen, Leo Kuopion kaupunki Koverola, Hannu Kouvolan kaupunki Lehmuskoski, Ville Helsingin seudun liikenne HSL Mannonen, Matti WSP Finland Paajanen, Reijo Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Tivit Oy Pekonen, Pauliina Valtiovarainministeriö Pettinen, Markus Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Puntanen, Sini Liikennevirasto Rantala, Jarkko Tampereen teknillinen yliopisto Rautajoki, Timo Lapin kauppakamari Räinä, Matti Pohjois-Pohjanmaan ELY Saarenpää, Jari Tredea Oy Sahala, Sami Logica Suomi Oy Salonen, Noora Liikenneakatemia Tirkkonen, Ilkka Oy Schenker East Ab Tukiainen, Minna Työ- ja elinkeinoministeriö Turto, Jouko Turun kaupunki Vatilo, Matti Ympäristöministeriö Vikström, Timo Lemminkäinen Infra Oy Viren, Riitta Liikenne- ja viestintäministeriö TAUSTATIIMI: Aatsalo, Johanna Wizeman Oy Löfhjelm, Anu Sitra Sihvola, Auli Sitra ULKOASU: WSP Design Studio

Kestävässä ihmiskeskeisessä palveluyhteiskunnassa infrastruktuuria, liikkumista ja logistiikkaa lähestytään palveluna ja hyvinvoinnin lähteenä.Haasteena on saada aikaan parempaa vähemmällä. Lue lisää: http://liikennerevoluutio.posterous.com

Liikennerevoluutio 2011 -ajatuskartta

by Liikennerevoluutio

Accessibility

Upload Details

Usage Rights

Statistics

Liikennerevoluutio 2011 -ajatuskartta Document Transcript