• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Opvie 3.9. Wiki
 
  • 1,826 views

 

Statistics

Views

Total Views
1,826
Views on SlideShare
1,791
Embed Views
35

Actions

Likes
1
Downloads
9
Comments
0

3 Embeds 35

http://edutool.wikispaces.com 30
http://www.slideshare.net 4
https://edutool.wikispaces.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • LE learning environment
  • Oppimisen ymmärtämisen kannalta pääpaino on konstruktivistisessa tietoteoriassa sekä sosiokognitiivisessa ja sosiokulttuurisessa oppimisteoriassa, jotka taustoittavat ” the learning sciences ” eli ymmärtävän oppimisen lähtökohtia.
  • Edutool oppimisympäristönä Mitä resursseja on tarjolla Mikä on se activity systeemi?
  • Käsitteellinen rakentaminen - saaristo
  • Rakenne auttaa hahmottamaan
  • Rakenne auttaa hahmottamaan

Opvie 3.9. Wiki Opvie 3.9. Wiki Presentation Transcript

  • OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETEELLINEN VIESTINTÄ Oppimisteorian viitekehyksessä 410026Y, 5 op. Pirkko Hyvönen Tutkijatohtori / postdoctoral researcher Learning and Educational Research Unit (LET) let.oulu.fi / pirkko.hyvonen@oulu.fi
    • Yleisiä asioita opintojaksosta
    • Rakenne ja aikataulu
    • 1. Verkkotyöskentelyjakson ohjeet (tehtävät 1 ja 2)
      • Tehtävän 1. Arviointilomake
      • Tehtävän 1. Arviointiohjeet
      • 2. verkkotyöskentelyjakso (ohjeet tulossa)
      • Kieli
      • Kirjallisuuden esittely
      • WIKI: http://edutool.wikispaces.com/
  • AIKA, PAIKKA, OPETTAJA SISÄLTÖ JA TOIMINTA
      • 3.9. klo 13.00- 16.00 KK103
      • Orientointi - Oppimisympäristö, oppiminen ja tiedeviestintä; - The new learning sciences - viitekehys - "Koulukuvaus"
      • 3.9.-13.9 Wiki
      • Verkkotyöskentelyjakso (yksilöllinen opiskelu) - Valmiina viimeistään 13.9.
      • 14.9. klo 9.15-16.00 KTK138
      • Luentoja ja harjoituksia 1) Sosiaalinen media oppimisympäristönä 2) Wikit, blogit ja mikroblogit
      • 15.9 klo 9.15-12.00 KTK207
      • Luentoja ja harjoituksia 1) Verkkoyhteisöt ja yhteisöpalvelut 2) Kognitiiviset työkalut
      • 15.9 klo 12.15-16.00 PK201 (2.krs)
      • Tiedonhaun ja viitehallintajärjestelmän opetus -  RefWorks
      • 15.9.-27.9. Wiki
      • Verkkotyöskentelyjakso (yhteisöllinen opiskelu) - Yhteisöllinen opiskelu 3-4 opiskelijan  ryhmissä - Valmiina viimeistään 27.9.
      • 28.9.2009 klo 9.15-13.00 KTK206 klo 13.00-16.00 KTK305
      • Luentoja ja harjoituksia -  Valinnaiset aiheet ja ohjelmat - Oppimistehtävien esitys ja keskustelu (Qaiku-palaute)
  • LITERATURE Bransford, J. D., Brown, A. L. & Cocking, R. R. (Eds.) (2000). How people learn: Brain, mind, and school. Washington: National Academy Press. (HPL)   Järvelä, S., Häkkinen, P. & Lehtinen, E. (Toim.) (2006). Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö . Helsinki: WSOY.   Mayer, R. E. (Ed.) (2005). The Cambridge handbook of multimedia learning. New York: Cambridge University Press. (CHML)   Sawyer , R. K. (Ed.) (2006). The Cambridge handbook of the learning sciences. NY: Cambridge University Press. (CHLS) E-julkaisuna kirjastossa! The APA Manual (2001). Publication manual of the American Psychological Association. Washington: American Psychological Association. Sixth edition. *** Additional Innovating to learn, learning to innovate (OECD, 2008 http://books.google.fi/books?id=z9Qust3ags0C&printsec=frontcover&source=gbs_navlinks_s#v=onepage&q=&f=false )
  • Today, we inaugurate our joint journey towards expertise in learning and educational technology (LET) - Groups can have a career that follows expert path, continually advancing the edge of its competence (Bereiter & Scardamalia, 1993). - Dream teams / expert teams (Salas et al., 2006)
  • LEARNING THEORIES How to understand, design and evaluate learning Research-based LEARNING ENVIRONMENTS a) How to afford learning b) How to catalyze/trigger learning processes ACADEMIC COMMUNICATION: How to organize, represent and interpret information Expert knowledge is organized around important ideas or concepts, which suggests that curricula should also be organized in ways that lead to conceptual understanding (Bransford, Brown & Cocking, 2000) ICT: cognitive tools
  • CHALLENGES for learning environments “ Mandl, Gruber and Renkl (1996) have noted that in traditional forms of university instruction students often acquire inert knowledge. Such knowledge can be used in instructional settings but cannot be transferred into complex problems of working life. Similarly, Bereiter and Scardamalia (1993, p. 184) asserted that the design of the educational system looks as if its purpose were to produce non-experts rather than experts. Geisler (1994), too, argued that in addition to producing some experts, education produces a host of consumers of expertise . The main point of all these critics is that educational [environments and, ph] practices differ from the expertise required in the real environments for which students are supposed to be prepared.” Tynjälä, 1999, 358 http://ece.uncc.edu/succeed/journals/PDF-files/ijer-13.pdf
  • What is learning environment?  
    • PERSPECTIVES ON LEARNING ENVIRONMENTS
    • HPL (How people learn) perspective
    • Learner centered, knowledge centered and assessment centered
    • ( Bransford et al., 2000 )
    • LEARNING ENVIRONMENT
    • Broad definition: cognitive, emotional, social and physical entity, which includes learning theories, materials, attitudes and people.
    • Learning across time, places and spaces
    • Integration of formal and informal environments
    • Blended learning environments
    • Work place as a learning environment
    • Teachers, students and administrative personnel are resposible for learning environments.
    • 2) Activity systems and situative perspective ( Greeno, 2006, 79-):
    • Learners, teachers, curricula, materials, ICT and physical environments
    • Kind of activity system, in which knowledge is to be evaluated
    • Overlapping activities
    • 3) LS (learning science) perspective (Bransford et al., 2006, 19-)
    • Moving beyond the individual – learning with others
    • The role of affect in learning – effort, attention, engagement
    • Expanding our conception of what is learned
    • 4) LS perspective (Blumenfeld, Kempler & Krajick, 2006, 475-)
    • Project-based, problem-based and design-based learning
    • Recent LEs require to be more motivated than traditional LEs 
    • Are students willing to invest time and energy to be cognitively engaged?
    • Value, competence, relatedness, autonomy
    • Authenticity, inquiry, collaboration, technology engage learners
  • 5. Affordance perspective Ecological psychology (Gibson, 1979; Hyvönen, 2008) Environment and individuals are unified through interaction; they are not dissected separately. --- affordances are not properties, resources nor features of the environment. Instead they are “relations between particular aspects of animals and particular aspects of situations” (Chemero, 2003, 184). Affordances inform of action possibilities, e.g., sit and write affordance in the classroom.
  • http://www.haapavesi.fi/lataa.php/766/luokkahuone.jpg http://www.ise.polyu.edu.hk/research_program/mesc02s.jpg hs.fi, 2008 http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/25832/2098500.jpg http://opinto-opas.jyu.fi/science/2007-2008/wwwkuvat/eremeev_kesakoulu.jpg Millainen yhteiskunta, sellainen oppimisteoria, millainen oppimisteoria, sellainen oppimisympäristö
  • YHTEISKUNTA OPPIMISTEORIA TIETOTEORIA (epistemologia) OPPIMISYMPÄRISTÖ MAATALOUS- YHTEISKUNTA Perhe, maatalousympäristö, kirkko, kyläkoulut, ompelukerhot TEOLLISUUS- YHTEIS- KUNTA BEHAVIORISMI Oppiminen merkitsee yksilön tiedon määrällistä kasvua: c ollection of facts to transmit into the student’s head. Oppiminen voidaan havaita oppijaa tarkkailemalla. Tietoa on staattista ’implantti’; sitä tunnistetaan, muistetaan ja siirretään. Luokkahuone, luentosali suuret ryhmät, tehokkuusajattelu, rationalisointi, ohjelmoitu opetus, oikea-aikainen vahvistus. Nyk. mm. blogin perustamisohjeet heijastavat behavioristista ajattelua. TIETO- YHTEISKUNTA 1990-lla Osaamis-, Sivistys-, Luovuus-, 2004 (Himanen, Castells), Media-, Kommunikaatio-, Kulttuuri-, Hyvinvointi-, Elämys-, Talous-, Kilpailu-, Itsepalvelu-
    • SOSIOKOGNITIIVISET
    • SOSIOKULTTUURISET lähestymistavat
    • YMMÄRTÄVÄ OPPIMINEN eli THE LEARNING SCIENCES
    • Sawyer (Ed.) (2006)
    • Bransford et al. (2000 tai 1999)
    • Järvelä et al. (2006)
    • Research-based understanding of learning.
    KONSTRUKTIVISMI Tieto on dynaamista, sitä tulkitaan ja rakennetaan prosessissa, jossa on yksilö(t), ympäristö ja toiminta, johon yksilö(t) osallistuvat. ” Common to these diverse views is that the acquisition of knowledge is metaphorically described as a building process in which knowledge is actively constructed by individuals or social communities. (Tynjälä, 1999, 364) http://ece.uncc.edu/succeed/journals/PDF-files/ijer-13.pdf
    • Konstruktivistinen vs. perinteinen (eg. Tynjälä, 1999)
    • Formaalit, informaalit ja nonformaalit ympäristöt
    • - Limittäin
    • Kirjastot, museot, teatterit, kerhot, luonto jne.
    • Tieto- ja viestintätekniikka
    • Pelit
    • Digitaaliset oppimisympäristöt (esim. FLE, Optima, Moodle)
    • Sosiaalinen media (wikit, blogit, mikroblogit, käsitekarttaohjelmat jne.)
    • Avoin / suljettu
    TIETOYHTEISKUNNAN TOINEN VAIHE Innovaatioyk Arjen tietoyk. Jatkuvasti muuttuva yk. Oppimalla uusiutuva yk.
  • LEARNING Understanding learning relies on constructivistic epistemology and sociocognitive and sociocultural learning theories: the basis for the new learning sciences.
  • SOSIOKOGNITIIVINEN OPPIMISTEORIA (Piaget, e.g. Collins)
    • Korostaa yksilön osuutta tiedon konstruointiprosessissa (sisäinen prosessi), pitää silti sosiaalista vuorovaikutusta oppimiselle ja tiedon konstruoinnille välttämättömänä.
    • Tarkastelee oppimista kognitiivisina prosesseina, jotka vaikuttavat tietorakenteiden muodostumiseen, muistiin sekä opitun tiedon käyttöönottoon (transfer).
        • Havaitseminen, tarkkaavaisuus, kieli, muisti, ajattelu ja opittavan aineksen organisointi
        • Kognitiivinen konflikti
        • Oppimisstrategiat
        • Ongelmanratkaisu
    • Tarkastelee keskeisinä motivaatiotekijöinä oppijan uskomuksia itsestään oppijana (self-efficasy) ja hänen tulkintojaan oppimisestaan, oppimistilanteista ja tehtävistä
    • Metacognition: the awareness and self-regulation
    • Behaviorismissa oletettiin toiminnan tapahtuvan refleksien perusteella, mutta kognitiivisen käsityksen mukaan toiminta on enemmän tietoista ja suunniteltua.
  • SOSIOKULTTUURINEN OPPIMISTEORIA (Vygotsky, e.g. Säljö, )
    • The social origins of mental functioning
      • Yksilön älylliset toiminnot kehittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksesssa  Opitaan sosiaalisiin käytänteisiin osallistumalla
      • Kielellä ja vuorovaikutuksella on keskeinen rooli
      • Enkulturaatioprosessi: kulttuuriset arvot, asenteet ja ”tietämisen tavat”
    • Higher mental functioning is mediated by tools
      • Yksilön älylliset toiminnot kehittyvät kulttuuristen välineiden omaksumisen kautta  Opitaan niitä käyttämällä: ajattelu ja sen näkyväksi tekeminen.
        • Fyysiset välineet (kynä, laskin, tietokone ja sen ohjelmat)
        • Symbolit (kieli, numerot, kaavat)
        • Teoriat ja teot (sosiaalinen media, leikki, peli)
    • Situated cognition
      • Oppiminen ja tieto ovat sidoksissa oppimistilanteeseen tai kontekstiin
      • Oppiminen tapahtuu aina jossakin toiminnallisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa tilanteessa
      • Tilanteet muovaavat oppijoiden ajattelua ja päinvastoin
    • Zone of Proximal Development (ZPD) (Vygotsky, 1978)
      • Välimatka siltä tasolta, johon lapsi/oppija yltää yksin siihen, johon hän yltää aikuisen ohjaamana tai yhteistyössä häntä edistyneemmän ikätoverin kanssa. Korostaa kehitystasoa
      • Expertti-noviisi –vuorovaikutus
  • [email_address] Zone of proximal development (ZPD) Oppija kykenee avustettuna/tuettuna Haasteellisuus Ympäristön ja tilanteiden kompleksisuus Oppija kykenee tällä hetkellä itsenäisesti Kehitystaso Ahdistaa Oppija tulee kykenemään itsenäisesti Ei kiinnosta SCAFFOLDING
    • THE LEARNING SCIENCES (YMMÄRTÄVÄ OPPIMINEN) :
    • - From instructionism to the interdisciplinary Learning Sciences
    • Pohjautuu eri alojen tutkimuksiin, mm. psykologia, kasvatustiede, kognitiotiede, neurotiede, filosofia, sosiologia ja tietojenkäsittelytiede.
    • Keskeisiä periaatteita:
    • Irrallisen faktatiedon sijaan tulisi tietoa jäsentää käsitteellisiksi rakenteiksi, jolloin se on helpommin ymmärrettävää ja sillä on siirrettävyysarvoa (transfer) !
    • Huomio sekä oppijan että opettajan toimintaan
    • Huomio oppimisympäristöihin
    • Oppiminen tapahtuu aiempien kokemusten ja tietojen pohjalta !
    • Huomio analyyttiseen reflektointiin !
    • (Sawyer, 2006)
  • Aiemmat kokemukset ja ymmärrys, Yhteinen / jaettu ymmärrys Tavoitteet OPPIMINEN tai OPISKELU: Osallistavaa (CoP), tiedon tuottamista, aitoja, merkityksellisiä tehtäviä, yksilöllistä ja yhteisöllistä, kognitiivisia konflikteja, ajattelun ulkoistamista, käsitteellistämistä Reflektointi yksilö- ryhmä- (KOME-kurssi) TAITAVA OPPIJA: Oppimisen itsesäätely, kognitiiviset strategiat, emotionaalisuus, sosiaalisuus, tilannesidonnaisuus Lähikehityksen vyöhyke (ZPD Zone of Proximal Development) Kompleksiset ympäristöt ja tilanteet Palaute Siirtovaikutus (transfer) Oppimisen ulottuvuuksia
    • When learning fails?
    • Inadequate prior knowledge, faulty concepts, oversimplication, diconnecdness, dysfunctionality (Bereiter & Scardamalia, 1993)
    • Questions and problems (accordance with your earlier concept definitions)
      • Quality and quantity of interaction is not sufficient (Sari)
      • Lack of emotional relevance (Sari)
      • Any visible changes occur (Jouni, Tari)
      • How after automatization? (Tiina)
      • Students do not understand (Laura)
      • Students are not interested neither motivated (Liisa)
      • Students do not know how to study and learn (Keijo)
      • Deepening understanding never occurs
      • Neither transfer
      • ***
      • Productive failure (Manu Kapur)
    • TOWARDS EXPERTISE
    • Employees, they want people who can learn, and they expect them to make flexible and competent use of resources to facilitate their learning (e.g. texts, computer programs, social networks of friends, and new colleagues) (1).
    • Pilot study: Experts in work life (N=8) (2)
    • Koulutus ei ole valmentanut ko. asiantuntijatyöhön
      • Lukuun ottamatta ongelmanratkaisutaitoja ja kieliä insinöörikoulutuksessa
    • 2) Asiantuntijatyö on jatkuvaa edistämistä, uuden kehittämistä ja rakentamista (vrt. 1)
    • 3) Asiantuntijuus on yhteisöllistä
    • 4) Asiantuntijuuden kehittyessä rutiinitilanteet vähenevät
    • 5) Työympäristöt ja –tilanteet ovat kompleksisia ja tarjoavat runsaasti ongelmanratkaisutilanteita
      • - Keskeisimmät ongelmat liittyvät ihmisiin ja vuorovaikutukseen
    1. Bransford et al, 2006; 2. Hyvönen, Impiö & Järvelä subm.
  • PRIOR EDUCATION AND EXPERIENCES EDUTOOL
    • EXPECTED TRANSFER AFTER EDUTOOL
    • To develop/enhance
    • Learning processes
    • Interaction
    • Use of ICT
    • Human resources
    • Learning
    • Special education
    • Decision making
    LET -tiimi
    • ISLANDS OF EXPERTISE
    • (Crowley & Jacobs, 2002; Palmquist & Crowley, 2007a,b ja kts. Bell et al., 2009)
    • Lapset tai aikuiset noviisit voivat kehittää tietorakenteita ja syvällistä ymmärrystä asiasta/ilmiöstä, johon heillä on erityinen kiinnostus (Chi & Koeske, 1983).
    • Saaren ”rakentaminen ” (tiedon rakentaminen)
      • Keskeistä kaikenlainen puuhailu asian/ilmiön parissa ”learning in activity” - keskustelut, toiminta, lukeminen, opettaminen jne.
      • Kestää viikkoja, kuukausia tai vuosiakin
    • Saarella ei olla yksin! (kollaboraatio ja motivaatio)
      • Tiedon rakentaminen ja ymmärryksen syventäminen toisen/toisten ihmisen kanssa - negotiations, explanations and problem-solving situations in everyday practices
      • Kiinnostuksen tukeminen
    • Saarista muodostuu saaristo!
    • Through coordinated activities that are consistent with particular community of practice, participants could develop epistemic frames, which support connections between “islands” knowledge and novel domains . (Shaffer, 2004, 2006)
  • JALKAPALLO JA PELAAJAT MAAT, MAANOSAT JA LIPUT ERIARVOISUUS KULKUVÄLINEET, LIIKENNE ESIMERKKI NOVIISIN (yksilö) SAARISTA
  • Uskonto Terveystiede Suomi (äi) Englanti Biologia Tilastotiede Matematiikka Hoitotiede Kemia Kasvatustieteet Common ground Englanti Kauppatieteet Filosofia Mediatiede Kulttuuriantropologia AV-viestintä Lääkintävoimistelu Ryhmän asiantuntijasaaristo psykologia
    • Common understanding of CONCEPTS
    • Finnish – English (concept – käsite)
    • Definition (how to understand it)
    • References (for further information)
    • Concept bank
      • LET RESEARCH STRATEGY
    • The members of this research group have particular expertise in the integration of theoretical perspectives on social, cognitive and motivational processes of learning and utilizing it in research-based design and evaluation of technology-enhanced learning environments. 
    • The research approaches involve research themes, such as:
    • Basic processes of learning (social interaction, motivation, cognitive strategies and self-regulated learning) in technology-enhanced learning environments
    • Processes and contexts of collaborative learning involving a special focus on individual, socially shared and motivational aspects of collaboration.
    • Computer-supported collaborative learning
    • “ State-of- the-art” technology in the service of learning
    • Design and evaluation of technology-enhanced learning for understanding
    • http://let.oulu.fi/fi/tutkimusstrategia/
    • TIETEELLINEN VIESTINTÄ
    •  
    • Tieteellisestä viestinnästä
      • Yleisö, kaksisuuntaisuus
    • Viestinnän muotoja ja käytäntöjä
      • Journaaliartikkeli
      • Konferenssiartikkeli
        • AERA: American Educational Research Association,
        • Earli: E uropean Association for Research on Learning and Instruction ,
        • ISLS: International Society of the Learning Sciences
      • Kirja-artikkeli, abstrakti, posteri, (konferenssi)esitys
    • Julkaisun valinta/arviointi:
      • Review-käytäntö (blind review)
      • Kohdeyleisö
      • Kirjoittaja ja tieteenala
      • ERIH ( http:// www.edu.utu.fi/tutkijakoulut/opmon/materials/IL_Pedagogy.pdf ) Impact Factor ( http://www.sciencegateway.org/impact / )
        • Journal of the Learning Sciences (A; 2,4)
        • The International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning (ijCSCL)
        • Learning and Instruction (1,435
        • International Journal of Educational Research (A)
    • TIETEELLINEN VIESTINTÄ
    •  
    • Miten tuotetaan ja miten luetaan?
      • Strukturoitu abstrakti
    • 1) APA: mukainen American Psychological Association: http://www.apa.org / INTRO - Background, context, aims and objectives
    • METHODS
    • RESULTS
    • DISCUSSION - Conclusion and implications
    • 2)
    • Problem Statement
    • Purpose of Study
    • Methods
    • Findings and Results
    • Conclusions and Recommendations
    • TIETEELLINEN VIESTINTÄ
    •  
    • Artikkeli
    • Abstract
    • Introduction & aims and goals
    • Theoretical background
    • Methods
      • Research questions
      • Participants
      • Prosedures
    • Results
    • Conclusions
    • Discussion
    • Limitations
    • TIETEELLINEN VIESTINTÄ
    •  
      • Tekninen kirjoittaminen (APA formatting)
      • ks. Esim.
      • http://owl.english.purdue.edu/owl/resource/560/01/
      • Viitteiden hallinta (kirjasto)
      • Tiedonhaku (kirjasto)
  • Main references Bereiter, C. & Scardamalia, M. (1993). Surpassing ourselves : an inquiry into the nature and implications of expertise. Chicago: Open Court. Bransford, J. D., Brown, A. L. & Cocking, R. R. (Eds.) (2000). How people learn: Brain, mind, and school. Washington: National Academy Press. http://www.nap.edu/openbook.php?isbn=0309070368 The design of learning environments : http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=9853&page=131 Geisler, C. (1994). Academic literacy and the nature of expertise: Reading, writing and knowing in academic philosophy . Hilsdale, NJ: Erlbaum. Greeno, J. G. (2006). Learning in activity. In R. K. Sawyer (Ed.), The Cambridge handbook of the learning sciences (pp. 79–96). Cambridge: Cambridge University Press. (myös e-library) Mandl, H., Gruber, H. & Renkl, A. (1996). Communities of practice toward expertise: Social foundation of university instruction. In P. B. Baltes & U. M. Staudinger (Eds.), Interactive minds. Life-span pespective on the social foundation of cognition (pp. 394–412). Cambridge: Cambridge University Press. Palmquist, S. & Crowley, K. (2007). From teachers to testers: How parents talk to novice and expert children in a natural museum. Science Education 91(5), 783–804. http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/fulltext/114210052/PDFSTART Salas, E., Rosen, M. A., Burke, S., Goodwin, G. F., & Fiore, S. M. (2006). The making of a dream team: When expert team do best. In K. A. Ericsson, N. Charness, P. J. Feltovich, & R. R. Hoffman (Eds.), The Cambridge handbook of expertise and expert performance (pp. 439–453). Cambridge: Cambridge University Press.