Your SlideShare is downloading. ×
  • Like
Koulutusteknologian merkitys oppivassa_yhteiskunnassa
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Now you can save presentations on your phone or tablet

Available for both IPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Koulutusteknologian merkitys oppivassa_yhteiskunnassa

  • 856 views
Published

 

  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
856
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
10
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide
  • Alkuun hieman johdantoa aiheeseen: mikä on luennon sisältö ja miksi koulutusteknologiaa tarkastellaan tästä näkökulmasta tässä vaiheessa opintoja? Ennen seuraavaan kalvoon siirtymistä – mitä teille tulee mieleen sanasta tietoyhteiskunta?
  • Tälle kalvolle jotain siitä, mitä tietoyhteiskunnalla tarkoitetaan ja mitä lähikäsitteitä siihen liittyy… Myös krittisempää näkökulmaa… Tietoyhteiskunta vs. informaatioyhteiskunta (käsitteiden synty & Essin kalvoilta hyvä käsite-erottelu) kehityksen siemen on tietotekniikan sijasta inhimillisessä tiedossa ja osaamisessa, ihmisissä, jotka tekevät näitä laitteita ja järjestelmiä, ja jotka käyttävät niitä haluamallaan tavalla - Ensin oli maailmanlaajuinen organisaatio tai sosiaalinen verkosto, ja sen tarpeisiin kehitettiin internet eikä toisin päin
  • Tähän jotain esim. Anttiroikon ym. Artikkelista ja Himasen kriittistä arviota nykytilasta…. - Joka tapauksessa tietoyhteiskunnan käsite aktiivisessa käytössä suomalaisissa strategioissa
  • - Elinikäinen oppiminen, avoin oppiminen
  • Tähän Finnsightista tarkemmin ja ryhmätehtävään johdatellen… ja samalla johdatellen strategia-asiaan jotenkin…
  • Strategian käsitteestä: Alun perin sodankäyntiin liittynyt termi, jolla ei yksiselitteistä määritelmää. Keskeisinä kysymyksinä: Missä olemme nyt? Mihin haluamme päästä? Miten pääsemme sinne? 1) Missio (toiminta-ajatus, olemassaolon tarkoitus), 2) Visio (kuva halutusta tulevaisuudesta), 3) Päämäärät ja tavoitteet, 4) Keskeiset toimintalinjat ja –suunnitelmat Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007-2015: määritelty kansallinen visio ja tahtotila sille, millaisen tietyhteiskunnan haluamme Suomesta luoda. Laadittu tukemaan Suomi-ilmiön syntymistä, eli suomen uudistumista kansainvälisesti vetovoimaiseksi, ihmisläheiseksi ja kilpailukykyiseksi osaamis- ja palveluyhteiskunnaksi. Visiona ”Hyvä elämä tietoyhteiskunnassa” Finnsight 2015: Suomen Akatemian (tiederahoituksen asiantuntijaorganisaatio) ja Tekesin (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) ennakointihankkeen raportti, jonka tarkoitus tukea näiden toimijoiden strategiatyötä. Hankkeen tavoitteena luodata tieteen, teknologian, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita. Yksi kymmenestä teemasta ”Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta”, josta kohta tarkemmin. Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020: Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiää. tähän palataan myöhemmin. Osaavan ja luova Suomi: Katsauksessa otettu kantaa viestinnän ja viestintäteknologian kehitykseen, erityisesti digitalisoitumiseen. Katsauksen mukaan oppiminen ja osallistuminen tapahtuvat tulevaisuudessa yhtä enemmän tietoverkoissa tai teknologiaa muutoin hyödyntäen. Tulevaisuuden koulu on ”älykoulu”, jossa oppiminen tapahtuu sekä lähiopetuksena että virtuaalisesti uudenlaisia opetus- ja oppimistapoja soveltaen sekä monipuolisia oppimisympäristöjä kehittämällä. Mediakasvatuksen merkitys korostuu. Teknologisia mahdollisuuksia hyödynnettäessä muistutetaan tärkeydestä huolehtia myös koulun yhteisöllisen tehtävän säilyttämisestä ja vahvistumisesta. Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020: Visiossa vuodelle 2020 ihmiset käyttävät, kehittävät ja tuottavat digitaalista tietoa, sisältöä ja palveluja luontevasti arjessaan. Digitaalisten palvelujen suunnittelussa lähtökohtina käytettävyys, joustavuus, tuvallisuus ja esteettömyys. Myös EU:lla oma digitaalinen agendansa vuoteen 2020, joka yksi seitsemästä ns. lippulaivahankkeesta EU:n strategiassa. Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma : Tuloksena Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa –hankkeesta. Hanke liittyy läheisesti eilen esiteltyyn OPTEK-hankkeeseen ja näillä on yhteinen blogi (jonka osoitteen Pirkko jakoi eilen kalvoissaan). Suunnitelma, joka astetta lähempänä käytäntöä. Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin säilyttämisen edellytys on, että suomalainen perusopetus tuottaa maailman parasta oppimista. Parhaan oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi meidän tulee kehittää, ottaa käyttöön ja soveltaa uusimpia teknologioita jokapäiväiseen opetukseen ja oppimiseen.
  • Onko joku jo kerennyt tutustua FinnSightiin (linkki jaettu edellisenä päivänä)? Kuvio jaetaan jokaiselle A4-kokoisena ja annetaan hetki (noin 10-15 min) aikaa keskustella annetuista kysymyksistä ryhmänä (ryhmä voi tehdä merkintöjä paperiin)  lopuksi avataan yhdessä, mitä keskusteluissa on tullut eteen. Miten tämä puretaan, ettei kalvoilta pämähä kaikki ”oikeet vastaukset” kerralla?
  • Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys: Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020: Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta Ihan samaa asiaa, mistä Pirkko puhui eilisen luennolla…
  • On hyvä pitää koko koulutusteknologian opintojen ajan mielessä, että tämän tyyppisiä visioita kohti meillä ollaan kansallisella tasolla pyrkimässä. Ja vaikka asioiden tarkastelunäkökulma on välillä yksilön oppimisessa, ryhmän toiminnassa, luokkahuoneessa, yksittäisessä oppimistilanteessa tai –ympäristössä tms., on hyvä hahmottaa, että asioita voi tarkastella myös kansallinen tai kansainvälisen tason näkövinkkelistä ja että myös tästä näkökulmasta koulutusteknologia ja sen opiskelu löytää oikeutuksensa

Transcript

  • 1. Koulutusteknologian merkitys oppivassa yhteiskunnassa 2.9.2011 Venla Vallivaara Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö
  • 2. Tietoyhteiskunta
    • Tiedon tuottamisella, käsittelyllä ja jakelulla merkittävä osuus taloudessa ja kulttuurissa.
    • Tyypillistä verkostomainen toimintatapa, dynamiikka ja käsitteellisyys. Vaikuttaminen perustuu pääosin tietoon.
    • Ihmisyhteisö – inhimillisen tiedon ja osaamisen ensisijaisuus teknologiaan nähden
    • Globaali verkostoyhteiskunta
    • Perustuu uuteen teknologiaan, uuteen osaamiseen ja uusiin toimintatapoihin
    • Keskustelua tietoyhteiskunnasta käyty erityisesti sosiologian, taloustieteen ja teknologian piirissä.
    • Informaatioyhteiskunnan käsitteessä korostuu teknologian merkitys
  • 3. Tietoyhteiskuntakehityksestä
    • Vielä 1990-luvun alussa tietoyhteiskunta lähinnä hypoteettinen tulevaisuuden visio
    • 1990-luvun puolivälin jälkeen etenkin yhdysvalloissa puhetta uudesta taloudesta, jonka ytimenä uusi teknologia, muutos ja muutosnopeus, globalisaatio ja uudenlaiset organisaatiot ja toimintatavat
    • Ajatus tiedon valtatiestä levisi 1990-luvun puolivälissä maailmalle yhdysvaltojen strategisen ohjelman ”National Information Infrastructure” myötä ja myös EU aloitti vuonna 1993 ohjelmallisen tietoyhteiskunnan kehittämistyön
    •  Oli käynnistynyt uusi ”positiivisen” yhteiskuntakehityksen vaihe, joka tiivistyi käsitteeseen tietoyhteiskunta
  • 4. Oppimisyhteiskunta ja osallistumisyhteiskunta
    • Oppimisyhteiskunta
      • Oppiminen yhteiskunnan kehittymisen keskeisinä edellytyksenä ja voimavarana
      • Kaikkien yhteiskunnan toimijoiden oppimisvalmiuksien systemaattinen kehittäminen
    • Osallistumisyhteiskunta
      • Uuden teknologian ja erityisesti sosiaalisen median mahdollistama osallistumisen ja jakamisen kulttuuri
      • Kasvaneet julkisen keskustelun ja poliittisen vaikuttamisen mahdollisuudet
      • Edellytyksenä informaatioteknologioiden kehitys, internetyhteyksien leviäminen ja yhteiskunnan verkostomainen organisaatiomuoto
      • Asiantuntijuus kehittyy jakamisen ja osallistumisen kautta
  • 5. Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta
    • Maailma on muuttunut ja muuttuu yhä nopeammin, mikä haastaa niin yksilöt, organisaatiot kuin kokonaiset kansakunnatkin uusiutumaan ja muuttumaan.
    • Jatkuva muutos edellyttää jatkuvaa oppimista, josta on tullut globalisoituneessa ja teknistyneessä maailmassa ihmiselle ja yhteisölle keskeinen prosessi ja paras selviytymiskeino.
    • Oppimista tapahtuu koko ajan ja kaikkialla. Oppimisesta on tullut koko yhteiskunnan asia, ei vain perinteisten opetuksen asiantuntijoiden yksinoikeus.
  • 6. Tietoyhteiskuntaan ja koulutusteknologiaan liittyviä ajankohtaisia strategioita ja suunnitelmia
    • Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007-2015. Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi. Valtioneuvoston kanslia, 2006.
    • Finnsight 2015, Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät. Suomen Akatemia ja Tekes, 2006.
    • Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020. Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010.
    • Osaava ja luova Suomi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2010.
    • Tuottava ja uudistuva Suomi: Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020. Liikenne- ja viestintäministeriö, Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta , 2010.
    • Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Liikenne- ja viestintäministeriö, Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta , 2010.
  • 7. Ryhmäkeskustelutehtävä
    • Tarkastelkaa oppimiseen vaikuttavia muutostekijöitä kuvaavaa kuviota (FinnSight 2015) 
    • Mitä mainitut muutostekijät voisivat tarkoittaa käytännössä?
    • Millaisia haasteita arvelette näiden muutostekijöiden tuovan oppimiseen tulevaisuudessa?
    • Millaisia muutoksia nämä tekijät ovat tuoneet tullessaan jo nyt? Miten muutokset ovat näkyneet omassa opiskelussasi/työssäsi?
  • 8. Muutostekijöiden luomia oppimishaasteita (1) (FinnSight 2015)
    • Yhteiskunnalliset muutokset
      • Ikääntyvä väestö ja sen toimintakyvyn säilyttäminen
      • Osaamistarpeiden ennakointi
      • Oppimista tukevan ympäristön kehittäminen
      • Monikansallistuvan väestön tarpeet koulutuksessa
    • Globaalin toimintaympäristön muutokset
      • Työn rakennemuutos ja osaamistarve
      • Kilpailu osaamisesta ja osaajista
      • Tutkimustoiminnan verkostoituminen kansainvälisesti
      • Ulkomaisten opiskelijoiden jääminen Suomeen työvoimaksi
    • Työelämän ja yhteiskunnan muutokset
      • Jatkuvasti opittava uutta
      • Tietotyön piirteet ja vaatimukset
      • Monitaitoisuuden ja asiantuntijuuden lisääntynyt tarve
      • Miten hoidetaan uuden oppiminen kun työ on liikkuvaa ja pätkinä?
      • Osaamisen hallinta ja oppiminen hajautetussa organisaatiossa
  • 9. Muutostekijöiden luomia oppimishaasteita (2) (FinnSight 2015)
    • Teknologioissa tapahtuva kehitys
      • Yhteiskunta ja työelämä tietoteknistyvät
      • Tietotekniikka kansalaisen perustaitoihin
      • Teknologia saatava sopeutumaan ihmiseen, ei päinvastoin
      • Millaiset asiat edistävät teknologian omaksumista ja mitkä estävät?
      • Ymmärryksen varmistaminen jatkuvassa tiedon luomisessa
    • Tiedon tuottamisessa ja tietämyksen muodostamisessa tapahtuvat muutokset
      • Tiedon määrän kasvu ja aivojen kapasiteetti
      • Oppimisen kaikkiallisuus, oppimista yhä enemmän muodollisen koulutuksen ulkopuolella
      • Tietotekniikasta apua
        • Ikääntyvien ihmisten oppimiseen
        • Oppimisvaikeuksissa
      • Sosiaalisten ohjelmistojen hyödyntäminen
  • 10. Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen – näkemys nykytilasta
    • Suomen koulutus ja opetus huippuluokkaa, mutta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö ei niinkään.
    • Suomessa investoitu voimakkaasti laitteisiin ja verkkoyhteyksiin, mutta pedagogiikka ja toimintakulttuuri ei juurikaan muuttunut.
    • Koulujen väliset erot tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä suuria.
    • Opettajaksi opiskelevilla hyvät tietotekniset taidot. Teknologian ja sosiaalisen median käyttö tuttua opiskelusta ja vapaa-ajalta, mutta pedagoginen hyödyntäminen vieraampaa.
    • Nuorten oppijoiden elämänpiiri ja toimintakulttuuri hyvin erilainen kuin aiemmilla sukupolvilla.
    • Uhkana, että perinteisen opetuksen mallit siirtyvät sellaisenaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävään opetukseen, eikä osata hyödyntää uusia yhteisöllisiä ja osallistavia toimintamalleja.
  • 11. Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen – visio vuonna 2020
    • Suomalaiset koulut ja oppilaitokset ovat kansainvälisesti vertaillen edistyksellisiä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjiä. Ammattitaitoinen opetus- ja muu henkilöstö sekä motivoituneet oppilaat ja opiskelijat hyödyntävät opinnoissaan ja oppimisen tukena laadukasta, ajanmukaista ja ekologisesti tehokasta tieto- ja viestintätekniikkaa eri ympäristöissä. Oppijan ja yhteisöjen tueksi on luotu joustavia palveluita, jotka edistävät elinikäistä oppimista. Vuorovaikutus ja muu yhteistyö koulutuksen ja muun yhteiskunnan ja työelämän välillä on rikasta ja avointa. Koulutuspalvelut, sitä tukeva hallinto ja päätöksenteko on järjestetty tehokkaasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
    • (Opetus ja kulttuuriministeriö, 2010)
  • 12. Kirjallisuutta
    • Castells, M. & Himanen, P. (2001). Suomen tietoyhteiskuntamalli (The Finnish Model).
    • Himanen, P. (2010). Kukoistuksen käsikirjoitus. Helsinki, WSOY. http://www.wsoy.fi/wsoy/digipaper/wsoy/381/index.html
    • Savolainen, R. & Vuorensyrjä, M. (toim.) (2001). Tieto ja tietoyhteiskunta.
    • Turkki, T. (2009). Nykyaikaa etsimässä: Suomen digitaalinen tulevaisuus. Helsinki, Taloustieto. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/files/2573_nykyaikaa_etsimassa.pdf