Millaista on ymmärtävä oppiminen? Prof. Sanna Järvelä Oppimisen ja Koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto

Oppiminen on ”kuuma teema”! 1) Tietoyhteiskunta haastaa oppijaa. The knowledge economy is based on “the production and distribution of knowledge and information, rather than the production and distribution of things” (Drucker, 1993, p. 182). 2) Tietoyhteiskunta on oppiva yhteiskunta. 3) Oppiminen ei pääty tiettyyn ikään tai koulutukseen - oppiminen on mahdollista ja välttämätöntä läpi koko elämän.

1) Tietoyhteiskunta haastaa oppijaa.

The knowledge economy is based on “the production and distribution of knowledge and information, rather than the production and distribution of things” (Drucker, 1993, p. 182).

2) Tietoyhteiskunta on oppiva yhteiskunta.

3) Oppiminen ei pääty tiettyyn ikään tai koulutukseen - oppiminen on mahdollista ja välttämätöntä läpi koko elämän.

Haasteet Kilpailu yhä jalostuneemmalla tiedolla ja innovaatioilla Yhden pään osaajien aika alkaa olla ohi Verkostojen valta Globaalisti hajallaan Teknologia yhdistää ja hallitsee Oppimisen kaikkiallisuus

Kilpailu yhä jalostuneemmalla tiedolla ja innovaatioilla

Yhden pään osaajien aika alkaa olla ohi

Verkostojen valta

Globaalisti hajallaan

Teknologia yhdistää ja hallitsee

Oppimisen kaikkiallisuus

Millaista on uusin oppimisen tutkimus ? Se on monitieteistä tutkimusyhteistyötä Tieteellistä evidenssiä on enemmän Kun tieto oppimisen prosessista on kasvanut, tutkijat ovat kehittäneet opetusmenetelmiä jotka edistävät ymmärtämistä Opettajat voivat käyttää tutkimuksen tuloksia suunnitellessaan tehokkaampia oppimisen malleja ja oppimisen ympäristöjä

Se on monitieteistä tutkimusyhteistyötä

Tieteellistä evidenssiä on enemmän

Kun tieto oppimisen prosessista on kasvanut, tutkijat ovat kehittäneet opetusmenetelmiä jotka edistävät ymmärtämistä

Opettajat voivat käyttää tutkimuksen tuloksia suunnitellessaan tehokkaampia oppimisen malleja ja oppimisen ympäristöjä

Miksi koulun kehittämiseen tarvitaan oppimisen tutkimusta? (Saywer, 2006) Koska “perinteisen koulun” käytännöt perustuvat usein oletuksiin joita ei ole testattu tieteellisesti, OPS koostuu vieläkin “faktatiedoista ja erillisistä käytännöistä ratkaista ongelmia”, tavoittelevat sitä, että opiskelijat muistavat hyvin asiat ja käytännöt, opettajat osaavat tiedot ja taidot itse hyvin ja siirtävät ne oppilaille. Perinteisen koulun käytännöt eivät edistä riittävästi ymmärtävän oppimisen taitoja ja anna valmiuksia oppivaan yhteiskuntaan.

Koska “perinteisen koulun” käytännöt

perustuvat usein oletuksiin joita ei ole testattu tieteellisesti,

OPS koostuu vieläkin “faktatiedoista ja erillisistä käytännöistä ratkaista ongelmia”,

tavoittelevat sitä, että opiskelijat muistavat hyvin asiat ja käytännöt,

opettajat osaavat tiedot ja taidot itse hyvin ja siirtävät ne oppilaille.

Perinteisen koulun käytännöt eivät edistä riittävästi ymmärtävän oppimisen taitoja ja anna valmiuksia oppivaan yhteiskuntaan.

Millaista oppimista tarvitaan? ” kooste ajankohtaisista näkemyksistä”

Millaista oppimista tarvitaan?

” kooste ajankohtaisista näkemyksistä”

Verkostoitunut asiantuntijuus Osallisuus oman tiedon tai taidon alan asiantuntijuuskulttuuriin Läheinen vuorovaikutus ja toiminta muiden asiantuntijoiden kanssa Tietoon pääsy ei riitä – tiedon kanssa täytyy työskennellä

Osallisuus oman tiedon tai taidon alan asiantuntijuuskulttuuriin

Läheinen vuorovaikutus ja toiminta muiden asiantuntijoiden kanssa

Tietoon pääsy ei riitä – tiedon kanssa täytyy työskennellä

Solmutyöskentely Neuvotteleva solmutyöskentely Ei kiinteitä tiimejä Nopeaan ongelmanratkaisuun pätevä kokoonpano

Neuvotteleva solmutyöskentely

Ei kiinteitä tiimejä

Nopeaan ongelmanratkaisuun pätevä kokoonpano

Solmutyöskentelyn kompetenssit Yhteisen toiminnan uudenlaiset sopimukset Luottamus Asiaan tarttumisen taito Monirytminen työskentely Keskeneräisyyden sietäminen

Yhteisen toiminnan uudenlaiset sopimukset

Luottamus

Asiaan tarttumisen taito

Monirytminen työskentely

Keskeneräisyyden sietäminen

Kollektiivinen älykkyys Transaktiivinen muisti muistaminen on yhteisöllistä kuka yhteisön jäsen tietää tai muistaa mitäkin asioita syntyy yhteisestä harjoittelusta ongelmana tiimin jäsenten vaihtuvuus työkäytäntöjen ja roolien vaihtuvuus tärkeää

Transaktiivinen muisti

muistaminen on yhteisöllistä

kuka yhteisön jäsen tietää tai muistaa mitäkin asioita

syntyy yhteisestä harjoittelusta

ongelmana tiimin jäsenten vaihtuvuus

työkäytäntöjen ja roolien vaihtuvuus tärkeää

Oppiminen tiedon rakentamisena (Bereiter, 2000) Oppiminen syntyy ”oheistuotteena” Tiedon rakentamisen kautta syntyy valmiuksia selittää uusia ilmiöitä Keskeistä tiedon tuottamiseen osallistuminen MIKSI?

Perinteisesti älyllisiä toimintoja on pidetty yksilöllisenä mentaalina prosessina… ” Taitavan ajattelijan myytti” Ihmisen älykästä toimintaa ei voida kuvata pelkästään yksilössä … mutta älykäs toiminta on sosiaalisesti hajaantunut prosessi

Person + (Hutchinson, 1996; Perkins, 1999) Älykäs toiminta on sosiaalisesti ja fysikaalisesti hajaantunut prosessi

Miten yksilö ymmärtää?

Käsitteellinen muutos (Vosniadou, 1994) a) Rikastaminen b) Tarkistaminen ja uudelleen muovaaminen Miten syntyy ymmärrys? Uuden tiedon käsitteellinen uudelleen organisoituminen oppijan aikaisempaan tietämykseen Aikaisempien uskomusten ja oletusten korjaaminen Uusien mielikuvien luominen Merkityksellisyys oppijalle Uuden käsitteellisen ymmärryksen käyttöönotto

a) Rikastaminen b) Tarkistaminen ja uudelleen muovaaminen

Miten syntyy ymmärrys?

Uuden tiedon käsitteellinen uudelleen organisoituminen oppijan aikaisempaan tietämykseen

Aikaisempien uskomusten ja oletusten korjaaminen

Uusien mielikuvien luominen

Merkityksellisyys oppijalle

Uuden käsitteellisen ymmärryksen käyttöönotto

Käsitteellinen muutos ei tarkoita käsitysten muutosta Käsitteellisen muutoksen tunnusmerkkeinä on Aikaisemman ja uuden tiedon yhteensopimattomuus, ristiriitaisuus tai aikaisemman ajattelun virheellinen yleistys Esim. Vosniadoun tutkimuksen fysikaalisesta maailmankuvasta (Vosnidou, 2002)

Käsitteellisen muutoksen tunnusmerkkeinä on

Aikaisemman ja uuden tiedon yhteensopimattomuus, ristiriitaisuus tai aikaisemman ajattelun virheellinen yleistys

Esim. Vosniadoun tutkimuksen fysikaalisesta maailmankuvasta (Vosnidou, 2002)

Käsitteellisen muutoksen tutkimus (Carey, 1985; Vosniadou, 1991; Hatano & Inagaki, 1995; Merenluoto, 2004) Ennakko-oletukset ja uskomukset Arkipäivän kokemukset ja havainnot Ymmärtämisen illuusio Psykologiset ja biologiset selitysmallit ” ampiainen pistää koska se on ilkeä” Lapsilla yleensä kolme ajatusmallia Intuitiivinen – arkikokemus Synteettinen – intuitiivisen ja tieteellisen yhdistelmä Tieteellinen

Ennakko-oletukset ja uskomukset

Arkipäivän kokemukset ja havainnot

Ymmärtämisen illuusio

Psykologiset ja biologiset selitysmallit

” ampiainen pistää koska se on ilkeä”

Lapsilla yleensä kolme ajatusmallia

Intuitiivinen – arkikokemus

Synteettinen – intuitiivisen ja tieteellisen yhdistelmä

Tieteellinen

Miten ryhmä auttaa yksilöä ymmärtämään?

Yhteis ö llinen oppiminen Collaborative learning (Dillenbourg, 1999; Baker et al., 1999; Roschelle & Teasley, 1995; Järvelä & Häkkinen, 2005) ” a coordinated synchronous activity that is the result of ontinued attempt to construct and maintain a shared conception of a problem (Roschelle & Teasley, 1995)” Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhm ä n j ä senill ä on yhteinen teht ä v ä ja tavoite ja jossa pyrit ää n jaettujen merkitysten ja yhteisen ymm ä rryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa

” a coordinated synchronous activity that is the result of ontinued attempt to construct and maintain a shared conception of a problem (Roschelle & Teasley, 1995)”

Opiskelumuoto, jossa kaikilla ryhm ä n j ä senill ä on yhteinen teht ä v ä ja tavoite ja jossa pyrit ää n jaettujen merkitysten ja yhteisen ymm ä rryksen rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa

Yhteisöllinen oppiminen Ei ole itsessään pedagoginen metodi tai psykologinen prosessi – oppiminen ei tapahdu yhteistyön vuoksi, vaan sen takia, että se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja! kysyminen ja selittäminen, argumentointi ja palaute, asiantuntijuuden ulottuvuudet ja ajattelun mallit, synergia

Ei ole itsessään pedagoginen metodi tai psykologinen prosessi – oppiminen ei tapahdu yhteistyön vuoksi, vaan sen takia, että se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja!

kysyminen ja selittäminen, argumentointi ja palaute, asiantuntijuuden ulottuvuudet ja ajattelun mallit, synergia

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan käsitteellinen luomus , joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet

Yhteenvetoa

Mitä tulevaisuuden oppijalta edellytetään? Aktiivista tiedonrakentelua – Ymmärtävä oppiminen Tiedostettuja oppimisen ja ongelmanratkaisun taitoja – Oppimisen strategiat ja metakognitio Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista – Oppimisen motivaatio Vastuun ottamista omasta oppimisesta – Oppimisen itsesäätely Osallistumista jaettuun tiedontuottamiseen – Yhteisöllinen oppiminen

Aktiivista tiedonrakentelua – Ymmärtävä oppiminen

Tiedostettuja oppimisen ja ongelmanratkaisun taitoja – Oppimisen strategiat ja metakognitio

Pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista – Oppimisen motivaatio

Vastuun ottamista omasta oppimisesta – Oppimisen itsesäätely

Osallistumista jaettuun tiedontuottamiseen – Yhteisöllinen oppiminen

Mihin tarvitaan teknologiaa? (Järvelä, Häkkinen & Lehtinen, 2006) Aktivoimaan, suuntaamaan ja tehostamaan oppimista Rikastamaan oppimista edistävää sosiaalista vuorovaikutusta, kehittyvän tiedon artikulointia ja oppimisen säätelyä Tekemään näkyväksi oppimisen prosesseja, jotta opettaja voi paremmin ohjata

Aktivoimaan, suuntaamaan ja tehostamaan oppimista

Rikastamaan oppimista edistävää sosiaalista vuorovaikutusta, kehittyvän tiedon artikulointia ja oppimisen säätelyä

Tekemään näkyväksi oppimisen prosesseja, jotta opettaja voi paremmin ohjata

Mitä kuitenkin tarvitaan? Tarvitaan kehittyneempiä tiedon käsittelyn taitoja, metakognitiivisia taitoja ja kriittistä arviointia Tiedonrakenteiden jäsentyneisyys ja syvällisyys korostuu Viisaus ei synny tiedon palasista, vaan hyvin organisoiduista aikaisemmasta tiedosta Tietoon pääsy ei korvaa opettajaa tai kirjaa

Tarvitaan kehittyneempiä tiedon käsittelyn taitoja, metakognitiivisia taitoja ja kriittistä arviointia

Tiedonrakenteiden jäsentyneisyys ja syvällisyys korostuu

Viisaus ei synny tiedon palasista, vaan hyvin organisoiduista aikaisemmasta tiedosta

Tietoon pääsy ei korvaa opettajaa tai kirjaa

Oppimisen asiantuntijuus tulevaisuudessa Opettajat ovat arvostettuja “tietotyöläisiä” joilla itsellään on vahvat oppimisen taidot. Heillä on syvällinen ymmärrys oppimista ja uusin tieto siitä miten opitaan. Opettajat ovat luontevia teknologian käyttäjiä. He toimivat toimivat tiimeinä ja adaptiivisina asiantuntijoina, jotka käynnistävät yksilöiden ja yhteisöjen oppimista.

Opettajat ovat arvostettuja “tietotyöläisiä” joilla itsellään on vahvat oppimisen taidot.

Heillä on syvällinen ymmärrys oppimista ja uusin tieto siitä miten opitaan.

Opettajat ovat luontevia teknologian käyttäjiä.

He toimivat toimivat tiimeinä ja adaptiivisina asiantuntijoina, jotka käynnistävät yksilöiden ja yhteisöjen oppimista.