0
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan seminaari 13-11-2013 ke klo 12-16
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ratapihantie 9, Audit...
Mistä puhutaan, kun puhutaan
monialaisesta kuntoutuksesta?

Tämä käsite ei
merkitse mitään.
Käytä sitä niin usein
kuin mah...
Mitä halutaan kehittää, kun
puhutaan monialaisesta
kuntoutuksesta?











Saatavuus?
Kansalaisten yhdenverta...


Reaalimääritelmä:
mitä se on olemukseltaan?



Nominaalimääritelmä:
millaisissa yhteyksissä
käsitettä käytetään?
 Lainsäädäntö
 Politiikkadokumentit
 Kehittämishankkeet
 Oppikirjat
 Tutkimukset
 Palvelujärjestelmän arki
Monialainen kuntoutus
28.12.2012/980 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
iäkkäiden sosiaali- ja tervey...



Vuoden 2002 valtioneuvoston
kuntoutusselonteko:
Kuntoutus voidaan määritellä
ihmisen tai ihmisen ja
ympäristön muutos...
1.
2.
3.
4.

Järjestelmä (monisektoraalisuus,
monitoimijuus)
Asiakkuus (kuntoutumisen
moniulotteisuus, moniasiakkuus)
Osaa...
OECD Sickness, disability and
work: breaking the barriers, 2008

Pauliina Turakka-Purhonen:
Mörkö 2012
Voit lukea julkaisun verkossa www.kela.fi/tutkimus
tai tilata sen verkkopalvelun kautta,
sähköpostitse julkaisut(at)kela.f...
Mikä kuntoutusjärjestelmä?
Kuntoutuksen palvelujärjestelmä
= palvelujen järjestäminen ja tuottaminen
Työkyvyn hallinnan jä...
Kuntoutusvastuiden kehitys
osajärjestelmissä

Onko edes
mahdollista
tarkastella koko
kuntoutuksen
kokonaisuuden
elinvoimai...
Monialainen
yhteistyö!
- Kuntoutusjärjestelmän
osajärjestelmien kesken
- Kuntoutusjärjestelmän ja
muiden järjestelmien kes...
Järjestelmää on yhtä vaikea
muuttaa kuin pitää paikallaan
Järjestelmä ei muutu:
Polkuriippuvuudet
Vetoasemat
Ja muuttuu si...
Järjestäjä

Kenelle

Kuntoutuksen osaalueet

Vakuutusyhtiöt

Työtapaturman, ammattitaudin tai liikennevahingon takia kunto...
Kokonaisjärjestelmän muutos ei ole hallinnassa.
Valikoi ja karsii entistä selkeämmin kuntoutujat
sosiaalisen aseman, työma...
Monialainen asiakkuus?




Tarve: kuntoutuksen saaja
oikeuksineen ja
velvollisuuksineen
Preferenssit: Kuntoutuja
valinto...
Kuntoutustarve lähtökohtana
- byrokratia
Pääosin lääketieteellisesti arvioitu kuntoutustarve
oikeuksien perustana
 Oikeud...
Halut lähtökohtana
- markkinat
Kuntoutusta on markkinaistettu Suomessa
tarjontapuolella (kilpailutus) ja
kysyntäpuolella o...
Osallisuus lähtökohtana
- verkostot










Kuntoutuja osallistujana:

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 3497...
Moniasiakkuus?
Anonyymi 28.08.2012 12:35
Ihan just päätin laatia itselle
oman kuntoutussuunnitelman.
Toteutan sen kotona k...
Osaaminen:
moniammatillisuus vs.monialainen
asiantuntijuus


”Lääkäri tekee kuntoutuksessakin lääkärin työtä, psykologi
p...
Kuntoutuksen monialaisuus
monitieteisyytenä
Miten jatkossa?








Kuntoutuksen opetuksen ja
tutkimuksen vähäisyys
...
Kuntoutuksen järjestelmä, verkostot,
yhteistyö ja asiakkuus
väitöskirjatutkimuksissa













Asko Suikkane...
Johtopäätökset


Kuntoutus sosiaalisena investointina: kuntoutusta
tarvitaan enemmän kuin koskaan, mutta siitä on
vaarass...
marketta.rajavaara@helsinki.fi
marketta.rajavaara@kela.fi
KUNKin seminaari 13.11.2013 | Marketta Rajavaara
KUNKin seminaari 13.11.2013 | Marketta Rajavaara
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

KUNKin seminaari 13.11.2013 | Marketta Rajavaara

205

Published on

professori Marketta Rajavaara, Helsingin yliopisto:
Monialaisen kuntoutuksen kehitystarpeet
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan (KUNK) seminaari 13.11.2013

KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.

Published in: Investor Relations
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
205
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "KUNKin seminaari 13.11.2013 | Marketta Rajavaara"

  1. 1. Kuntoutusasiain neuvottelukunnan seminaari 13-11-2013 ke klo 12-16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ratapihantie 9, Auditorio Marketta Rajavaara Helsingin yliopisto / Kelan tutkimusosasto
  2. 2. Mistä puhutaan, kun puhutaan monialaisesta kuntoutuksesta? Tämä käsite ei merkitse mitään. Käytä sitä niin usein kuin mahdollista! Näin totesivat Wilkinson ja Wilmott (1995, 1) aikoinaan laadun käsitteestä.
  3. 3. Mitä halutaan kehittää, kun puhutaan monialaisesta kuntoutuksesta?           Saatavuus? Kansalaisten yhdenvertaisuus? Päämäärät ja tavoitteet? Yhteistyö ja työnjako? Oikea-aikaisuus? Kuntoutuksen katkeamattomuus? Asiantuntijuus ja tietoperusta? Tehokkuus? Taloudellisuus? Vaikuttavuus?
  4. 4.  Reaalimääritelmä: mitä se on olemukseltaan?  Nominaalimääritelmä: millaisissa yhteyksissä käsitettä käytetään?
  5. 5.  Lainsäädäntö  Politiikkadokumentit  Kehittämishankkeet  Oppikirjat  Tutkimukset  Palvelujärjestelmän arki
  6. 6. Monialainen kuntoutus 28.12.2012/980 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Monialainen edistäminen, tukeminen, yhteistyö, hoito  30.12.2010/1386 Laki kotoutumisen edistämisestä  6.4.2011/336 Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä  27.1.2006/72 Nuorisolaki Monialaiset opinnot  14.12.1998/986 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista – Monialainen tuki  24.1.2003/19 Laki eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuusja tiedonantovelvollisuudesta  29.12.2006/1443 Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista  3.2.2011/89Valtioneuvoston asetus valtiontukien ilmoittamisessa komissiolle noudatettavista menettelyistä 
  7. 7.   Vuoden 2002 valtioneuvoston kuntoutusselonteko: Kuntoutus voidaan määritellä ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa.  Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011 Parannetaan monialaisen kuntoutuksen (mm. ammatillinen, sosiaalinen, lääkinnällinen) asiakaslähtöisyyttä. Selkiytetään kuntoutuksen järjestämis- ja rahoitusvastuita sekä kuntoutusprosessia kuntoutujan näkökulmasta. Laaditaan selvitys monialaisesta kuntoutuksesta.
  8. 8. 1. 2. 3. 4. Järjestelmä (monisektoraalisuus, monitoimijuus) Asiakkuus (kuntoutumisen moniulotteisuus, moniasiakkuus) Osaaminen (monialainen asiantuntijuus, yhteistyö) Tietoperusta (monitieteisyys)
  9. 9. OECD Sickness, disability and work: breaking the barriers, 2008 Pauliina Turakka-Purhonen: Mörkö 2012
  10. 10. Voit lukea julkaisun verkossa www.kela.fi/tutkimus tai tilata sen verkkopalvelun kautta, sähköpostitse julkaisut(at)kela.fi tai puhelimella numerosta 020 634 1947.
  11. 11. Mikä kuntoutusjärjestelmä? Kuntoutuksen palvelujärjestelmä = palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Työkyvyn hallinnan järjestelmä = työkyvyn varhainen tuki ja työkyvyttömyyden hallinta (sisältää mm. tavoitteellisuuden, työpaikat ja toimeentuloturvan) Kuntoutumisen järjestelmä = kuntoutumista edistävät ja haittaavat tekijät, prosessit, palvelut ja toimeentuloturva kuntoutujan tilanteessa
  12. 12. Kuntoutusvastuiden kehitys osajärjestelmissä Onko edes mahdollista tarkastella koko kuntoutuksen kokonaisuuden elinvoimaisuutta? (Ashorn & Miettinen 2013, 29) (Ashorn & Miettinen 2013, 19)
  13. 13. Monialainen yhteistyö! - Kuntoutusjärjestelmän osajärjestelmien kesken - Kuntoutusjärjestelmän ja muiden järjestelmien kesken
  14. 14. Järjestelmää on yhtä vaikea muuttaa kuin pitää paikallaan Järjestelmä ei muutu: Polkuriippuvuudet Vetoasemat Ja muuttuu sittenkin: Ajelehtiminen (policy drift) Kerrostaminen (layering) Muuntaminen (transformation) Poistaminen (abolition) (Hacker; Kangas 2013) (Lehto & Miettinen 2013, 40)
  15. 15. Järjestäjä Kenelle Kuntoutuksen osaalueet Vakuutusyhtiöt Työtapaturman, ammattitaudin tai liikennevahingon takia kuntoutusta tarvitsevat Lääkinnällinen ja ammatillinen Työeläkeyhtiöt Työeläkelakien piiriin kuuluvat, joilla sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa uhkan tulla työkyvyttömäksi, joilla on eläkkeessä tulevan ajan oikeus ja jotka ovat vakiintuneet työelämään Ammatillinen Kela Henkilöt, joilla todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan ja joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat oleellisesti heikentyneet Vaikeavammaiset Ammatillinen Lääkinnällinen Harkinnanvarainen Työterveyshuolto Työntekijät, joilla on vaikeuksia työssä selviytymisessä Työssä selviytymisen tukeminen, sairauspoissaolojen hallinta, ohjaus kuntoutukseen Työ- ja elinkeinohallinto Asiakkaat, joilla vamma tai sairaus vähentää mahdollisuuksia saada työtä, säilyttää työ tai edetä työssä, myös työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen saajat (Ei: työttömät vajaakuntoiset) Harkinnanvarainen Terveydenhuolto Asiakkaat, joilla todetaan kuntoutustarve Lääkinnällinen Sosiaalihuolto, Kolmas sektori Työstä syrjäytyneet asiakkaat, yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneet (työelämäosallisuutta edistävät palvelut) Sosiaalinen 17
  16. 16. Kokonaisjärjestelmän muutos ei ole hallinnassa. Valikoi ja karsii entistä selkeämmin kuntoutujat sosiaalisen aseman, työmarkkina-aseman ja tuottavuusodotusten perusteella.  Ammatillinen, lääkinnällinen, kasvatuksellinen ja sosiaalinen kuntoutus ymmärretään järjestämisvastuina eikä kuntoutuksen osa-alueina.  Kuntien ja järjestöjen tuottamasta sosiaalisesta kuntoutuksesta muodostuu kaikkein syrjäytyneimpien työelämäosallisuutta vahvistavaa ”ammatillista” kuntoutusta.  
  17. 17. Monialainen asiakkuus?   Tarve: kuntoutuksen saaja oikeuksineen ja velvollisuuksineen Preferenssit: Kuntoutuja valintoja ja sopimuksia tekevänä kuluttajana hyvinvointimarkkinoilla Osallisuus: Kuntoutuja osallistujana ja palvelujen kehittäjänä
  18. 18. Kuntoutustarve lähtökohtana - byrokratia Pääosin lääketieteellisesti arvioitu kuntoutustarve oikeuksien perustana  Oikeudet: tapaturma- ja liikennevakuutus, työeläkejärjestelmä, Kelan ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia  Velvollisuudet: aktivointi, kuntoutus toimeentuloturvan saannin edellytyksenä, kuntoutuksen ensisijaisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden  Yksille oikeuksia, toisille velvollisuuksia?     Tarvearviointien, päätösten ja suunnitelmien asiantuntijakeskeisyys Kuntoutuksen hakijan oma työkykyarvio ennakoi hyvin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä – hakijan toiveiden ja kokemuksen painoarvo? (Gould ym. 2012.) Hylkäykset ja muutoksenhaut kertovat sekä yhteistyön ja tiedon puutteesta että ratkaisutyön pulmista
  19. 19. Halut lähtökohtana - markkinat Kuntoutusta on markkinaistettu Suomessa tarjontapuolella (kilpailutus) ja kysyntäpuolella on edetty maltillisesti.  Asiakaskeskeisyyttä palveluja henkilökohtaistamalla (personalization) (esim. Needham 2011; Spicker 2013)  Asiakas suvereenina kuntoutuksen kuluttajana  Kuntoutuksen henkilökohtainen suunnittelu (Kela: GAS-arviointi), palvelusetelit, henkilökohtaiset budjetit     Riskinä tiedon puute, neuvonnan tarve kasvaa Kansalaisten eriarvoistumisen uhat Laadunhallinnan pulmat kuntoutuksen lähentyessä Wellness -liiketoimintaa
  20. 20. Osallisuus lähtökohtana - verkostot        Kuntoutuja osallistujana: Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 3497 / 2003; kuntien asiakasyhteistyöryhmät ja sairaanhoitopiirien yhteistyötoimikunnat; tavoitteena kuntoutuksen saatavuus, kuntoutujan osallistuminen asiansa käsittelyyn ja viranomaisten verkostoyhteistyö Mitä asiakasyhteistyölle tapahtuu sote-uudistuksessa? Kuntoutuja palvelujen kehittäjänä ja yhteistuottajana Vertaistuki, yhteisöllinen tuki, kokemusasiantuntijuus Toteutuu kolmannen sektorin sosiaalisessa kuntoutuksessa (esim. Kuntoutussäätiön Koju-hanke) Haavoittuvuus, tilapäisyys, projektien varassa, ei sovellu kaikenkattavaksi toimintaperiaatteeksi
  21. 21. Moniasiakkuus? Anonyymi 28.08.2012 12:35 Ihan just päätin laatia itselle oman kuntoutussuunnitelman. Toteutan sen kotona koska Kela ei kuitenkaan anomuksiini suostu. YouTubesta katson päivittäin monenlaista liikuntajuttua ja pyyhin hikeä otsaltani kun näytössä ihmisillä hiki lentää ;) Syön terveellisesti ja saan nukkua omassa tutussa sängyssä. Vertaistukea saan netissä, tänään liityin jo yhteen (suljettuun) vertaistukiryhmään facebookissa. Ei ole vältettävissä ja onko tarpeenkaan? OECD:n vuonna 2008 ehdottama yksi väylä kuntoutukseen ei liene mahdollinen.  Mistä lähteestä kansalainen saa tarvitsemansa kuntoutumistiedon?  Asiakasyhteistyöryhmät ja yhteistyötoimikunnat?  Kuntoutuja voi olla etuuden saaja yhdessä, kuluttaja toisessa ja osallistuja kolmannessa osajärjestelmässä. 
  22. 22. Osaaminen: moniammatillisuus vs.monialainen asiantuntijuus  ”Lääkäri tekee kuntoutuksessakin lääkärin työtä, psykologi psykologin työtä ja sosiaalityöntekijä omaansa. Kuntoutustyöhön sisältyy kuitenkin myös kuntoutuksen omaleimaisia, vain kuntoutuksessa tehtäviä asioita. Vaikka kuntoutusta leimaakin moniammatillisten työryhmien ja tiimien työ, nämä työmuodot ovat nykyisin yleistyneet laajalti kaikkea työelämää koskevaksi.  Omaleimaisinta kuntoutustyötä ovat lähes kaikki kuntoutujaryhmiä koskevat työt. Niiden ohjaamiseen ja hallintaan liittyvät tiedot ja taidot ovat peräisin monilta eri aloilta. Toisinaan tarvitaan ryhmäterapeutin ja perheterapeutin taitoja, toisinaan taas työryhmän ohjaajan taitoja, joskus työstävän opettajan tai aikuisohjaajan taitoja tai luennoijan taitoja. (Grönlund 2010)  Monialainen kuntoutus: kuntoutuksen toimijoiden kesken? Monialainen yhteistyö: kuntoutuksen ja muiden osajärjestelmien toimijoiden kesken? 
  23. 23. Kuntoutuksen monialaisuus monitieteisyytenä Miten jatkossa?       Kuntoutuksen opetuksen ja tutkimuksen vähäisyys yliopistoissa Kannattaako kuntoutusta sisällyttää sosiaalityön maisteritutkinnon tutkintovaatimuksiin, kun yliopistollisen sosiaalityön tutkinnon suorittaneet vähitellen väistyvät kuntoutuksen toteuttajista (Kelan standardien perusteella)? Sosiaalitieteellisen tutkimuksen väheneminen? Kuntoutustiedettä vai monitieteistä tutkimusta? Kuntoutuksen tutkimuksen kehittämisohjelman (STM 2003) vaikuttavuus? Miten tutkimusta tulee nyt suunnata ja kehittää? (Lindh 2013, 19)
  24. 24. Kuntoutuksen järjestelmä, verkostot, yhteistyö ja asiakkuus väitöskirjatutkimuksissa            Asko Suikkanen Vappu Karjalainen Riitta-Liisa Kokko Hilkka Ylisassi Rainer Grönlund Minna Mattila-Aalto Sari Miettinen Jutta Pulkki Marja Koukkari Outi Hietala Jari Lindh
  25. 25. Johtopäätökset  Kuntoutus sosiaalisena investointina: kuntoutusta tarvitaan enemmän kuin koskaan, mutta siitä on vaarassa tulla näkymättömämpää kuin koskaan.  Kuntoutuksen ja siihen liittyvän yhteistyön monialaisuuden kehittäminen järjestelmän, asiakkuuden, osaamisen ja tietoperustan hallintana.  Hybridijärjestelmä: hallintamekanismit (byrokratia, markkinat, verkostot) ovat kaikki käytössä ja mikään ei niistä yksinään riitä.  Kansalaisen kuntoutumisen hallinta: lisää tietoa, osallisuutta ja (maltillisesti) kuluttajan valintaa.  Järjestelmän ja työntekijöiden kannustimet asiakkaiden hylkäämättä jättämiseen?
  26. 26. marketta.rajavaara@helsinki.fi marketta.rajavaara@kela.fi
  1. A particular slide catching your eye?

    Clipping is a handy way to collect important slides you want to go back to later.

×