• Save
Pekkarinen: Luusereita, rebeleitä vai kingejä? Yhteisönäkökulma nuorten syrjäytymiseen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Pekkarinen: Luusereita, rebeleitä vai kingejä? Yhteisönäkökulma nuorten syrjäytymiseen

on

  • 763 views

Tutkija Elina Pekkarinen Kouluterveyspäivät 18.9.2012.

Tutkija Elina Pekkarinen Kouluterveyspäivät 18.9.2012.

Statistics

Views

Total Views
763
Views on SlideShare
763
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Pekkarinen: Luusereita, rebeleitä vai kingejä? Yhteisönäkökulma nuorten syrjäytymiseen Pekkarinen: Luusereita, rebeleitä vai kingejä? Yhteisönäkökulma nuorten syrjäytymiseen Presentation Transcript

  • Luusereita, rebeleitä vaikingejä? Yhteisönäkökulma nuorten syrjäytymiseen VTT Elina Pekkarinen Kouluterveyspäivät 2012 - Jotta kukaan ei jäisi syrjään Espoo Dipoli 18 - 19.9.2012
  • Huomioita nuortensyrjäytymiskeskustelusta Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen yksi hallitusohjelman painopistealueiden teemoista Huoli tulevaisuuden huoltosuhteesta - ikääntyvällä yhteiskunnalla ei ole varaa menettää työssäkäyviä veronmaksajia Syrjäytymistä voi tarkastella sosiaalisen, taloudellisen, terveydellisen, oikeudellisen, koulutus- tai työmarkkinaulottuvuuden kautta Suomessa seuranta ja tilastointi keskittyvät kahteen jälkimmäiseen (Myrskylä 2012a, 23; Häggman 2012)
  • Ongelmallista määrittelyn kapeus (Häggman 2012)…”Syrjäytyneiksi luokitellaan sellaiset työvoiman ja opiskelunulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muutakoulutusta. Esimerkiksi toisen asteen tutkinnon suorittanutnuori ei määritelmällisesti kuulu syrjäytyneiden joukkoon.”(Myrskylä 2012b, 2) … tai laveus” Syrjäytyneiden ydinryhmässä on toki monia, joihinsyrjäytymisen käsite kansantajuisesti ymmärrettynä ei sovi.Tähän tilastolliseen ryhmään kuuluu mm. oppilaitoksiinpyrkiviä nuoria, valmentautuvia urheilijoita, ns. pimeää työtätekeviä, omaishoitajia, kolmannella sektorilla palkatta toimiviaja tulottomia taiteilijoita. Ryhmä on hyvin kirjava ja senyhteisenä piirteenä on ainoastaan se, että siihen kuuluvienihmisten toiminnoista ei jää mitään merkintöjä verotus-,työeläke- tai opiskelijarekistereihin.” (Myrskylä 2012b, 3.)
  • Moni ymmärtää syrjäytymisen kasautuneena huono-osaisuutena - eiainoastaan rekistereiden ulkopuolella olemisenaLapset ja nuoret itse saattavat käsittää syrjäytymisen toisin Esim. Nuorisobarometri ja tutkimukset (esim. Törrönen & Vornanen 2002): syrjäytyminen on jäämistä syrjään kaverisuhteistaMäärittelykäytännöistä riippuen arviot nuorten lukumääristävaihtelevat 50 000 molemmin puolin ”syrjäytyneiden nuorten lukumäärän haarukointi on malliesimerkki tilastoinnin ongelmista.” (Myllyniemi 2012)Miksi käsitteen määrittely (eli operationalisointi) on tärkeää? Kyseessä on teoreettinen käsite, jota ei voi mitata: se on linkitettävä mitattaviin ilmiöihin operationalisoimalla se huolellisesti Käytettyjen käsitteiden tarkastelu ei ole tärkeää siksi, että voisimme entistä tarkemmin laskea syrjäytymisvaarassa olevien määriä, vaan siksi, että tapamme käsittää syrjäytyminen vaikuttaa sen aiheuttamiin toimenpiteisiin ja niiden perusteluihin (Myllyniemi 2012)Yhteiskuntapoliittisella keskustelulla ollut käytännön seurauksia Nuorten yhteiskuntatakuu, Sauli Niinistön ohjelma Sen sijaan esim. lastensuojelun piirissä olevien lasten tukemista ei juuri ole resursoitu Teini-ikäisenä huostaan otetut pojat (Heino & Johnson 2010)
  • Tässä puheenvuorossa keskitytään syrjäytymisensosiaaliseen ulottuvuuteen ja erityisestiyhteisönäkökulmaan: syrjäytyminenymmärretään erilaisten ryhmien ja yhteisöjenulkopuolelle ajautumisena sekä epäsosiaalisenakäyttäytymisenä Miten yhteisö on mukana tuottamassa syrjäytymistä keskuudestaan? Mitä tulisi tehdä rakenteellisella tasolla? Mitä tulisi tehdä yksilötasolla?
  • Väitöstutkimukseni tavoitteena oli tutkia, mitenlastensuojelutyötä tehdään silloin, kun lapsenoma käytös vaarantaa hänen terveen kasvun jakehityksenVäitöskirjaidean alkusoitto: kokemuksetkentällä Yleinen huoli lasten ja nuorten käytöshäiriöistä ja erityisesti rikollisuudesta Vaatimukset rikosvastuuikärajan alentamisesta ja poistamisestaTarkastelunäkökulman kääntäminen nuortenkäytöshäiriöistä ympäröivään yhteisöön ja senreaktioihin
  • Teoreettinen lähestymistapaEdwin M. Lemertin (1951, 1967) yhteisöreaktionteoria (Societal Reaction Theory) Tarkastelun kohteena ei tule olla vain poikkeava teko, vaan myös poikkeavuuteen kohdistetut reaktiot Poikkeavuus on primaarista niin kauan, kun yksilö ei itse omaksu poikkeavan yksilön identiteettiä Poikkeavuus on sekundaarista, kun yksilö omaksuu poikkeavuuden osaksi identiteettiään Roy Bhaskarin (1978, 1979, 1986) kriittinen realismi Positio-käytäntö -systeemi, rakenteet, toimijat, mekanismit 7
  • AineistoTutkimusaineistonani Helsingin sosiaaliviraston arkistoista löytyvätasiakasasiakirjat sekä ATJ:sta löytyvät dokumentit vuodesta 1930vuoteen 2004 laadullinen tapaustutkimus 112 asiakasasiakirjakansion joukosta teoreettisen valinnan avulla valittiin viisi tapausta 1930 -luvulla syntynyt Eino 1940 -luvulla syntynyt Ilkka 1960 -luvulla syntynyt Markku 1970 -luvulla syntynyt Jari-Pekka 1980 -luvulla syntynyt Ali Ajan ja todellisuuden kerrostuneisuus lapsen aika lastensuojeluinstituution aika lainsäädännön aika yhteiskunnallinen aikaAsiakastapauksia kontekstoitiin suojelukasvatustoimiston,lastensuojeluviraston ja sosiaaliviraston toimintakertomusten (1934 -2004), kaupungin sosiaaliohje- ja johtosääntöjen sekä pysyväisohjeiden,komiteamietintöjen ja muiden lainsäädäntötekstien sekä aikalais- jahistoriantutkimusten avulla
  • QuickTime™ ja pakkauksen purkuohjelma tarvitaan elokuvan katselemiseen.Elina Pekkarinen Yhteiskuntapolitiikan 9 laitos
  • ”Jo neuvolaiässä erikoinen” Jari-Pekka ja perhe Jari-Pekka syntyy 1970-luvun alkupuolella. Hän asuu äitinsä, isäpuolensa ja nuorempien velipuoltensa kanssa helsinkiläisessä lähiössä 1980-luvun alkupuolella Jari-Pekan äiti ottaa yhteyttä sosiaaliviraston ensihuoltotoimistoon Jari-Pekan käytöshäiriöiden vuoksi Jo asiakkuuden alkuvaiheessa perheessä on käynnissä voimakas hylkimis- ja stigmatisointiprosessi”Isäpuoli korostaa, että Jari-Pekka on jo lapsesta lähtien ollut epänormaali. Jos se olisi jo alusta lähtien ’diagnosoitu’, kaikki voisi olla toisin, kun ei olisi vaatinutkaan ’normaalia’ käyttäytymistä” (Muist. 7/1985) perheessään Jari-Pekka asemoidaan epänormaalin, hyljeksityn ja ei- toivotun lapsen positioon
  • ”Ei sopeudu yhteiskuntaan”: avohuollon kariutuminenSosiaalityöntekijä tapaa perhettä toimistossa ja pyrkii neuvonnan,ohjauksen ja keskustelun avulla vaikuttamaan perheen ihmissuhteisiinTilanne kotona ei muutu: ”Perhe toimistossa. Vanhemmat aloittavat jälleen voimallisesti Jari-Pekan syyttämisen ja nimittelemisen. Jari-Pekka on erikoinen, ’sairas’, ei sopeudu yhteiskuntaan, epänormaali.” (Muist., 10/1985)Jari-Pekka syyllistyy varkauksiin, moottoriajoneuvorikoksiin ja riehuuhumalassa asuinalueen pihoilla ”Todettu tilanne, että näyttää siltä, ettei kotielämän varaan voi paljon rakentaa ja laitossijoitus näyttää ainoalta ratkaisulta saada tulehtunut tilanne laukeamaan.” (Muist., 10/1985)Lopulta isäpuoli pahoinpitelee Jari-Pekan ja hänet sijoitetaannuorisokotiin ”Lyönyt niin, että veri oli lentänyt.” (Muist., 12/1985)  Jari-Pekan asemoidaan lastensuojelussa pelastettavan, suojeltavan ja pysäytettävän lapsen positioon
  • ”Marginaalitapaus” Jari-Pekka ja koulu Jari-Pekka on ollut lahjakas oppilas Nyt Jari-Pekan käyttäytymisessä tapahtuu muutos: hän häiritsee oppitunneilla, on levoton ja ”pyrkii tahallisesti tasoaan huonompiin koulusuorituksiin” Sosiaalityöntekijä pyrkii pitämään Jari-Pekan koulussa: ”Koulu on paikka, missä hän ei vielä ole leimaantunut ja voi päteä” Jari-Pekka pahoinpitelee koulutoverinsa  koulun sietokyky saavuttaa kriittisen pisteen ”Opettaja taipumaton kannassaan. Jari-Pekka ei kuulu kouluun. Pojan auttamiseksi on tehty jo kaikki voitava. Ei mene enää edes pienryhmässä. Aggressiivinen. Tarvitaan ’marginaalitapauksia’, jotka erotetaan muille opiksi ja pelästykseksi. Rehtori aikoo nyt viipymättä panna Jari-Pekan erottamisen vireille.” Jari-Pekka asemoituu epänormaalin, varoittavan esimerkin ja marginaalitapauksen positioon
  • ”Tehty selväksi, että nuorisokoti on hänenkotinsa” - nuorisokodin aika Jari-Pekka käyttäytyy nuorisokodissa moitteettomasti, mutta tehtailee ajoneuvorikoksia joka yö Psykologin suosituksesta Jari-Pekka sijoitetaan tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon, jonka hän kokee "hulluksi leimaavana" Jari-Pekka karkaa sairaalasta suoraan nuorisokotiin; paluu on ratkaisukohta Jari-Pekan ja nuorisokotiyhteisön suhteessa ”Jari-Pekka on ollut rauhallisesti pakonsa jälkeen. Sovittu, että saa olla nuorisokodissa, eikä pakkoviemisiä sairaalaan suunnitteilla toistaiseksi. Jari-Pekalle tehty selväksi, että nuorisokoti on hänen kotinsa, eikä häntä sieltä siirretä muualle.” (Muist 6/1986) Jari-Pekka rauhoittuu ja sopeutuu nuorisokodin sääntöihinNuorisokotiyhteisössä Jari-Pekka asemoituu hyväksytyn kodin jäsenen positioono Kotiutumisen kynnyksellä vaikeudet alkavat jälleen ja Jari-Pekka lähtee nuorisokodista oireilevan päihdeongelman kanssa
  • Tutkimuksen tuloksistaPerheen merkityksestä Heikkolaatuiset läheissuhteet - perheen sisäinen stigmatisointi Vallalla olevat kasvatusnäkemykset ilmenivät aineistossa selvästi Myös yhteiskunnan rakennemuutokset vaikuttivat suoraan tai välillisesti perhe-elämän edellytyksiin, perheistä tehtyihin tulkintoihin sekä tapoihin, joilla perhettä tuettiinNaapurustot Leimautuminen naapuruston kauhuksi Naapurustojen asukkaiden arkea ehdollistivat kaupunkirakenteen muutokset Sosiaalisen kontrollin aktiivinen toteuttaja - syntipukkiriitti?Vertaissuhteet Hankaliksi, erikoislaatuisiksi tai muuten poikkeaviksi leimatut pojat jäivät yhteisöjen verkostojen ulkopuolelle Kaverisuhteet koulussa ja lastensuojelulaitoksissa? Tärkeä jatkotutkimuksen kohde Jengit: negatiivisten reaktioiden kierre voi eristää ryhmän ympäröivästä yhteisöstä entistä tiiviimmin Vai onko kyse yksinkertaisesti siitä, että kavereiden joukossa tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on?
  • Viranomaistoiminta kaikkien poikien kohdalla oli intensiivistä jailmensi aikaansa Eri toimijoiden - sosiaalityöntekijöiden, koulun, psykologian, psykiatrian, lastensuojelulaitosten - työtavat ja painotuserotKoululaitos instituutio, joka toimi poikien sosiaalisen sopeutumisenindikaattorina ”Skolkkaus”, ”lintsaus”, koulupudokkuus  kautta aikojen ilmentäneet vakavia sosiaalisia ongelmia Lastenkoti- ja nuorisokotisijoituksia muutettiin koululaitoksen ehdoilla Yhteydenpito: puhelut ja kirjalliset ilmoitukset koulun ja huoltoviranomaisten välillä vaihtuivat 1980-luvulla yhteistoiminnallisiksi viranomaisneuvotteluiksi, 1990-luvulla moniammatillisiksi verkostoneuvotteluiksiOn huomattava, että poikien oma toiminta - avoin kapina jauhmakkuus sekä toisaalta sulkeutuminen ja kuljeskelu - johtivatsyttymisherkässä tilanteessa entistä voimakkaampiin reaktioihin Missä määrin voidaan odottaa, että yhteisö joustaa? Koska on suojeltava yhteisöä lapselta ja lopulta lasta yhteisöltä?Jännite syrjäyttämisen ja vieraantumisen välillä on vahva, vaikkakinsen tunnistaminen vaatii herkkää analyysia ja eritasoistenmuuttujien laadullista tarkastelua
  • Mitä tulisi tehdä rakenteiden tasolla? Katsehyvinvointi- ja kontrollipolitiikkaan Syrjäytymisen, syrjäyttämisen ja vieraantumisen välinen jännite ei rajoitu vain nuorten lainrikkojien asiaan, vaan sitä voidaan havaita kaikkialla ihmisten sosiaalisessa toimintaympäristössä Monitasoisen ilmiön tunnistaminen edellyttää sosiaalisten ongelmien rakenteellista ymmärrystä Tarkasteltavaksi on otettava tekijät viranomaistoiminnasta, lainsäädännöstä, kaupunki- ja nuorisokulttuurista ja laajoista yhteiskunnallisista sekä globaaleista muutoksista lähtien Se, miten virallisella tasolla suhtaudumme vallitsevista normeista poikkeaviin yksilöihin ja miten toimimme heidän kanssaan, kertoo kaunistelematta yhteisön arvoista ja asenteista myös epävirallisella tasolla Viralliset reaktiot ovat tiukentuneet Viime vuosina yhteiskunnassamme on pyritty puuttumaan lainsäädännön avulla lukuisiin normeista poikkeaviin ilmiöihin Esimerkiksi prostituutio, tupakointi ja kerjääminen ovat kaikki olleet intensiivisten kriminalisointipyrkimysten kohteina Sekä virallinen että epävirallinen kontrolli kohdistuu usein juuri niihin, jotka ovat heikommassa asemassa jo valmiiksi Epävirallisen kontrollin tutkiminen onkin vaikeampaa
  • Mitä tehdä paikallistasolla? KatseyhteisöönSyrjäyttävien ilmiöiden havaitseminen vaatii tiedostamista ja aikaaperehtyä lapsen arkielämään sekä -yhteisöihin kokonaisvaltaisestiPahoinvoinnin kasautumisesta puhutaan paljon, mutta käytännössäviranomaiset ovat usein tietämättömiä nuoren ”moniasiakkuudesta” taikeinottomia asian yhteiseen hoitamiseen, jos nuori sitä vastustaaTämä kytkeytyy tiedonsaannin ongelmiin, salassapitosäädöksiin jayhteistoiminnan haasteisiin Toisaalta on muistettava, että kaikkialla tunnetuksi tuleminen lisää leimaamisen vaaraa ja saattaa kaventaa nuoren toimintamahdollisuuksiaPerheen, naapuruston ja vertaissuhteiden merkitystä ei voi vähätelläHerkkyys havaita nuoren rooli yhteisössään sekä mahdollinen ryhmänulkopuolelle joutuminen sekä toimia tilanteen korjaamiseksiMyönteisen ja kannustavan palautteen voimaYksinkertaistaen: torjutaan negatiivisia yhteisöreaktioita, edesautetaanpositiivisia yhteisöreaktioitaVaaditaan myös rohkeutta: ryhmäpaine yhteisön suojelemiseksi on vahva,eikä tunnepitoisesti latautuneessa ilmapiirissä ole helppoa esittääargumentteja huonosti käyttäytyvän yksilön tukemiseksi
  • Elina Pekkarinen Yhteiskuntapolitiikan 18 laitos
  • Kiitos ajastanne!
  • Bhaskar, R. (1978). A realist theory of science. Brighton: Harvester.Bhaskar, R. (1979). The possibility of naturalism : A philosophical critique of the contemporary human sciences. Brighton:Harvester.Bhaskar, R. (1986). Scientific realism and human emancipation. London: Verso.Heino, Tarja (toim.) (2009) Erityinen lapsuus - erityinen yhteiskunnallinen vastuu. Mitä lastensuojelusta tiedetään ja mitäpäätöksentekijän pitäisi siitä tietää? Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.Heino, Tarja ja Johnson, Marianne (2010). Huostaanotetut lapset nuorina aikuisina. Teoksessa: Sarkola T, Heino T, Hiilamo H, HyttiH, Rajavaara M, (toim.). Perhepiirissä. Helsinki: KELA.Helne, Tuula (1994) Erän muodin tarina – 1980-luvun suomalaisesta syrjäytymiskeskustelusta.Teoksessa Matti Heikkilä & Kari Vähätalo (toim.). Huono-osaisuus ja hyvinvointivaltionmuutos. Helsinki: Gaudeamus, 32-50.Helne, Tuula (2002) Syrjäytymisen yhteiskunta. Helsinki: Stakes.Häggman, Erik (2012) Kun lääke ei toimi, voidaanko syyllistää potilasta? Nuorten syrjäytymiseen on monia syitä. Nuortensyrjäytyminen teemasarja. Nuorisotutkimuksen verkkokanava Kommentti. http://www.kommentti.fi/kolumnit/nuorten-syrj%C3%A4ytyminen-teemasarjaLemert, E. M. (1951). Social pathology : A systematic approach to the theory of sociopathic behaviour. New York: McGraw-Hill BookCompany.Lämsä, Anna-Liisa (2009) Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen sosiaalihuollonasiakirjojen valossa. Kasvatustieteiden tiedekunta. Oulu: Oulun yliopisto.Myllyniemi, Sami (tulossa 2012) Tilasto-osio. Teoksessa Pekkarinen, Elina & Vehkalahti, Kaisa & Myllyniemi, Sami (toim.) Lapset januoret instituutioiden kehyksissä. Nuorten elinolot vuosikirja. Helsinki: Nuorisotutkimusseura & THL & Nuora.Normann, Tor Morten (toim) (2007) Ungdoms levekår. Oslo: Statistics Norway.http://www.ssb.no/emner/00/02/sa_ungdoms_levekar/sa93/sa93.pdfMyrskylä, Pekka (2012a) Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.http://www.tem.fi/files/29457/TEM_12_2011_netti.pdfMyrskylä, Pekka (2012b) Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Helsinki: EVA. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2012/02/Syrjaytyminen.pdfSuurpää, Leena (toim.) (2009) Nuoria koskeva syrjäytymistieto. Avauksia tietämisen politiikkaan. Nuorisotutkimusverkosto /Nuorisotutkimusseura verkkojulkaisuja 27. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura.http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/syrjaytymistieto.pdfSyrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman pääteemat (2012)http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/syrjaytymisen_ehkaisy/paateemat#5_lapsetTörrönen, Maritta & Vornanen, Riitta (2002) Emotionaalinen huono-osaisuus peruskoululaisten korostamana syrjäytymisenä.Nuorisotutkimus 19 (4), 33 - 42.