Your SlideShare is downloading. ×
Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Saving this for later?

Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime - even offline.

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Palviainen: Luokkakohtainen yhteenveto yhteisöllisen oppilashuollon työvälineenä

370
views

Published on

Projektipäällikkö Tiina Palviainen, Lapsen paras-Etelä-Kymenlaaksossa-hanke. Kouluterveyspäivät 17.9.2013.

Projektipäällikkö Tiina Palviainen, Lapsen paras-Etelä-Kymenlaaksossa-hanke. Kouluterveyspäivät 17.9.2013.

Published in: Health & Medicine

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
370
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Laajoista terveystarkastuksista kootun luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen yhteisöllisen oppilashuollon työvälineeksi Lapsen ääni/ Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa 2011-2013 Projektipäällikkö Tiina Palviainen sekä kuraattori Päivi Lehtoranta- Ervaala, Kotka, terveydenhoitaja Reeta Talsi, Virojoki, luokanopettaja Marika Korjus, Hamina ja terveydenhoitaja Susanne Weppling, Pyhtää
  • 2. Miten kehittämistyötä tehtiin?  Lapsen paras Etelä-Kymenlaaksossa on osa Etelä- Suomen alueella toteutettavaa Kaste / Lapsen ääni - kehittämisohjelmaa.  Etelä-Kymenlaakson alueella on viiden eri suuruisen kunnan - Pyhtää, Kotka, Haminen, Virolahti ja Miehikkälä - alueella kehitetty yhdessä toteutettavan työn muotoja vuosien 2009- 2013 aikana.  Kehittämistyön tavoitteena on ollut kehittää hyviä käytänteitä lasten ja nuorten sekä perheiden varhaiseksi tukemiseksi.
  • 3. Miten kehittämistyötä tehtiin?  Kehittämistyön lähtökohtana on alusta asti ollut löytää yhteisen työn paikat ja mahdollisuudet sekä huomioida perustyöstä esiin nousseet tarpeet.  Tärkeää on ollut monitoimijainen yhteiskehittäminen sekä mahdollisuuksien mukaan asiakkaiden osallistaminen kehittämistyöhön.  Projektityöntekijän tehtävänä on ollut toimia perustyön tukena ja työrukkasena uusien toimintamallien suunnittelussa, osittain myös toteuttamisessa, arvioinnissa sekä valmiiden toimintamallien levittämisessä.  Yksi kehittämistyön helmi on toimintamalli luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamiseksi.
  • 4. Luokkakohtainen yhteenveto yhteisölliseen oppilashuollon välineenä Kehittämistyön tarkoituksena oli luoda käytäntö, jossa terveydenhuoltolain mukaisia laajoja terveystarkastuksia ja luokkakohtaisia yhteenvetoja hyödynnetään koulun yhteisöllisen oppilashuollon välineenä sekä oppilaiden koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukemisessa. Miksi? Terveydenhuoltoasetus Yksilötason lisäksi laajoista terveystarkastuksista kertyvää anonyymia tietoa koko luokan hyvinvoinnista kerätään luokka- ja edelleen koulutasoisiksi yhteenvedoiksi. Nämä yhteenvedot toimivat yhteisöllisen oppilashuollon työkaluina ja auttavat suuntaamaan koulun ehkäisevää hyvinvointityötä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (luonnos 30.11.2012) Laajoista terveystarkastuksista koottuja luokka- ja koulukohtaisia yhteenvetotietoja käytetään oppilashuoltosuunnitelmassa oppilashuollon kokonaistarpeen arvioinnin tukena.
  • 5. Kehittämistyön toimijat, tavoitteet ja toiminta Toimijat – Toimintoja kehitettiin ja pilotoitiin kymmenellä pilottikouluilla ja 15 viitosluokassa – Työskentelyssä oli mukana rehtoreita(10), luokanopettajia (15), kouluterveydenhoitajia (9), kuraattoreita (7), oppilaita (262), vanhempia (200) – Kehittämistyötä oli tukemassa yksi projektityöntekijä – Kumppanuus THL:n kanssa Tavoitteita – Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen ja vahvistaminen – Toimintamallin luominen luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamiseksi – Luokkakohtaisen yhteenvedon hyödyntäminen oppilashuollon työkaluna – Kodin ja koulun välisen kasvatuskumppanuuden vahvistaminen sekä toiminnallisten vanhempainiltojen kehittäminen Toiminta – Talvi ja Kevät 2012: Yhteiskehittelyn aikaa: työkalujen sekä yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja sopiminen – Lukuvuosi 2012-2013 oli käytännön pilotoinnin vaihetta pilottikouluilla. Keväällä 2013 arvioitiin ja tarkistettiin lomakkeita ja käytänteitä, järjestettiin perehdytystilaisuuksia sekä sovittiin kuntakohtaisesti toimintamallin käyttöönotosta. – Syksyllä 2013 malli käyttöön Etelä-Kymenlaakson viiden kunnan alueella.
  • 6. Luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen Terveydenhoitaja ja luokanopettaja keskustelevat opettajan näkemyksestä luokasta kokonaisuutena opettajan täyttämän yhteenvedon pohjalta. Lisäksi he voivat keskustella oppilaskohtaisesti oppilaiden selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa, mikäli vanhemmat ovat antaneet tähän luvan (kirjallinen lupa vanhemmilta). Esitietojen keräys Luokanopettaja täyttää luokkakohtaisen yhteenvedon opettajan näkemyksen luokasta. Oppilaat täyttävät esitietolomakkeen (THL) koulussa sovitulla oppitunnilla terveydenhoitajan ohjauksessa Vanhemmat täyttävät esitietolomakkeen ja tiedonsiirtolupalomakkeen ja toimittavat ne koululle ennen terveystarkastusta Tiedottaminen, kutsut ja materiaalin jako Lukuvuoden ensimmäisessä oppilashuoltoryhmässä terveydenhoitaja tiedottaa lukuvuoden aikana toteutettavista laajoista terveystarkastuksista, luokkakohtaisista yhteenvedoista sekä niiden aikatauluista. Luokanopettajaa tiedotetaan prosessista ja sovitaan oppitunti asian edelleen hoitamiseksi. Opettajalle toimitetaan lomake luokkakohtaisen yhteenvedon kokoamiseksi. Oppilaille ja vanhemmille toimitetaan kutsu laajaan terveystarkastukseen (sisältää lupalomakkeen tiedonsiirtoon) ja vanhemmille myös esitietolomake.
  • 7. Luokkakohtaisen yhteenvedon kokoaminen Luokkatasoisesta yhteenvedosta tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille sekä sen hyödyntäminen luokkakohtaisessa työssä ja opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisessa. Luokkatasoisen yhteenvedon käsittely oppilashuoltoryhmässä Luokkakohtaisen yhteenvedon koonti Jokaisen terveystarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja kokoaa koontilomakkeeseen luokkatasoiseen yhteenvetoon seurattavaksi sovittuja asioita. Laajojen terveystarkastusten toteutus Terveydenhoitaja tapaa lapsen ja suorittaa osan terveystarkastusta Terveydenhoitaja ja lääkäri tapaavat lapsen ja vanhemmat terveystarkastuksessa.
  • 8. Luokkakohtaisen yhteenvedon sisältö - seurattavaksi sovitut mittarit Terveydenhoitajan näkemys; tieto koottu oppilaan ja vanhempien terveystapaamisissa  Terveystottumukset: paino-pituussuhde, lepo, liikunta, ruutuaika, kouluruokailu  Vanhemmuus sekä kodin ja koulun välinen yhteistyö  Oppilaiden sosiaaliset suhteet: kaverit ja kiusaaminen  Oppilaiden mieliala kotona ja koulussa  Oppilaiden kokemus luokan työrauhasta ja ilmapiiristä Kuinka Etelä-Kymenlaakson pilottikoulujen 5-luokkalaiset voivat? Luokkayhteenveto on tilastollista ja kuvaavaa tietoa luokasta. Siihen ei sisälly henkilötietoja. Luokanopettajan näkemys:  Luokanrakenne  Sosiaaliset suhteet ja ryhmän toiminta  Työskentelyilmapiiri  Kiusaaminen  Osallisuus
  • 9. Jatkotyöskentelynä: luokkatyöskentely, luokka- ja vanhempainillat  Luokkatyöskentelyn tarkoituksena oli – kuulla ja keskustella oppilaiden kanssa luokkayhteenvedossa esille nousseista teemoista. – kuulla lasten mielipiteitä teemasta vanhemmuus, hyvä arki, kotityöt jne.  Oppilaiden työskentely sekä luokkayhteenvedosta esiin nousseet teemat olivat pohjana vanhempainillassa käydylle keskustelulle.  Vanhempainilloissa keskiössä oli vanhempien välinen keskustelu ja vertaistuki.  Luokkaillat olivat paikkoja vanhempien ja lasten väliselle yhteiselle keskustelulle. Valitse kortti, joka kuvaa millä mielellä olet koulussa.
  • 10. Vaihtoehtoja vanhempainiltoihin – OVT Omat lapset, Vertaistuki, Tavallinen arki Haaste: Miten osallistetaan vanhemmat yhteiseen keskusteluun? Mistä löydetään yhteisen keskustelun paikkoja? Omat lapset ja oma luokka Arjen kokemusten jakaminen Yhteiset arjen asiat, yhteinen pohdinta, vertaistuki Tarvitaan paikkoja ja luontevia tilanteita arjen ympäristöihin Omien lasten mielipiteet
  • 11. Lapsen ääni 2009-2013 Lisätietoja: Palvelupäällikkö Tiina Palviainen Etunimi.sukunimi@kotka.fi ”Vanhempien tehtävänä on tehdä parhaansa, jotta lapsella on hyvä olla kotona.” Lapsen ääni ei kuulu, jos aikuiset koko ajan Puhuu!