Toiminta-
kertomus
Koululiikuntaliitto

   2009
2




    Sisällysluettelo
    Puheenjohtaja                                                                    3.2 Opetta...
3




Puheenjohtaja:
Koululiikunnasta
terveellisen elämän perusta
Koululiikuntaliiton vuosi 2009 kului tuttuun tapaan opet...
4




    Toiminnanjohtaja:
    Työhyvinvointi kouluissa = arjen tekoja!
    Oletko koskaan tullut miettineeksi, miten työ...
5




Vuoden 2009                                                               rahoituksen haut. Kerhotoiminnan sisällöll...
6



dentaa resurssit (henkilö ja varat) oikein ja tarkoituksenmukaisesti,
keskittyä sellaiseen toimintaan, jolla on enite...
7




Oppilaiden valtakunnallinen harrastustoiminta lajeittain
                                                           ...
8



Vuoden 2009 lopussa uusia kerhoja oli n. 12 000. Kerhojen piirissä      2.1.2 Kerhomateriaalit
on 200 000 oppilasta e...
9



 Jani Kangasniemi, Mikko Reitti ja Terhi Sillanpää-Reitti              tuloksena oli yksittäistä kuntaa palveleva kou...
10



                              2.1.4 Power Mover
                              Tanssi- ja liikuntatoiminta Power Move...
11



gin Jäähallissa 27.5. Tapahtumassa esiintyivät mm. tanssikilpailun           Suunnistusliitto järjesti paikallisia r...
12



                                    2.2   Koululaisten kilpailutoiminta
                                    Oppilasl...
13



Oppilaiden valtakunnallinen kilpailutoiminta lajeittain
                                                            ...
14



2.3   Opettajien kunto- ja                                                 2.3.4 Sähköinen kuntokortti
             ...
15




Opettajien valtakunnallinen harrastustoiminta lajeittain
Laji                                      Tyttöjä /      P...
16



      Opettajien valtakunnallinen kilpailutoiminta lajeittain
                                                      ...
17



2.4   Opettajien kilpailutoiminta                                                      3   Koulutustoiminta
Opettaji...
18



Spin-koulutuksen tavoitteet                                                hallituksen kerhoseminaareissa. Kerhokoul...
19



Piireissä järjestetty koulutus koululaisille
Laji                                   Tyttöjä /    Poikia /   Yhteensä...
Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009
Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009
Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009
Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009
Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009
Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009
Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009
Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009
Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009

2,010 views

Published on

This is the Annual Report of Finnish School Sport Federation (Koululiikuntaliitto) from the year 2009.

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
2,010
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Koululiikuntaliiton toimintakertomus 2009

  1. 1. Toiminta- kertomus Koululiikuntaliitto 2009
  2. 2. 2 Sisällysluettelo Puheenjohtaja 3.2 Opettajakoulutus 18 Koululiikunnasta terveellisen elämän perusta 3 3.2.1 Liikuntakerhokoulutus 18 Toiminnanjohtaja: Työhyvinvointi kouluissa = arjen tekoja! 4 3.2.2 Koulutusyhteistyö 18 Vuoden 2009 toiminnan painopistealueet 5 3.2.3 Piirien koulutustoiminta 18 1. Liikettä koululaisille ja opettajille 5 4. Järjestötoiminta 19 2. Harrasteliikunta ja kilpailutoiminta 6 4.1 Viestintä 19 2.1 Koululaisten harrasteliikunta 6 4.1.1 Sisäinen viestintä 19 2.1.1 Liikuntakerhotoiminta 6 4.1.2 Ulkoinen viestintä 19 2.1.2 Kerhomateriaalit 8 4.1.3 Koululiikuntaliiton Internet-sivujen tilastot 20 2.1.3 KoululiikkuuSuomi -portaalihanke 9 4.1.4 Koululiikunta-lehti 21 2.1.4 Power Mover 10 4.1.5 Tapahtumaviestintä 21 2.1.5 Yhteistyökampanjat 11 4.2 Kansainvälinen toiminta 21 2.1.6 Muu koululaisten harrasteliikunta 11 4.2.1 International School Sport Federation 21 2.2 Koululaisten kilpailutoiminta 12 4.2.2 Pohjoismainen yhteistyö 21 2.3 Opettajien kunto- ja virkistysliikunta 14 4.3 Talous 21 2.3.1 Talvipäivät 14 4.4 Henkilökunta ja luottamusorganisaatio 22 2.3.2 Sopulivaellus 14 4.5 Muu yhteistyötoiminta 22 2.3.3 Kesäpäivät 14 5 Yhteenveto 22 2.3.4 Sähköinen kuntokortti 14 Koululiikuntaliiton hopeinen ansiomerkki 22 2.4 Opettajien kilpailutoiminta 17 Koululiikuntaliiton toimijat 24 3. Koulutustoiminta 17 Työryhmät 24 3.1 Koululaiskoulutus 17 Liikuntavastaavat 2009 25 3.1.2 SPIN-liikuntavastaavat 17 Tuloslaskelma 26 Tase 27 MISSIOKoululiikuntaliitto toimii ja viestii liikkumisen ilon ja valinnan vapauden sekä liikunnan monipuolisuuden puolesta. Se kannustaa koko kouluyhteisöä aktiiviseen toimintaan. Koululiikuntaliitto tarjoaa yhtenäistä toimintaa alueittain ja valtakunnallisesti. ARVOMME Vapaus valita, ilo, kannustavuus, haasteellisuus ja aktiivisuus. Kannen kuva: Terhi Sillanpää-Reitti, henkilökuvat: Mikko Käkelä
  3. 3. 3 Puheenjohtaja: Koululiikunnasta terveellisen elämän perusta Koululiikuntaliiton vuosi 2009 kului tuttuun tapaan opettajien ja koululaisten liikunnan edistämisen parissa. KLL on aktiivisesti panostanut koulujen kerhotoiminnan lisäämiseen tuottamalla ja jakamalla kerhotoimintaa koskevaa tie- toa sekä kerhotyötä tukevia materiaaleja. Kotisivuiltamme ovat saatavilla mm. luonto- ja elämysliikuntaa, liikunnal- lisia perustaitoja sekä pallopelien järjestämistä helpottavia liikuntakerhomateriaaleja, jotka tukevat kerhonohjaajan suunnittelutyötä. Uusien koulukerhojen määrä nousi viime vuonna jo huimaan 12 000:een. Suurin osa kerhoista tarjoaa liikunta- ja urheiluharrastuksia niiden toimintaan osallistuville yli 200 000 lapselle. Koululaisten liikuttaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan! Liikuntaharrastukset keskittyvät yhä pienemmälle ak- tiiviliikkujien joukolle, ja samalla koko päivän liikkumatta viettävien lasten ja nuorten määrä kasvaa. Jopa tieto- ja viestintätekniikan osaajat ovat huolissaan lastemme huonosta fyysisestä kunnosta. Koululiikunnalla on mahdolli- suus parantaa tilannetta, sillä koulussa tavoitetaan kerralla koko ikä- luokka. Parhaillaan työtä tekee myös peruskoulun tuntijakoa uudistava työryh- mä, jossa olen jäsenenä. KLL on muistuttanut koululiikunnan merki- tyksestä paitsi fyysisen myös psyykkisen terveyden edistäjänä, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia koko kansantaloudellemme. Tuntijakoa uudistavassa työryhmässä kaavaillaankin nyt taito- ja taideaineiden, kuten liikunnan lisäämistä. Vuonna 2010 Koululiikuntaliiton tulee pohtia erityisesti paikallisen ja alueellisen toiminnan tasapainoa. Erilaisten kilpailujen ja tapahtumi- en osalta päällekkäisyyksiä tulee välttää, mutta samalla toimintaa on järjestettävä kattavasti ympäri Suomea. Kilpailuun osallistuvien on hyvä päästä tutustumaan uusiin paikkakuntiin, mutta pitkät kilpailumatkat eivät saa muodostua esteeksi nuorille osallistujille. KLL on dynaaminen ja vahva toimija, joka etsii jatkuvasti uusia vaikuttamisen keinoja. Panostamme viestintään eri- tyisesti sähköisen viestinnän avulla, jaamme tietoa ja materiaaleja esimerkiksi Internet-sivuillamme. Pyrimme ke- hittämään kilpailujamme, tuotteitamme sekä tukimateriaalejamme yhä paremmiksi, ja otamme ilolla vastaan niitä koskevaa palautetta. Kiitän lämpimästi kaikkia Koululiikuntaliiton toimintaan osallistuneita! Opettajien, lasten ja nuorten liikuttaminen ovat agendallamme ykkösinä myös kuluvana vuonna. Raija Vahasalo Koululiikuntaliiton puheenjohtaja Kansanedustaja Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
  4. 4. 4 Toiminnanjohtaja: Työhyvinvointi kouluissa = arjen tekoja! Oletko koskaan tullut miettineeksi, miten työhyvinvointia edistetään kouluyhteisöissä? Suomessa on panostettu valtakunnallisiin hankkeisiin, jotka kaikki tähtäävät kouluviihtyvyyden ja koulujen yhteisöllisyyden parantamisiin (KiVa, kerhotoiminta), ja useat yhä suoremmin koulupäivän liikunnallistamiseen (liikuntakerhot, Liikkuva koulu). Koululiikunta tai kouluaikainen liikkuminen ovat nousseet keskustelun keskiöön kansantaloudellisista ja henkilöön itseensä kohdistuvista syistä. Loppujen lopuksi Oy Suomi Ab:n rattaita pyörittävät tavalliset suomalaiset. Oy Suomi Ab:llä ei ole varaa tehdä huonoa henkilöstöpolitiikkaa heikkenevän huoltosuhteen ollessa vääjäämättä tosiasia tu- levaisuudessa. Kouluissa käy suuria ja pieniä ihmisiä töissä. Moni koulu on työyhteisönä suuren yrityksen kokoinen, jollaiseksi luetaan yli 250 ihmisen organisaatio. Karkea keskiarvo, perustuen Opetushallituksen vuonna 2008 keräämiin pe- ruskoululaisten ja koulujen tilastotietoihin, antaa tulokseksi 171 oppilasta per koulu, joka tietenkään ei keskiarvona toteudu. On katoamassa olevia alle 50 oppilaan kyläkouluja ja toisaalta yli 700 oppilaan yhtenäiskouluja. Ei siis ole aivan samantekevää, voidaanko tällaisissa työyhteisöissä hyvin vai huonosti. Koululiikuntaliitto on 63 vuoden ajan ollut toiminnan puolestapuhuja. Koulu- liikunta on parhaimmillaan punaisia poskia, hengästyneitä lapsia ja aikuisia. Se on monipuolista ja moniarvoista liikuntaa. Koululiikuntaliitolle monipuo- lisuus ei tarkoita vain monilajisuutta, vaan erilaisten ja eritasoisten taitojen omaksumista koulupäivän aikana (oppitunnit, välitunnit, kerhot), sekä aktiviteetteja, jotka rakentavat yhteisöllisyyt- tä ja positiivista, vahvaa itsetuntoa kouluajan ja koulurakennuksen ulkopuolella. Työhyvinvointi on yhteiskunnallisessa keskustelussa kuuma peruna, jota eri tahot sörkkivät lautasella edestakaisin. Työhyvinvointi maksaa, ja olisi kätevää, jos ”joku muu” maksaisi viulut. Toisaalta pahoinvointi maksaa vielä enem- män – ei ehkä tänään, mutta jo parin vuoden kuluttua. Sen näkyy yhteiskunnallisten tukimuotojen kysynnän hallit- semattomana kasvuna; elämästä syrjäytymisenä. Pääsiäisen tunnelmissa, voisin lopuksi virpoa hyvinvointia sinullekin täksi ja tulevaksi vuodeksi! Uskon enemmän käytännön tekemiseen. Toivottavasti ensi vuonna tältä palstalta luet Koululiikuntaliiton yhteistyöryhmän panostuk- sesta opettajien työhyvinvointiin – vapaaehtoisesti! Kiitokset kaikille Koululiikuntaliiton sinnikkäille vapaaehtoistoimijoille pyyteettömästä työstä, ja kiitos yhteistyö- kumppaneille, jotka mahdollistavat työmme pienten ja suurten ihmisten arjessa. Kristiina Jakobsson toiminnanjohtaja P.S. Omia asenteita ja mukavuusaluetta on hyvä joskus tarkastella – usean oppiaineen opetusta voi jo nyt toteuttaa liikuntaa hyödyntämällä. Jos et usko, käy katsomassa www. djeeo.com.
  5. 5. 5 Vuoden 2009 rahoituksen haut. Kerhotoiminnan sisällöllisestä kehittämisestä vuonna 2008–2009 vastasivat Kerhokeskus – koulutyön tuki ry, toiminnan painopistealueet: Koululiikuntaliitto, Suomen Vanhempainliitto sekä Förbundet Hem och Skola i Finland. Liikuntakerhokoulutus nousi vuoden aikana Harrastus- ja arkiliikunnan lisääminen. omaksi tärkeäksi kokonaisuudekseen. Strategian suuntaviivojen Koulujen kerhotoiminnan suositusten laatiminen ja liikuntakerho- mukaisesti aloitettiin liikuntaa ja hyvinvointia edistävän opetuksen jen sisällön luominen. tukimateriaalin tuottaminen liikuntakerhotoimintaan. Paikallisen toiminnan lisääminen. Liikkuva ja iloinen kerholainen Kilpailutoiminnan painopisteytyksen vieminen käytäntöön. Markkinointiviestinnän perustyön jatkaminen (sähköinen- ja print- Koululiikuntaliiton tavoitteena on olla aktiivinen koulujen liikun- timedia). takerhojen toiminnan kehittäjä ja tuottaa käytännön työkaluja Materiaalipankin luominen ja työkalujen toteuttaminen. liikuntakerhojen vetäjille. Kerhotoiminnan kautta luodaan mm. Yhteistyön jatkaminen opettajaliittojen kanssa. tasa-arvoisia ja kohtuullisia harrastamisen mahdollisuuksia kaikille Yhteistyön syventäminen ydintoimintoja tukevien lajiliittojen lapsille ja nuorille. Kannustamalla kouluja kerhotoiminnan järjes- kanssa. tämiseen, haluamme tukea koulujen oman toimintakulttuurin ja aktiivisuuden kehittämistä. Liikettä koululaisille ja Uskomme, että monipuolisen kerhotoiminnan avulla saadaan 1 mukaan myös ne lapset, jotka eivät koe urheiluseuratoimintaa opettajille omakseen tai heillä ei ole mahdollisuutta siihen osallistua. Mo- nipuolinen liikuntakerhotoiminta kannustaa erilaisten taitojen ja Toimintavuonna jatkettiin Koululiikuntaliiton strategian 2008–2012 tietojen oppimiseen. Kannustava ja motivoiva kerhokulttuuri hou- toteuttamista. Pääpaino oli oppilas- ja opettajaliikunnan prosessien kuttelee lapset tulemaan kerhoon uudestaan. Kerhossa opitaan ja paikallisen toiminnan kehittämisessä. Järjestöyhteistyö, yhdessä toimimaan yhdessä ja hyväksymään erilaisia ja eri taitoja osaavia tekeminen ja vaikuttaminen nousivat tärkeiksi teemoiksi vuoden kavereita. Liikuntakerhotoiminta edesauttaa myös eri kulttuuritaus- aikana. Tästä esimerkkinä oli mm. yhteinen verkostoitumispäivä taisten lasten yhteistoiminnallisuutta. Kerhokeskus – koulutyön tuki ry:n ja Terveys ry:n kanssa, sekä muu Liikunta on kansalaistaito ja oikeus tiedottamiseen keskittyvä yhteistyöavaus eri järjestöjen kanssa. Strategian periaatteet: laadun nostaminen, suunnitelmallisuuden Koululiikuntaliiton liikunta- ja hyvinvointikasvatukselliset toimen- lisääminen ja markkinointiviestinnän kehittäminen olivat keskeisiä piteet tavoittavat myös vähän liikkuvat. Haluamme tarjota positii- tavoitteita. Tärkeintä oli tehdä oikeita asioita oikeille kohderyhmille visia liikunnallisia elämyksiä ja rakennusaineita hyvään elämään oikea-aikaisesti. niin koululaisille kuin opettajille. Tasa-arvo ja sen toteutuminen on Koululiikuntaliitto seurasi tarkasti Opetusalan Ammattijärjestö ollut yksi keskeinen toiminta-ajatuksemme kautta vuosien, mutta OAJ:n järjestörakenteen muutosta ja sen vaikutusta liiton toiminta- erityisesti sen arvoa halutaan painottaa seuraavina toimintavuo- alueisiin. Vuoden 2009 aikana OAJ:n ensimmäiset alueet haki- sina paikallisella tasolla, ja käsittää sana tasa-arvo laajemmassa vat Koululiikuntaliiton jäsenyyttä, joka niille hallituksen toimesta merkityksessä kuin sukupuolijakaumana. myönnettiin. Haasteita jatkossa tuovat mm. suuret alueet ja toi- Toimintaympäristönä koulut ovat oikea paikka liikunnallisel- mintaperiaatteet oppilas- ja opettajaliikunnassa sekä paikallisten le ja tasa-arvoiselle toiminnalle. Oppimisympäristönä koulujen on vapaaehtoisten toimijoiden löytäminen. kannustettava ja tuettava terveellisten elämäntapojen ja liikunta- Strategian toiminta-ajatus on lisätä asiantuntijuutta ja tuottaa tottumusten omaksumiseen. Koulut tavoittavat kaikki ikäluokat, ja monipuolisia virikkeitä ja työkaluja sekä kouluaikana että aamu- ja sen takia toiminnan on oltava avointa niin aktiivisesti liikkuville, iltapäivisin järjestettävään koulujen liikunta- ja kerhotoimintaan. vähän liikkuville, kuin terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Toiminnan on oltava paikallisesti matalakynnyksistä ja kannus- Liikunnan monimuotoisuus ja valinnanvapaus ovat arvoja, joiden tavaa sekä iloa lapselle ja nuorelle tuottavaa. Merkittävin kehitys on toteuduttava koululiikunnassa. oikeaan suuntaan oli Opetushallituksen kerhotoiminnan kehittä- Kilpailu-, harrastus-, ja järjestötoiminnan on oltava laadukasta, misohjelman perustaminen vuonna 2008 ja sen työn jatkaminen ja näiden on tuettava koulujen arkea, yhteisöllisyyttä ja kerhotoi- vuoden 2009 aikana. Koulun kerhotoimintaa on kehitetty aktiivi- mintaa. Koululiikuntaliiton paikallisen ja valtakunnallisen toimin- sesti vuodesta 2008 lähtien osana Perusopetus paremmaksi (POP) nan on tuettava toisiaan. Paikalliseen liikuntaan halutaan panostaa -ohjelmaa. Vuonna 2008 koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen jatkossa enemmän. Uusia rahoituskanavia tarvitaan ydintoiminnan suunnattiin valtion erityisavustusta 5,7 miljoonaa euroa ja vuonna kustannusten kattamiseksi. Tavoitteena on löytää pitkäaikaisia, 2009 noin 7 miljoonaa euroa. Opetushallitus järjesti kehittämis- arvomme jakavia yhteistyökumppaneita. Liäksi tavoitteena on koh-
  6. 6. 6 dentaa resurssit (henkilö ja varat) oikein ja tarkoituksenmukaisesti, keskittyä sellaiseen toimintaan, jolla on eniten vaikuttavuutta, sekä 2 Harrasteliikunta ja ylläpitää toimintaa, jolle on kysyntää ja tarvetta. Koululiikuntaliitto haluaa toimia aktiivisena yhteiskuntavaikuttajana. kilpailutoiminta Toiminnalle valitaan vuosittain painopistealueita. Yleisen toi- Koululiikuntaliitto tarjoaa positiivisia liikunnallisia elämyksiä kou- minnan kehittämisen kannalta merkittäviä kokonaisuuksia ovat lulaisille ja opettajille. Liitto noudattaa harraste- ja kilpailutoimin- olleet Kerhotoiminnan kehittäminen sekä Koululiikkuu.fi/suomi nassaan Suomen liikunnan ja urheilun, SLU Reilu peli – Suomalai- -portaalihankkeen käynnistäminen. Tämän lisäksi Koululiikunta- sen liikunnan ja urheilun eettisiä periaatteita. Koululaistapahtumat liitto aktiivisesti jatkaa yhteiskuntavaikuttamista ja osallistumista ovat lähtökohtaisesti päihteettömiä. Kannustamme niin koululaisia eri yhteistyöryhmiin. Järjestötoimintaan kuuluu myös toiminnasta kuin opettajia liikkumaan vähintään tunnin koulupäivän aika- viestiminen. Paras vaikuttavuus saadaan valikoiduilla toimenpiteil- na. Koululiikuntaliiton toiminnassa oli aktiivisesti mukana vuon- lä, joihin kuuluvat mm. messutoiminta, liittoyhteistyö ja eri kehittä- na 2009 piirien toimittamien tietojen mukaan 34 liikuntavastaa- misryhmissä toimiminen sekä vaikuttaminen. vaa, 532 kunnan koululiikuntayhdyshenkilöä ja yhdysoppilaita 215. Vuosi 2009 oli rahoitukseltaan haasteellinen. Talousarviosta Nämä henkilöt vapaaehtoisesti tekevät koululiikunnasta paikalli- 2009 karsittiin ydintoimintaa tukemattomat kustannukset. Maail- sesti näkyvää yhdessä lukuisten seuratoimijoiden ja vanhempien manlaajuinen talouskriisi koetteli myös kuntia, mutta suurimmat kanssa. vaikutukset Koululiikuntaliiton toimintaan syntynevät viiveellä vuoden 2010–2011 aikana. Kustannustaso nousee vuosittain, mikä vaikeuttaa kuntien osallistumista Koululiikuntaliiton toimintaan. 2.1 Koululaisten harrasteliikunta Koululiikuntaliitto on ollut käytännön liikuntakulttuurin edistäjä Liikuntatuntien ulkopuolisessa liikunnassa kokeillaan, nautitaan ja ja toteuttaja perustamisestaan lähtien. Toiminnan ja kustannus- tehdään itse oppitunteja joustavammin. Kerhotoiminnan tavoitteis- ten määrään nähden Koululiikuntaliitto on ollut tehokas liikuttaja. ta liikunnan kannalta tärkeimpiä ovat lasten ja nuorten osallisuu- Olennaisesti tapahtumiin osallistumiseen vaikuttavat toissijaiset den lisääminen, kuten vertaisryhmä- ja oppilaskuntatoiminta, sekä kulut, kuten matkustus- ja majoituskulut. sosiaalisten taitojen kehittäminen ja yhteisöllisyyteen kasvaminen, onnistumisen ja osaamisen kokemusten antaminen, harrastunei- suuden tukeminen ja liikuntaharrastusten edistäminen. Koulu- liikuntaliiton yleisenä tavoitteena on kannustaa lapsia ja heidän parissaan toimivia aikuisia terveellisten ja päihteettömien elämän- tapojen löytämiseen. Koululiikuntaliitto innosti koululaisia liikunnan pariin järjestä- mällä mestaruuskilpailuja, harrasteliikuntatapahtumia ja kampan- joita eri vuodenaikoina. Opetusministeriön rahoittama portaalihan- ke koululiikkuu.fi/suomi on laajamittainen yhteistyöhanke, jossa ovat mukana Turun, Kuopion ja Oulun kaupungit, Svenska Finlands Skolidrottsförbund, SFSI sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Projektia koordinoi Koululiikuntaliitto. Koululiikuntaliitto oli muka- na myös suositussa Miljoona koppia- ja Suomen Suunnistusliiton Olé kartalla! -tapahtumassa. Lisäksi tuimme Nuorten Akatemian Anna mulle aikaa -kampanjaa. 2.1.1 Liikuntakerhotoiminta Koulun kerhotoiminta perustuu perusopetuslakiin § 47, ja on kou- lun vuosisuunnitelmaan kirjattavaa toimintaa. Koulun oma kerho- toiminta on vapaaehtoista, ilmaista, säännöllistä, tavoitteellista, turvallista ja monipuolista koulun tavoitteita tukevaa toimintaa, jossa kasvatuksellista näkökulmaa painotetaan. Tavoitteet ovat hen- kilökohtaisia ja yhteisöllisiä. Toiminta on onnistumisen kokemuk- siin, ei arvosteluun tähtäävää. Opetusministeriö ja Opetushallitus jakoivat kunnille ja kouluille vuoden 2009 aikana 7 milj. euroa kerhotoiminnan kehittämiseen.
  7. 7. 7 Oppilaiden valtakunnallinen harrastustoiminta lajeittain Kilpailuja / Kilpailusuori- Laji Tyttöjä / naisia Poikia / miehiä Yhteensä turnauksia: lkm tuksia: kpl Miljoona koppia -koulutoiminta 10 alueella 22600 22600 45200 2655 68013000 Power Mover -tapahtuma, Helsinki 27.5.09 3089 478 3567 1 8918 Yhteensä 25689 23078 48767 2656 68021918 Tänä vuonna Koululiikuntaliiton tukema Suomen Pesäpalloliiton Miljoona Koppia -kampanja sai koululaiset kopittelemaan ja liikkumaan. Myös Power Mover tanssi- ja liikuntahanke tanssitti koululaisia eri puolella Suomea. Oppilaiden piireissä tapahtuva harrastustoiminta lajeittain Tyttöjä / Kilpailuja / Kilpailusuori- Laji Poikia / miehiä Yhteensä naisia turnauksia: lkm tuksia: kpl Jalkapallo 100 200 300 2 600 Koripallo 50 50 100 1 300 Kr. room. Paini 0 32 32 1 32 Lentopallo 50 50 100 2 300 Maastohiihto 139 246 385 4 385 Pesäpallo 2083 1869 3952 5 4222 Power Mover piirin oma tapahtuma 300 50 350 1 350 Salibandy 150 350 500 4 606 Suunnistus 100 100 200 1 1000 Uinti 224 236 460 3 360 Voimistelu 92 73 165 1 165 Yleisurheilu 100 120 220 3 500 Erityiskoulujen ihmemaapäivä 107 157 264 1 264 FastScoop viikot yläkouluille 655 290 945 5 945 Judo 1 23 24 1 24 Kehitysvammaisten boccia turnaus 24 30 54 1 810 Kehitysvammaisten sähly turnaus 15 65 80 1 960 Luistelutapahtumat 655 655 1310 4 1310 Näkövammaisten opp. erilainen koulupäivä 4 11 15 1 90 Piirin tapahtumat 50 50 100 3 100 SPINien järjesttämät 9.lk liikuntapäivät 395 321 716 3 716 Vaikeavammaisten metsäretkipäivä 4 8 12 1 12 Yhteensä 5298 4986 10284 49 14051 Oppilaat liikkuvat piireissä: Suosituimpia lajeja olivat mm. pesäpallo, luistelu, FastScoop ja salibandy. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Turku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.
  8. 8. 8 Vuoden 2009 lopussa uusia kerhoja oli n. 12 000. Kerhojen piirissä 2.1.2 Kerhomateriaalit on 200 000 oppilasta eli 41,7 % perusopetusikäisistä, joita Suomes- Liikuntamateriaalin kehittämishankkeen tueksi perustettiin vuo- sa on yhteensä n. 500 000. Kerhonohjaajista opettajia oli 74 %:a. den 2008 syksyllä ohjausryhmä, joka osallistui aktiivisesti liikun- Suurin osa perustetuista kerhoista oli liikuntakerhoja. Liikunta oli tasisältöjen ja näkökulmien suunnitteluun. Näkökulmissa otettiin koulujen kerhotoiminnan kehittämisen erityispainotus. Liikunta- ja erityisesti huomioon hankkeen ja liikuntakerhojen tavoitteet, joissa urheilukerhoja tarjosivat kerhotarjottimillaan 85 % kunnista, ja korostuivat monipuolisuus, opetussuunnitelman kokonaisuudet lii- tämän lisäksi erikseen kuntien kerhotarjottimella mainittiin mm. kunnan osalta, sekä mahdollisuus huomioida heterogeeninen koh- luonto- ja retkeilykerhot 21 % sekä tanssikerhot 16 %. Keskimää- deryhmä tehtäviä helpottamalla tai vaikeuttamalla. Ohjausryhmää räinen uusien kerhojen kustannus lukuvuonna 2009–2010 oli 1 konsultoi Matti Pietilä Opetushallituksesta. Ohjausryhmä kokoontui 007 e/kerho ja 63 e/osallistuja. Suomen kunnista osallistui 85 %:a vuoden 2008–2009 aikana kuusi kertaa. kerhotoiminnan kehittämiseen ja kolme neljästä mukana olevien Kristiina Jakobsson, Koululiikuntaliitto, toiminnanjohtaja, ohjausryhmän pj perusopetuksen järjestäjien kouluista. (Lähde: Opetushallitus: Kou- Sami Kalaja, Kilpisen koulu, rehtori lun kerhotoiminnan kehittäminen /Syksy 2009 faktajulkaisu). Jani Kangasniemi, Koululiikuntaliitto, liikuntakoordinaattori Syksyllä 2009 toteutettiin Opetushallituksen, järjestöjen ja Ope- Tobias Karlsson, Finlands Svenska Idrott, yksikköpäällikkö tusalan koulutuskeskus Opekon yhteistyönä neljä kerhonohjaajille Terhi Käkelä, Koululiikuntaliitto, tiedottaja suunnattua alueellista Virtaa ja virikkeitä kerhotoimintaan -kou- Veli-Matti Seppälä, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry lutustilaisuutta. Koulutustilaisuudet olivat sisältökoulutuksia eri Matti Sippola, Luokanopettaja liitto, puheenjohtaja Terho Tomperi, Koululiikuntaliitto, kehittämispäällikkö teemojen ympäriltä. Opeko vastasi koulutusten käytännön organi- soinnista sekä tiedotuksesta ja markkinoinnista. Koulutussisällöis- tä vastasivat Kerhokeskus – koulutyön tuki ry, Koululiikuntaliitto Koululiikuntaliitto tiedotti ja markkinoi kerhotoiminnan kehit- ja Suomen Vanhempainliitto. Lisäksi järjestettiin uusille koulujen tämisasioita Koululiikuntaliiton liikuntavastaaville (34), ja heidän ja kuntien kerhojärjestäjille kerhotoiminnan perusteita läpikäyvä kauttaan kouluille ja sivistystoimille. Pääsääntöiset tiedotuskanavat koulutus Helsingin Messukeskuksessa 4.9. Koulutukseen osallistui olivat: Koululiikunta-lehti, Liikkuva koulu voi hyvin -esite, erilaiset 50 henkilöä. Viime vuoden koulutukset olivat jatkoa Laadukasta koulupostitukset, www.kll.fi-sivusto, KLL-päivät ja eri Koululiikun- koulun kerhotoimintaa -koulutuksille vuodelta 2008, joita Opetus- taliiton omat liikunnalliset tapahtumat ja sähköpostimarkkinointi. hallitus ja yhteistyöjärjestöt järjestivät 9 eri puolella maata. Näi- Lisäksi materiaalia ja tietoa jaettiin Educa-messuilla, Helsingissä hin koulutuksiin osallistui yhteensä 610 opetusalan, järjestön tai ja Opit-päivillä Oulussa, sekä eri tahojen, kuten mm. Etelä-Suomen muuten kerhotoiminnan ympärillä töitä tekevää henkilöä. Koulut- lääninhallituksen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa mm. toimin- tajat Koululiikuntaliiton puolesta olivat Kristiina Jakobsson ja Jani nanjohtaja oli puhujana. Koululiikuntaliitto seurasi mediaosumia, Kangasniemi. ja oli mukana mm. Kerhokeskuksen ja Opetushallituksen yhteisissä Koululiikuntaliitto on vuosien 2008–2009 aikana vienyt koulun koulutusmainoksissa Opettaja-lehdessä. kerhotoiminnan viestejä eteenpäin niin kentälle kuin eri sidosryh- Vuosien 2008–2009 aikana julkaistiin kolme vihkoa suomen ja mille. Viestinnässä hyödynnettiin Opetushallituksen, Koululiikunta- ruotsin kielellä. Lisäksi toteutettiin tanssi- ja rytmiikka-aiheinen liiton ja muiden järjestötoimijoiden tuottamaa materiaalia. Vuonna Tanssiva kerholainen -dvd lisärahoituksen turvin, tekstitettynä 2009 järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa tietoa kerhotoi- ruotsin kielellä. Kerhovihkojen tuottamista koordinoi Koululiikunta- minnan kehittämisestä jaettiin Koululiikuntaliiton liikuntavastaavil- liiton tiedottaja Terhi Käkelä, kuvapiirrokset piirsi graafikko Anniina le ja kaikkien mukana olleiden järjestöjen yhteistyötahoille. Tämä Mikama ja taitosta vastasi M.E.N Oy /Eero Nurmikko, ruotsin kielen oli jatkoa vuonna 2008 järjestetyille kolmelle koulutukselle. käännökset teki Yvonne Grönlund. Opetushallituksen ja järjestöjen yhteisiin kokouksiin osallistui toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson sekä Terho Tomperi, joka myös koordinoi dvd-hankkeen tuotan- toyhtiö Decomedia Oy:n kanssa. Koululiikuntaliiton koulutuksista vastasivat toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson ja liikuntakoordi- naattori Jani Kangasniemi. Kuluraportoinnin hoiti taloudenhoitaja Kaarina Matikainen. Vihkoyhteistyössä oli myös IF-vakuutusyhtiö. Vihkoja postitettiin peruskouluille mallikappale, lisätilauksia pos- titettiin kysynnän mukaan. Dvd:tä postitettiin peruskouluille vain yksi kappale.
  9. 9. 9 Jani Kangasniemi, Mikko Reitti ja Terhi Sillanpää-Reitti tuloksena oli yksittäistä kuntaa palveleva koululiikuntatapahtumien Elämys- ja luontoliikunta / Natur- och upplevelsemotion ilmoittautumisjärjestelmä www.koululiikkuu.fi. Järjestelmää tes- Sisältö: tattiin menestyksellä Oulun kaupungin peruskoulujen ja lukioiden n Elämys- ja luontoliikunta -kasvatus liikuntatapahtumissa lukuvuoden 2008–2009 aikana n. kymmenes- n Elämys- ja luontoliikunta-aktiviteettejä sä eri lajin kilpailutapahtumassa ja Koululiikuntaliiton Oulun piirin yleisurheilukilpailussa. Käyttäjien kokemukset ja suhtautuminen n Luontoliikunta ovat olleet myönteisiä hengessä: ”Vanhaan toimintatapaan paluuta n Suunnistustaidot ei enää ole olemassa.”. n Ryhmädynamiikka Vuoden 2009 aikana portaaliohjausryhmä kokoontui kaksi ker- n Elämyksellisyys taa ja hanketyöryhmä viisi kertaa, lisäksi järjestettiin puhelinkoko- n Luonto lähelle – luonnossa liikkumisen uksia. Kaupunkiedustajien työryhmä kokoontui Oulussa joulukuus- taidot ja säännöt sa. Työryhmän toimesta laadittiin vaatimusmäärittely ja testattiin yksi oppilastapahtuma. Ilmoittautumisjärjestelmää testattiin Sami Kalaja ja Arja Sääkslahti syksyllä 2009 järjestetyissä oppilaiden vapaapainikilpailuissa. Ko- Liikunnalliset perustaidot / Grundmotionsfärdigheter keilusta saatiin hankkeeseen kehitysideoita, vaikka se ei käyttäjien Sisältö: kannalta toteutunut suunnitelman mukaisesti. Varsinainen toteu- n Tasapainotaidot tus- ja käyttöönottotyö on suunniteltu vuosille 2010–2011. n Liikkumistaidot Yhdessä työstetty kehitysidea sovelluksesta valtakunnallisten liikuntatapahtumien ja -kilpailujen kehittämiseen ja läpivientiin n Käsittelytaidot esiteltiin opetusministeriössä syksyllä 2008. Hankeideaan yhtyivät myös Finlands Svenska Skolidrottsförbund r.f. sekä Turun ja Kuopi- on kaupunkien koululiikuntavastaavat. Asiantuntijaorganisaatioksi portaaliohjausryhmään kutsuttiin Virpiniemen liikuntaopisto. Jatko- Terhi Huovinen, Virpi Remahl ja Sari Turunen anomus kolmivuotiselle hankkeelle jätettiin marraskuussa. Pallopelejä ja pelisovelluksia / Bollspel och Hankkeen ohjausryhmä piti aloituskokouksen 22.4.2009 Koulu- spelanpassningar liikuntaliiton tiloissa AKAVA-talossa Pasilassa. Ohjausryhmään kut- Sisältö: suttiin seuraavat henkilöt: n Pallopelejä kaikille Kristiina Jakobsson Koululiikuntaliitto KLL ry. (puheenjohtaja, kokoonkutsuja) n Palloilun perustaitojen kehittäminen Antti Haapalahti Oulun seudun ammattikorkeakoulu Seppo Kangas Virpiniemen urheiluopisto n Tarkkuuspelejä Päivi Karppinen Oulun kaupunki n Maalipelejä Mika Penttilä Oulun kaupunki n Muita pelejä Hannu Tolonen Opetusministeriö (poissa) Timo Lankinen Opetushallitus (sijaisena Matti Pietilä) Christel Lundström Svenska Finlands Skolidrottsförbund (SFSI) Pikita Lempiäinen-Koponen Turun kaupunki Harri Turunen Kuopion kaupunki (poissa) Minni Arposuo ja Jari Karttunen Outi Salo Helsingin kaupunki (poissa) Tanssiva kerholainen / Den dansande eleven Jani Kangasniemi Koululiikuntaliitto KLL ry Sisältö: Terho Tomperi Koululiikuntaliitto KLL ry n Mallit ja kokonaisuudet tanssikerhojen Terhi Käkelä Koululiikuntaliitto KLL ry koordinoimiseen n Yksittäisiä ja yhdistettäviä harjoitteita tytöille Hanketyöryhmä koostui toimijoista keskeisissä osapuolissa eli ja pojille Koululiikuntaliitossa ja OAMK:ssa. Siihen kuuluivat seuraavat hen- n Koordinaation kehittämisharjoituksia kilöt: Antti Haapalahti projektipäällikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Eero Nousiainen lehtori, Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2.1.3 KoululiikkuuSuomi -portaalihanke Jani Kangasniemi liikuntakoordinaattori, Koululiikuntaliitto Terho Tomperi kehittämispäällikkö, Koululiikuntaliitto Koululiikuntaliitto ry, Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK) ja Juhana Oukka opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun kaupunki aloittivat valtakunnallisen ilmoittautumisjärjestel- Juha Hulkkonen opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu män suunnittelun kesällä 2008 tavoitteenaan kehittää koululiikun- Päivi Karppinen liikuntasihteeri Oulun kaupungista ja taa tukeva ja edistävä Internet-sovellus. Idean taustalla oli OAMK:n Seppo Kangas rehtori Virpiniemen liikuntaopistosta. LIVE-hankkeessa (TEKESin rahoittama) tehty kehitystyö, jonka
  10. 10. 10 2.1.4 Power Mover Tanssi- ja liikuntatoiminta Power Mover liikuttaa ja tanssittaa vuo- sittain yli 80 000 lasta ja nuorta opettajineen. Vuonna 1996 alka- nut voimaliike on liikuttanut yhteensä reilusti yli miljoonaa lasta ja nuorta. Tanssi- ja liikuntatapahtuma koostuu kolmesta osasta: yhteistanssit sisältävästä tanssi-dvd:stä, oman tanssin kisasta ja päätapahtumasta. Power Mover liikuttaa tyttöjä ja poikia sekä oppi- laita ja opettajia. Vuonna 2008 uudistettu Power Moverin ilme nä- kyi mm. tanssi-dvd:ssä, julisteessa, käsiohjelmassa, Suosikki-lehden Kuva: Terhi Käkelä ilmoituksissa ja Internet-sivulla. Power Mover -nimellä järjestettiin kesän 2009 aikana kolmas tanssileiri, nyt ensimmäisen kerran Pajulahden urheiluopistolla Nastolassa. Leirille osallistui 30 lasta. Suunniteltuja aluetapahtu- mia hyvinvointiteeman ympärille ei rahoituksen puutteen vuoksi pystytty toteuttamaan. Oman tanssin kisa Tanssikisassa koululaiset kilpailivat itse suunnittelemillaan tanssi- esityksillä. Tanssiryhmät olivat koulukohtaisia. Ryhmät osallistuivat ensin aluekilpailuihin eri puolilla Suomea, joista tuomariston ar- vioimat ryhmät pääsivät päätapahtumassa järjestettävään finaa- Kuva: Jani Kangasniemi liin. Tanssikisan teemana isoilla ryhmillä oli Avaruus. Tanssikisas- sa kilpailtiin viidessä eri sarjassa: alaluokkien pienryhmät ja isot ryhmät, yläluokkien ja lukioiden pienryhmät ja isot ryhmät, sekä yläluokkien hiphop-duo. Aluekisoihin osallistuneista 188 ryhmäs- tä pääsi finaaliin 35 ryhmää. Aluekisat käytiin Helsingissä, Porissa, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Sarjojen voittajat finaalissa: A-sarja - Kilpijärven koulu, Iisalmi B-sarja - Vöyrinkaupungin koulu, Vaasa C-sarja - Toppelundin koulu, Espoo D-sarja - Sammon keskuslukio, Tampere E-sarja - Högstadieskolan Lönkan, Helsinki Tanssi-dvd Kuva: Terhi Käkelä Koululiikuntaliitto tuottaa vuosittain kouluille tanssinopetuksen dvd:n. Dvd:llä opetetaan uudet Power Mover -tanssit, joita kou- lulaiset ja opettajat tanssivat yhdessä kouluissa, aluetapahtumis- sa ja päätapahtumassa. Teematanssit suunnittelivat vuonna 2009 Minni Arposuo ja Teemu Korjuslommi. Arposuon tanssi oli Jonnan musiikkiin tehty showtanssi ja Korjuslommin tanssi oli lockingia. Lockingiin teki tätä tarkoitusta varten oman musiikin Linda Ilves, ja sen esitti Funk In The Pocket. Dvd lähetettiin Power Mover -klu- biin kuuluville kouluille, joita oli 744. Sen voivat tilata muut koulut erikseen. Koulut voivat hyödyntää Power Mover -tansseja myös kerhoissa, liikuntatunnilla ja koulun tapahtumissa. Tanssi liikunta- muotona soveltuu erityisen hyvin vertaisryhmätoimintaan. Kuva: Emilia Moisio Päätapahtuma Power Mover -päätapahtumassa tanssittiin, kokeiltiin uusia liikun- talajeja ja pelattiin katupelejä. Päätapahtumaa vietettiin Helsin-
  11. 11. 11 gin Jäähallissa 27.5. Tapahtumassa esiintyivät mm. tanssikilpailun Suunnistusliitto järjesti paikallisia rastiseikkailutapahtumia mm. parhaimmisto hallin päälavalla. Lisäksi nuoret pääsivät pelaamaan Tampereella ja Kirkkonummella. Koululiikuntaliitto markkinoi pro- katukorista, sählyä, jalkapalloa ja kokeilemaan erilaisia liikuntala- jektia ja oli osassa tapahtumia myös mukana. Hanke jatkuu vuonna jeja tanssipeleistä rullaluisteluun ja FastScoopiin. Suosituimpia toi- 2010 yhteistyössä Koululiikuntaliiton kanssa. mintapisteitä olivat tanssipelit ja Suomen Luisteluliiton monipuoli- nen liikuntapiste harjoitushallissa, jossa pelattiin myös sählyä. Plan FastScoop Suomi Säätiön Kuuntele Mua -tanssi Marko Keräsen ohjaamana sai Koululiikuntaliitto tuki FastScoop-joukkuepelin esille nostamista koululaiset myös hyvin liikkeelle. Osallistujia houkuteltiin kokei- mm. esittelemällä pelin Educa-messuilla, liikuntavastaaville piiri- lemaan eri liikuntapisteitä liikuntapassin avulla, ja sen suosio oli päivillä, nostamalla pelin esille julkaisuissaan ja välittämällä tietoa edellisvuotta parempi. Erittäin suosittu oli myös Suosikki-lehden kouluille. piste, jossa sai kuvauttaa itsensä Suosikin kanteen. Tapahtuman yh- teistyökumppaneita olivat KKI – Kunnossa kaiken ikää, Tiedekeskus 2.1.6 Muu koululaisten harrasteliikunta Heureka, Plan Suomi Säätiö, Helsingin kaupungin liikuntavirasto, Merkkisuoritusjärjestelmät yleisurheilussa, hiihdossa ja voimiste- Suosikki-lehti ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ. lussa olivat koulujen käytettävissä entiseen tapaan. Piireissä järjes- Esiintyjinä tapahtumassa olivat Funk In The Pocket ja kuluneen tettiin 111 harrasteliikuntatapahtumaa, joissa liikkui 16 522 koulu- vuoden Eurovision laulukilpailuun osallistunut Waldo’s Peop- laista (18 789 vuonna 2007). Harrastussuoritteita oli koululaisilla le. Opemaailmassa isäntänä toimi OAJ, ja esittelyssä oli mm. Plan yhteensä 39 104. Suomi Säätiön toiminta ja KLL:n opettajatapahtumat kesällä 2009. Päätapahtuma keräsi osallistujia yhteensä 3 567, joista opettajia oli 223. Lapset ja nuoret liikkuivat eri liikuntasuorituspisteissä 8 204 kertaa. 2.1.5 Yhteistyökampanjat Miljoona koppia Koululiikuntaliitto oli yhteistyössä Suomen Pesäpalloliiton kanssa toteuttamassa suosittua Miljoona koppia -kilpailua, jonka tarkoituk- sena oli lisätä lasten omatoimista liikkumista ja aktiivista välitun- tiliikuntaa. Samalla vahvistettiin suomalaista heittokulttuuria ja luotiin luokkahenkeä. Kilpailu oli samalla osoitus uudenlaisesta yhteistyökulttuurista kaupunkien, alueiden, lajijärjestön, Koululii- kuntaliiton ja median kesken. Kisan toteutuksen johto, valvonta, tulospalvelu ja koordinointi olivat Pesäpalloliitolla. Kisa toteutettiin viikolla 20, 11.–15.5.2009, ja siihen otti osaa 10 alueella yli 45 000 lasta 344 koulusta. Koululuokkia oli muka- na yhteensä 2 655. Aktiivisin alue Miljoona koppia -kilpailussa oli Etelä-Pohjanmaa, jonka huikea tulos oli 14 949 000 koppia. Koko valtakunnan tulos 10 alueella oli yli 68 000 000 koppia. Koululii- kuntaliitto osallistui kisaan tiedottamalla sekä alueellisesti että valtakunnallisesti ja jakamalla palkintoja osallistujille. Tyttöjä ja Kuvat: Jani Kangasniemi poikia kisaan osallistui suurin piirtein saman verran, sillä osallistu- jat olivat luokkia. Olé kartalla -koulusuunnistus Koululiikuntaliitto oli mukana Suomen Suunnistusliiton organi- soimassa koulusuunnistuksen Olé kartalla -kehittämisprojektissa, jonka tarkoituksena oli tuoda uusia tuulia koulusuunnistukseen. Projektin tavoitteena oli kehittää peruskoulujen ja opettajankoulu- tuslaitosten koulusuunnistusta mielekkäänä, kuntoa kehittävänä ja monipuolisena koululiikuntalajina.
  12. 12. 12 2.2 Koululaisten kilpailutoiminta Oppilasliikuntatoimikunnan vuonna 2007 aloittamaa oppilaiden kil- pailutoiminnan kehittämistä uudistuneen strategian näkökulmas- ta jatkettiin. Voimavaroja keskitettiin edelleen ydintoimintoihin ja yhteistyötä lajiliittojen kanssa tiivistettiin. Yhteistyöhön kuului kou- luihin soveltuvan arkiliikunnan kehittäminen, koulutus ja yhteiset markkinointiviestinnän suunnitelmat. Oppilaskisat olivat edelleen avoimet Suomen ammatillisen kou- lutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry:n ja Svenska Finlands Skolidrottsförbunds, SFSI:n jäsenkouluille. Koululiikuntaliiton pii- ritason kilpailuihin osallistui 51 547 koululaista (57 066 vuonna 2008), joista 43 % oli tyttöjä ja 57 % poikia. Suorituksia oli yh- teensä 56 657. Valtakunnallisiin mestaruuskilpailuihin osallistui 22 869 koululaista. Joukkuekilpailuista suurimmat olivat salibandy ja jalkapallo sekä Power Moverin Oman tanssin kisa. Oppilaiden valtakunnalliset mestaruuskilpailut n Jalkapallo yläkoulu/lukio n Koripallo yläkoulu/lukio n Pesäpallo yläkoulu/lukio Kuva: Emilia Moisio n Lentopallo yläkoulu/lukio n Kreikkalais-roomalainen paini, Järvenpää n Salibandy yläkoulu/lukio n Vapaapaini, Nastola/ Pajulahden Urheiluopisto n Yleisurheilu, Kuortane n Suunnistus, Lieto n Maastohiihto, Rovaniemi n Mäki ja yhdistetty, Kitee n Uinti, ei järjestetty n Golf, ei järjestetty n Power Mover -oman tanssin kisa, 5 aluekisaa + finaali/ Helsinki n Sulkapallo, Vantaa n Telinevoimistelu, Turku n Triathlon, Helsinki Muut tapahtumat n Käsipallo n Kaukalopallo n Vesipelastusviesti (SUH) Kuva: Terhi Sillanpää-Reitti
  13. 13. 13 Oppilaiden valtakunnallinen kilpailutoiminta lajeittain Kilpailuja / Kilpailu Tyttöjä / Poikia / Laji Yhteensä turnauksia: suorituksia: naisia miehiä lkm kpl Jalkapallo 2940 3960 6900 0 0 Käsipallo 90 140 230 0 0 Koripallo 311 420 731 0 0 Kr. room. Paini 55 372 427 1 1184 Lentopallo 488 226 714 0 0 Maastohiihto 321 362 683 1 683 Pesäpallo 295 282 577 0 0 Salibandy 3030 4620 7650 0 0 Sulkapallo 69 129 198 1 1052 Suunnistus 737 720 1457 1 2435 Vapaapaini 52 267 319 1 916 Voimistelu 199 58 257 1 392 Yleisurheilu 332 306 638 1 920 Mäki- ja yhdistetty, Kitee 0 160 160 1 320 Power Mover ”Oman tanssin 1448 118 1566 6 1788 Suosituimpia lajeja kou- kisa”, 5 aluekisaa+fin. lulaisten keskuudessa ovat salibandy, jalkapal- Triathlon, Helsinki 139 223 362 1 362 lo, suunnistus, tanssi ja Yhteensä 10506 12363 22869 15 10052 koripallo. Oppilaiden piireissä tapahtuva kilpailutoiminta lajeittain Tyttöjä / Poikia / Kilpailuja / Kilpailusuori- Laji Yhteensä naisia miehiä turnauksia: lkm tuksia: kpl Jalkapallo 1561 2586 4147 26 2407 Koripallo 913 914 1827 17 1504 Kr. room. Paini 0 32 32 1 32 Lentopallo 496 378 874 8 820 Maastohiihto 1684 1927 3611 27 4498 Pesäpallo 6286 10933 17219 52 2164 Power Mover Piirin oma 568 104 672 2 1000 kisa Salibandy 1797 2764 4561 43 9328 Sulkapallo 120 116 236 2 600 Suunnistus 409 520 929 8 3361 Uinti 1303 1138 2441 10 6011 Voimistelu 87 4 91 1 99 Yleisurheilu 4055 4364 8419 29 19496 Futsal 260 340 600 4 0 Golf 7 20 27 1 27 Hesekisa 72 84 156 1 156 joukkuemaastojuksu 333 354 687 1 687 Piireissä oppilaat pitävät mm. pesäpallosta, yleis- kannustusjoukkuekisa 175 175 350 1 350 urheilusta, jalkapallosta ja kaukalopallo 85 285 370 9 299 maastohiihdosta. Eri pii- keilailu 17 15 32 1 61 reissä liikuntatoiminta kes- kittyy erilaisiin tapahtumiin. Luistelukisat 100 200 300 1 500 Piirejä ovat Etelä-Karjala, Maastojuoksu 58 60 118 1 118 Helsinki, Kainuu, Kan- Repepallo 100 100 200 1 400 ta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Sukkulaviestikarnevaalit 80 80 160 1 160 Päijät-Häme, Pirkanmaa, sukkulaviestit 700 700 1400 1 1400 Pohjanmaa, Pohjois-Kar- Suurpujottelu 18 40 58 1 58 jala, Pohjois-Pohjanmaa, Tennis 7 30 37 1 58 Satakunta, Savo, Tam- pere, Turku, Uusimaa ja Yhteensä 21291 28263 49554 251 55594 Varsinais-Suomi.
  14. 14. 14 2.3 Opettajien kunto- ja 2.3.4 Sähköinen kuntokortti Kuntotehoviikot opettajille toteutettiin viikoilla 8–11 ja 40–43. Teho- virkistysliikunta viikkoja tuki Koululiikuntaliiton Internet-sivulla oleva liikuntapäivä- Opettajille ja opettajaksi opiskeleville jäjestettiin alueellista kou- kirja, jonka avulla jokainen pystyi seuraamaan liikuntatottumuksi- lutusta sekä harraste- ja kilpailutapahtumia. Opettajille järjestetty aan. Käytäjä pystyi vertaamaan omia liikuntatottumuksiaan muiden toiminta tähtäsi opettajien virkistämiseen, hyvinvointiin, stressin OAJ:n jäsenten liikuntaharrastuksiin. Sivuilta löytyi myös vinkkejä purkamiseen, voimien lisäämiseen ja sosiaaliseen kanssakäymi- oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Yhteensä yli seen. Koululiikuntaliiton tavoitteena oli kannustaa opettajia liikku- 1 000 opettajaa oli rekisteröitynyt Internet-kuntokortin käyttäjäk- maan terveytensä kannalta riittävästi ja toimimaan liikunnallisena si. Tehoviikkojen aikana liikkuneiden kesken arvottiin liikunnallisia esimerkkinä lapsille. palkintoja. Valtakunnalliset harrasteliikuntatapahtumat innostivat opetta- Opettajien omakohtaisten liikuntatottumusten aktivoimisesta ja jat vaeltamaan sekä kokeilemaan harrastelajeja Kesä- ja Talvipäi- muusta vastaavasta toiminnasta huolehdittiin yhteistyössä OAJ:n ja villä. Power Mover -tanssikoulutuksissa opetettiin uudet askelku- piirien kanssa. viot opettajille. Valtakunnallisiin harrastustapahtumiin osallistui vuoden aikana 1 319 opettajaa. Piireissä 1 628 opettajaa osallistui aktiivisesti paikallisiin opettajien harrastetoimintoihin. Monipuoli- nen toiminta kuvaa hyvin opettajien mieltymyksiä – piirit tarjosivat yhteensä kokeilumahdollisuutta n. 30 eri lajiin. 2.3.1 Talvipäivät Opettajien Talvipäivät järjestettiin Ikaalisissa. Noin 350 opettajaa osallistui Talvipäivien monipuoliseen liikuntatarjontaan. Ohjelmas- sa oli hiihtoa, lentopalloa, kaukalopalloa, sekasählyä, keilausta, pilkkiä sekä lukuisia harrastelajeja. 2.3.2 Sopulivaellus Opettajille, heidän perheensä jäsenille ja opettajaksi opiskeleville tarkoitettuja vaelluksia on järjestetty vuodesta 1991. Sopulivaellus on 4-5 vuorokauden maastovaellus, joka järjestetään vuosittain heinäkuun viimeisellä täydellä viikolla. Vuonna 2009 kohteena oli Vätsärin erämaa ja Kirkenesin alue. Vaeltajat jaettiin kolmeen pää- ryhmään: nautiskelijoihin, sisseihin ja seikkailijoihin. Seikkailijat tutustuivat kiipeilyn saloihin Kirkenesin maastoissa ja muut ryhmät vaelsivat Vätsärin erämaassa. Sopulivaellukselle osallistui yhteensä 81 henkilöä. Kuvat: Terhi Käkelä 2.3.3 Kesäpäivät Opettajien ja opettajaksi opiskelevien Kesäpäiviä vietettiin Kalajo- ella 10.–12.6. Osallistujia Kesäpäivillä oli yhteensä 350 opettajaa ja opettajaksi opiskelevaa eri puolelta Suomea. Harrastelajit sisälsivät mm. erilaisia jumppia, liikuntaelämyksiä, frisbeegolfia, hiekkahiih- toa sekä kaupunkisuunnistusta ja beachmölkkyä. Harrastelajien lisäksi Kesäpäivillä kilpailtiin seuraavissa lajeissa: beachvolley, tennis, suunnistus, petanque, golf, uinti, maastojuok- su, yleisurheilu, keilaus, beachfutis, surffaus, saappaanheitto sekä tikanheitto ja opekaraoke. Kesäpäivien yhteydessä pidettiin liiton vuosikokous.
  15. 15. 15 Opettajien valtakunnallinen harrastustoiminta lajeittain Laji Tyttöjä / Poikia / Yhteensä naisia miehiä Kesäpäivät 64 32 96 Kuntokampanja 620 410 1030 Sopulivaellus 54 27 81 Opettajat liikkuivat monipuolisesti Talvipäivät, harraste 80 32 112 Kesä- ja Talvipäivillä sekä merkitsivät ahkerasti liikuntatottumuksiaan säh- Yhteensä 818 501 1319 köiseen kuntokorttiin. Opettajien piireissä tapahtuva harrastustoiminta lajeittain. Tyttöjä / Poikia / Kilpailuja / Kilpailusuori- Laji Yhteensä naisia miehiä turnauksia: lkm tuksia: kpl Kaukalopallo -veteraanit 0 20 20 1 100 Kaukalopallo A-sarja 0 20 20 1 100 Kaukalopallo B-sarja 0 20 20 1 100 Kesäpäivät 54 38 92 7 530 Lentopallo 60 60 120 1 500 Piirin oma talvipäivä 6 4 10 0 0 Piirin oma vaellus 15 8 23 1 23 Salibandy 10 30 40 1 6 Curling 8 30 38 1 0 Elämysseikkailu 30 14 44 0 0 Golf 7 5 12 1 12 hiihtoputki 40 30 70 0 0 hohtogolf 20 16 36 0 0 Hohtokeilaus 8 3 11 1 11 hotjooga 40 0 40 0 0 Jousiammunta 12 4 16 1 16 Juoksukoulu 45 6 51 1 51 keppijumppa 18 2 20 0 0 Kiipeily 16 5 21 1 21 Kunnossa kaiken ikää risteily 25 9 34 1 34 Kuntokampanja 200 150 350 1 350 Kuntokilpailu 73 34 107 1 107 Kuntokuukausi - lokakuu 15 7 22 0 0 Opettajat pelasivat piireis- Kuntokuukausi - maaliskuu 13 6 19 0 0 sä innokkaimmin len- Laskettelu 33 7 40 1 40 topalloa, ja osallistuivat kuntokampanjaan, kun- Laskettelu (hiihtolomamatka Åreen) 2 6 8 1 8 tokilpailuun, Kesäpäiville, Liikuntailtapäivä 16 8 24 2 0 hiihtoon ja juoksukouluun. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Melonta 17 4 21 1 21 Helsinki, Kainuu, Kan- Ope olympialaiset 16 17 33 1 33 ta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Opekeila 20 20 40 2 40 Päijät-Häme, Pirkanmaa, Pesäpallo 11 44 55 1 0 Pohjanmaa, Pohjois-Kar- jala, Pohjois-Pohjanmaa, Piirin golf-tapahtuma, golf-intro 17 17 34 1 0 Satakunta, Savo, Tam- pere, Turku, Uusimaa ja Piirin tapahtuma 24 7 31 2 62 Varsinais-Suomi. pöytätennis 0 6 6 0 0
  16. 16. 16 Opettajien valtakunnallinen kilpailutoiminta lajeittain Kilpailu Tyttöjä / Poikia / Kilpailuja / Laji Yhteensä suorituksia: naisia miehiä turnauksia: lkm kpl Jalkapallo 0 65 65 0 0 Kaukalopallo -veteraanit 0 160 160 0 0 Kaukalopallo A-sarja 0 140 140 0 0 Kaukalopallo B-sarja 0 120 120 0 0 Lentopallo 15 32 47 0 0 Maraton 25 50 75 0 0 Ope-300 / Lady lentis 250 0 68 68 0 0 Salibandy 175 281 456 0 0 Sulkapallo 15 50 65 0 0 Kesäpäivät, kilpailulajit 129 92 221 0 0 Talvipäivät, kilpailulajit 20 50 70 0 0 Triathlon, Helsinki 14 16 30 1 40 Yhteensä 393 1124 1517 1 40 Opettajat kilpailivat eniten salibandyn parissa. Suosittuja kilpailulajeja olivat myös Kesäpäivillä järjes- tetyt eri kilpailut ja kaukalopallon mestaruuskilpailut. Opettajien piireissä tapahtuva kilpailutoiminta lajeittain Tyttöjä / Poikia / Kilpailuja / Kilpailusuori- Laji Yhteensä naisia miehiä turnauksia: lkm tuksia: kpl Jalkapallo 0 10 10 1 4 Kaukalopallo -veteraanit 0 100 100 1 400 Kaukalopallo A-sarja 0 100 100 1 400 Kaukalopallo B-sarja 0 50 50 1 100 Lentopallo 39 43 82 2 0 Maraton 10 15 25 1 25 Ope-300 / Lady lentis 250 0 10 10 1 10 Salibandy 65 213 278 6 344 Golf 8 18 26 1 0 Hiihto 3 8 11 2 11 keilailu 0 4 4 1 0 Maastojuoksu 1 4 5 1 5 Pesäpallo 11 14 25 1 2 Petankki 1 5 6 1 8 Piirin golf-mestaruus 2 10 12 1 12 Piirin opetapahtuma 10 40 50 3 50 Pöytätennis 1 4 5 1 0 Suunnistus 1 4 5 1 5 Tennis 1 6 7 1 0 Uinti 0 3 3 1 3 Yleisurheilu 1 7 8 1 23 Yhteensä 154 668 822 30 1402 Myös piireissä opettajia kiinnosti ottaa toisistaan mittaa salibandyn parissa. Kaukalopallon lisäksi hei- tä kiehtoi, golf ja juoksu. Piirejä ovat Etelä-Karjala, Helsinki, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Päijät- Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Tampere, Tur- ku, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.
  17. 17. 17 2.4 Opettajien kilpailutoiminta 3 Koulutustoiminta Opettajien kilpailutoiminta oli monipuolista. Eräs suosituimmista Opettajien ja oppilaiden koulutus toteutettiin kohderyhmän tarpeet tapahtumista oli salibandyn mestaruuskilpailut, jotka järjestettiin huomioiden. Koululiikuntaliitto koulutti opettajia niin valtakunnal- Helsingissä. Mukana oli yli 450 opettajaa. Opettajien kilpailuihin lisesti kuin piireissä, opettajaa lähellä. Valtakunnallinen koulutus voivat osallistua myös opettajaksi opiskelevat SOOLin jäsenet. keskittyi ajankohtaisiin asioihin, uusien lajin esittelyyn, sekä yh- Valtakunnallisiin mestaruuskilpailuihin osallistui 1 517 opettajaa teisten tapahtumien ja projektien suunnitteluun. Piirikoulutus sisäl- (1 550 vuonna 2008), joista 74 % (76 % vuonna 2008) oli miehiä. si lajikoulutusta ja ohjaaja- ja toimitsijakoulutusta. Kerhokoulutus Mestaruustason palloilukilpailuihin osallistui suuri määrä joukkuei- järjestettiin viidellä eri paikkakunnalla yhdessä Opetushallituksen ta. Suosituimmat joukkuelajit olivat salibandy, Kesäpäivien kilpailut ja muiden järjestöjen kanssa. ja kaukalopallo. Piireissä järjestettiin 32 opettajien kilpailutapah- Vuosittainen Power Mover -tanssikoulutus oli opettajien keskuu- tumaa, joihin otti osaa 1 457 opettajaa. dessa suosittua. Koulutus tuki opettajaa työssään hyvien kouluttaji- en ja valmiiden materiaalien avulla. Power Mover -tanssikoulutuk- Opettajien valtakunnalliset mestaruuskilpailut siin osallistui yhteensä 122 opettajaa viidelle opetustunnille, joista kolme oli Liikunnan- ja Terveystiedon Opettajien, LIITO:n opintopäi- n Marathon, Helsinki villä Jyväskylässä, yksi Mäkelänrinteen lukiossa Helsingissä Educa n Kaukalopallo (A, B ja veteraanit), Kempele, Seinäjoki, Ikaalinen -messujen aikaan (24 osallistujaa) ja yksi Tiedekeskus Heurekassa n Jalkapallo, Nastola, Pajulahti Vantaalla (28 osallistujaa). n Salibandy (MA, MB, sekaC, sekaD, NA), Helsinki n Lentopallo seka, Ikaalinen 3.1 Koululaiskoulutus n Lentopallo - Ope 300, Ikaalinen Koululiikuntaliitto käynnisti vuonna 2005 SPIN-projektin, jossa n Sulkapallo, Lappeenranta yläkoululaisia koulutetaan liikuntavastaaviksi. Koulussaan SPIN- n Pakkaspäivät, Ikaalinen oppilaat eli Spinit vastaavat oppituntien ulkopuolisesta liikun- n Kesäpäivät, Kalajoki nasta yhdessä liikunnanopettajan kanssa. Oppilastoiminnassa n Triathlon, Helsinki on aina tärkeää se, että nuoret itse aktivoituvat ja tekevät. Näin heistä tulee myös tulevia kansalaistoimijoita omassa koulussaan Perinteen mukaisesti piirit kilpailivat keskenään Erkin sauvas- ja asuinpiirissään. Aikuisten tuki ja esteiden raivaaminen SPIN- ta. Erkin sauvan voitti Etelä-Pohjanmaan piiri, joka osoitti vuoden koulutuksissa oli tärkeää, mutta pääasiallisesti nuoria kannustettiin aikana erityistä aktiivisuutta opettajakilpailuihin osallistumisessa. toimimaan oman näkökulmansa pohjalta. Myös kilpailuissa menestyminen huomioitiin Erkin sauvan pisteitä laskettaessa. 3.1.2 SPIN-liikuntavastaavat Nuorten koulutus liikuntavastaaviksi tuki vertaisryhmätoiminnan kehittymistä. Vuoden 2009 aikana SPIN-koulutuksia järjestettiin eri paikkakunnilla. Yhteensä SPIN-koulutuksiin on osallistunut yli 450 koululais- ta 47 eri koulusta. Näistä noin 280 koululaista opiskelee yläkou- lussa, kun noin 170 on siirtynyt toisen asteen koulutuksen piiriin. Vertaisryhmien käyttö aktivoi nuoria itsenäiseen toimintaan ja loi positiivista kouluilmapiiriä. Projektin aikana nuoret aktivoivat omatoimisesti koulujen välitunteja liikunnallisiksi. Lisäksi oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat erilaisia liikuntapäiviä. Myös opettajat kokivat järjestelmän toimivana. SPIN-toiminta vaatii jälkiseurantaa ja motivointia, sekä yhteisiä kokoontumisia, jotka vaativat henkilös- töllisiä ja taloudellisia resursseja jatkossakin. Kuva: Emilia Moisio
  18. 18. 18 Spin-koulutuksen tavoitteet hallituksen kerhoseminaareissa. Kerhokoulutusta järjestettiin myös Eduskunnan Sivistysvaliokunnalle, Etelä-Suomen läänihallituksen n Kohderyhmä on 7.-9. luokkien oppilaat. koululiikuntapäiville (Vantaa n. 75 osallistujaa) ja Varsinais-Suo- n Lisätä oppituntien ulkopuolisen liikunnan määrää harraste- men Koululiikuntaliittopäiville (50 osallistujaa). ja kilpailutoiminnassa. n Tarjota mahdollisuus säännölliseen liikkumiseen urheiluseurojen ulkopuolella oleville. 3.2.2 Koulutusyhteistyö n Edesauttaa vapaaehtoisen kerhotoiminnan uudelleen viriämistä. Koulutusyhteistyötä LIITO ry:n kanssa jatkettiin. Veso-koulutusta n Lisätä lähikoulujen yhteistyötä liikunnan avulla. tarjottiin suoraan oppilaitoksille mm. Power Mover -koulutuksesta n Saada Koululiikuntaliiton toiminnasta nuorten näköistä. ja elämysliikunnasta. Opettajille järjestettiin kolme Power Mover -tanssin koulutustilaisuutta Minni Arposuon, Teemu Korjuslommin n Helpottaa liikunnanopettajan työtä. ja Eevi Tomperin toimiessa kouluttajina. Helsingissä 24.1. järjeste- n Tarjota liikunnasta ja organisoinnista kiinnostuneille oppilaille mahdollisuus toimia. tyssä tilaisuudessa osanottajia oli 24, Heurekassa 28 ja Jyväskyläs- n Levittää tietoa Koululiikuntaliiton toiminnasta. sä LIITO:n päivillä osanottajia oli 70. Kuntien nimeämät koululiikunnan yhdyshenkilöt koottiin Var- n Ennaltaehkäistä syrjäytymistä. sinais-Suomen piirissä alueittain yhteen yhteistyössä lääninhalli- n Kannustaa kansalaisaktiivisuuteen. tusten kouluosastojen kanssa. Seminaarien tavoitteena oli yhdys- n Edistää tasa-arvoa nuorten keskuudessa. henkilöverkoston säilyttäminen ja kehittäminen paikallistasolla, Tarkoituksenmukaista on tasa-arvoisesti luoda toimintaedelly- ajankohtaisten asioiden informointi sekä koulutus. Koululiikuntase- tyksiä myös niille nuorille ja lapsille, jotka eivät osallistu perintei- minaarit järjestettiin 29.–30.3. Turussa ja Liedossa alkaneella koulu- seen urheiluseuratoimintaan. tuksella sekä risteilyllä Turku-Tukholma-Turku 12.–13.11. Osallistujia seminaareissa oli yhteensä 70. 3.2 Opettajakoulutus 3.2.3 Piirien koulutustoiminta Koululiikuntaliitto on valtakunnallinen järjestö, joka toimii 25 alu- Piirit järjestivät vuoden aikana erilaisia koulutustilaisuuksia, joiden eellisessa piirissä, pääsääntöisesti Opettajien ammattiyhdistyksen, sisällön ja ajankohdan piirit määrittivät itsenäisesti (ks. piiritilas- OAY, kautta. Opettaja- ja oppilasyhdyshenkilöitä on yhteensä 250, tot sivu 19). Koulutus oli erilaista lajikoulutusta sekä ohjaaja- ja kuntien omia liikuntayhdyshenkilöitä kouluissa on 532 ja Koululii- toimitsijakoulutusta. Osanottajia piirien järjestämissä koulutusta- kuntaliiton piirien- ja alueitten liikuntavastaavia on yhteensä 34. pahtumissa oli yhteensä 1 981 (1 475 vuonna 2005). Koulutukseen Toimintaperiaatteena on huolehtia sekä alueellisen että sisäisen osallistui 373 koululaista (269) ja 1 500 opettajaa (1 712). Koulutus- tasa-arvon toteutumisesta piiritasolla. Opettajien koulutusta järjes- tapahtumia oli oppilaille 15 ja opettajille 93. Piirit järjestivät mm. tettiin valtakunnallisesti niin piirien liikuntavastaavien päivillä kuin 1-2 koulutustilaisuutta kuntien koululiikunnan yhdyshenkilöille yh- paikallisesti piirien omasta toimesta. Oman piirin tarjonta motivoi dessä läänien sivistysosastojen kanssa. Koululiikunnan yhdyshen- paikallisia toimijoita ja paikkakunnasta riippumatta oli usein suo- kilöiden koulutustilaisuuksien pääteemana olivat piirien toiminnan sittua. suunnittelu ja ajankohtaiset asiat. Koululiikuntaliiton kehittämis- Piirien liikuntavastaaville järjestettiin vuoden aikana kahdet päällikkö osallistui Varsinais-Suomen koulutusseminaariin 12.–13.11. koulutuspäivät, ensimmäiset 28.–29.3. Vantaalla yhteistyössä Tie- Liedossa ja Tukholman risteilylle. Koululiikuntaliitto järjesti yhteis- dekeskus Heurekan kanssa. Heurekassa tutustuttiin uuteen Liiku ja työssä Kerhokeskuksen ja Terveys ry:n kanssa verkostotapaamisen pelaa -näyttelyyn. Toiset koulutuspäivät järjestettiin yhteistyössä syyskuussa Helsingissä. Osallistujia oli 50. Terveys ry:n ja Kerhokeskuksen kanssa Pasilassa 25.9, josta KLL:n liikuntavastaavat jatkoivat omalla ohjelmalla risteilyllä 26.–27.9. Tukholmassa oli ohjelmassa tutustuminen FastScoop-peliin. Koulu- tuspäivien sisältöä on kehitetty jatkuvasti vastaamaan liikuntavas- taavien ja piirien koulutustoiveita. 3.2.1 Liikuntakerhokoulutus Koululiikuntaliitto järjesti yhdessä Opetushallituksen, Kerhokeskuk- sen ja Suomen Vanhempainliiton kanssa neljä koulutustilaisuutta syksyllä. VESO-kelpoisia koulutuksia järjestettiin Helsingissä, Ou- lussa, Tampereella ja Turussa. Näiden lisäksi oltiin mukana Opetus-
  19. 19. 19 Piireissä järjestetty koulutus koululaisille Laji Tyttöjä / Poikia / Yhteensä 4 Järjestötoiminta ja Koulutukseen osallistujien lkm naisia 90 miehiä 48 138 kansalaisaktivointi Oppilastoimijoiden (vertaistoi- 49 77 126 Koululiikuntaliiton valtakunnallinen rooli näkyi ja kuului selvästi mijat esim. SPIN) lkm yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Liitto osallistui Koululiikun- Pesäpallon tuomarikoulutus 8 7 15 nan työryhmiin ja vaikutti useissa yhteisseminaareissa tuoden Yleisurheilutoimitsijakoulutus 19 16 35 koulun arjen tuntemusta ja viestiä eri tahoille. Koululiikunta Yhteensä 166 148 314 nousi jälleen merkittäväksi teemaksi median ja järjestöjen kes- kuudessa. Poliittisten päättäjien lisäksi niin urheilujärjestöt kuin opettajajärjestöt näkivät koululaisten ja kouluissa tapahtuvan liikunnan määrän nostamisen tärkeänä. Piireissä järjestetty koulutus opettajille Laji Tyttöjä / Poikia / Yhteensä KLL liikuntavastaavien lkm naisia 8 miehiä 26 34 4.1 Viestintä Koulutukseen osallistujien lkm 469 235 704 Vuonna 2008 uusittua Koululiikuntaliiton ilmettä hyödynnettiin Kouluyhdyshenkilöiden lkm 212 274 486 liiton sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Uuden ilmeen muka- Oppilastoimijoiden (vertaistoi- 44 17 61 naan tuoma yhtenäisyys ja selkeys saivat positiivista palautetta mijat esim. SPIN) lkm niin sisäisiltä kuin ulkoisilta toimijoilta ja yhteistyökumppaneil- Golf 9 10 19 ta. Koululiikuntaliiton tunnettuus ja näkyvyys kasvoivat, mikä Golfkurssi 35 20 55 näkyi myös lisääntyneinä yhteydenottoina ja yhteistyöprojek- Hiihto 13 7 20 Hiihtokoulutus (1) 12 8 20 teina. Liikuntakerhovihkot, joita tuotettiin kolme erilaista, saivat Hiihtokurssi 6 4 10 positiivisen vastaanoton ja kasvattivat Koululiikuntaliiton tunnet- Laskettelukurssi 30 20 50 tuutta kouluissa. Vuonna 2008 uudistettu Power Mover -ilme Liikuntakoulutus 34 14 48 ja tunnus toivat näkyvyyttä Power Mover -liikunta- ja tanssita- Pesäpallo 14 8 22 pahtumalle. Viestinnän kannalta tärkeimpiä projekteja olivat lii- Piirin liikuntavastaavia 3 7 10 kuntakerhovihkojen ja Tanssiva kerholainen -dvd:n tuottaminen Piirin liikuntavastaavien 2 3 5 sekä uusien Internet-sivujen ja koulutliikkuu.fi/suomi -ilmoittau- tapaamiset tumisjärjestelmän projektin aloittaminen. Tanssi 17 2 19 Yleisurheilu 9 4 13 4.1.1 Sisäinen viestintä YU-koulutus (2) 10 15 25 Säännöllisen sisäisen viestinnän ensisijainen tavoite oli pitää Yhteensä 927 674 1601 piirien liikuntavastaavat, hallitus ja henkilökunta tietoisina Kou- luliikuntaliiton toiminnasta ja tapahtumista. Sisäisellä viestinnäl- Piirit järjestävät koululaisille toimitsija- ja tuomarikoulutusta eri la- lä pyrittiin myös sitouttamaan toimintaan. Viestinnän välineitä jeissa. Myös SPIN-välituntiliikuttajia koulutettiin myös viime vuon- na lisää. (Ks. ylempi taulukko.) olivat sähköpostiviestit, jäsen- ja tiedotuslehti Koululiikunta sekä Opettajille järjestetty koulutus piireissä keskittyi eri lajeihin tutustu- liiton Internet-sivut. Tietoa ajankohtaisista asioista jaettiin myös miseen. Suosittuja lajeja olivat mm. laskettelu, golf ja yleisurheilu. liikuntavastaavien koulutuspäivillä. Koululais- ja opettajatapah- tumien käytännönjärjestelyistä vastaavien seurojen ja paikallis- yhdistysten yhteyshenkilöitä neuvottiin ja opastettiin tapahtu- majärjestelyissä. Myös muut yhteistyökumppanit ja alihankkijat pidettiin tietoisina Koululiikuntaliiton ajankohtaisista asioista. 4.1.2 Ulkoinen viestintä OAJ:n paikallisyhdistysten yhdyshenkilöille välitettiin säännöl- lisesti tietoa Koululiikuntaliiton tapahtumista ja koululiikuntaan liittyvistä asioista. Myös kuntien ja kaupunkien yhdyshenkilöihin oltiin aktiivisesti yhteydessä. Yhteydenpito lajiliittoihin, seuroi- hin ja muihin järjestöihin edisti Koululiikuntaliiton tapahtumien näkyvyyttä. Opettajien tapahtumista kerrottiin myös Opettaja- lehden välityksellä sekä OAJ:n Internet-sivuilla. Muita ulkoisen

×