0    Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden              kansalliset kehittämispäivät                              4.-6.10....
1
SISÄLLYS1. Alkusanat ........................................................................................................
1.       AlkusanatNuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliset kehittämispäivät järjestettiin seminaariristeilynä4.-6...
2.         Seminaarin avaus: Sosiaaliset verkot ja hankepyydyksetKoordinaattori Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvonta...
3.        Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtainen katsaus nuorisotoimialalleKulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen, op...
Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittäminen   -   Lanuke 2007-2011 arviointi ja selonteko eduskunnalle   -   Lasten, nuorten ...
4.        Uudet tuulet eurooppalaisessa nuorisopolitiikassaKansainvälisten asioiden päällikkö Jarkko Lehikoinen, Suomen Nu...
-   YOUTH ON THE MOVE    Komission tavoitteena       •   kaikkien nuorten liikkuvuuden lisääminen       •   korkeakoulutuk...
5.        Mediakasvatus.fi nuorten tieto- ja neuvontatyön tukenaKoordinaattori Anniina Lundvall, Mediakasvatusseura ryMedi...
6.        Notkea vanhus - Nappi uudistui, miten ja miksi?Tietopalveluohjaaja Pirjo Kovalainen, Nuorten tieto- ja neuvontak...
-   Nuorten työpajatNettiNappi-verkkopalvelun sisältöjen uudistaminen   -   NettiNappia uudistettiin vuonna 2009 ulkoasun ...
7.        Nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtainen tilanne Suomessa ja EuroopassaKoordinaattori Jaana Fedotoff & suunn...
-   Koulutukset mm. YIntro- koulutus, mahdollisesti myös kouluttajien koulutus   -   Laadukkaiden hankkeiden toteuttaminen...
-   Kentällä työskentelevistä henkilöistä lähes 2/3 tekee työtä osa-aikaisesti, osana laajempaa       nuorisotyön toimenku...
Aloitekanava.fi -palvelun haasteet   -   Palvelun tunnettuuden lisääminen kansallisesti ja kunnissa           •   Nuorten ...
-   Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut vs erikoistuneet palvelut-   Taloudellisesti haastavat ajat >> uudet rahoituslähtee...
8.         TyöryhmätyöskentelyKehittämispäivien toisena päivänä työskenneltiin viidessä eri työryhmässä ryhmänvetäjien joh...
o   Oman organisaation valmiudet palvella monikulttuurisia nuoria esim. toteutuuko ”ys-               tävällinen ilmapiiri...
teistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa ja näin edistää ns. kaksisuuntaista kotoutu-    mista, jossa kohteena on valta...
o   Vakavan häirinnän luvut eivät myöskään ole lohdullisempia: 106 häirintätapausta           100 haastateltua kohti viime...
-         yhteisöllinen työote          ASENTEET             -   Ihmisoikeuksien kunnioitus / jokaisen ihmisarvon kunnioit...
-   Yhtenäinen pohja   -   Tuottaa sitä mikä ei ole paikallista   -   Palataan ”Nuorisotietopankki aikaan”   -   Toivottav...
rille sekä auttaa nuoria löytämään helposti oman kunnan paikalliset nuorten tieto- ja           neuvontatyön verkkopalvelu...
nalta määritellylle joukolle Espoon kunnan virkailijoita, joista yksi varaa ky-                  symyksen työstettäväksi j...
o   Vähentää kaikilla tasoilla päällekkäisen työn tekemistä, mahdollistaa laajemman tie-               totaidon jakamisen ...
-   Palvelun markkinointi, miten se hoidetaan kun tuote valmis? Ei saa jäädä liian vaatimatto-          maksi.      -   Pi...
-    Raportointi   -    Perustuu tarpeeseen   -    Integrointi osaksi kunnan omaa toimintaa helppoaRYHMÄ 3: Miten hankkeen...
8.4        Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden laatuRyhmän vetäjä: Jaana Fedotoff, koordinaattori, Nuorten tieto- ja neu...
-   Seuranta, miten nuoren asia jatkuu?   -   Miten seurata anonyymiasiakkuuksia?   -   Kävijämäärät, mitä kertoo?   -   T...
-   Rahoittaja / päättäjät      -   Työntekijät      -   Konsultit, tutkijat ym.      -   Yhteistyökumppanit?      -   Iha...
RYHMÄ 1: Palvelusta tiedottaminen kunnan eri toimijoille   Mistä voi johtua, että joissakin kunnissa eri viranhaltijat eiv...
Nuorille tiedottaminen   -   ”Infot” pyörimään koulujen televisioihin   -   Kouluinfot, nuorisovaltuustot   -   ”Puskaradi...
9.       Nuorten kohtaaminen - kasvokkain vai verkossa?Artikkeli verkkolehti Koordinaatissa (15.10.2010)Yksi nuorten tieto...
tarpeisiin suhteutettuihin tavoitteisiin, suunnitelmiin ja resursseihin”, Fedotoff totesi. Hän toi esillemyös kansallisen ...
10.      Kehittämispäivien panelistit pohtivat hankkeiden merkitystäArtikkeli verkkolehti Koordinaatissa (15.10.2010)Saada...
sitoutumisen aste jää siihen. Pohdintaa palvelun jatkuvuudesta ei ole useinkaan käyty ja hanke-työntekijät on jätetty yksi...
11.        Kooste kehittämispäivien palautteistaPalautteiden kerääminen toteutettiin verkkopohjaisena kyselynä ajalla 19.1...
-   Osallistumismaksu:        o   kaikkien vastanneiden mielestä osallistumismaksu oli sopivan suuruinen-   Seminaariohjel...
-   Toiveita käsiteltäviksi aiheiksi:        o   Sosiaali- ja terveysaiheinen neuvonta        o   Teknologiset alustat ja ...
12.      Kansalliset kehittämispäivät 2011Vuonna 2011 vietetään nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaisen katto...
LiitteetLiite 1. Kehittämispäivien ohjelmaLiite 2. Osallistujalista                                     39
Liite 1. Kehittämispäivien ohjelmaMaanantai 4.10.2010 Kokouskansi 10, auditorio13:00           Kehittämispäivien avaus    ...
Liite 2. OsallistujalistaNIMI                        ORGANISAATIOAirio Tiina                 Uudenkaupungin kaupunki, nuor...
Leskinen Henna           Raahen kaupunki, nuorisotoimiLinna Esa                Jyväskylän nuorisopalvelutLukkariniemi Mark...
Vakkala Soile       Simon kuntaValkeapää Anne      Nuorten tieto- ja neuvontayksikkö, Espoon nuorisopalvelutVeijalainen Mi...
Kehittämispäivät2010 raportti
Kehittämispäivät2010 raportti
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Kehittämispäivät2010 raportti

884
-1

Published on

Raportti nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisista kehittämispäivistä vuonna 2010

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
884
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Kehittämispäivät2010 raportti

  1. 1. 0 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliset kehittämispäivät 4.-6.10.2010 Raportti 0
  2. 2. 1
  3. 3. SISÄLLYS1. Alkusanat ............................................................................................................... 12. Seminaarin avaus: Sosiaaliset verkot ja hankepyydykset ....................................... 23. Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtainen katsaus nuorisotoimialalle ................ 34. Uudet tuulet eurooppalaisessa nuorisopolitiikassa ................................................. 55. Mediakasvatus.fi nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena ......................................... 76. Notkea vanhus - Nappi uudistui, miten ja miksi? .................................................... 87. Nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtainen tilanne Suomessa ja Euroopassa .. 108. Työryhmätyöskentely ........................................................................................... 15 8.1 Monikulttuuriset nuoret nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden asiakkaina ..... 15 8.2 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkkopalvelu ................. 19 8.3 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden hankkeet ........................................... 24 8.4 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden laatu .................................................. 26 8.5 Aloitekanava.fi kuulemisen välineenä ........................................................... 289. Nuorten kohtaaminen - kasvokkain vai verkossa? ................................................ 3110. Kehittämispäivien panelistit pohtivat hankkeiden merkitystä ................................. 3311. Kooste kehittämispäivien palautteista ................................................................... 3512. Kansalliset kehittämispäivät 2011......................................................................... 38Liitteet ......................................................................................................................... 39Liite 1. Kehittämispäivien ohjelmaLiite 2. Osallistujalista
  4. 4. 1. AlkusanatNuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliset kehittämispäivät järjestettiin seminaariristeilynä4.-6.10.2010 Viking Linen m/s Gabriellalla teemalla ”Sosiaaliset verkot ja hankepyydykset”. Semi-naariin osallistui kaiken kaikkiaan 82 nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden verkoston jäsentä eripuolilta Suomea. Seminaarin ensimmäisenä päivänä paikalla oli myös kulttuuriasiainneuvos Kim-mo Aaltonen opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksiköstä, joka esitteli omassa puheenvuoros-saan ministeriön ajankohtaisia kuulumisia nuorisotoimialalta. Kahden päivän aikana kuultiin pu-heenvuorot myös Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalliselta koordinaatio- ja kehittämis-keskukselta, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:ltä, Mediakasvatusseura ry:ltä sekä OulunNuorten tieto- ja neuvontakeskus Napista.Seminaarissa järjestettiin paneelikeskustelu, jonka aiheena olivat kehittämispäivien teeman mukai-sesti sosiaaliset verkot ja hankepyydykset. Kahdeksan panelistin ja keskustelun vetäjänä toimi-neen suunnittelija Mika Pietilän johdolla käytiin vilkasta keskustelua nuorten tieto- ja neuvontatyönajankohtaisista haasteista, erityisesti hankkeissa kohdattavat haasteet puhuttivat panelisteja sekäseminaariyleisöä. Toisena seminaaripäivänä ohjelmassa oli myös työryhmätyöskentelyä. Osallistu-jat olivat ennen kehittämispäiviä saaneet esittää toiveensa sijoittumisesta työryhmiin, joita oli viisi.Kehittämispäivien jälkeen osallistujilta kerättiin palautetta verkkopohjaisella kyselyllä aikavälillä19.10.-29.10.2010. Kyselyyn vastasi 59 henkilöä, kooste vastauksissa esille nousseista kehittä-misehdotuksista on nähtävillä raportin loppupuolella. Palautteet otetaan huomioon ensi vuodenkehittämispäivien suunnittelutyössä. Suunnitteluun otetaan mukaan entistä vahvemmin myös nuor-ten tieto- ja neuvontapalveluiden verkoston jäseniä, kutsu suunnittelutyöryhmään raportin lopussa. 1
  5. 5. 2. Seminaarin avaus: Sosiaaliset verkot ja hankepyydyksetKoordinaattori Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- jakehittämiskeskusMiksi täällä tänään? - 1+1=3 - Yhteistyö kantaa kauas - Pienistä teoista saadaan pieniä tuloksia, ellei asioita koordinoida ja sovita työnjaosta - Yhteistyöllä päästään aina parempiin tuloksiin. Kun hyödynnetään erilaisten ihmisten mo- nenlainen osaaminen, rajalliset resurssit saadaan käytettyä tehokkaammin ja vältytään päällekkäiseltä työltä. - Jokaisen omakin työ helpottuu! - Opitaan toisiltamme ja ylitetään rohkeasti totuttuja raja-aitoja. - Se on ilmaista.Olet VIP - Aikuisten vaikuttamismahdollisuudet nuorten elämässä ovat suuremmat kuin usein luullaan - Nuoret odottavat vanhemmiltaan ja muilta aikuisilta välittämistä ja vastuunottoa - He ymmärtävät, että valittaminenkin on välittämistä - vaikka saattavat muuta väittää - Välittäminen on rajojen asettamista, puuttumista, kysymistä, kuuntelemista ja keskustelua - Kaikilla aikuisilla on mahdollisuus välittää ja vaikuttaa - Aikuisilla on mahdollisuus muistuttaa tästä asiasta toinen toistaan Lähde: Kahdeksan tienviittaa terveyteen - ohjeita ja käytäntöjä lasten ja nuorten terveyden edistämiseen (Terveyden edistämisen politiikkaohjelma, Sitran terveydenhuollon ohjelma ja Terveyden edistämisen keskus ry) www.tienviitat.fi 2
  6. 6. 3. Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtainen katsaus nuorisotoimialalleKulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikköNuorisolain uudistus: - Uudistukset voimaan 1.1.2010 - Koskevat kolmea asiaa: 1) Monialaista viranomaisyhteistyötä 2) Etsivää nuorisotyötä 3) Tietojen luovuttamista - Alueelliset koulutustilaisuudet: 28.10 Helsinki 8.11 Turku 15.11 Jyväskylä 22.11 Vaasa (ruotsinkielinen) 29.11 Oulu Lisäksi Joensuu ja RovaniemiVuoden 2011 talousarvioesitys: - Nuorisotyön määrärahat vuoden 2010 varsinaisen talousarvion tasolla - Veikkausvoittovarat 48,6 M€ (+2,3) - Budjettivarat 12,5 M€ (- 2,5) - Uusi määräraha: saamelaisten kielipesätoiminta 350 000 euroa - Tieto- ja neuvontapalvelut ja verkkomediat 2,2 M€ (+ 0,2; + 10%)Nuorisotyön rakenneuudistus: - OKM:n periaatepäätös, jolla vahvistettiin 13 kansallisen nuorisotyön palvelu- ja kehittämis- keskuksen rakenne - Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskusVerkkonuorisotyö kehittyy - Kansallinen verkkonuorisotyökeskus Helsingin nuorisoasiainkeskuksen yhteyteen (Netari.fi ym.) - Etsivän nuorisotyön linkittäminen verkkonuorisotyöhön - Verkkonuorisotyön toimintakentän varmistaminen: nykyisin Habbo, IRC ym. 3
  7. 7. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittäminen - Lanuke 2007-2011 arviointi ja selonteko eduskunnalle - Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma - YK:n lasten oikeuksien sopimus - Uuden lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman valmistelu vuosille 2012-2015. 4
  8. 8. 4. Uudet tuulet eurooppalaisessa nuorisopolitiikassaKansainvälisten asioiden päällikkö Jarkko Lehikoinen, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ryKomission tiedonanto Eurooppa 2020-strategiasta - komissio julkaisi 3.3.2010 tiedonannon Eurooppa 2020-strategiasta ("post-Lissabon") - Käsitellään Eurooppa-neuvostossa 25.-26.3. - Päätös kesäkuun Eurooppa-neuvostossa 17-18.6. - Komission esittämät teemat: • älykäs kasvu: osaaminen ja innovaatiot kasvun perustana • kestävä kasvu: resurssitehokkaan, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden tu- keminen • osallistava kasvu: korkeaan työllisyyteen perustuvan talouden edistäminen lisäämäl- lä sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä. - Komissio esittää määrällisiä tavoitteita vuoteen 2020 mennessä • 75% 20-64 –vuotiaista eurooppalaisista työssäkäyviä • 3% EU:n BKT:stä tulisi sijoittaa tutkimukseen ja kehitykseen • koulunsa keskeyttäneiden osuus alle 10 %, vähintään 40 % nuorista tulisi olla kol- mannen asteen koulutus • vähentää köyhyysrajalla olevien ihmisten määrää 20 miljoonalla ihmisellä - Älykäs kasvu • painottaa osaamisen ja innovaation merkitystä tulevaisuuden kasvun moottoreina. • Otsikon alle komissio esittää kolmea lippulaivahanketta: o ”Innovation Union” o ”Youth on the move” o ”A Digital Agenda for Europe”. - EU 2020 –strategian nuorisoulottuvuus: • nuorisolla vahva rooli EU:n transversaalissa prosessissa • EU 2020 ja EU:n uudet yhteistyökehykset linjassa keskenään • "Youth on the move" on yksi strategian lippulaivahankkeista 5
  9. 9. - YOUTH ON THE MOVE Komission tavoitteena • kaikkien nuorten liikkuvuuden lisääminen • korkeakoulutuksen uudenaikaistaminen • nuorten yrittäjyyden lisääminen liikkuvuusohjelmien avulla • edistää non-formaalin oppimisen tunnustamista • nuorten työllisyyspuitteet (Youth Employment Framework)- YOUTH ON THE MOVE • poliittinen aloite, ei ohjelma • aikataulua ei vielä vahvistettu • kattaa relevantit Eurooppalaisen nuorisosopimuksen alat • tavoitteena integroitu ohjelma (valmistellaan kaikkia alueita kunnioittaen) 6
  10. 10. 5. Mediakasvatus.fi nuorten tieto- ja neuvontatyön tukenaKoordinaattori Anniina Lundvall, Mediakasvatusseura ryMedialukutaito on nuoren oikeus - Tietoa nuorten elämästä medioiden parissa (luettavaa, tutkittua tietoa, linkkejä) - Välineitä nuorten osallisuuden ja vaikutuskokeilujen tukemiseen - Alueelliset toimijat ja kouluttajat - Uutiset ja tapahtumatMuutama sisältövinkki: - Uutispalstalta ajankohtaiset - Toimijapankista alueen toimijat tutuiksi - Materiaalipankista inspiraatiota - Kirjastosta lisätietoaTule mukaan! - Tuota ja lähetä sisältöjä: uutisia, tapahtumia, materiaaleja, toimijatietoja, wikittele… - Peukuttamalla nostat sisältöjä muiden inspiraatioksi - Luo Oma Profiili ja kerää itsellesi kiinnostavien sisältöjen portfolio nettiinNähdään netissä! - mediakasvatus.fi - mediekunskap.fi - mediaeducation.fi - FB: Finnish Society on Media Education - Twitter: twitter.com/mediakasvatus 7
  11. 11. 6. Notkea vanhus - Nappi uudistui, miten ja miksi?Tietopalveluohjaaja Pirjo Kovalainen, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi (Oulu)Matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelut - Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa vuodesta 2008 kehitetty matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelumallia - Perustasolla Nappi toimii mallissa nuoria eteenpäin ohjaavana ensimmäisen kohtaamisen paikkana - Yksisuuntaisesta verkostoitumisesta on päästy vuorovaikutteiseen verkostotyöhön - Taustalla muutokset niin yleisellä tasolla kuin paikallisesti mm. vähentyneet asiakasmäärät paikan päällä sekä uuden organisaation asettamat tarpeet ja mahdollisuudetTaustaa - Nappi perustettiin vuonna 1993 - v. 2007 organisaatiouudistus - Nappi osaksi sosiaalisen vahvistamisen yksikköä Samana vuonna muutto, jonka myötä asiakasmäärät vähenivät Palvelun säilyttäminen koettiin tärkeäksi Tieto- ja neuvontapalveluiden asiantuntijuus ja laajat tietovarannot haluttiin ottaa käyttöön laajemmin Erityisesti kasvokkain tapahtuvan ohjauksen merkitys nousi tärkeänä esille - 2000-luvulla ollut näkyvillä yleisemmin muutos nuorten asiakkuuksissa ja asiakasmäärissä - Lisäksi tieto- ja neuvontapalveluissa haasteena ollut löytää nuoret, jotka eivät aktiivisesti hae tietoa ja jotka eivät löydä palveluja - Koettiin tarpeelliseksi kehittää toimintamalli, jossa siirrytään ns. odottavasta palvelusta ulospäin suuntautuviin palveluihin → toimintamallin suunnittelu aloitettiin työpajatoiminnan kanssaMatalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluiden toimijat - Nappi - Kohdennettu nuorisotyö, monikulttuurinen nuorisotyö, alueellinen nuorisotyö - Etsivän työn hanke - Onnistuvat opit - nuorta ei jätetä - Otappa koppi -verkkopalvelukokeilu - Nuorten monimediatoimitus - Seutunappi - Aikalisä! - Time out! 8
  12. 12. - Nuorten työpajatNettiNappi-verkkopalvelun sisältöjen uudistaminen - NettiNappia uudistettiin vuonna 2009 ulkoasun osalta - 2010 kehitetään sisältöjä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Työvoiman palvelukeskus Opetustoimi: oppilashuolto + opiskelijaterveydenhuolto Kulttuuri, liikunta, opetus, sote jne. Oulun seudun yrityspalvelukeskus Nuorten monimediatoimitus, kuvituksen tuottaminen NettiNappiin Nuorten kanavalla myös vaikuttajanuorten ryhmä ONESumma summarum - Perustyönä edelleen pitää tieto- ja neuvontapalvelut tarjolla asiakkaille paikan päällä viitenä päivänä vii- kossa ylläpitää verkkopalvelu NettiNappia ja vastata sähköisesti kysymyksiin työhön kuuluu myös palvelujen markkinoinnin suunnittelu sekä materiaalin tuottami- nen (oppaat, tietoteemanäyttelyt, tietokansiot jne.) - Muutos rankkaa mutta tarpeellista - Asenteiden tarkastelu ja muuttaminen tarvittaessa onnistumisen perusedellytys 9
  13. 13. 7. Nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtainen tilanne Suomessa ja EuroopassaKoordinaattori Jaana Fedotoff & suunnittelija Mika Pietilä, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluidenkansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskusAjankohtainen tilanne: - Opetus- ja kulttuuriministeriön periaatepäätös 10.8.2010 nuorisotyön palvelu- ja kehittämis- keskusrakenteesta. 13 toimijaa, joista yksi Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalli- nen koordinaatio- ja kehittämiskeskus. Toistaiseksi voimassaoleva.  alueellinen koordinoinnin malli, OKM on esittänyt mahdollisuuden alueellisen nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden koordinaattorien verkoston luomiseen • Tarpeeksi laajat alueet voivat hakea avustusta alueelliseen koordinointiin. • Alueellinen verkosto tulisi toimimaan kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskes- kuksen kanssa tiiviissä yhteistyössä. • Tavoite siirtyä malliin asteittain, mutta jo tämän vuoden haussa on mahdollista hakea avustusta alueelliseen koordinointiin. • Alueen tulee olla tarpeeksi laaja ja koordinoinnilta edellytetään hyviä valmiuksia vastata nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen toiminnan ja kehittämi- sen haasteisiin.Kuntien ”itsemääräämisoikeus” palvelujen tuottamisessa - Euroopan tason periaatteet antavat suuntaviivoja työn sisällölliselle toteuttamiselle ja kehit- tämiselle, eivät määrittele mallia tai menetelmää  maksuttomuus, nuorten suosimien välineiden hyödyntäminen, nuoret mukaan toteutta- maan ja arvioimaan, matala kynnys, ammattitaitoiset työntekijät... - Kunnat toteuttavat palveluja itsenäisesti, ei ole määrättyä mallia, muotoa, välineitä tai me- netelmiä, vaan palvelun tulee perustua paikallisiin tarpeisiin suhteutettuihin tavoitteisiin, suunnitelmiin ja resursseihin - Kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus tuki- ja asiantuntijapalvelu kunnille ja järjes- töille palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi - Palveluiden perustamiseen tai muutoksiin liittyvät paikalliset ratkaisut tulee perustua tutkit- tuun, analysoituun tietoon, nuorten kuulemiseen, monialaiseen yhteistyöhön ja palvelujen laadukkaaseen arviointiinToiminnan painopistealueet 2011: - Kansallisen verkkopalvelun toteuttaminen - Tilastointiohjelman kattava käyttö kaikissa nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa - Alueellisen koordinointimallin suunnittelu ja mallintaminen, käytäntöjen luominen 10
  14. 14. - Koulutukset mm. YIntro- koulutus, mahdollisesti myös kouluttajien koulutus - Laadukkaiden hankkeiden toteuttaminen kansallisella, alueellisella tasolla ja eurooppalai- sella tasolla;  hankekoulutukset ja -arvioinnit, seuranta...  keskuksen muut tukipalvelut - Vuoropuhelu ja yhteistyö muiden kansallisten toimijoiden kanssa - Aktiivinen osallistuminen kansalliseen ja eurooppalaiseen nuorisopoliittiseen keskusteluun - Verkoston jäsenten osallistumisen tukeminen työmuodon kehittämiseen - Nuorten vaikuttamisen, osallistumisen ja kuulemisen eteenpäin vieminen mm. osana koulu- jen verkkodemokratiakasvatusta ja peruspalvelujen arviointia sekä kehittämistä - Kuntapäättäjien ja virkamiesten sitouttaminen verkkodemokratiapalvelu Aloitekanava.fi:n käyttöön  oikeata vaikuttamista ja vuoropuhelua.  pelkkä väline ei riitä.Kansallisen verkkopalvelun toimintamalli - Kansallinen verkkopalvelu toteutetaan kaksitasoisena ratkaisuna.  Ylemmällä tasolla on kansallinen verkkopalvelusivusto sisältäen valtakunnallista in- formaatiota sekä teema- ja karttahakupohjaiset hakulinkit, joilla nuori pääsee paikal- liselle verkkopalvelusivustolle haluamansa aihealueen piiriin.  Verkkopalvelu sisältää vuorovaikutteisen Pulmakulma –palvelun, josta on yhteys paikallisten verkkopalveluiden asiantuntijoihin.  Nuorten tieto- ja neuvontatyön ammattilaisille suunnattu kansallisen verkkopalvelun osio sisältäen mm. yhteisen sisällöntuotanto osion (tietolaari).  Alemmalla tasolla ovat paikallisen tai alueellisen tason verkkopalvelut, jotka sisältä- vät erilaisia mm. tietoalueita sekä palveluita paikallisella tasolla nuorille, palvelun tarpeiden mukaisesti.  Verkkopalvelu toteutetaan avoimella lähdekoodilla, yhteinen julkaisualusta tulee olemaan kaikkien palveluiden käytössä tarpeiden mukaisesti.Haasteita kansalliselle kehittämiselle: - Palvelujen rooli, asema ja merkitys nuorisotyön- ja politiikan kentässä - Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutus (kuntaliitokset, resurssien mahdollinen vä- heneminen, vaikutus hankkeisiin…) - Hankkeiden hyvä aloitus ja kuntien motivaatio ja sitoutuminen hankkeisiin ja hankkeiden jälkeen palveluiden tuottamiseen - Tiedon lisääminen kaikilla tasoilla nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen tuottami- seen/toteuttamiseen/vakiinnuttamiseen 11
  15. 15. - Kentällä työskentelevistä henkilöistä lähes 2/3 tekee työtä osa-aikaisesti, osana laajempaa nuorisotyön toimenkuvaa (työn eri roolit) - Verkoston toimivuus ja sitoutuminen toimintaan laadukkaiden palvelujen toteuttamiseksi - Tilastoinnin, suoritteiden kerääminen, hyödyntäminen ja analysointi - Kentän toimijoiden tehokkaampi kansallisen koulutustarjonnan hyödyntäminen, erityisesti myös kansainvälisten vaihtomahdollisuuksien - Palvelujen markkinointi nuorilleNuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkosto lukuina - Nuorten tieto- ja neuvontapalveluja järjestetään 271 kunnassa  147 pistettä/keskusta  36 verkkopohjaista palvelua - Verkkopalveluissa yksittäisiä käyttäjiä 1 135 459 (168 kunnan tiedot) - Ohjaus- ja neuvontakontakteja/kertoja 47 703 (168 kunnan tiedot) - Tapahtumissa tai ryhmissä kohdattuja nuoria 40207 (168 kunnan tiedot)Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna on mm. - Ammattitaitoista tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysy- myksissä ja huolenaiheissa - Nuorille tiedottaminen eri kanavia ja menetelmiä käyttäen mm. sosiaalista mediaa ja nuorten vertaisryhmiä monipuolisesti hyödyntäen  Joustava ja reagoiva ote uusien välineiden käyttöönotossa - Nuoren henkilökohtainen ohjaus, neuvonta ja tukeminen lähipalveluna palvelupisteissä se- kä erilaisissa verkkopohjaisissa palveluissa sis. sosiaalisen median mahdollisuudet ja välineet - Nuorten vertaistoiminnan, osallistumisen, vaikuttamisen ja kuulemisen tukeminen - Nuorille mahdollistetaan tila sisällöntuottajina ja aktiivisina palvelujen kehittäjinä sekä palve- lujen laadun arvioijina - Nuorten kuuleminen palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessaAloitekanavan tilastoja 09/2010 - Aloitekanavakuntia 120 - Rekisteröityneitä käyttäjiä 5361 - Ideoita tällä hetkellä 1462 - Käyntiä (viim. kuukausi) 6339 - Kävijää (viim. kuukausi) 3797 - TOP 2 (viim. kuukausi) Sievi, Porvoo 12
  16. 16. Aloitekanava.fi -palvelun haasteet - Palvelun tunnettuuden lisääminen kansallisesti ja kunnissa • Nuorten kuuleminen ja osallistuminen palvelun avulla mahdollistuu ainoastaan sil- loin, että sitä markkinoidaan ja pidetään esillä kunnassa  nuoret löytävät palvelun ja tietävät, miten sitä voi hyödyntää - Henkilöstöresurssit vaihtelevat kunnittain - Kunta kysyy -osio: kunnan eri toimijoiden aktivoiminen kysymään verkkopalvelun kautta nuorten mielipiteitä - Vakiinnuttaminen osaksi kunnan nuorisotyön peruspalveluita - Pelkkä palvelun olemassaolo ei riitä!Ajankohtainen tilanne Euroopan tasolla - Euroopan neuvoston suositus nuorisotiedotuksesta No.R (90) 7 & uusi Euroopan neuvos- ton suositus nuorten tieto- ja neuvontapalveluista 16.kesäkuuta 2010 Rec(2010)8  käännetään myös suomeksi - Eurooppalaiset verkkopohjaisen nuorten tieto- ja neuvontapalvelun periaatteet (2009), ERYICAn jäsenjärjestöt koostaneet yhdessä.  Saatavilla englanniksi ja suomeksi. - Euroopan unionin nuorisopoliittinen strategia, jonka nuorisoasioista vastaavat ministerit hy- väksyivät 27.11.2009. Strategia luo puitteet nuorisotoimialan yhteistyölle vuosille 2010- 2018 koko EU:n alueella.Kansainväliset hankkeet  ”Safety and Quality in Online Youth Information” (ERYICA)  “European Digital Youth Information Project” (YouthNet)ERYICA  SHEryica, www.sheryica.org  Good practice in youth information (participation, peer-to-peer, reaching out)  State of Art in Youth Information in Europe  Council of Europe and ERYICA colloquy, Budapest  3 Networks meeting, Lyon  YIntro etc.Euroopan tasolla keskustelussa... - Muuttuneet toimintaympäristöt >> Ohjaus on avainsana - Medialukutaidot >> Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden rooli - Verkkopohjaisten palvelujen laatukriteerit >> rakentuvat luottamukselle ja uskottavuudelle 13
  17. 17. - Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut vs erikoistuneet palvelut- Taloudellisesti haastavat ajat >> uudet rahoituslähteet- Yhteiset eettiset säännöt- Nuorten osallisuus >> Vertaistoiminta, vertaisohjaus/-neuvonta- Palveluiden arviointi >> Ulkopuoliset arvioijat, nuorten arviointi- Nuorten tieto- ja neuvontatyön pitkän aikavälin vaikutukset- Nuorten tieto- ja neuvontatyön tärkeyden esille tuominen, viestintä- Olemassa olevien tukitoimintojen hyödyntäminen 14
  18. 18. 8. TyöryhmätyöskentelyKehittämispäivien toisena päivänä työskenneltiin viidessä eri työryhmässä ryhmänvetäjien johdolla.Työryhmien aiheina olivat: 1) Monikulttuuriset nuoret nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden asiak-kaina, 2) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkkopalvelu, 3) Nuorten tieto- ja neu-vontapalveluiden hankkeet, 4) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden laatu, ja 5) Aloitekanava.fikuulemisen välineenä.8.1 Monikulttuuriset nuoret nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden asiakkainaRyhmän vetäjä: Mirella Huttunen, suunnittelusihteeri, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ryTyöryhmätyöskentelyn tavoitteet:1. Kerätä ja vaihtaa kokemuksia nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden monikulttuurisuudesta2. Antaa eväitä omaan työhön ja oman organisaation kehittämiseen monikulttuurisuus huomioiden1. Monikulttuurisuus nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa - Monikulttuuriset nuoret neuvontapalveluiden asiakkaina o Millaisia tiedontarpeita? Harrastusmahdollisuudet, koulutus, kääntäminen ja tulkka- us, käytännön ja arkipäivän asiat, jotka valtaväestön nuorille usein itsestäänsel- vyyksiä, missä menee rajat kotoutumiselle – miten pitkälle pitää omaksua suoma- laista kulttuuria, uskontoon liittyvät kysymykset ja uskonnon harjoittaminen o Millaisia kohtaamisia? Kohtaamiset myös nuorten vanhempien kanssa, nuorilla ei välttämättä suomen tai ruotsin kielen taitoa vielä, laaja ikähaarukka, nuoret kaipaa- vat turvallista kontaktia ja sitä, että tieto- ja neuvontapalveluiden ihmiset toimisivat poluttajina uusiin toimintamahdollisuuksiin, henkilökohtainen kontakti tärkeää (vrt. verkko) → Nähtiin, että nuorten tieto- ja neuvontapalveluita kehitettäessä monikulttuurisuuden huomi- ointi otettaisiin esille niin, että siitä tulisivat tietoisiksi kaikki neuvontapalveluissa työskentelevät henkilöt eikä ainoastaan muutama asialle omistautunut. - Mitä monikulttuurisuus nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa on? o Asiakkaana monikulttuuriset nuoret / Asiakkaana monikulttuuristen nuorten van- hemmat / Asiakkaana nuorisotyöntekijät /opettajat o Moniammatillisuus: yhteistyö muiden hallintokuntien + järjestöjen kanssa 15
  19. 19. o Oman organisaation valmiudet palvella monikulttuurisia nuoria esim. toteutuuko ”ys- tävällinen ilmapiiri” (Euroopan Nuorisotiedotuksen periaatteet, kohta 3)? o Oman alueen demografia – tiedetäänkö ketä nuoria omalla alueella on - Nuorisotutkija Antti Kivijärvi: o Monikulttuurisuus ei ole erillinen työmuoto vaan tapa katsoa asioita: monikulttuuri- suudessa on kyse eriarvoisuuksien tasoittamista. → Mitä monikulttuurisuuden tai laajemmin yhdenvertaisuuden toteutuminen sitten tarkoittaa nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa? Kaikilla nuorilla on oikeus tietoon (Euroopan Nuori- sotiedotuksen periaatteet, kohdat 1+2). Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole samanlaiset mah- dollisuudet saada tietoa.2. Eväitä: Tiedon merkitys kotoutumisessa - Kuka tarvitsee tietoa? o Kotoutuminen: maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, kak- sisuuntainen keskinäisen mukautumisen prosessi, jossa yhteiskunta muuttuu väes- tön monimuotoistuessa (Lähde: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä) → Tietoa tarvitsevat siis: A. valtaväestön edustajat sekä B. maahan muuttavat henkilöt - Millaista tietoa tarvitaan? o A. Valtaväestön edustajat: kuten nuorisotyöntekijät, opettajat  Tietoa maahanmuuton syistä  Tietoa oman alueen demografiasta – ketä nuoria omalla alueella asuu, mil- laiset ovat nuorten taustat (esim. maahanmuuton syyt)  Tietoa monikulttuuristen nuorten elämästä  Tietoa rasismista ja rasismin käsittelystä nuorten parissa → Kuuluuko tällaisen tiedon tarjoaminen nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin? Keskuste- lussa tuotiin esiin, että usein tätä tietoa nuorten parissa työskentelevät osaavat hakea muualta kuin nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa. Nähtiin, että päällekkäisyyttä on syytä välttää, mutta että neuvontapalvelut voisivat toimia tiedon jakajina nuorisotyöntekijöille ja nuorten parissa toimiville liittyen oman alueen maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen yh- 16
  20. 20. teistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa ja näin edistää ns. kaksisuuntaista kotoutu- mista, jossa kohteena on valtaväestö. o B. Monikulttuuriset nuoret  ”tavoitteena on hankkia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin ylläpi- tämiseen” (Lähde: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edis- tämisestä)  Nuorten näkökulmasta huomioitava: Formaalit ja non-formaalit kotoutumisen väylät ja niihin liittyvä tiedonsaanti  Formaalit kotoutumisen väylät Koulutus – erityisesti 15-17-vuotiaat nuoret Työllistyminen, kesätyöt Asuminen Muita: rahan käyttö, sosiaali- ja terveyspalvelut  Non-formaalit kotoutumisen väylät Ystävyyssuhteet (nuorisobarometri 2008: ystävyyssuhteet merkityk- sellisempiä onnellisuuden kannalta kuin opiskelu ja työ) Mielekäs vapaa-aika, esim. tietoa mistä saa rahoitusta omaan moni- kulttuuriseen järjestötoimintaan Turvallisuus versus rasismi ja syrjintä – nuoret puhuvat rasismista, kun aikuiset puhuvat suvaitsevaisuudesta. Nuorten rasismikokemuk- set vaikuttavat erittäin haitallisesti kotoutumiseen. Minne ohjata ra- sismia kokenut nuori?- Tietoa rasismista ja syrjinnästä Suomessa: EU-Midis tutkimus o 47 % haastatelluista somaleista kertoi joutuneensa rikoksen uhriksi viimeisen 12 kk:n aikana. (3/EU27 EU) o 47 % haastatelluista somaleista kertoi kokeneensa syrjintää viimeisen 12 kk:n aika- na (8/EU27) o peräti 74 tapausta jokaista 100 haastatellusta somalista kertoi joutuneensa Suo- messa pahoinpitelyksi tai sillä uhatuksi viimeisen 12 kk:n aikana (1/ EU 27). Tämä todella korkea luku kertoo siitä, että monet somalit kokivat tällaista väkivaltaa use- amman kerran vuoden aikana. Vertailun vuoksi voi todeta, että oikeuspoliittisen tut- kimuslaitoksen tekemän suomalaisten kokeman väkivallan yleisyyttä koskevan uhri- haastattelututkimusten mukaan vuonna 2006 vajaa kymmenesosa suomalaisista joutui väkivallan tai uhkailun kohteeksi. 17
  21. 21. o Vakavan häirinnän luvut eivät myöskään ole lohdullisempia: 106 häirintätapausta 100 haastateltua kohti viimeisen 12 kk:n aikana (4/EU 27) o Myös henkilöön kohdistuvat rasistisesti motivoituneet rikoksissa luvut olivat masen- tavia: 32 % somaleista kertoi joutuneensa tällaisen rikoksen uhriksi. Tällä irtosi 2.tila EU 27:ssä. → Tällainen tieto nähtiin erittäin tärkeäksi kertoa eteenpäin nuorten parissa työsken- televille, ehkä näin myös nuorten kokemuksia rasismista osattaisiin huomioida ja käsitellä kun hahmotetaan asia näin. Tällaisen tiedon pohjalta nähtiin, että on tärke- ää myös haastaa nuorisotyöntekijöitä ottamaan vaikeita asioita esille. Syrjinnän ko- kemukset, vaikkei ne nuoreen itseensä olisi kohdistuneet, ovat koko yhteiskunnan ongelma ja niitä tulisi käsitellä myös nuorisotyössä.- Nuorisotyöntekijän kompetenssit monikulttuurisuuden huomioimisessa TIEDOT A) Tietoa monikulttuuristen nuorten elämästä - sosiaaliset suhteet, sosioekonominen asema - nuorten tausta, maahanmuuton syyt, esim. elämä VOK:ssa - nuorten kotoutumisprosessit, yhteiskunnalliset esteet ja rakenteet, valtasuhteet - monikulttuurisia nuoria koskevat palvelut B) Tietoa oman alueen demografiasta C) Tietoa laeista, viranomaisvelvoitteista ja kansainvälisistä sopimuksista - maahanmuuttolainsäädäntö - yhdenvertaisuuslaki, positiivinen erityiskohtelu D) Tietoa yhteiskunnallisesta keskustelusta E) Tietoa miten tukea rasismia/syrjintää kokenutta nuorta F) Tietoa rasismista ja sen ilmenemismuodoista G) Tietoa oman alueen muista toimijoista, jotka edistävät monikulttuurisuutta TAIDOT A) E) Osaa tukea nuorta kiinnittymään yhteiskuntaan integraation hengessä C) D) F) Osaa puuttua rasismiin - tasavertainen dialogi nuorten kanssa A) Osaa toimia joustavasti, käydä kunnioittavaa tasavertaista dialogia nuoren ja aikuisten kanssa, ongelmanratkaisutaidot uusissa tilanteissa ja sovittelutaidot H) Osaa verkostoitua ja tehdä yhteistyötä ”uusien” toimijoiden (esim. monikulttuuristen van- hempien) kanssa 18
  22. 22. - yhteisöllinen työote ASENTEET - Ihmisoikeuksien kunnioitus / jokaisen ihmisarvon kunnioitus - Kaikkien yhdenvertainen kohtelu – ei muodollista vaan tosiasiallista yhdenvertai- suutta - Rohkeus ja itsevarmuus – epämukavuusalueelle meneminen - Positiivinen asenne erilaisuutta kohtaan - Epäkohtien tunnustaminen - Positiivinen asenne omaa työtä kohtaan8.2 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkkopalveluRyhmän vetäjä: Mika Pietilä, suunnittelija, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koor-dinaatio- ja kehittämiskeskusTyöryhmän alussa käytiin lyhyt esittelykierros, sekä jokainen kertoi lyhyesti mitä tuo mieleen ”Kan-sallinen nuorten tieto- ja neuvontatyön verkkopalvelu”.Kansallinen verkkopalvelu toi osallistujien mieleen seuraavia asioita: - Verkottuminen kansallisesti - Ei tarkempaa kuvaa, hyvin avoimin mielin odotan tulevaa - Palvelu, joka kasaa yhteen hyväksi koettuja malleja - Olen silmät avoinna uusille käytännöille - Moniammatillisuus saa uuden ulottuvuuden - Laaja kokonaisprosessi - Yksi osoite – yksi tuote! - Tunnettuus, helpommin löydettävissä olevat nuorten tieto- ja neuvontatyön palvelut - Muidenkin maiden kokemukset jakoon, toivottavasti - Antaa vihdoinkin kasvot työmuodolle - Tuo mukanaan lisää luotettavuutta, kun kuuluu osaksi isompaa kokonaisuutta - Karsii toivottavasti päällekkäistä työtä - Lisäarvoa työlle - Kustannushyötyä pitkällä aikavälillä - Hiukan pelottaa, että iso nielaisee kaiken - Onko tämä nyt se iso sivusto, koko nuorisotyölle! - Tuo välineitä ja palikoita omaan työhön - Kaikki palvelut ovat teknisesti yhdenvertaisessa asemassa 19
  23. 23. - Yhtenäinen pohja - Tuottaa sitä mikä ei ole paikallista - Palataan ”Nuorisotietopankki aikaan” - Toivottavasti hyödynnetään Allison palvelun olemassa oloa ja tietosisältöjä - Miten mediakasvatus mukana - Kieli näkökulma, onko kaksikielinen - Monimuotoinen käyttäjäkunta asettaa haasteita - Mikä tekniikka, onko varmasti parasta ja oikeaa verkostolle - Tulee olemaan kanava nuorille - Tämän kautta tuotetaan yleiset asiat-tietosisällöt, ei tarvitse siihen käyttää aikaa - Resurssit, säästääkö resursseja, mitä sen käyttö tulee maksamaan - kansallinen, mutta kuitenkin paikallinen tulee säilyttää - Joustavat toimintatavat, ketään ei saa eikä voi pakottaa - Onko palvelu meille ilmainen?Alkukierroksen jälkeen esiteltiin tilannetta ja avattiin suunnitelmia, mitä on tähän mennessä tehty.Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkkopalvelu - Haaste o Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden paikallisten sekä alueellisten verkkopalvelui- den haasteena on niiden irrallisuus toisistaan sekä yhteistyön vähäisyys sivustojen ylläpidossa ja sisällön tuottamisessa o Paikalliset ja alueelliset verkkopalvelut eivät tarjoa yhdenvertaisesti yhtä laadukkaita sisältöjä nuorille, osassa palveluista tekniikka on vanhentunutta o Nuorille suunnatut nuorten tieto- ja neuvontatyön verkkopalvelut eivät ole nuorelle helposti löydettävissä, yhdestä paikasta o Ammattilaisille suunnatut verkkopalvelut ovat hajallaan o Käytössä olevat lukuisat erilaiset järjestelmät eivät keskustele keskenään o Sisällöntuotannon hajanaisuus sekä lukuisten eri julkaisujärjestelmien ylläpito sekä päivittäminen teknisesti ajan tasalle on kallista o Palveluiden kansallinen markkinointi on haasteellista ja kallista palveluiden hajanai- suuden sekä runsaan määrän vuoksi o Paikallisesti ja seudullisesti kaikilla toimijoilla ei ole tarpeellista tai riittävää tietotaitoa verkkopalveluiden toteuttamiseen - Tavoitellut muutokset o Kansallinen verkkopalvelu, joka kokoaa kaikki nuorille suunnatut paikalliset ja alu- eelliset verkkopalvelut yhteen, tarjoaa yhdenvertaisia palveluja kaikille Suomen nuo- 20
  24. 24. rille sekä auttaa nuoria löytämään helposti oman kunnan paikalliset nuorten tieto- ja neuvontatyön verkkopalvelut ja toimipisteet o Nuorten tieto- ja neuvontatyön ammattilaisille oma kansallinen verkkopalvelu, joka korvaa nykyiset Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen tarjoamat verkkopohjaiset palvelut o Yhteinen julkaisualusta/järjestelmä, jossa voidaan toteuttaa muun muassa yhteistä sisällöntuotantoa ja hyödyntää kansallisen verkoston laajaa asiantuntemusta o Kansallisen verkkopalvelun tehokas kansallinen markkinointi nuorille ja nuorten pa- rissa toimijoille nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tunnettavuuden ja käytön li- säämiseksi ja tehostamiseksi o Kustannustehokkuuden lisääminen ja kustannussäästöt kaikilla tasoilla o Laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut o Palveluiden välisen yhteistoimijuuden lisääminen o Koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen työaikaresurssien vapautuminen yksittäisistä konsultointitapauksista yhteiseen valtakunnalliseen käyttöön- Kansallisen verkkopalvelun toimintamalli o Kansallinen verkkopalvelu toteutetaan kaksitasoisena ratkaisuna.  Ylemmällä tasolla on kansallinen verkkopalvelusivusto sisältäen valtakunnal- lista informaatiota sekä teema- ja karttahakupohjaiset hakulinkit, joilla nuori pääsee paikalliselle verkkopalvelusivustolle haluamansa aihealueen piiriin.  Verkkopalvelu sisältää vuorovaikutteisen Pulmakulma –palvelun, josta on yhteys paikallisten verkkopalveluiden asiantuntijoihin.  Nuorten tieto- ja neuvontatyön ammattilaisille suunnattu kansallisen verkko- palvelun osio sisältäen mm. yhteisen sisällöntuotanto osion (tietolaari).  Alemmalla tasolla ovat paikallisen tai alueellisen tason verkkopalvelut, jotka sisältävät erilaisia mm. tietoalueita sekä palveluita paikallisella tasolla nuoril- le, palvelun tarpeiden mukaisesti.  Verkkopalvelu toteutetaan avoimella lähdekoodilla, yhteinen julkaisualusta tulee olemaan kaikkien palveluiden käytössä tarpeiden mukaisesti.- Toiminnan kuvaus o Kansallinen taso:  Skenaario 1: Nuori voi hakea vastausta esimerkiksi asumiseen liittyvään ky- symykseen ja haluaa tietoa erityisesti Oulun osalta. Tällöin hän voi hakea tietoalueekseen ”Asuminen” ja valita paikkakunnaksi ”Oulu”. Lopputuloksena nuori saa Oulun Nettinappi –verkkopalvelusta tietoalueen ”Asuminen” – linkin.  Skenaario 2: Nuori saapuu valtakunnallisen Pulmakulman sivulle ja valitsee kysymystä jättäessä kunnaksi esimerkiksi Espoon. Vastausvastuu siirtyy en- 21
  25. 25. nalta määritellylle joukolle Espoon kunnan virkailijoita, joista yksi varaa ky- symyksen työstettäväksi ja vastaa siihen. Vastaus välittyy valtakunnalliseen Pulmakulmaan.  Skenaario 3: Nuorten tieto- ja neuvontapalvelun työntekijä päivittää paikallis- ta tietoaluetta ja käyttää siinä hyväkseen yhteisesti tuotettua tietomateriaalia ”tietolaarista”. o Paikallinen taso:  Skenaario 1: Käyttäjä klikkaa etusivulta ajankohtaisen tietoalueen nostoon ja pääsee porautumaan syvemmälle aihealueen piiriin. Käyttäjälle näkyy suo- raan paikallisen kanavan etusivulla ajankohtainen uutinen liittyen esimerkiksi opiskelun hakuaikaan. Tätä klikkaamalla käyttäjä pääsee ”Opiskelu” – tietoalueelle hakemaan lisäinformaatiota.  Skenaario 2: Käyttäjä valitsee paikallisella etusivulla nostona olevan ajan- kohtaisen tapahtuman ja pääsee näin myös selaamaan tapahtumakalenterin muita tapahtumia.  Skenaario 3: Paikallisella etusivulla on nosto Pulmakulman kysytyimmistä tai uusimmista aiheista. Nämä valitsemalla käyttäjä pääsee kytkeytymään myös Pulmakulman muihin keskustelufoorumeihin.  Skenaario 4: Paikallisella etusivulla on nostona ajankohtaiseen aiheeseen liittyvän äänestyksen tilanne sekä tähän liittyen tietoa nuorten kommenteista.  Skenaario 5: Verkkopalvelun tulee myös hallita erityyppisiä sisältöjä ja ra- kenteita, kuten kuvia, tekstejä, linkkejä, bannereita, liitetiedostoja ja videoita. Käyttäjä voi käynnistää paikallisen palvelukanavan etusivulla olevan video- playerin, joka voi sisältää informaatiota eri tietoalueilta tai syötteen toisesta verkkopalvelusta (esim. Aloitekanava.fi –verkkodemokratiapalvelusta).- Vaikutukset organisaatioon ja henkilöstöön o Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden paikallisia ja alueellisia verkkopalveluita ylläpi- tävät tällä hetkellä palveluita tarjoavat kunnat. o Kansallisia ammattilaisten verkkopalveluita ylläpitää Nuorten tieto- ja neuvontapal- veluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus.  Uuden kansallisen verkkopalvelun kokonaisvaltaisesta ylläpidosta vastaa kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus, ja kuntakohtaisten palvelujen ylläpito on edelleen kuntien vastuulla.  Koordinaatio- ja kehittämiskeskus huolehtii kuntien ja ammattilaisille suun- nattujen verkkopalveluiden kokoamisesta kansalliseen verkkopalveluun ja tarjoaa myös mahdollisuuden liittyä osaan sen tarjoamista palveluista ilman paikallisen tason toteutusta. 22
  26. 26. o Vähentää kaikilla tasoilla päällekkäisen työn tekemistä, mahdollistaa laajemman tie- totaidon jakamisen ja hyödyntämisen. o Helpottaa palveluiden markkinointia kansallisella tasolla. o Vapauttaa kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen resursseja - Laatuvaikutukset o Kansallisen verkkopalvelun käyttöönoton myötä:  paikallisten verkkopalveluiden tietosisällöt ja palvelut ovat nuorille yhtenäisiä  kaikilla Suomen nuorilla on mahdollisuus yhdenmukaiseen ja yhdenvertai- seen  nuoret löytävät oman kuntansa paikalliset verkkopalvelut ja toimipisteiden tiedot yhdeltä sivustolta  paikallisten verkkopalveluiden ylläpitotoiminnassa tehdään rajoja ylittävää yhteistyötä  nuorten tieto- ja neuvontatyön ammattilaisille suunnatut verkkopalvelut ovat kootusti yhdellä sivustolla  nuoret sekä tieto- ja neuvontatyön ammattilaiset saavat tietoa ajankohtaisis- ta asioista yhdestä paikasta  yhteisiä tietosisältöjä voidaan jakaa ja kehittää yhdessä  kaikki tieto on saatavilla kahdella kielellä: suomeksi ja ruotsiksi  nuorille on olemassa valtakunnallinen Pulmakulma, jossa voivat halutessaan olla mukana tieto- ja neuvontapalvelut eri paikkakunniltaEsityksen jälkeen jatkettiin vilkkaalla keskustelulla. Keskusteluissa nousivat esille seuraavat asiat: - Miten hoidetaan päivitys, kansallisella ja paikallisella tasolla? Mitä jos paikallinen taso ei hoidakaan omaa osuuttaan, kenellä on kokonaisvastuu palvelusta ja sisällöistä? - Ei saa olla pelkällä otsikkotasolla olevaa tietosisältöä, josta sitten linkkejä, vaan nuorten tie- to- ja neuvontatyön mukaista sisältöä nuorille - Miten resursoidaan, onko kuntien osuus mikä sisällöntuotannossa, miten voidaan olla yh- denvertaisia sisällöntuottajia? Ei saa käydä niin, että yksi tuottaa ja muut käyttävät ilman tuottamista! - Voisiko Hollannin mallissa olla jotakin hyvää kopioitavissa, ts. päätoimittajuus kiertää puo- len vuoden välein eri palveluilla. - Miten pidetään yllä KV -tieto-osuudet. Voisiko olla yhteistyössä Eurodeskin kanssa? - Etusivulta palveluihin ”ajautuminen” ei saa olla vain hakusanojen varassa, palvelut tulee löytyä myös paikkakunnittain - Miten hallitaan usean kohderyhmän kokonaisuutta? Palvelun suunnittelun tulisi alkaa koh- deryhmän määrittelyllä. 23
  27. 27. - Palvelun markkinointi, miten se hoidetaan kun tuote valmis? Ei saa jäädä liian vaatimatto- maksi. - Pienissä kunnissa valitettavasti aina resurssipulaa verkkosisältöjen päivityksessä ja nuoret löytävät ne aukkokohdat. Tämä ehkä on pienen kunnan pelastus! - Ei saa unohtaa lähipalveluiden markkinointia, vaikka tulee iso kansallinen verkkopalvelu. - Kielikysymykset, monikulttuurinen näkökulma - Miten monimediatoimitukset mukaan, eli miten nuoret mukana? - Huomioidaanko näkövammaiset? - Tieto ei saa olla liian monen klikkauksen päässä, nuoret turhautuvat ja palvelu menettää merkityksensä. - Vanha markkinointi, se on meidän koko verkoston etu ja saamme nuorten tieto- ja neuvon- tatyötä paremmin kartalle.8.3 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden hankkeetRyhmän vetäjä: Pirjo Kovalainen, tietopalveluohjaaja, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi,OuluRYHMÄ 1: Mitkä ovat hankkeiden suurimmat haasteet? - Täytyy löytää yhteinen sävel rahoittajan kanssa - Onko korvamerkitty raha parempi kuin hankeraha? o korvamerkitty raha karsisi turhia hankkeita - Hankeaika voi olla liian lyhyt osoittamaan toiminnan tarpeellisuus - Vakuuttaa päättäjät o harmi ettei riitä, että ”työ puhuu puolestaan” o vakuuttaa myös toimijat o työyhteisön sitouttaminen → hankkeen ulkopuolisetRYHMÄ 2: Mistä tunnet hyvän hankkeen? Mitkä ovat hyvän hankkeen tunnusmerkit? - Toimiva ohjausryhmä - Tasapuolinen kaikille osallistujakunnille - Muunneltavissa paikkakuntakohtaisesti ja alueellisesti - Selvä tavoite jo alussa - Resurssien riittävyys o hyvä suunnitelma - Realistisuus 24
  28. 28. - Raportointi - Perustuu tarpeeseen - Integrointi osaksi kunnan omaa toimintaa helppoaRYHMÄ 3: Miten hankkeen eri toimijat on sitoutettu toimintaan? Ketkä tulisi sitouttaa hankkee-seen? - Yleisesti ottaen toimijoiden sitoutuminen vaatii selkeää tiedotusta ja jämäkkää johtamista (vastuuhenkilön varamies) - Hanke on projekti → projektisuunnitelma → joustaminen - Sitoutumiseen tarvitaan motivoituneet työntekijät, selkeät suunnitelmat ja roolit, konkreetti- sia tuloksia - Koko organisaation oltava sitoutunut alusta asti - Nyt: o liian kapea o ei sitouteta tarpeeksi → vastuunjako epäselvää tai puuttuu o ei selkeää suunnitelmaa, eikä realistista → vaikuttaa tulevaisuuteen - Tulevaisuudessa: o analysointiin ja raportointiin enemmän aikaa → työsuunnittelu o hankkeen eri vaiheiden selkeä kirjaaminen suunnitteluvaiheessa o hankkeen hyötyjen / toimintojen mittaaminen pala kerrallaanRYHMÄ 4: Mikä on hankkeen tavoite tai merkitys työssä yleisesti? Onko vain tarkoitus luoda uusiatyöpaikkoja vai onko sillä myös muita tavoitteita? - Ideaalitilanne: o Luodaan ja kehitetään uusia toimintoja osaksi vanhaa o Mahdollisuus kokeilla uusia toimintoja ja toteuttaa ideoita o Mahdollisuus saada uutta asiantuntijuutta työyhteisöön o Resurssien ja voimavarojen oikeanlainen kohdentaminen (esim. nuorisotiedotuk- seen eikä ”pohjattomaan kassaan”) → voisiko hanketyöntekijät ja muut työntekijät muodostaa oman ryhmän? - Todellisuus? o Uudet toiminnot todellisuutta hankkeen ajan o Epävarmuus työn jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta o Irrallisuus muusta organisaatiosta o Työntekijöiden sitoutuminen määräaikaisiin työsuhteisiin heikompi 25
  29. 29. 8.4 Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden laatuRyhmän vetäjä: Jaana Fedotoff, koordinaattori, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinenkoordinaatio- ja kehittämiskeskusRYHMÄ 1: Mitä on laatu? Mitä tarkoittaa ohjauksen ja neuvonnan laatu? Mitä on laatu sosiaalises-sa mediassa? Miten laatu voidaan ko. tapauksissa mitata? Laatu - Ammattitaitoa, asiantuntijuutta, osaamista, tilannetajua, isojen kokonaisuuksien hallintaa - Sitoutumista - Nuoret mukana toteuttamassa, suunnittelemassa - Nuorten ääntä kuultu - Luotettavaa, ajankohtaista, oikein kohdennettua tietoa - Innostuneisuus (mittarina), kehittyminen -> kävijämäärät, kysely - Hiottua - Tavoite - Tavoitteen arviointi tärkeää! - Tuo arvoa asialle - Kokonaisuus - ”Huomaamatonta” - Loppuun asti mietittyä - Sosiaalinen media: • Selkeästi jäsenneltyä tietoa (pitäisi olla) • Onko sosiaalinen media meidän areena? • Muutosvalmius, notkeus • Työntekijöiden ymmärrys sosiaalisen median vaikutuksista • Kysymys: onko sosiaalisessa mediassa laatua? Tarvitaanko sitä? Miten sitä sitten mittaisi? - Nettisivujen kävijämäärän nouseva käyrä voi kertoa palvelun laadukkuudestakin. Miten?RYHMÄ 2: Tulisiko nuorten tieto- ja neuvontapalveluilla olla omat laatuluokitukset/kategoriat, mil-laiset, miksi? Millainen tieto on laadukasta? Millä välineillä tiedon laatua voidaan mitata? Laatuluokitukset/kategoriat - Onko verrattavissa Euroopassa, kansallisesti? - Tukea ammatillisesti -> Good practices - Työntekijän ammattitaito 26
  30. 30. - Seuranta, miten nuoren asia jatkuu? - Miten seurata anonyymiasiakkuuksia? - Kävijämäärät, mitä kertoo? - Tiedon laatu, koska tieto on laadukasta? (materiaalit) - Vaikuttavuus? Miten mitataan? (CIMO) vrt. seuranta - Ajankohtaisuus, luotettavuus -> Miten mitataan? Kriteerit? Millainen tieto on laadukasta? - Asiakas- ja tilannekohtainen tieto • faktatieto • kohtaaminen / kuunteleminen Millä välineillä? - Tilastoinnit - Käyttäjä- / kävijäkyselyt - Nuorten raadit - PalauteRYHMÄ 3: Miten laatua voidaan mitata nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa, välineet? Kuka mää-rittelee laadun mittarit? Kuka laadun mittaa? Laadun mittauksen välineet - Palaute - Auditointi (nuoret, työntekijät, kollegat) - Tilastot - Toimintasuunnitelmat ja -kertomukset - Arviointi (konsultit, tutkijat ym.) - Nuoret! Palaute Laadun mittarit määrittelee - Rahoittaja / päättäjät - Työntekijät - Asiakkaat (nuoret & vanhemmat)  Voitteko vaikuttaa heidän mittareihin?  Kuka tekee laadun mittarit? Laadun mittaa - Asiakkaat 27
  31. 31. - Rahoittaja / päättäjät - Työntekijät - Konsultit, tutkijat ym. - Yhteistyökumppanit? - Ihannemaailmassa vain asiakkaat? Loppupeleissä vain asiakkaat, koska ”asiakkaat äänes- tävät jaloillaan”RYHMÄ 4: Miksi laatua pitää mitata? Miten laatua voidaan parantaa ja kehittää? Hyvän laadunhaasteet? Laadun mittaamisen hyödyt? Miksi laatua voidaan mitata? - Laadun mittaaminen -> määrittelee laadun • esim. käyttäjäkyselyitä, asiakaskyselyitä + säännölliset kartoitukset + muut tutkimukset, esim. nuorisobarometri + rahoittajan / oman organisaation mittarit + käyttäjät / ei käyttäjät eroteltava - Haasteet: • Luotettavuus ei 100 % • Laatu subjektiivinen esim. ikä, kieli • Kyselyt ei aina verrattavia • Usein mitataan pelkkää määrää • Tarpeeksi vastaajia • Helppo ”haluta palveluita”, joita ei käytä - Kohderyhmän kautta mietitty sisältö - Päivitettyä & oikeata tietoa - Auttavat kehittävät toimintaa ja sen suuntaa - Olemassaolon tae - Hienoa saada ”infopaketti” palvelusta kaikille kunnan esim. 9. luokkalaisille - Nuorten ääni tulisi näkyä palvelussa jo kehittämisvaiheessa -> miten? - Selkeä, helppokäyttöinen palvelu - Laadun mittaamisen hyödyt?8.5 Aloitekanava.fi kuulemisen välineenäRyhmän vetäjä: Merja-Maaria Oinas, suunnittelija, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansalli-nen koordinaatio- ja kehittämiskeskus 28
  32. 32. RYHMÄ 1: Palvelusta tiedottaminen kunnan eri toimijoille Mistä voi johtua, että joissakin kunnissa eri viranhaltijat eivät ole sitoutuneita lasten ja nuorten kuulemisen ja osallistumisen takaamiseen, esimerkiksi käsittelemään nuorilta tulleita aloitteita? - Tiedon puute - Ennakkoluulot - Nuorten aliarviointi - Kaikki mukaan! - Henkilöstö vaihtuu - Tietoa ei jaeta - Taloudelliset resurssit - Asenteet - Henkilöstöresurssit - Joustamattomat rakenteet - Ajan hermoilla, vaatii kehittämistä - Työnkuvaan selkeästi mukaan - Laki ↔ asenteet - Media tukee ennakkoluuloja → nuoret kirjoittamaan (valtuusto!) Miten aktivoida kunnan eri toimijat kuulemaan nuorten mielipiteitä esimerkiksi Kunta kysyy - osiossa? - Konkreettisesti kaikille tietoa - Paikallislehteen tietoa säännöllisesti - Aktiivinen tiedottaminen - Jotain radikaalia → näkyvä tempaus - Yhteisesti kaikki mukana olevat kunnat - näkyvä tempaus → ”Aloitekanavapäivä” esim. 5.10.2011, siitä se lähtee Miten kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus/aluekoordinaattorit voivat tukea työntekijöi- tä? - Tukea Aloitekanavapäivään - Palkinto lapsille/nuorille hyvästä aloitteesta - Materiaalit - Koulutukset 29
  33. 33. Nuorille tiedottaminen - ”Infot” pyörimään koulujen televisioihin - Kouluinfot, nuorisovaltuustot - ”Puskaradio” - nuorilta nuorille! - Poliittiset nuorisojärjestöt? - Netti: FB, Irc, paikalliset nuorisotiedotus-sivut! - Teemailtoihin Aloitekanava mukaan! - Koulujen nuorisotyöntekijät mukaan!RYHMÄ 2: Moderaattoreiden työn tukeminen Millaiset ovat suurimmat haasteet Aloitekanavan moderaattoreille? - Mistä aika?? - Mistä raha? (kuka maksaa?) - Miten niveltyy jo olemassa olevien (nuorten) kuulemisjärjestelmien kanssa?? (nuva, kysy- mystori) - Millä kopata nuoret? Miten moderaattoria on mahdollista tukea työtehtävien hoidossa? - Mahdollistetaan moderointiaika - Turvataan Aloitekanavan jatkuvuus - Kunnan tuki (kunnan ylin johto) Miten kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus/aluekoordinaattorit voivat tukea moderaat- toreiden työtä? - Foorumit, jossa yleistä keskustelua Aloitekanavasta - Ongelmien yhdessä pohtiminen - Aloitekanavan tekninen toimivuus - Ideointi yhdessä ja suunnittelu 30
  34. 34. 9. Nuorten kohtaaminen - kasvokkain vai verkossa?Artikkeli verkkolehti Koordinaatissa (15.10.2010)Yksi nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallisilla kehittämispäivillä paljon puhuttanut aihe olinuorten kohtaaminen ja siihen käytettävät välineet. Aihepiiriä puitiin paneelikeskustelussa, jossanuorten kohtaaminen paikan päällä nähtiin selkeästi edelleen tarpeellisena. Hanna-Maria Parviai-nen Vaasan nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimarista kuvasi tarvetta esimerkillä tyypillisestäneuvontatilanteesta omassa työssään. ”Samalla kun autan sitä 16-kesäistä nuorta tekemään työ-hakemusta, puhutaan läpi myös ne poikaystävähuolet ja koeviikkopaineet”, hän kuvaili.Kasvokkain tapahtuva tieto- ja neuvontatyö on kuitenkin myös resurssikysymys. Susanna KilappaEspoon nuorten tieto- ja neuvontayksiköstä oli samaa mieltä siitä, että nuorten kohtaaminen kas-vokkain on arvokasta ja tärkeää, mutta samaan aikaan pitäisi kuitenkin pohtia myös palvelun kus-tannuksia. ”Jokaiselle toiminnalle mietitään hintoja ja koko ajan kysellään, että mikä on se tulos.Kun aletaan laskemaan yksikköhintaa yksittäiselle pisteessä käyvälle nuorelle, niin aika karuja lu-kuja ne ovat tässä kuntataloudessa, missä nyt mennään”, Kilappa totesi.Eri välineet täydentävät toisiaanKansallisen koordinaattorin Jaana Fedotoffin mielestä työmuodon tavoitetta eli nuorten ohjausta janeuvontaa ajatellen ei ole tarpeen lähteä asettamaan eri välineitä tärkeysjärjestykseen. ”Kaikkivälineet, mallit ja menetelmät täydentävät toisiaan ja ovat tarpeellisia”, hän sanoi. Välineitä pohdit-taessa tärkeäksi tekijäksi nousee resurssien lisäksi työntekijöiden ammattitaito. ”Toiset ovat erittäinhyviä verkon kautta tapahtuvassa ohjauksessa ja neuvonnassa, toiset taas nuorten kohtaamises-sa, jossa käsitellään asioita hieman eri tavalla”, Fedotoff korosti.Paneelikeskustelussa nousi esille myös kysymys siitä, kuka määrittelee sen, mitä välineitä tulisikäyttää ja millaisia palveluita tarjota. Panelistina toiminut Jaana Fedotoff nosti tärkeimmäksi määrit-telijäksi tieto- ja neuvontapalveluiden asiakaskunnan eli nuoret. He kertovat meille, mitä palveluitaja välineitä he haluavat käyttää.Palveluiden tuottaminen perustuu paikallisiin tarpeisiinKunnilla on itsemääräämisoikeus palveluiden tuottamisessa, joten mitään määrättyä mallia, muo-toa, välinettä tai menetelmää ei ole. Jaana Fedotoff ja suunnittelija Mika Pietilä korostivat palvelui-den tuottamisen vapautta myös yhteisessä puheenvuorossaan kehittämispäivillä. ”Euroopan tasonperiaatteet antavat suuntaviivoja työn toteuttamiselle, mutta palvelun tulee perustua paikallisiin 31
  35. 35. tarpeisiin suhteutettuihin tavoitteisiin, suunnitelmiin ja resursseihin”, Fedotoff totesi. Hän toi esillemyös kansallisen koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen roolin kuntien ja järjestöjen tuki- ja asian-tuntijapalveluna. ”Meihin voi, ja pitää olla yhteydessä, kun tarvitaan konsultointiapua. Me teemmetyötämme teitä varten”, hän muistutti. 32
  36. 36. 10. Kehittämispäivien panelistit pohtivat hankkeiden merkitystäArtikkeli verkkolehti Koordinaatissa (15.10.2010)Saadaanko hankerahoituksella aikaan pysyviä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden rakenteita?Näin kuului ensimmäinen yleisölle esitetty kysymys kansallisilla kehittämispäivillä järjestetyssä pa-neelikeskustelussa, jossa käytiin vilkasta vuoropuhelua nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtai-sista haasteista suunnittelija Mika Pietilän johdolla. Yleisölle oli jaettu äänestystä varten vihreät japunaiset paperit. Valtaosa yleisöstä vastasi kysymykseen vihreällä lapulla eli usko palveluiden jat-kumiseen myös hankkeiden päätyttyä oli vahva.Paneeliin osallistunut Savon nuorisotiedotushankkeen projektinvetäjä Jari Hyvönen totesi, etteitäysin varmasti voida sanoa, saadaanko pysyviä palvelurakenteita aikaan. ”Meidän hankkeessa onajateltu jo ennen rahoituspäätöksen saamista, mitä tapahtuu sitten, kun hankerahoitus loppuu.Järjestämällä jatkuvasti koulutuksia nuorisotyöntekijöille nuorten tieto- ja neuvontatyötä saadaanjuurrutettua kentälle siten, että se mahdollistaa toiminnan jatkumisen myös rahoituksen jälkeen”,Hyvönen kertoi.Haasteena päättäjien vakuuttaminen ja sitouttaminenMyös panelistina toiminut Hanna-Maria Parviainen Vaasan nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Rei-marista äänesti omien sanojensa mukaan optimistisena vihreää ja kertoi, että ilman hankerahaaVaasan Reimaria ei olisi koskaan päästy tekemään yhteistyössä seutukunnan kanssa. ”Hankkeenheikkous on ehkä siinä, että ehdimmekö me hankeaikana toteuttaa ministeriön toiveen eli saadavakuutettua kuntien päättäjät palvelun jatkuvuuden tarpeellisuudesta. Vai ollaanko keskitytty pel-kästään hankkeen käytännön pyörittämiseen?”Huolensa hankkeisiin sitoutumattomuudesta ilmaissut Espoon nuorten tieto- ja neuvontayksikönjohtava nuorisonohjaaja Susanna Kilappa kertoi törmänneensä ilmiöön Helsingin seutukunnanalueen Pulmakulma-palvelussa. ”Hirveän innokkaasti siihen on haluttu lähteä mukaan ja työnteki-jöitä on nimetty työtä tekemään, mutta työaikaa työntekijälle ei yleensä ole varattu. Kyllä se kertoojollain lailla siitä, miten palveluun sitoudutaan”, Kilappa huomautti.Monialaisella yhteistyöllä laatua palveluihinKansallinen koordinaattori Jaana Fedotoff toi keskusteluun oman näkemyksensä hankkeiden laa-dusta, jota hyvin kuvastaa juuri päättäjien sitoutuminen hankkeisiin. Hän kertoi kentältä tulevantoistuvasti viestejä, joiden mukaan kuntien päättäjät mielellään hakevat hankerahoitusta, mutta 33
  37. 37. sitoutumisen aste jää siihen. Pohdintaa palvelun jatkuvuudesta ei ole useinkaan käyty ja hanke-työntekijät on jätetty yksin paikallisella tasolla. Yksi laatukriteereistä on myös koulutetut työntekijät.”Työntekijöiden ammatillinen osaaminen, välineiden hallinta ja ymmärrys monialaisesta ja mo-niammatillisesta yhteistyöstä tuo laatua palveluihin”, Fedotoff totesi.Kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä painotti myös monialaisenyhteistyön merkitystä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut tulisi saada mukaan käsittelyyn pohditta-essa yhteisesti nuorten hyvinvointia nuorten parissa työskentelevien kesken. ”Tämä on yksi tule-vaisuuden näköala, jolla ymmärtämystä voitaisiin lisätä kunnissa. Tieto- ja neuvontapalvelut ovatyksi keskeinen väline, jolla voidaan välittää nuorille tietoa eri asioista”, Aaltonen kiteytti.Paneelin jäsenet:Kimmo Aaltonen, kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriöJaana Fedotoff, koordinaattori, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- jakehittämiskeskusJari Hyvönen, projektinvetäjä, Savon nuorisotiedotushankeHanna-Maria Parviainen, nuorisotiedottaja, Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu ReimariSusanna Kilappa, johtava nuorisonohjaaja, Nuorten tieto- ja neuvontayksikkö, Espoon nuorisopal-velutPäivi Lautaniemi, Nuorisotiedotuskeskus Kompassi HelsinkiEsa Linna, projektisihteeri, Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelutMarkku Lukkariniemi, projektipäällikkö, Tornion kaupunki, Pönkkä-projekti 34
  38. 38. 11. Kooste kehittämispäivien palautteistaPalautteiden kerääminen toteutettiin verkkopohjaisena kyselynä ajalla 19.10.-29.10.2010. Kyselyynvastasi 59 henkilöä.Palautekyselyn kysymykset:1. Oliko kehittämispäivien ajankohta sopiva?2. Oliko kehittämispäivien muoto (2-päiväinen seminaari) mielestäsi hyvä?3. Olivatko seminaaripäivien pituudet sopivia?4. Oliko osallistumismaksu sopivan suuruinen?5. Arvioi kehittämispäivien eri osuuksia asteikolla 1-5.6. Muita kommentteja ja fiiliksiä kehittämispäivistä, sana on vapaa.7. Kerro kehittämisideasi ja toiveesi ensi vuoden kansallisia kehittämispäiviä varten?8. Olisitko kiinnostunut pitämään alustusta vuoden 2011 kehittämispäivillä?9. Olisitko kiinnostunut vetämään työryhmää vuoden 2011 kehittämispäivillä?Palautteissa esille tulleet kehittämiskohdat ja -ehdotukset - Sopiva ajankohta kehittämispäiville: o lokakuun puoliväli o talvi o eri aikaan TEM:in nuorten neuvojien kehittämispäivien ja toisen asteen yhteishaun kanssa - Kehittämispäivien muoto: o 2-päiväinen seminaari hyvä o laivaseminaari huono, koska vie käytännössä 3 työpäivää matkoineen - Seminaaripaikka: o laiva hyvä valinta, ”ei pääse karkuun” o toisille risteily aiheuttaa matkapahoinvointia o päivien kierrätys nuti-pistepaikkakunnilla o pääkallopaikka eli Oulu - Seminaaripäivien pituus: o pidemmät päivät mahtuisivat ohjelmaan o 6-8 tuntia o enemmän taukoja luentojen väliin 35
  39. 39. - Osallistumismaksu: o kaikkien vastanneiden mielestä osallistumismaksu oli sopivan suuruinen- Seminaariohjelma o huomioitava myös vanhoja työntekijöitä, ei vain uusia hankkeita, esim. kohdenta- malla työryhmiä o uudet työntekijät eivät välttämättä ymmärrä hienoja ammattitermejä, käytännön ta- solle siirtäminen vaikeaa o kaikki ajankohtaiset tiedot kiinnostavat o käytäntöä rohkeasti peliin, työkaluja arkiseen aherrukseen o lisää eri alojen ammattituntemusta kehiin o koordinaatio- ja kehittämiskeskuksen konkreettisia esimerkkejä siitä, miten on ollut ja miten voi olla tukena- Iltaohjelma: o yhteistä ohjattua ohjelmaa myös virallisen seminaariohjelman päätyttyä verkostoi- tumisen mahdollistamiseksi- Osallistujien esittelyt: o jokainen osallistuja voisi esittäytyä lyhyesti seminaarin alussa o nimilappuihin osallistujien organisaatiot- Asiantuntijapuheenvuorot: o enemmän relevantteja ja esityksiinsä huolella valmistautuneita asiantuntijoita o syvätietoa lisää o enemmän käytännön asioista keskustelua eikä vain powerpoint-esityksiä- Ryhmätyöt: o enemmän aikaa ryhmätöille ja niiden purkamiselle o aiheista pidettävä kiinni o workshopit toiminnallisempia, jotka johtavat konkreettisempiin tuloksiin- Vapaa-aika o vapaa hetki seminaarin lomassa antoi mahdollisuuden pitää omien projektien kehit- tämiskokouksia o vapaa hetki Tukholmassa vei liikaa seminaariaikaa 36
  40. 40. - Toiveita käsiteltäviksi aiheiksi: o Sosiaali- ja terveysaiheinen neuvonta o Teknologiset alustat ja ratkaisut o Tietoturva o Moniammatillinen yhteistyö nuorisotiedotuksessa o Sosiaalinen media o Mediakasvatus o Mediakäyttäytyminen o Nuorten osallisuus / oma ääni esiin mediassa o Työn laadun arviointi o Työtavat o Valtakunnalliset visiot ja kehittämisnäkymät o Erilaisuuden kohtaaminen nuorisotyössä o Jalkautuminen o Kunnan ja järjestöjen yhteistyö 37
  41. 41. 12. Kansalliset kehittämispäivät 2011Vuonna 2011 vietetään nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaisen kattojärjestöERYICAn 25-vuotisjuhlia. Samaan aikaan myös Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinenkoordinaatio- ja kehittämiskeskus juhlistaa 5-vuotista taivaltaan. Näiden teemojen myötä on hyväpikkuhiljaa jo ryhtyä miettimään seuraavia kansallisia kehittämispäiviä. Ensi vuoden kehittämispäi-vien suunnitteluun haluamme ottaa entistä vahvemmin verkostomme jäseniä mukaan. Näin pys-tymme tarjoamaan tarpeiden mukaan kohdennettuja sisältöjä sopivin menetelmin toteutettuina.Tule mukaan suunnittelemaanHaluatko sinä olla mukana suunnittelemassa ensi vuoden kansallisia kehittämispäiviä tai onko mie-lessäsi joku tietty aihe tai työskentelymenetelmä, joka mielestäsi pitäisi ehdottomasti ottaa mukaankehittämispäiville? Tai haluaisitko pitää alustuksen tai vetää työryhmää jostain tietystä aihealuees-ta, joka jäi palautekyselyssä mainitsematta? Ole meihin yhteydessä, jos haluat jäseneksi ensi vuo-den kehittämispäivien suunnitteluryhmään. Otamme mielellämme vastaan myös kaikenlaiset ehdo-tukset ja toivomukset, joita voimme hyödyntää suunnittelutyössä.Yhteystiedot:koordinaattori Jaana Fedotoffjaana.fedotoff(at)ouka.fip. 044 703 8215suunnittelija Mika Pietilämika.pietila(at)ouka.fip. 044 703 8216suunnittelija Merja-Maaria Oinas (Aloitekanava.fi)merja-maaria.oinas(at)ouka.fip. 044 703 8303palveluassistentti Heidi Kyllönenheidi.kyllonen(at)ouka.fip. 044 703 8324 38
  42. 42. LiitteetLiite 1. Kehittämispäivien ohjelmaLiite 2. Osallistujalista 39
  43. 43. Liite 1. Kehittämispäivien ohjelmaMaanantai 4.10.2010 Kokouskansi 10, auditorio13:00 Kehittämispäivien avaus koordinaattori Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja ke- hittämiskeskus13:15 Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtainen katsaus nuorisotoimialalle kulttuuriasiainneuvos Kimmo Aaltonen, opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikkö13:45 Uudet tuulet eurooppalaisessa nuorisopolitiikassa, koskien erityisesti nuorten hyvinvointia ja kasvua kansainvälisten asioiden päällikkö Jarkko Lehikoinen, Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry14:45 Mediakasvatus.fi nuorten tieto- ja neuvontatyön tukena koordinaattori Anniina Lundvall, Mediakasvatusseura ry15:00 Kahvitauko - mahdollisuus majoittua hytteihin15:30 ”Sosiaaliset verkot ja hankepyydykset” -paneelikeskustelu vuoropuhelua nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtaisista haasteista ja kipukohdista17:00 Tauko17:15 Notkea vanhus - Nappi uudistui, miten ja miksi? tietopalveluohjaaja Pirjo Kovalainen, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi18:00 1. kehittämispäivän ohjelma päättyy20:00 Päivällinen, Viking Buffet (kansi 8)Tiistai 5.10.2010 (kellonajat Ruotsin aikaa)7:00 - 9:30 Meriaamiainen (kansi 8)9:40 Saapuminen Tukholmaan - vapaata aikaa maissa tai laivalla - omakustanteinen lounas13:00 Nuorten tieto- ja neuvontatyön ajankohtainen tilanne Suomessa ja Euroopassa koordinaattori Jaana Fedotoff ja suunnittelija Mika Pietilä, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kan- sallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus14:00 Työryhmätyöskentelyä (ryhmätyötilat kokouskannella 10) 1) Monikulttuuriset nuoret nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden asiakkaina. 2) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen verkkopalvelu. Odotukset ja tarpeet, työprosessin haasteet. 3) Hankkeet. Mitä tapahtuu hankkeille rahoituksen päätyttyä? Mitä hankkeesta jäi käteen? Kuka kantaa vastuun palvelun jatkumisesta? 4) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden laatu. Miten laatua mitataan? Millä välineillä ja miksi? Kuka on laadun mittaaja? 5) Aloitekanava.fi kuulemisen välineenä. Pureudutaan nuorten kuulemisen haasteisiin.16:00 Kahvitauko16:30 Työryhmien purku17:45 Päätössanat18:00 Kehittämispäivät päättyvät19:30 Päivällinen, Viking Buffet (kansi 8)Keskiviikko 6.10.20108:00 - 10:00 Meriaamiainen (kansi 8)9:55 Saapuminen Helsinkiin
  44. 44. Liite 2. OsallistujalistaNIMI ORGANISAATIOAirio Tiina Uudenkaupungin kaupunki, nuoriso- ja liikuntatoimiAnttila Marianne Kemin kaupunkiFedotoff Jaana Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittä- miskeskusHaapala Tuomo Oulunkaaren seutukunta, Seutunappi-hankeHaapaniemi Tuula Vähänkyrön kunta, nuorisotoimiHanhinen Tanja Seutukunnallinen Nuorten neuvonta- ja tiedotuspiste Reimari, Vähäkyrön pisteHanni Marja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusHasanen Satu Suomen Reumaliitto ryHinkula Lasse Paltamon kunta, nuorisotyöHirvonen Hanna Savon nuorisotiedotushankeHunnakko Terhi Seinäjoen seudun nuorisotiedotus- ja neuvontahanke JIBBOHuttunen Mirella Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ryHyvönen Jari Savon nuorisotiedotushankeHämäläinen Simo Mental Capital Care OyHämäläinen Virve Laihian kunta, nuorisotoimiIsoranta Hanna Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOJaakola Anitta Ranuan kuntaJantunen Annu Joensuun kaupungin nuorisotoimiJussila Sanna Keminmaan kuntaJuutilainen Tiina Urjalan kuntaKarhula Katri Mäntyharjun kunta, nuorisotoimiKettunen Ossi Petäjäveden kunta, nuorisotoimiKilappa Susanna Nuorten tieto- ja neuvontayksikkö, Espoon nuorisopalvelutKinnunen Ira Curly ryKiukkonen Marika Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimiKopola Anu Keminmaan kuntaKoskinen Marjo Uudenkaupungin kaupunki, nuoriso- ja liikuntatoimiKovalainen Pirjo Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus, Nuorten tieto- ja neuvontakeskus NappiKuntonen Sanna Mikkelin kaupunki, liikunta- ja nuorisopalvelutKyllönen Heidi Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittä- miskeskusLaitinen Jarmo Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus, kehittämistoiminnan yksikköLautaniemi Päivi Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, Helsingin kaupunki nuorisoasiainkeskusLehikoinen Jarkko Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ryLehti Ann-Mari Turun kaupungin nuorisoasiainkeskusLehto Laura Äänekosken kaupunki, nuorisopalvelut
  45. 45. Leskinen Henna Raahen kaupunki, nuorisotoimiLinna Esa Jyväskylän nuorisopalvelutLukkariniemi Markku Tornion kaupunki, Pönkkä-projektiLundvall Anniina Mediakasvatusseura ryMielonen Mari Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus, Nuorten tiedotus- ja neuvontapiste NuortenTurkuMukkila Leila Kouvolan kaupunki, nuorisopalvelutMwasi Tiia Nuorten tieto- ja neuvontayksikkö, Espoon nuorisopalvelutMäenpää Panu Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry / Nuori kulttuuriNiemistö Tarja Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimiNokkala Virpi Kouvolan kaupunkiOinas Merja-Maaria Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittä- miskeskusOjuva Hanne-Maria Rovaniemen kaupunkiOranen Sini Suomen Reumaliitto ryParviainen Hanna-Maria Vaasan kaupunkiPietilä Mika Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittä- miskeskusPilke Jorma Curly ry, Akaa mediaprojekti, VerkkodemokratiaseuraPitkäniemi Minna Ranuan kuntaPohjola Sari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOPorthén Eemeli Soinin kunta, nuorisopalvelutPulli Emmi Turun kaupungin nuorisoasiainkeskusPyrrö Tiina Kemijärven kuntaPötsönen Ulla Joensuun seutukirjasto, Nuorisotiedotuspiste LUNARasi Sanna Tornion kaupunki, Pönkkä-projektiRastas Anu Kemin kaupunkiRatia Sari-Anne Mikkelin kaupunki, liikunta- ja nuorisopalvelutRatilainen Miina Savon nuorisotiedotushankeRauha Pia Uudenkaupungin kaupunki, nuoriso- ja liikuntatoimiRehèll Sari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO / EurodeskRenvall Ona Nuorten tieto- ja neuvontayksikkö, Espoon nuorisopalvelutRoos Eva Opetus- ja kulttuuriministeriöRuohomäki Terttu Kouvolan kaupunki, nuorisopalvelutSeppälä Marko Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskusStrömmer Sirkka Liisa Akaan kaupunki, nuorisopalvelutTaivalmaa Samuli Ponsi Interactive OyTervo-Hiltula Peppi Curly ryTurunen Eeva Vaasan kaupunkiTurunen Sanna Kaarina Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ryTurunen Sanna Mari Oulun seutuTuukkanen Juha Suomen Lasten Parlamentin säätiö
  46. 46. Vakkala Soile Simon kuntaValkeapää Anne Nuorten tieto- ja neuvontayksikkö, Espoon nuorisopalvelutVeijalainen Mia Nuorten tieto- ja neuvontayksikkö, Espoon nuorisopalvelutViinikangas Katja Raahen kaupunki, nuorisotoimiWitting Sonja Nuorisotiedotuskeskus Kompassi, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskusVäisänen Antti Mäntyharjun kunta, nuorisotoimiVästi Anna-Maija Seinäjoen kaupunki, nuorisotoimi

×