Lauseet Ja Virkkeet

12,382 views
12,246 views

Published on

Published in: Education, News & Politics
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
12,382
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
6,571
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Lauseet Ja Virkkeet

  1. 1. Suomen kielioppia edistyneille Lauseet ja virkkeet Tuula Marila Hanna Tarkki
  2. 2. Suomen lausetyypit <ul><li>peruslause </li></ul><ul><li>predikatiivilause verbi kongruoi </li></ul><ul><li>pääverbi + verbi -lause </li></ul><ul><li>eksistentiaalilause </li></ul><ul><li>omistuslause </li></ul><ul><li>nesessiivilause </li></ul><ul><li>muutos- ja tuloslauseet verbi ei kongruoi </li></ul><ul><li>geneeriset lauseet </li></ul><ul><li>” on hauskaa ” -lauseet </li></ul>
  3. 3. Sanajärjestys 1/2 <ul><li>Lauseissa on useimmiten seuraavanlainen informaatiorakenne : </li></ul><ul><li>teema  reema </li></ul><ul><li>tuttu asia uusi asia </li></ul><ul><li>Pojat pelaavat golfia. </li></ul><ul><li>Äiti on iloinen </li></ul><ul><li>Minun täytyy lukea läksyjä. </li></ul><ul><li>Kissa kiipeää puuhun. </li></ul><ul><li>Ulkona tuulee navakasti. </li></ul><ul><li>On hauskaa osata pilkkusäännöt. </li></ul><ul><li>Sanajärjestys on tavallisesti: </li></ul><ul><li>subjekti – predikaatti – ( objekti , predikatiivi tai adverbiaali ) </li></ul><ul><li>Marko lenkkeilee. (subj. + pred.) </li></ul><ul><li>Hän ajattelee eilistä tenttiä . (subj. + pred. + obj.) </li></ul><ul><li>Hänen juoksukenkänsä ovat uudet . (subj. + pred. + predvi) </li></ul><ul><li>Marko juoksee joka päivä pari tuntia . (subj. + pred. + advli + advli) </li></ul>
  4. 4. Sanajärjestys 2/2 <ul><li>Sanajärjestys on melko vapaa ; lauseenjäsenten paikan vaihtaminen ei muuta lauseen kieliopillista merkitystä, mutta sillä voidaan ilmentää erilaisia painotuksia ja sävyeroja . Huom. informaatiorakenne ! </li></ul><ul><li>Suomi ratifioi Lissabonin sopimuksen. (subj. + pred. + obj.) </li></ul><ul><li>Lissabonin sopimuksen ratifioi Suomi . (ei Iso-Britannia) </li></ul><ul><li>(obj. + pred. + subj.) </li></ul><ul><li>Määreitä ei eroteta pääsanasta. </li></ul><ul><li>Talon lapset olivat eilen katsomassa jännittävää elokuvaa . </li></ul><ul><li>Eilen talon lapset olivat katsomassa jännittävää elokuvaa . </li></ul>
  5. 5. Subjekti vai ei? <ul><li>Suomessa lauseen voi muodostaa pelkkä predikaatti : </li></ul><ul><li>Sataa. </li></ul><ul><li>Kävelläänkö? </li></ul><ul><li>Subjekti näkyy verbin persoonapäätteestä , eli verbi kongruoi subjektin kanssa (lausetyypit 1–3): </li></ul><ul><li>Matti askartele e .   Tytöt ei vät tehneet tehtäviään. </li></ul><ul><li>Subjektin voi tavallisesti korvata persoonapäätteellä (1. ja 2. persoona): </li></ul><ul><li>Lähde n uimaan. </li></ul><ul><li>Nukui mme huonosti. </li></ul>
  6. 6. Subjektittomat lauseet 1/2 <ul><li>Passiivilauseissa tekijä on tuntematon tai tekemisestä kertominen on tekijää olennaisempaa. </li></ul><ul><li>Suomen teillä hurjasteltiin juhannuksena. </li></ul><ul><li>Geneerisissä lauseissa tekijän ajatellaan olevan kuka tahansa; lauseet kuvaavat tavallisimmin mahdollisuutta, ehtoa tai lupaa tehdä jotain. </li></ul><ul><li>Jos hurjastelee , voi joutua tekemisiin virkavallan kanssa. </li></ul><ul><li>Useissa sääilmiöitä kuvaavissa lauseissa subjekti jää pois: </li></ul><ul><li>Sataa , tuulee , myrskyää . </li></ul>
  7. 7. Subjektittomat lauseet 2/2 <ul><li>” on hauskaa ” -lauseissa subjektiksi voi ajatella verbin tai sivulauseen: </li></ul><ul><li>On hullua hurjastella . </li></ul><ul><li>On hyvä, että hurjastelijoita sakotetaan . </li></ul><ul><li>Huom.! Asiatyylissä lauseen alkuun ei koskaan lisätä se- </li></ul><ul><li>pronominia, vaikka se puhekielessä tavallista onkin! </li></ul><ul><li>Vrt. * Se on tyhmää hurjastella. </li></ul><ul><li>On tyhmää hurjastella. </li></ul>
  8. 8. Lausetyypit, joissa predikaatti ja subjekti ovat kongruenssissa <ul><li>1. Peruslauseessa </li></ul><ul><ul><li>on subjekti, predikaatti (ja objekti sekä adverbiaali): </li></ul></ul><ul><li>Liisa askartelee. </li></ul><ul><li>Pojat pyydystivät kalan. </li></ul><ul><li>Isän uusi auto kulkee äänettömästi. </li></ul><ul><li>2. Predikatiivilauseessa </li></ul><ul><ul><li>on subjekti, olla -verbi ja predikatiivi (määritteineen). Lauseen aloittaa yleensä perusmuotoinen subjekti. </li></ul></ul><ul><ul><li>Liisa on ahkera . </li></ul></ul><ul><li>Tytöt ovat iloisia . </li></ul><ul><li>Mansikat ovat tänä vuonna erityisen maukkaita . </li></ul><ul><li>3. Pääverbi + verbi -lauseessa </li></ul><ul><ul><li>on predikaatin lisäksi nominaalimuotoinen verbi : </li></ul></ul><ul><li>Menin lukemaan kirjaa. </li></ul><ul><li>Lapset tulivat uimasta . </li></ul>
  9. 9. Peruslauseet voidaan jakaa intransitiivisiin ja transitiivisiin sen perusteella, saako verbi objektin. <ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>INTRANSITIIVILAUSE TRANSITIIVILAUSE (adverbiaali) objekti predikaatti subjekti upeasti. saman tien! tangoa uuden sohvan? harjoitukset tanssii Ostitteko Tehdään Keijo omassa sängyssään tyytyväisenä. kahville? Bangkokiin Finnairilla. nukkuu Mennäänkö Emme lennä Kaisa (adverbiaali) predikaatti subjekti
  10. 10. Predikatiivilause 1/3 <ul><li>Predikatiivi esiintyy olla -verbin yhteydessä ilmaisemassa </li></ul><ul><ul><li>mikä ja millainen subjekti on: Auto on punainen / Ferrari . </li></ul></ul><ul><ul><li>mitä ainetta subjekti on: Auto on muovia . </li></ul></ul><ul><ul><li>kenen subjekti on: Auto on Pekan / hänen . </li></ul></ul><ul><ul><li>Lauseen predikatiivi voi siis olla substantiivi , adjektiivi tai pronomini . </li></ul></ul><ul><li>Huom.! Predikatiivilauseen subjekti on aina nominatiivissa . </li></ul><ul><li>Huom.! Kieltosana ei vaikuta predikatiivin sijamuotoon. </li></ul><ul><li>Tavallisesti tiikerit eivät ole kesyjä vaan vaarallisia eläimiä . </li></ul><ul><li>Tämä tiikeri ei kuitenkaan ole villi , koska se on kasvanut ihmisten kanssa. </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  11. 11. Predikatiivilause 2/3 <ul><li>Predikatiivi on </li></ul><ul><ul><li>yksikön nominatiivissa , </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos subjekti on konkreettinen asia: Pekka on iloinen. </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos lause on geneerinen : Täytyy nukkua, kun on sairas . </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos lauseessa kuvataan säätä : Ilma / sää on kaunis . </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos predikatiivi on substantiivi : Kiipeily on jännittävä urheilulaji . </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>monikon nominatiivissa , </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos subjekti on yhtä kokonaisuutta tai paria tarkoittava monikkosana: Sakset ovat terävät . Kengät eivät ole uudet . </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos subjekti tarkoittaa tiettyä joukkoa : Tuon mäyräkoiran jalat ovat lyhyet . </li></ul></ul></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  12. 12. Predikatiivilause 3/3 <ul><ul><li>yksikön partitiivissa , </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos subjekti on aine- tai abstraktisana : Maito on hapanta . Aika on rahaa . </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos lauseessa ei ole subjektia : Suomessa on kallista . </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos predikatiivi on substantiivi ja kuvaa, mitä materiaalia tai tyylisuuntaa subjekti on: Tuoli on jugendia . </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos predikatiivi ilmaisee subjektin olevan osa kokonaisuutta : Gibraltar ei ole Aasiaa , se on Eurooppaa . </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>monikon partitiivissa , </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos subjekti on monikossa : Miehet ovat väsyneitä . </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos subjekti on numeroilmaus : Kolmannes opiskelijoista on yli 30-vuotiaita . </li></ul></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos lause on passiivissa : Vappuna ollaan riehakkaita . </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>genetiivissä , </li></ul></ul><ul><ul><ul><li>jos se ilmaisee omistajan : Monisteet ovat luennoitsijan , eivät opiskelijan . </li></ul></ul></ul><ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul></ul>
  13. 13. Pääverbi + verbi -lause 1/3 <ul><li>Pääverbi + A -infinitiivi </li></ul><ul><ul><li>Kun lauseen pääverbinä on transitiiviverbi , toinen verbi on tavallisesti perusmuodossa: </li></ul></ul><ul><ul><li>Haluan luke a . </li></ul></ul><ul><ul><li>Alan harrasta a judoa. </li></ul></ul><ul><ul><li>En muistanut osta a maitoa. </li></ul></ul><ul><ul><li>Unohdan aina palautta a kirjat kirjastoon. </li></ul></ul><ul><ul><li>Muita rakenteen verbejä: aikoa, jaksaa, luvata, osata, päättää, saada, täytyä, uskaltaa, viitsiä, voida, yrittää </li></ul></ul><ul><li>Pääverbi + MA -infinitiivi </li></ul><ul><ul><li>Kun lauseen pääverbinä on dynaaminen verbi, toinen verbi on usein MA -infinitiivin illatiivissa tai elatiivissa : </li></ul></ul><ul><ul><li>Mennään kalasta maan . </li></ul></ul><ul><ul><li>Tuletko juuri syö mästä ? </li></ul></ul><ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul></ul>
  14. 14. Pääverbi + verbi -lause 2/3 <ul><ul><li>Kun lauseen pääverbinä on staattinen verbi, toinen verbi on usein MA -infinitiivin inessiivissä : </li></ul></ul><ul><ul><li>Olen Sallan luona teke mässä esitelmää. </li></ul></ul><ul><li>Lisää aiheesta kohdassa Verbien infiniittirakenteet. </li></ul><ul><li>Pääverbi + verbaalisubstantiivi </li></ul><ul><ul><li>Suomen kielessä on sellaisiakin verbejä, jotka eivät voi saada täydennyksikseen toista verbiä . Tällöin toisesta verbistä täytyy tehdä substantiivi : </li></ul></ul><ul><ul><li>nukkua > nukku minen </li></ul></ul><ul><ul><li>opiskella > opiskele minen (tai opiskelu) </li></ul></ul><ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul></ul>
  15. 15. Pääverbi + verbi -lause 3/3 <ul><li>verbi + objekti : </li></ul><ul><li>laatia raportti  raporti n laati minen </li></ul><ul><li>verbi + adverbiaali : </li></ul><ul><li>levätä riippumatossa  riippumatossa lepää minen </li></ul><ul><li>Huom. objekti genetiiviin ; adverbiaali säilyy samassa muodossa . </li></ul><ul><li>Rakenteen verbejä: </li></ul><ul><li>Transitiiviset: aloittaa, lopettaa, harrastaa, jatkaa ja rakastaa </li></ul><ul><li>Intransitiiviset: kiinnostua, pitää (+ elatiivi) </li></ul><ul><ul><li>Aloitin ratsasta misen / ratsastukse n kuusivuotiaana. </li></ul></ul><ul><ul><li>Lopetitko työn teke misen / työnteo n ? </li></ul></ul><ul><ul><li>Harrastatko runoje n kirjoitta mista ? (partitiiviverbi) </li></ul></ul><ul><ul><li>Jatketaan harjoittele mista . (partitiiviverbi) </li></ul></ul><ul><ul><li>Rakastamme marjoje n poimi mista ! (partitiiviverbi) </li></ul></ul><ul><ul><li>Thaimaan-lomalla kiinnostuin sukelta misesta . </li></ul></ul><ul><ul><li>He pitävät kovasti Aasiassa matkusta misesta . </li></ul></ul><ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul></ul>
  16. 16. Eksistentiaalilause 1/2 <ul><li>Lauseessa on ns. esittelyrakenne , ”jossakin on jotakin”. </li></ul><ul><li>Parkkipaikalla on autoja.   Puistossa oli paljon mäntyjä mutta ei yhtään koivua. </li></ul><ul><li>Predikaattiverbi ei kongruoi subjektin kanssa. </li></ul><ul><li>Subjekti on lauseen lopussa </li></ul><ul><ul><li>yksikön nominatiivissa </li></ul></ul><ul><ul><li>Pihalla juoksee poika . </li></ul></ul><ul><ul><li>partitiivissa kielteisissä lauseissa: </li></ul></ul><ul><li>Kadulla ei ole autoa . </li></ul><ul><ul><li>partitiivissa ainesanojen kanssa: Lasissa on mehua . </li></ul></ul><ul><ul><li>partitiivissa monikollisten sanojen kanssa: </li></ul></ul><ul><li>Kadulla leikkii lapsia . </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  17. 17. Eksistentiaalilause 2/2 Eksistentiaalilause vs. peruslause <ul><li>1) Peruslauseessa predikaatti kongruoi subjektin kanssa; </li></ul><ul><li>eksistentiaalilauseen predikaatti on aina yksikössä . </li></ul><ul><li>2) Peruslause alkaa perusmuotoisella subjektilla ; eksistentiaalilauseessa subjekti on lauseen lopussa , usein monikon partitiivissa. </li></ul><ul><li>Eksistentiaalilauseen subjektina on uusi asia , kun taas peruslauseen subjektina vanha , tuttu asia . </li></ul><ul><li>peruslause: Autot olivat parkkipaikalla (eivät kadulla). eksistentiaalilause: Parkkipaikalla oli autoja ( ei junia ). </li></ul><ul><li>peruslause: Uimarit olivat stadionilla ( eivät kentällä ). eksistentiaalilause: Stadionilla oli uimareita (ei juoksijoita). </li></ul><ul><li>peruslause: Paperit lojuivat pöydällä (eivät tuolilla). </li></ul><ul><li>eksistentiaalilause: Pöydällä lojui papereita (ei ruokaa). </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  18. 18. Omistuslause <ul><li>ilmaisee omistamista , ”jollakin on jotakin”. </li></ul><ul><li>Predikaattiverbi ei kongruoi subjektin kanssa. </li></ul><ul><li>Tässä lausetyypissä subjekti on lauseen lopussa </li></ul><ul><ul><li>nominatiivissa : </li></ul></ul><ul><ul><li>Kallella on likaiset vaatteet . </li></ul></ul><ul><ul><li>Maijalla on pieni karitsa . </li></ul></ul><ul><ul><li>partitiivissa , jos subjekti tarkoittaa rajaamatonta määrää : Naapurillani on kissoja . </li></ul></ul><ul><ul><li>partitiivissa , jos subjekti on ainesana tai lause on kielteinen : </li></ul></ul><ul><li>Minulla on ihottumaa . </li></ul><ul><li>Kenelläkään ei ollut kelloa . </li></ul><ul><li>Huom . ! Minulla ei ole kiire / nälkä / jano / kylmä / kuuma. </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  19. 19. Nesessiivilause ja muita genetiivialkuisia lauseita 1/4 <ul><li>Nesessiivilause ilmaisee pakkoa , velvollisuutta ja sopivuutta : </li></ul><ul><li>täytyy, on pakko, on tehtävä, pitää </li></ul><ul><li>täytyä- verbin kieltomuoto: ei tarvitse </li></ul><ul><li>Subjekti on genetiivissä , predikaattiverbi ei kongruoi subjektin kanssa ja yks. 3. persoonassa olevaa predikaattiverbiä seuraa perusmuotoinen verbi (ei koske on tehtävä -rakennetta). </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>valmis perjantaihin mennessä. − on oltava Artikkeli n kesälomalla aikaisin nukkumaan. mennä ei tarvitse Laste n joskus myös hauskaa! olla pitää Opiskelu n autoon uudet renkaat. vaihtaa täytyy Minu n perusmuotoinen verbi predikaatti-verbi subjekti
  20. 20. Nesessiivilause ja muita genetiivialkuisia lauseita 2/4 <ul><li>Huom.! Totaaliobjekti on yksikön tai monikon nominatiivissa tai </li></ul><ul><li>akkusatiivissa (persoonapronominit): </li></ul><ul><li>Läksyt on tehtävä huolellisesti. </li></ul><ul><li>Sinun on pakko palauttaa tämä kirja ajoissa kirjastoon. </li></ul><ul><li>Poliisin täytyi pidättää hänet . </li></ul><ul><li>Heidät pitää hakea asemalta kello 17. </li></ul><ul><li>Rakennetta käytetään kaikissa aikamuodoissa ja tapaluokissa (paitsi imperatiivissa). </li></ul><ul><li>indikatiivi: täytyy, täytyi, on täytynyt, oli täytynyt </li></ul><ul><li>konditionaali täytyisi, olisi täytynyt </li></ul><ul><li>potentiaali : täytynee, lienee täytynyt </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  21. 21. Nesessiivilause ja muita genetiivisubjektin saavia lauseita 3/4 <ul><li>Genetiivisubjektin saavat myös rakenteet, jotka ovat </li></ul><ul><li>1. velvoittavia : </li></ul><ul><li>Meidä n kuuluu auttaa läheisiämme. </li></ul><ul><li>Opiskelijoide n tulee suorittaa kurssi lukukauden loppuun mennessä. </li></ul><ul><li>2. kehottavia : </li></ul><ul><li>Osallistuja n kannattaa ottaa mukaan sadevarusteet. </li></ul><ul><li>Sinu n on viisainta maksaa velka mukisematta. </li></ul><ul><li>Laste n on syytä totella vanhempiaan. </li></ul><ul><li>3. suostuttelevia (konditionaalimuotoisia): </li></ul><ul><li>Kaikkie n olisi hyvä ymmärtää asian vakavuus. </li></ul><ul><li>Teidä n kannattaisi soittaa hänelle pian. </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  22. 22. Nesessiivilause ja muita genetiivisubjektin saavia lauseita 4/4 <ul><li>4. suunnitelmia kuvaavia: </li></ul><ul><li>Meidä n oli tarkoitus lähteä lomalle Italiaan. </li></ul><ul><li>On ko teidä n aikomus remontoida asuntoanne? </li></ul><ul><li>Naapurie n on määrä viettää joulu Lapissa. (Myös velvoittava merkitys mahdollinen: Teidän oli määrä huolehtia asiasta = Teidän piti huolehtia asiasta .) </li></ul><ul><li>Huom . </li></ul><ul><li>Tainio n onnistui tehdä maali. = Tainio onnistui tekemään maalin. </li></ul><ul><li>Opiskelija n onnistui päästä läpi. = Opiskelija onnistui pääsemään läpi. </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  23. 23. Muutos- ja tuloslauseet <ul><li>Lause ilmaisee tulemista joksikin , muuttumista jonkinlaiseksi. </li></ul><ul><li>Predikaattiverbi ei yleensä kongruoi subjektin kanssa. Maija sta tulee lähihoitaja. </li></ul><ul><li>Muutoksen voi kuitenkin ilmaista kahdella tavalla </li></ul><ul><ul><li>jostakin tulee joku tai jokin (nk. elatiivirakenne). Huom.! predikaattiverbi on yksikössä. </li></ul></ul><ul><li>Naapurin poja sta tuli opettaja. (yks.) </li></ul><ul><li>Miettisen molemmi sta tyttäri stä tuli poliiseja. (mon.) </li></ul><ul><ul><li>joku tai jokin tulee joksikin (nk. translatiivirakenne): Hänen poikansa opiskeli lääkäri ksi . (yks.) </li></ul></ul><ul><li>Hänen molemmat lapsensa opiskelivat lääkärei ksi . (mon.) </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  24. 24. Geneeriset lauseet <ul><li>eivät saa subjektia </li></ul><ul><li>ilmaisevat, että tekeminen on mahdollista kenelle tahansa, mutta eivät sitä, tapahtuuko asia todella. </li></ul><ul><li>kuvaavat </li></ul><ul><li>1. mahdollisuutta : </li></ul><ul><li> Metsässä voi nauttia hiljaisuudesta. </li></ul><ul><li>Sammalmättäälle voisi vaikka nukahtaa. </li></ul><ul><li>2. lupaa : </li></ul><ul><ul><li>Saa ko täällä polttaa? </li></ul></ul><ul><ul><li>Nurmikkoa ei saa tallata! </li></ul></ul><ul><li>3. ehtoa : </li></ul><ul><li>Jos oikein yrittää , onnistuu varmasti. </li></ul><ul><li>Kun on tarpeeksi rohkea, uskaltaa ottaa riskejä. </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  25. 25. ” on hauskaa ” -lauseet 1/2 <ul><li>alkavat olla -verbillä + adjektiivilla (tai substantiivilla). </li></ul><ul><li>On mahdotonta suunnitella elämäänsä täsmällisesti. </li></ul><ul><li>Ei ole viisasta uskoa kaikkea, mitä lehdissä kirjoitetaan. </li></ul><ul><li>Ilman olla -verbiä ilmaukset ovat kiteytyneitä toteamuksia ja huudahduksia. </li></ul><ul><li>Upeaa esiintyä näin mahtavalle yleisölle! </li></ul><ul><li>Kurjaa kuulla vaaristasi. </li></ul><ul><li>Jos rakenteeseen liittyy lauseen aloittava subjekti , se on genetiivissä . </li></ul><ul><li>Meidä n on hyvä rentoutua välillä. </li></ul><ul><li>Nykyihmise n on vaikea elää ilman sähköä. </li></ul><ul><li>Rakenteen adjektiivi on tavallisesti partitiivissa : </li></ul><ul><li>Nykyisin on miltei välttämätöntä osata käyttää tietokonetta. </li></ul><ul><li>On terveellisempää syödä omenoita kuin perunalastuja. </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  26. 26. ” on hauskaa ” -lause 2/2 <ul><li>Joillekin tavallisimmille adjektiiveille nominatiivimuotokin on mahdollinen: </li></ul><ul><li>On hauska/hauskaa opiskella! </li></ul><ul><li>Ei ole mukava/mukavaa mennä töihin väsyneenä. </li></ul><ul><li>Kursseilla on helppo/helppoa saada uusia ystäviä. </li></ul><ul><li>Adjektiivit hyvä , parempi ja paha ovat aina nominatiivissa : </li></ul><ul><li>On parempi mennä bussilla kuin kävellä. </li></ul><ul><li>On paha mennä sanomaan asiasta kenellekään. </li></ul><ul><li>Jos olla -verbiin on liittynyt substantiivi ( aika, harmi, ihme, onni, sääli ), se on yleensä nominatiivissa : </li></ul><ul><li>On aika opetella kieltäytymään! </li></ul><ul><li>On harmi , ettei lumi pysynytkään maassa. </li></ul><ul><li>Mutta : Sinun on syytä uskoa minua! </li></ul><ul><li>takaisin lausetyyppeihin </li></ul>
  27. 27. <ul><li>päälauseet </li></ul><ul><li>sivulauseet </li></ul><ul><li>infiniittirakenteet </li></ul><ul><li>partisiippi-ilmaukset </li></ul><ul><li>nominaalistukset </li></ul>Lausemaisuuden asteita 1/2
  28. 28. Lausemaisuuden asteita 2/2 esimerkkejä <ul><li>Päälauseet Perhe odotti innolla kesälomaa. Sateinen sää ei haitannut retkeläisiä. </li></ul><ul><li>Sivulauseet Kun koulu loppui , Liisa meni kesätöihin. Söimme nopeasti illallisen, jotta ehtisimme elokuviin . </li></ul><ul><li>Infiniittirakenteet Äiti tiskasi astioita isän kuunnellessa uutisia. Luettuani lehden menin aamukävelylle. </li></ul><ul><li>Partisiippi-ilmaukset </li></ul><ul><li>Festivaalia edeltävät päivät olivat jännittäviä. Pekka yritti rauhoitella pelästynyttä kissaa. </li></ul><ul><li>Nominaalistukset (verbikantaiset substantiivit) Asian esilletulo herätti keskustelua. Luentojen alkaminen viivästyi. </li></ul>
  29. 29. Muita infiniittisiä rakenteita <ul><li>Elsa on laittamassa ruokaa. ( MA -infinitiivin inessiivi) </li></ul><ul><li>Olin kompastumaisillani kiveen. (ns. 5. infinitiivi) </li></ul><ul><li>Olin kuolla häpeästä. ( olla + A- infinitiivi) </li></ul><ul><li>En malta olla sanomatta sitä. ( olla + MA -infinitiivi abessiivi) </li></ul><ul><li>Elsa on vain tekevinään töitä. (kvasirakenne) </li></ul><ul><li>Kyllä Elsa tulee, jos on tullakseen . (fatum-rakenne) </li></ul><ul><li>Muistaakseni asia käsiteltiin viime kokouksessa. (kvantum-rakenne) </li></ul><ul><li>Susi juosta jolkuttelee . (koloratiivirakenne) </li></ul><ul><li>Anna minun lukea rauhassa! (permissiivirakenne) </li></ul><ul><li>Minun on tekeminen määrätyt tehtävät. (ns. 4. infinitiivi, vanh.) </li></ul><ul><li>Nainen vain puhui puhumistaan . (ns. 4. infinitiivi) </li></ul><ul><li>Tämä lapsi on pelastava maailman. (ns. liittopreesens, vanh.) </li></ul><ul><li>Tulin tehneeksi pahan virheen. (passiivin 2. partisiippi) </li></ul><ul><li>Sain asian tehtyä ~ tehdyksi . (passiivin 2. partisiippi) </li></ul><ul><li>Tulen tekemään sen. (futuuri) </li></ul>
  30. 30. Virkkeet 1/4 <ul><li>muodostuvat </li></ul><ul><ul><li>päälauseista </li></ul></ul><ul><ul><li>päälauseista ja sivulauseista . </li></ul></ul><ul><li>päälause päälause </li></ul><ul><li>Maaritin Jäätelökesä on suosikkilauluni, eikä se vanhene koskaan. </li></ul><ul><li>päälause sivulause </li></ul><ul><li>Konsertissa Maarit on upea, koska hän osaa ottaa yleisönsä. </li></ul><ul><li>Samanarvoiset lauseet kytketään yhteen rinnastuskonjunktiolla </li></ul><ul><ul><li>päälause ja päälause </li></ul></ul><ul><ul><li>sivulause ja sivulause (hierarkiatasoltaan samanarvoiset) </li></ul></ul><ul><li>Päälause ja sivulause erotetaan toisistaan käyttämällä </li></ul><ul><li>1) alistuskonjunktioita </li></ul><ul><li>2) relatiivipronomineja </li></ul><ul><li>3) epäsuoraa kysymystä </li></ul>
  31. 31. Virkerakenteet 2/4 Konjunktiot <ul><li>Rinnastuskonjunktioita käytetään yhdistämään keskenään </li></ul><ul><li>samanarvoisia lauseita . </li></ul><ul><li>Rinnastuskonjunktioita ovat: </li></ul><ul><li>rinnastavat : ja, ynnä, sekä, sekä – että, -kA erottavat : eli, tai, tahi, taikka, joko – tai, vai vastakohtaa tai rajoitusta ilmoittavat: mutta, vaan, paitsi </li></ul><ul><li>Alistuskonjunktioita käytetään erottamaan virkkeessä hierarkiatasoltaan eriarvoisia lauseita . </li></ul><ul><li>Alistuskonjunktioita ovat: että , jotta , koska , kun , kunnes , jos , kuin, mikäli , vaikka , joskin , niin kuin , sillä </li></ul><ul><li>Huom.! Suomessa virkkeen eri lauseet , myös päälauseet, erotetaan </li></ul><ul><li>toisistaan pilkulla , ellei niillä ole yhteistä lauseenjäsentä: </li></ul><ul><li>Ostin kaupasta hedelmiä , ja mieheni valmisti niistä salaatin. </li></ul><ul><li>Pilkkua ei tule , jos on yhteinen lauseenjäsen (tässä subjekti): </li></ul><ul><li>Minä lähdin aamulla luennolle ja törmäsi n yllättäen Maijaan. </li></ul>
  32. 32. Virkerakenteet 3/4 Sivulausetyypit <ul><li>Sivulause voi olla </li></ul><ul><li>konjunktiolause (alistuskonjunktiot) Luuletko, että voit auttaa minua? Muistan sinut, vaikka emme ole nähneet viiteen vuoteen. Pekka lupasi tulla mukaan, jos ilma on kaunis. Menemme uimaan, kun vesi lämpenee. </li></ul><ul><li>relatiivilause ( joka , mikä ) Tapasin asemalla opettajani, jolta sain harjoituksia. Virtaset pääsivät vihdoin muuttamaan, mikä oli helpotus kaikille. Yliopistoon pääsy oli parasta, mitä minulle on koskaan sattunut. </li></ul><ul><li>epäsuora kysymyslause (- kO tai jokin kysymyssana, ei että !) </li></ul><ul><li>En ole varma, ymmärsinkö oikein. </li></ul><ul><li>Kukaan ei tiennyt, miksi luento oli peruutettu. </li></ul>
  33. 33. Virkerakenteet 4/4 Infiniittirakenteet <ul><li>Joistakin sivulauseista voi tehdä erilaisia infinitiivi- ja partisiippirakenteita. </li></ul><ul><li>Niiden yhteydessä ei käytetä pilkkua . </li></ul><ul><li>temporaalirakenne 1 ja 2 (vastaavat kun-lausetta ) Ilahduin nähdessäni Pekan pitkästä aikaa. Äidin mentyä töihin kiirehdin luennolle. </li></ul><ul><li>referatiivirakenne 1 ja 2 (vastaavat että-lausetta ) Arvelin yllättäväni oppilaat helpolla kokeella. Linda kuuli ystävänsä voittaneen lotossa. </li></ul><ul><li>modaalirakenne (vastaa siten että -lausetta) Yleisö kuunteli nautiskellen konserttia. </li></ul><ul><li>finaalirakenne (vastaa aktiivimuotoista jotta-lausetta ) Opiskelemme saavuttaaksemme hyvän kielitaidon. </li></ul><ul><li>agenttipartisiippi </li></ul><ul><li>Olen nähnyt aiemmin tuon Picasson maalaaman taulun. </li></ul><ul><li>Lisää kohdasta Verbien infiniittirakenteet. </li></ul>

×