Your SlideShare is downloading. ×
0
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Timo Hämäläinen: Arjen hyvinvoinnin haasteet

596

Published on

0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
596
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
8
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Arjen hyvinvoinnin uudet haasteet Timo Hämäläinen Majvik 11.12.2012
  • 2. Iso kuva: historiallinen murros IT -VALLANKUMOUSMARKKINOIDEN JA LIIKETOIMIN- MARKKINOIDEN JA ARVOKETJUJENTOJEN KANSAINVÄLISTYMINEN ERIKOISTUMINEN KASVANUT TIETOINTENSIIVISYYS JA VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISKUNNAN SOPEUTUMINEN - Arkielämä ja hyvinvointi - Yhteinen maailmankuva - Arvot ja käyttäytymisnormit - Lait, asetukset ja sääntely - Julkisen sektorin rooli ja organisointi Lähde: Freeman & Perez (1988)
  • 3. Agenda• Sosiaalisten erojen kasvu• Hyvinvointiparadigmaa laajennettava• Hyvinvoinnin uudet haasteet• Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi• Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekeskeisyys• Yksittäisten päätösten vaikutusten kumuloituminen• Politiikkajohtopäätökset• Hyvinvointiosaamisesta Suomen kilpailuetu
  • 4. Instrumentaalinen puhe dominoi keskustelua Talous Hyvinvointivaltio (globalisaatio, kilpailu- (sosiaaliset erot, budjetti- kyky, tehokkuus, alijäämät, palvelurakenne, tuottavuus, kasvu) sosiaali-turva, tasa-arvo) Arkielämän hyvinvointi?? (hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?) Lähde: Habermas (1987, Vol. 2)
  • 5. Käytettävissä olevien tulojen mediaani (€) sosio-ekonomisen aseman mukaan 1990–2009 Lähde: Tilastokeskus 5
  • 6. 35 vuotiaiden naisten ja miesten eliniänodote tulotasoittain 1988-2007 50 Women 5th quintile (highest) Women 4th Ero 6.8 quintile vuottaEro 3.9 Women 3rd quintilevuotta 45 Women 2nd quintile Women 1st quintile (lowest) 40 Men 5th quintile Ero 12.5 (highest) vuottaEro 7.4 Men 4th quintilevuotta Men 3rd 35 quintile Men 2nd quintile Men 1st Lähde: Tarkiainen L, quintile Martikainen P, (lowest) Laaksonen M, Valkonen 30 T. JECH 2010 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 6
  • 7. Pekka Kuusi rules• Pekka Kuusi – suomalaisen hyvinvointivaltion ideologi – korosti materiaalista hyvinvointia ja talouskasvua 1960-luvun alun köyhässä Suomessa.• Valtaväestön perustarpeet on jo tyydytetty. Suomi on vaurastunut, vapautunut ja kaupallistunut. Suomalaisilla on uudenlaisia hyvinvointihaasteita.• Hyvinvoinnista puhutaan kuitenkin edelleen 60-luvun viitekehyksessä, joka korostaa materiaalista ja objektiivisesti mitattavissa olevaa hyvinvointia (tulot, köyhyys,sosiaaliturva, asunnot, terveys, jne.)Puuteongelmat ovat edelleen tärkeitä, mutta nyt tarvitaan hyvinvointikäsityksen päivittämistä.
  • 8. ELINYMPÄRISTÖ- Luonnonympäristö Palaute tarpeiden Palaute onnelli-- Infrastruktuuri Arjen valintojen tyydytyksestä suudesta- Teknologiat vaikutukset- Organisaatiot- Väestörakenne- Kulttuuri (arvot & KOHERENSSIN TUNNE normit, aktiviteetit) - Ymmärrettävyys- Instituutiot (lait ARJEN AKTI- - Hallittavuus & sääntely) VITEETIT JA - Merkityksellisyys ROOLIT • Korkeampi päämäärä- Politiikka • Muiden palveleminen- Talous - Työntekijä SUBJEKTIIVINEN • Flow aktivitetit- Työmarkkinat - Kuluttaja HYVINVOINTI- Media - Perheen jäsen - Sukulainen MASLOWIN TARPEET - Ystävä - Itsensä toteuttaminenRESURSSIT JA - Harrastaja - Itsekunnioitus jaTOIMINTAMAH- - Kansalainen sosiaalinen arvostusDOLLISUUDET - Lähimmäisen rakkaus- Tulot & varallisuus ja yhteisöllisyys- Osaaminen & taidot - Turvallisuus- Fyysinen & henki- Arjen valintojen - Fysiologiset tarpeet nen terveys vaikutukset- Sosiaalinen pääoma Palaute tarpeiden Palaute onnelli-- Informaatio tyydytyksestä suudesta- Aika- Poliiittinen valta- Luonnonvarat Lähde: Hämäläinen (2012)
  • 9. Olemme siirtyneet ”loputtomien valintojen yhteiskuntaan” (problem of choice)• Suomalaisen talouspolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on ollut lisätä kansalaisten käytössä olevia resursseja, toimintamahdollisuuksia ja vapauksia.• Tämä tavoite on saavutettu erinomaisesti: Suomalaisilla on nykyään enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.• Samalla arkielämästä on kuitenkin tullut aiempaa epävarmempaa, monimutkaisempaa ja kiivasrytmisempää, ja siitä kunnialla selviäminen vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin.• Vauraaseen ja vapaaseen yhteiskuntaan liittyy myös valinnan pakko. 11.12.2012 9
  • 10. Päätöksenteko on vaikeutunut• Yhteiskunnan murros, erikoistuminen ja monimutkaistuminen ovat lisänneet päätöksenteon epävarmuutta ja ”ulkoisvaikutuksia”.• Saatavilla olevan ja ihmisten prosessoiman tiedon määrä on räjähtänyt, aivojen kapasiteetti ei ole kasvanut (”infoähky”).• Vanhat ajattelu- ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusti muuttuneessa maailmassa.• Perinteiset käyttäytymisnormit eivät enää rajaa ja tue päätöksentekoa sekä käyttäytymistä samoin kuin ennen. (normien rapautuminen)Rationaalinen päätöksenteko on vaikeutunut. Pitkän aikavälin suunnittelu sekä oman toiminnan seurausten ymmärtäminen aiempaa vaikeampaa.Mielenterveys- ja elämänhallintaongelmat kärjistyvät; lyhytjänteiset, kapea-alaiset ja itsekkäät päätökset muodostuvat ongelmaksi. 11.12.2012 10
  • 11. Maailma on hämmentävä paikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Finanssi- ja talouskriisi - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Jokela & Kauhajoki - Euromaiden rahoituskriisi - Arabimaiden vallankumoukset - jne. Lähde: O’Hara 200811.12.2012 11
  • 12. Arjen erilaisten tehtävien ja roolien yhteensovittamisen vaikeus PERHE Synergiat ja YSTÄVÄT konfliktit Kullakin omat: TYÖ - Päämäärät +- - Käytännöt - Kontekstit - Viitekehykset +- - KieletSUKULAISET - Normit KULUTTAJA +- HARRASTUS 1 +- KANSALAINEN HARRASTUS 2
  • 13. Crisis and opportunity Lähde: O’Hara (2008)
  • 14. Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuu- Ymmärrettävyys den kasvu, kompleksisuus Valintojen Mielenterveys, Hallittavuus Koherens- ongelmat subjektiivinen sin tunne hyvinvointi (QoL)Individualismi,normittomuus, Merkityksellisyyskulutusyhteis-kunta, materia-lismi & instru-mentalismi Lähteet: Aaron Antonovsky (1987); Monica Ericsson & Bengt Lindström (2005)
  • 15. Henkisessä hyvinvoinnissa ongelmia• Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen (Tilastokeskus)• Nuorten (16 - 29 v.) mielenterveyden häiriöiden vuoksi saamat sairauslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet kasvoivat voimakkaasti vuosina 2000 - 2007 (Raitasalo ja Maaniemi 2008)• Nuorten nukahtamis- ja unihäiriöt ovat kasvaneet jatkuvasti vuosina 1996 – 2004 (Rimpelä, Luopa, Räsänen ja Jokela 2006)• Nuorten psyykelääkkeiden käyttö lisääntyi selvästi viime vuosikymmenen aikana (Autti-Rämö, Seppänen, Raitasalo, Martikainen ja Sorander 2009)• 15 – 25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (Marttunen ja Kaltiala-Heino 2007)-----------------------------------------• 20 – 25 prosentilla väestöstä on psyykkisiä stressioireita (Lönnqvist 2008),• Työperäiset univaikeudet ovat kasvaneet selvästi vuosina 1990 - 2003 (Härmä ja Sallinen 2006),• Mielialalääkkeiden käyttö on kahdeksankertaistunut vuodesta 1990 (Lääkelaitos),• Asukasta kohti laskettu alkoholinkulutus kasvoi 18 prosenttia 1995 - 2008 (THL),• Mielenterveyden häiriöt nousivat 2000-luvulla suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo ja Maaniemi 2007, 2008). 15
  • 16. 11.12.2012 16
  • 17. Puolustusvoimat: varusmiesten kipupisteet• Psyykkiset ongelmat aiempaa yleisempiä• Huonompi fyysinen kunto kuin isällään• Huumeet, alkoholi, lääkkeet• Rikkinäinen kotitausta• Raha-asiat sekaisin, pikavippikierteet• Vuorokausirytmi sekaisin• Elämänhallinta vaikeaa 18
  • 18. Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet1996-2011 työkyvyttömyyden pääasiallisen syynmukaan Tuki- ja Mielenterveyden Verenkiertoelinten liikuntaelinten Muut sairaudet häiriöt sairaudet sairaudet1996 67 025 87 045 32 111 60 4311997 67 879 81 864 29 752 58 5071998 68 649 77 415 27 641 56 9111999 70 152 73 480 25 918 56 1232000 71 538 70 245 24 381 54 9702001 72 923 67 886 23 188 54 1532002 74 774 66 440 22 164 54 1002003 77 020 65 155 21 207 54 0682004 78 650 63 956 20 302 54 0022005 80 356 64 055 19 824 54 5492006 80 830 62 983 18 840 53 9132007 82 360 64 275 18 530 54 4212008 82 783 64 337 17 950 54 2452009 82 459 63 746 17 049 53 6672010 81 142 61 954 15 960 51 9852011 78 711 59 338 14 813 50 053Yksikkö: henkilöäLähde: Eläketurvakeskus
  • 19. Päätöksenteon lyhytjänteisyys ja itsekeskeisyys näyttää lisääntyneen.
  • 20. Uusien varusmiesten paino (kg) 78 77 76 75 Kehonpaino (kg) 74 73 72 71 70 69 68 67 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat
  • 21. Uusien varusmiesten Cooper-testin tulokset 1975 - 2006 2800 2700Juoksumatka 12 min (m) 2600 2500 2400 2300 2200 5 7 9 1 3 5 7 9 1 3 5 7 9 1 3 5 197 197 197 198 198 198 198 198 199 199 199 199 199 200 200 200 Lähde: Santtila & kumpp., Puolustusvoimat
  • 22. 11.12.2012 25
  • 23. Miten päätöksenteon lyhytjänteisyys jaitsekkyys heikentää hyvinvointia?Yksittäisiin päätöksiin liittyy usein pieniä negatiivisiasivuvaikutuksia, joihin ei kiinnitetä huomiota, mutta jotkakumuloituvat suuriksi ongelmiksi: • ajan kuluessa, kun henkilö toistaa samoja päätöksiä ja käyttäytymismalleja • suuressa joukossa, kun lukuisat ihmiset tekevät samanlaisia päätöksiä
  • 24. Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä onkumuloituvia hyvinvointivaikutuksia• Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta  ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä)• Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö  riippuvuudet, sairaudet ja kuolleisuus• Ylikulutus  ylivelkaantuminen• Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin  läheissuhteet ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset mielenterveysongelmat lisääntyvät• Lasten hankkimisen lykkääminen  lapsettomuus, väestön vanheneminen• Lomamatkojen ja yksityisautoilun lisääntyminen  ympäristöongelmien kasvu
  • 25. Politiikkajohtopäätöksiä• Hyvinvointi yhteiskuntapolitiikan keskiöön – talous ja hyvinvointivaltio vain instrumentteja• Hyvinvointikäsitys päivitettävä: henkinen hyvinvointi mukaan• Ashby’n laki (complexity gap)  Arkielämän epävarmuutta ja kompleksiteettia vähennettävä: (a) koherentit elinympäristöt (luonto, rakennettu), (b) helposti navigoitavat kaupungit, (c) selkeät organisaatiot, (d) räätälöidyt palvelut (outsourcing), (e) helppokäyttöiset teknologiat, (f) yhteisöllisyyden edistäminen, (g) yhteiset visiot, arvot ja pelinsäännöt (luottamus), (h) valintatilanteiden helpottaminen (Nudge), (i) elämänhallinnan opetus, (j) taustoittavia asiaohjelmia, jne..
  • 26. Hyvinvointi ja kilpailukyky eivät ole ristiriidassa keskenäänPerinteinen ajattelumalli:• Hyvinvointi = hyvinvointivaltio = korkeat verot & raskas regulaatio  huono yritysten kilpailukykyUusi ajattelumalli:• Ylivoimainen hyvinvointiosaaminen  tuotteiden lisäarvo  kilpailukyky• Lisäksi:  parempi arjen hyvinvointi kansalaisille  parempia palveluita julkisella sektorilla  parempia julkishyödykkeitä ja -palveluita  houkutteleva innovointi- ja investointiympäristö yrityksille
  • 27. Suomesta voisi tullahyvinvointiosaamisen edelläkävijä! Arjen hyvinvointi (subjective well-being) Kansan- Julkinen talous sektori (value-added, (public value, competitiveness) effectiveness)
  • 28. Social Sustainability Key Themes and Domains Traditional Emerging Basic needs, including Demographic change (ageing Housing and international migration) Education and skills Empowerment, Participation and Access Equity Employment Identity, Sense of Place and Culture Human rights Health and Safety Poverty Social mixing and cohesion Social justice Social Capital Well being, Happiness and Welfare state goals! Quality of life Lähde: Andrea Colantonio 31

×