Maria Joutsenvirta, KTT, tutkijaAalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Vastuullisenliiketoiminnan tutkimusryhmä – CESR
Lähde: Global Footprint Network 2012
Lähde: Rockström ym. (2009). A Safe Operating Space for Humanity. Nature.
   Tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen        alle 2 asteeseen tullut epärealistiseksi.       Bill McKibben: 2 astee...
Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat 2011, Tilastokeskus
Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat 2011, Tilastokeskus
   Talouskasvulla ja luonnonvarojen kulutuksella on vahva    historiallinen korrelaatio   Kasvun absoluuttinen irtikytke...
   Tehokkuusparannukset aiheuttavat muutoksia ihmisten       käyttäytymisessä, jotka vähentävät tai kumoavat       saavut...
   Tehokkuudella on monia epäsuoria    käyttäytymisvaikutuksia, joista tiedetään liian    vähän.   Epäsuorat rebound-efe...
   Energian hinnan pitäminen korkealla (verotus) on    tärkeää, muttei patenttiratkaisu   Mihin kertyneet tulot käytetää...
   Aineettoman kasvun ’lupaus’ vääristää kestävän    talouden haasteita   Ihmisen perustarpeet ja yhteiskunnan    perust...
Lähde: Eisler, R. 2008: The Real Wealth of Nations (mukaeltu, MJ).
€   €        €
   Resurssien tehokas käyttö on aidosti tehokasta    tuottavuuden kasvua (intensiivinen kasvu)    ◦ Esimerkkejä: Siirtymi...
   Ekologisen makrotaloustieteen jatkokehitys:    ◦ tuotannon ja kulutuksen tulee tapahtua planetaaristen      rajojen si...
   Jackson, Tim (2011) Hyvinvointia ilman kasvua.    Rajallisen planeetan taloustiede. Suom. Jyri Taivio.    Helsinki: HS...
Maria Joutsenvirta: Degrowth
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Maria Joutsenvirta: Degrowth

497

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
497
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Maria Joutsenvirta: Degrowth"

  1. 1. Maria Joutsenvirta, KTT, tutkijaAalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Vastuullisenliiketoiminnan tutkimusryhmä – CESR
  2. 2. Lähde: Global Footprint Network 2012
  3. 3. Lähde: Rockström ym. (2009). A Safe Operating Space for Humanity. Nature.
  4. 4.  Tavoite pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle 2 asteeseen tullut epärealistiseksi.  Bill McKibben: 2 asteessa pysyminen vaatisi, että nyt tunnetuista öljy- ja hiilivaroista jätetään maan alle 4/5 (markkina-arvo: 20 biljoonaa dollaria)  Ilman välittömiä radikaaleja toimia maapalloa uhkaa 4 tai jopa 6 asteen lämpeneminen Aikaa on vähän. Edellyttää radikaalia energiantuotannon ja talouden uudistamista.Lähteet: Maailmanpankki 2012; PWC 2012, McKibben, 2012
  5. 5. Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat 2011, Tilastokeskus
  6. 6. Lähde: Kansantalouden materiaalivirrat 2011, Tilastokeskus
  7. 7.  Talouskasvulla ja luonnonvarojen kulutuksella on vahva historiallinen korrelaatio Kasvun absoluuttinen irtikytkentä haitoista ei ole mahdollista tarpeeksi nopeasti, vaikka teoriassa ajatus toimisikin Talouden ekotehokkuus parantuu Suomessa ja globaalisti, mutta lisääntynyt kulutus mitätöi tehokkuuden lisäyksiä (Rebound) Talouskasvun suhde ihmisten hyvinvointiin on jo kyseenalaistunut teollisuusmaissa Sokean kasvu-uskon sijasta päättäjien tulisi nojata uusimpaan tietoon todellisesta, kestävästä vauraudesta ja hyvinvoinnista Tarvitaan B-suunnitelma
  8. 8.  Tehokkuusparannukset aiheuttavat muutoksia ihmisten käyttäytymisessä, jotka vähentävät tai kumoavat saavutetut hyödyt.  Yksi jaottelu (Santarius): ◦ Rahallinen: energiatehokkuuden parannus lisää käytettävissä olevia tuloja ja niiden käyttöä lisäkulutukseen (esim. lisäkilometrit polttoainetehokkaalla autolla) ◦ Materiaalinen: energiatehokkaampien teknologioiden käyttö lisää energiankäyttöä (esim. uusi infra energiatehokkaille tuotteille) ◦ Psykologinen: energiatehokkaiden teknologioiden käyttö kasvattaa symbolista mielikuvaa ympäristöystävällisestä käyttäytymisestä (esim. ajetaan enemmän kilometrejä) ◦ Tekijöidenvälinen: Työvoiman tai tuotantovälineiden tuottavuuden nosto lisää energiankäyttöä esim. mekanisoinnin tai automatisoinnin tai lisääntyvän tuotannon kauttaLähde: Santarius, T. (2012). Green Growth Unravelled. How rebound effects bafflesustainability targets when the economy keeps growing. Heinrich Boell Foundation andWuppertal Institute for Climate, Environment and Energ. Germany
  9. 9.  Tehokkuudella on monia epäsuoria käyttäytymisvaikutuksia, joista tiedetään liian vähän. Epäsuorat rebound-efektit ovat komplekseja ja mahdollisesti suurempia. Tehokkuusparannukset lisäävät tyypillisesti tuotantoa, mikä lisää energian käyttöä. Mihin tehokkuuden ansiosta lisääntyvä raha käytetään? On hyvin todennäköistä, että siinä kuluu lisää energiaa ja materiaaleja.
  10. 10.  Energian hinnan pitäminen korkealla (verotus) on tärkeää, muttei patenttiratkaisu Mihin kertyneet tulot käytetään ja aiheutuuko siitä uutta kysyntää ja päästöjä? Vaikka onnistuisimme siirtymään kokonaan pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, puhtaista teknologioista syntyvä taloudellinen aktiviteetti lisää kaikenlaisten resurssien kulutusta ◦ 1. kierros: metallit, lasi, maa-aines, vesi, sementti (tuulimyllyt, aurinkopaneelit, maalämpöpumput, uusi infra...) ◦ 2. kierros: Uudet TV:t, autot, huonekalut, lomamatkat, ruoka jne, joita kuluttajat hankkivat ”näppärän uuden vihreän talouden” lisäämillä tuloilla. Hinnoittelun lisäksi on puututtava talouden ja kulutuksen kasvuvauhtiinLähde: Schor, J. (2010). Plenitude. The new economics of true wealth.
  11. 11.  Aineettoman kasvun ’lupaus’ vääristää kestävän talouden haasteita Ihmisen perustarpeet ja yhteiskunnan perustoiminnot ovat hyvin pitkälle materiaalisia ja riippuvaisia ekosysteemeistä, joita ei voi niin vain korvata Palveluilla ja aineettomallakin kulutuksella on aineellinen perusta Teknologiaa ei ole järkevää valjastaa ikuisen kasvun moottoriksi vaan tekijäksi, joka auttaa ◦ Parantamaan ekotehokkuutta ◦ Löytämään hyvinvointia lisääviä ratkaisuja myös ILMAN että tulot kasvavat ◦ Monipuolistamaan (=kestävöittämään) talouden perusinstituutioita (kilpailu yhteistyö/jakaminen; yksityisomistus yhteisomistus)
  12. 12. Lähde: Eisler, R. 2008: The Real Wealth of Nations (mukaeltu, MJ).
  13. 13. € € €
  14. 14.  Resurssien tehokas käyttö on aidosti tehokasta tuottavuuden kasvua (intensiivinen kasvu) ◦ Esimerkkejä: Siirtyminen orgaaniseen ja paikalliseen maatalouteen, passiivisen aurinkoenergian koteihin ja tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöön. BKT-mitattu talous hakee myös ekstensiivistä kasvua: ◦ Tuottavuutta haetaan siirtämällä toimintaa esim. julkisen sektorin tai kotitalouksien piiristä markkinoiden piiriin, tai ◦ tuottavuus syntyy uusiutumattomien resurssien lisäkäytöstä. Molemmat kasvattavat BKT-taloutta, vaikka yhä niukemmiksi käyvien resurssien maailmassa huomio tulisi keskittää siihen, miten jäljelläolevia resursseja voidaan käyttää entistä tehokkaammin. Lähde: Schor, J. (2010) Plenitude.
  15. 15.  Ekologisen makrotaloustieteen jatkokehitys: ◦ tuotannon ja kulutuksen tulee tapahtua planetaaristen rajojen sisällä ja kestävän rahatalouden tukemana Kulutuskeskeisestä hyvinvointikäsityksestä monimuotoisempaan hyvinvointikäsitykseen Vauraus/pääoma -käsitteiden laajennus Talousajattelussa tulee soveltaa monien alojen uusinta tietoa ihmisten käyttäytymisestä. ◦ Irti ‘homo economicus’ –ihmiskuvasta, vanhentuneista tehokkuusoletuksista ◦ Ihminen on sopeutuvainen, miten edistää sitä?
  16. 16.  Jackson, Tim (2011) Hyvinvointia ilman kasvua. Rajallisen planeetan taloustiede. Suom. Jyri Taivio. Helsinki: HS Kirjat. Latouche, Serge (2010) Jäähyväiset kasvulle. Suom. Marja Ollila. Helsinki: Like. Victor, Peter (2008) Managing without growth. Slow by design, not disaster. Cheltenham: Edward Elgar, 2008. Schor, Juliet B. (2010) Plenitude. The new economics of true wealth. New York: The Penguin Press.

×