Your SlideShare is downloading. ×
Juha Honkatukia Low carbon 2050 Voiko talous kestää
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Introducing the official SlideShare app

Stunning, full-screen experience for iPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Juha Honkatukia Low carbon 2050 Voiko talous kestää

251
views

Published on


0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
251
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. LOW CARBON 2050 – voiko talous kestää? Juha Honkatukia YksikönjohtajaValtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.12.2012
  • 2. VATTAGE-malli•Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE)•Perustuu laajaan tietokantaan•Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta•Dynaaminen•Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellistenkysymysten analysointiin •yritysten voitonmaksimointi – panoskysynnät, investoinnit •kuluttajan ongelma – kulutuskysyntä, säästäminen •eksogeeniset rajoitteet - resurssit •Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä•Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa•Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun
  • 3. VATTAGE-malli•Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä•Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletustenvaikutuksia systemaattisesti•Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon,työllisyyteen, talouskasvuun – ja julkiseen sektoriin itseensä•Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisutkulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksienkysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille•Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito
  • 4. Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa•Kansantalouden potentiaalinen kasvu •Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) •Väestö, työvoima, työllisyys(aste) •Stedy-state: pääomasuhde K/L vakio •sektorikohtaiset tuottavuuserot sallittuja•Tuotantorakenteen ajurit •Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L •Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun •Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun •Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut •AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset •Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen•Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapainohintamekanismin toiminnan kautta
  • 5. LOW CARBON-skenaariot: kansantuote•Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta•Tuottavuuskasvu avainasemassa•Historiallisesti maltillisellakin tuottavuuskasvulla kansantuote ylikaksinkertaistuu 2050 mennessä
  • 6. LOW CARBON-skenaariot: kansantuote•Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta•Vuoteen 2050 väestö kasvaa 6 + miljoonaan•Huoltosuhteen haasteet tasaantuvat 2030-luvulla
  • 7. LOW CARBON-skenaariot•Ilmastotavoitteiden rooli: Kaya-yhtälö  GDP   ENERGY   CO2 CO2 = POP ∗  ÷∗  ÷∗  ÷  POP   GDP   ENERGY •OECD-maissa heikko de-coupling 1990 jälkeen •päästöt omasta energiankäytöstä kasvavat hitaammin kuin BKT •Tuonti mukaan lukien päästöt kasvavat lähes samaa vauhtia – päästöt on ”ulkoistettu”•Tarvitaan ”aito” de-coupling!•Haasteet teknologialle ja taloudelliselle ohjaukselle valtavat•Tuotantorakenne – Suomen rooli maailmantaloudessa?•Globaalit päästöjen rajoittamistoimet -> Globaali työnjako -> raaka-ainepohjainen tuotanto siellä missä energia- ja materiaalitehokkainta•Tilaa omalle valinnanvaralle•Low Carbon-skenaariot tutkivat eräitä vaihtoehtoja Suomelle
  • 8. LOW CARBON-skenaariot: arvonlisä•Suomen vahvuus korkeassa osaamisessa ja energiatehokkaassa,raaka-ainepohjaisessa tuotannossa•Palvelujen merkitys kasvaa kaikissa skenaarioissa•Ilmastopolitiikka hidastaa talouskasvua lähinnä taloudellisenohjauksen synnyttämien tehokkuustappioiden vuoksi•Vuoden 2050 suomalaiset yli kaksi kertaa rikkaampia kuin 2012
  • 9. LOW CARBON-skenaariot: arvonlisä•Energiaintensiivisen teollisuuden ja teknologiateollisuuden osuudetvaihtelevat•Palvelujen merkitys kasvaa kaikissa skenaarioissa•Julkisen sektorin osuus pienenee, jos tuottavuushankkeissaonnistutaan 100.0 17.4 17.8 17.7 90.0 20.8 19.8 20.0 19.9 80.0 70.0 24.0 24.4 24.5 23.7 23.9 23.9 24.4 Public services Private services 60.0 Transport industries Retail 10.3 10.1 9.9 10.6 10.5 10.4 Construction industries 50.0 11.3 Energy 12.9 12.8 Manufacturing industries 40.0 12.9 13.2 13.1 13.1 Heavy industries 12.1 Forest industries 5.3 5.4 5.3 30.0 5.5 5.5 5.5 Agriculture and forestry 5.2 2.6 2.4 2.3 2.3 2.7 2.6 2.7 20.0 14.5 14.0 15.9 10.5 12.3 12.2 12.6 10.0 4.7 5.0 5.9 5.9 4.9 4.7 4.8 4.6 4.2 4.2 4.1 4.1 4.2 4.0 4.1 3.2 3.2 3.2 2.9 2.9 2.8 0.0 2010 2030 BASE 2030 TONNI 2030 INNO 2050 BASE 2050 TONNI 2050 INNO
  • 10. LOW CARBON-skenaariot:työllisyys•Suomen aluerakenne erilainen Low Carbon –skenaarioissa•Tuotantorakenteen erot skenaarioissa johtavat erilaiseenaluerakenteeseen•Kansantuotteen kaksinkertaistuminen sallii erilaiset aluerakenteet
  • 11. Kiitos mielenkiinnosta!