1 osenius projektipäivä inari
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Like this? Share it with your network

Share
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Be the first to comment
    Be the first to like this
No Downloads

Views

Total Views
1,000
On Slideshare
1,000
From Embeds
0
Number of Embeds
0

Actions

Shares
Downloads
4
Comments
0
Likes
0

Embeds 0

No embeds

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
    No notes for slide

Transcript

  • 1. Katsaus ohjelmakauteen 2014 - 2020 Johanna Osenius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto/Rakennerahastot
  • 2. Hallituksen päätös alueiden kehittämisentavoitteista 2011 - 2015• sisältää hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa olevat aluepoliittiset linjaukset ja painopisteet.• tarkentaa alueiden kehittämislain ja -asetuksen tavoitteita.• sovittaa yhteen eri hallinnonalojen ja maakuntien alueiden kehittämisen tavoitteet.• Lähtökohtana hallitusohjelman tavoitteet 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden vakauttaminen 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen
  • 3. Tavoitepäätöksen linjaukset1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta2. Edistetään väestön hyvinvointia3. Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristöAluekehityksen reunaehtoja:• Globalisoituminen• Julkisen talouden vakauttaminen• Väestörakenteen muutos ja huoltosuhteen kehitys• Ilmastotavoitteiden saavuttaminen• Alueiden erilaisuus ja erityispiirteet, saavutettavuus
  • 4. Alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi • parannetaan elinkeino- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä koko maassa. • turvataan koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus. • vahvistetaan koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla koulutusasteilla. • pyritään työvoiman täysimääräiseen hyödyntämiseen. Erityishuomion kohteena nuoret. • lisätään uusiutuvaa energiantuotantoa ja parannetaan energiatehokkuutta. • hyödynnetään luonnonvaroja kestävällä tavalla.
  • 5. Edistetään väestön hyvinvointia• uudistamalla kuntarakenne mahdollistamaan yhdenvertaisten kunnallisten palvelujen saatavuus koko maassa.• kannustamalla kuntia palvelutuotannon strategiseen tarkasteluun (palvelustrategiat).• lisäämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä.• huolehtimalla sosiaalisesta kestävyydestä edistämällä terveyttä ja vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja.• parantamalla eri väestöryhmien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä huolehtimalla lähidemokratiasta.
  • 6. Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristö • vahvistamalla monikeskuksista aluerakennetta. • eheyttämällä yhdyskuntarakennetta laadukkaalla kaavoituksella ja aiesopimuksilla. • turvaamalla hyvät liikenne- ja viestintäyhteydet kotimaassa ja kaikkialle maailmaan. • huolehtimalla elinympäristön turvallisuudesta ja varautumalla onnettomuus- ja häiriötilanteisiin.
  • 7. Aluekehittämisen erityiskysymyksiä• Rakennemuutoksiin vastaaminen • ennakointijärjestelmän vahvistaminen• Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen • aiesopimuskäytännön vahvistaminen, metropolilaki• Suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen • Aiesopimuskäytäntö,• Harvaan asuttujen alueiden kehittäminen • Eriytetty politiikka harvaan asutuille alueilla• Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen • Venäjä, Barents, Itämeren alue, arktinen alue• Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen • Itä- ja Pohjois-Suomi-strategian valmistelu
  • 8. Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma• Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän tehtävänä on valmistella ohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Tehtävä pohjautuu hallitusohjelman kirjaukseen.• Alueen voimavarojen ja potentiaalin käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät selkeää strategiaa ja erityistoimia. Strategian tulee toimia kansallisen politiikan ja osana sekä EU-ohjelmatyön viitekehyksenä alueen kehittämisessä.• työ käynnistynyt lokakuussa 2011, kokouksia kerran kuussa, valmista vuoden 2012 aikana
  • 9. Työryhmän kokoonpanoPuheenjohtaja:• Jouni Backman, kansanedustaja • Maija Uusisuo, kaivos- ja kivialanTyöryhmän jäsenet: toimialapäällikkö, Lapin liitto• Hannu Halinen, arktinen suurlähettiläs, • Marko Varajärvi, kehittämisjohtaja, Lapin liitto ulkoasiainministeriö • Perttu Vartiainen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto• Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, • Leena Yliniemi, tutkimusprofessori, Oulun yliopisto Lappset Group Oy • Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto• Riikka Manner, europarlamentaarikko• Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilä Työryhmän jäsenet ovat henkilökohtaisesti kutsuttuja• Mikko Niini, toimitusjohtaja, Aker Arctic työryhmään, eivätkä ne edusta ryhmässä• Arto Ojala, konsultti, Kemijärven taustayhteisöään. kaupunginjohtaja 2010 asti• Miia Porkkala, toimitusjohtaja Rukakeskus Oy, Työryhmän sihteerit: Pyhätunturi Oy • Antti Valle, työ- ja elinkeinoministeriö• Johanna Rusanen-Kartano, oopperalaulaja • Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois-• Juha Sipilä, kansanedustaja Savon liitto• Juha Tanskanen, toimitusjohtaja, Pohjolan • Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan litto Mylly
  • 10. Arvioita alueen kehityksestä • Itä- ja Pohjois-Suomella on tunnustettu erityisasema EUssa. - se, mitä pysyvien kilpailuhaittojen kompensointi käytännössä tarkoittaa, on neuvottelukysymys. • Itä- ja Pohjois-Suomi • tulotasoltaan EUn keskitason tuntumassa • menestynyt hyvin tai keskimääräisesti sijaintiinsa verrattuna • ei näytä erityisen haavoittuvalta tulevaisuuden suurten ongelmien suhteen eurooppalaisessa vertailussa 5.10.2011/HE 12
  • 11. Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuudetLuonnonvarat/luonto, niihin liittyvät elinkeinot• Mineraalit• Metsät, puuala• MatkailuMaantieteellinen asema, Venäjä• Venäjällä lähialue että kauempana sijaitsevat seudut• Kolme naapurimaata• Arktinen alueIhmiset ja osaaminen• Koulutusjärjestelmä• Ihmisten luonteenlaatu• Erityisryhmänä saamelaiset
  • 12. Kehittämisen teematkeskustelussa tähän mennessä nousseita aihioita (punaiset kokousten teemoina) • Kaivannaisteollisuus Elinkeinojen pelisäännöt • Matkailu Lupapolitiikka • Venäjä Euroopan pohjoisen ja idän suunnan mahdollisuudet • Osaaminen Ikä- ja syrjäseutuosaaminen • Infrastruktuuri ja logistiikka • Rakennerahastot (kuluva ja tuleva kausi) • Väestö (väestörakenne, saamelaiset) • Metsä- ja puuala, luonnontuotteet • Uusiutuva energia • Elinkeinoelämä, yritykset ja yrittäjyys nuorten yrittäjyys, yritystuet, pääomat, työllistämiskysymykset, nuorisotyöttömyys • Tulevaisuus ja heikot signaalit, ilmastonmuutos • Maaseudun potentiaali (maatalous, slow life, slow food) • Palvelut ja palvelurakenne • Laguna-hanke (astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitteisto Pyhäjärvelle) • Luovat alat, kulttuuri ja historia
  • 13. EU:n rakennerahastot 2014 + Komissio antoi koheesiopolitiikan asetusesitykset 10/2011, Käsittely käynnissä puheenjohtajamaan vetämänä Kevät 2012 • Ohjelma-alueet • Ohjelmarakenne ja valmisteluvastuut • Rahastojen alustavat osuudet ja keskinäinen suhde • Kumppanuussopimukset ja ohjelman valmistelu alueilla jatkuu • Valmistelun pohjana komission strateginen viitekehys –esitys (CSF); lisäksi pohjana asetusehdotukset
  • 14. Aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteet• varojen keskittäminen suppeampaan määrään prioriteetteja, jotka linkitetään EU2020-strategiaan;• investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan vähintään 20 %• vähintään 30 % innovaatioihin ja 30 % yritysten kilpailukykyyn• 5 % korvamerkittäisiin kestävään kaupunkialueiden kehittämiseen• kehittyneillä alueilla ei voida tukea investointeja perusinfrastruktuuriin ympäristön, liikenteen, energian tai terveyden aloilla (Poikkeus: harvaan asutut alueet?)• lisääntyvä tulossuuntautuneisuus määrittämällä yhteiset indikaattorit (common indicators)
  • 15. EAKR:llä tuetaan• tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukeminen• pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen:• vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla• tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen• ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen• ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen;• kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista:• työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen:• sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta:• investoinnit koulutukseen, taitojen kartuttamiseen ja elinikäiseen oppimiseen parantamalla koulutusinfrastruktuuria;
  • 16. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteet Komission sosiaalirahaston (ESR) asetusesityksen mukaan ESR- tavoitteet toteutettaisiin kehittyneissä jäsenmaissa pääasiassa kolmen temaattisen tavoitteen kautta: (1) Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen, (2) Koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen (3) Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta. Viimeksi mainittuun ehdotetaan 20 prosentin korvamerkintää; Rahoitus pitää kohdentaa kehittyneissä maissa neljään edellä mainittujen teemojen alaisiin investointiprioriteettiin.
  • 17. Arvio Suomen rahoituksesta• Komission rahoituskehysesityksen ja asetusesitysten pohjalta ei voida vielä tarkasti ennakoida Suomen saamaa rahoitusta, Suomen suuralueet: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi kuuluvat kehittyneiden alueiden luokkaan, jossa tukitasot määritellään kuudella kriteerillä: väkiluku, matala väestöntiheys, työttömyys, työllisyysaste, koulutusaste, alueellinen hyvinvointi. Alustavien arvioiden mukaan komission esitys tarkoittaisi tuen pienentymistä 1,2 mrd. – 1,5 mrd. euroon nykyisestä 1,7 mrd. eurosta.
  • 18. Valtioneuvoston asettamia tavoitteitaneuvotteluihin:• Rakennerahastokauden 2014–2020 Suomen saama suhteellinen rahoitusosuus säilyy.• Alue- ja rakennepolitiikan jatkuu koko unionin alueella. Rahoituksen painopisteen tulee olla köyhimmillä alueilla sekä vakavista ja pysyvistä olosuhdehaitoista kärsivillä alueilla.• Koheesiopolitiikan vaikuttavuutta tulee lisätä keskittymällä rajalliseen määrään prioriteetteja, joiden tulee olla yhdenmukaisia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kanssa. Valtioneuvosto tukee Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita innovaatioiden, pk- yritysten kilpailukyvyn sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian ja osallisuuden vahvistamisesta.• Syrjäisen sijainnin huomioiminen ja harvaanasuttujen alueiden erityisaseman turvaaminen on Suomelle rakennerahastopolitiikan avainkysymys. Harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus tulee säilyttää vähintään nykyisellä tasolla Pohjois- ja Itä-Suomen osalta.
  • 19. Koheesio 2014+ työryhmä pj:n ehdotus: Yksi EAKR- ja ESR-ohjelma 2014 – 2020• Yksi aluelähtöinen, molemmat rahastot sisältävä (EAKR+ESR), ohjelma, joka sisältää sekä alueellista ja valtakunnallista hanketoimintaa.• Ohjelma valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella (PS&IS ja ES&LS). Ohjelmavalmistelua alueilla johtavat valitut maakunnan liitot valtakunnallisten, sisällöllisten linjausten pohjalta.• Hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset tehdään ELY-keskuksissa, vain poikkeustapauksissa ministeriöissä. Maakunnan yhteistyöryhmät antavat rahoittajaa sitovan lausunnon.• Pohjois- ja Itä-Suomen korkeampi tukitaso ja harva-asutuksen eritysasema huomioidaan omalla rahoituskehyksellä 27