Like this? Share it with your network

Share

Työllistamistuet helppohallinto.fi

on

  • 425 views

Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti. ...

Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.
Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara.
Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan.
Kauppakamarien yritysjohtajakysely selvitti, mistä kiikastaa.
http://helppohallinto.fi/case-iss-byrokratiahaaste/
http://helppohallinto.fi/miljoonan-euron-haaste/

Statistics

Views

Total Views
425
Views on SlideShare
425
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

CC Attribution-NonCommercial LicenseCC Attribution-NonCommercial License

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Työllistamistuet helppohallinto.fi Presentation Transcript

  • 1. TyöllistämistuetYritysjohtajakysely 1/2013
  • 2. Työllistämistuet• Työllistämistukien toimivuus on merkittävä aihe niin yhteiskunnallisesti, inhimillisesti kuin taloudellisesti.• Työllistäminen on yksi yhteiskuntamme suurimmista haasteista. Henkilöille työ takaa elannon ja määrittää identiteettiä. Työntekijät ovat työpaikkojen tärkein voimavara.• Yritykset haluaisivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta tarjoamalla tehtäviä vaikeasti työllistettäville. Mutta byrokratiamylly hitsaa kiinni. Yritys, tekijä ja tuki eivät löydä toisiaan.2 11.2.2013
  • 3. 1,1 miljoonan euron kysymys• Työllistämiseen liittyvät suuret, vaikeat inhimilliset näkökohdat sekä valtavat hintalaput. Työelämän ulkopuolelle jäänyt henkilö maksaa kansantaloudelle noin 700 000 euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta 400 000 euroa.• Alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa yhteiskunnalle joka vuosi 27 500 euroa. Täyttäessään 60 vuotta hän on maksanut yhteiskunnalle noin 1,1 miljoonaa euroa.• Samaan aikaan monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta. Myös aloilla, joissa olisi mahdollista tarjota työtä haastavasti työllistettäville.• Työttömiä on Suomessa noin 193 000 ja työttömyysaste on 7,3 prosenttia. Heistä pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita on noin yksi kolmesta.• Työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuja on Suomessa yhteensä noin 112 000 henkilöä eli 4,2 prosenttia työvoimasta. Työttömiä työnhakijoina oli 31 000 alle 25-vuotiasta.3 11.2.2013
  • 4. Yritysjohtajakyselyn tulokset Yritysjohtajakysely 1/2013 toteutettiin 9.- 16.1.2013. Kysely kartoitti työllistämistukien toimivuutta. Kauppakamarien yritysjohtajakysely tavoittaa 831 keskeistä yritysjohtajaa kaikkialta Suomesta, Hangosta Petsamoon, vastauksia saatiin 229 kpl (28 prosenttia). Vastaajat ovat PK-yritysten, suurten yritysten, perheyritysten ja pörssiyhtiöiden johtajia ja kuntapäättäjiä sekä kuuluvat Suomen 19 kauppakamarin hallituksiin ja valtuuskuntiin.4 11.2.2013
  • 5. 1. Yritykseni on hyödyntänyt työllistämistukia vaikeasti työllistettävien palkkaamiseen 26 70 4 Kyllä Ei En osaa sanoa 0 20 40 60 80 100 Suomalaisyrityksistä vain neljännes eli 26 prosenttia on hyödyntänyt työllistämistukea vaikeasti työllistettävien palkkaamiseen.5 11.2.2013
  • 6. 2. Työllistämistukien hakeminen on sujuvaa ja helppoa Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä 2 14 26 10 48 Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 0 20 40 60 80 100 Työllistämistukien hakemisen sujuvuuteen otti kantaa noin puolet yritysjohtajista. Kantaa ottaneista vajaa yksi kolmesta eli 30 prosenttia piti tukien hakemista sujuvana ja helppona.6 11.2.2013
  • 7. 3. Yritykseni työllistäisi enemmän vaikeasti työllistettäviä, mikäli byrokratiaa olisi vähemmän Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä 15 24 19 10 31 Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa 0 20 40 60 80 100 Yli kolmannes eli 39 prosenttia yrityksistä työllistäisi enemmän vaikeasti työllistettäviä, jos byrokratiaa olisi vähemmän.7 11.2.2013
  • 8. Kommentteja• Pitäisi olla mahdollista palkata kolme kolmen viikon jaksoa ilman mitään byrokratiaa tai tukien menettämistä, jotta työllistettävä voi käydä näyttämässä "naamaansa" yrityksissä. Yritys maksaisi ko. henkilölle tuolta ajalta 30% tehtävän normaalipalkasta. Tietenkään sama yritys ei saisi käyttää samaa työntekijää kuin yhden kerran. Näin voisi ilman riskiä tutustua henkilöön ja nähdä että tulee ajoissa töihin ja hoitaako sovitut asiat. Kynnys määräaikaiselle esim. 6kk:n aivan normaalin työsopimuksen tekemiseen olisi tällaisen tutustumisen jälkeen melko matala. Sitten jos se jakso sujuu hyvin, niin miksi en palkkaisi vakituiseen? Henkilöstä itsestään kiinni ,että toimii sen mukaisesti. Estääkö sitten taas tukien putoaminen sen että esim. 2000 euron kk-palkka 6 kk:ksi ei kiinnosta, kun taloudellinen hyöty jää pieneksi tukimaksujen luomaan tulotasoon nähden? Tämä on ongelma, jos henkilö ei halua elämässään tarttua tilaisuuksiin ja mennä eteenpäin. Kukaan ei ole ensimmäisessä työpaikassaan saanut heti sitä maailman parasta palkkaa, jolla olisi kaikki asiat hoitanut kuntoon.• Meillä on ollut vaikeasti työllistyviä henkilöitä työkokeiluissa, ei varsinaisissa tuetuissa työsuhteissa. Jotta vaikeasti työllistyviä voisi työllistää, olisi jonkun "suodatettava" yrityksellemme ehdokkaita. Byrokratia ei pelota, jos sopivan tuntuisia ehdokkaita tulee.• Kaupunkien pitäisi käyttää valtiontuet nuorten työllistämisessä. Kaupunkien on aika ryhdistäytyä asiassa ja oltava aktiivisesti yhteydessä yrityksiin. Ei pienissä yrityksissä ole aikaa tutustua kaikkiin tukiviidakkoihin, vaikka niistä apua voisi saadakin.8 11.2.2013
  • 9. Kommentteja• Tuettu työntekijä vie aina paikan tukemattomalta työntekijältä. Yhteiskunnan raha menee suurelta osin hukkaan ja väärään osoitteeseen. Kyllä se vanha viisaus edelleen toimii "Kun yhteiskunta sekaantuu yritysten asioihin, se tulee aina veronmaksajille tosi kalliiksi" Miettikääpä hetken miten tämäkin asia vääristää kilpailua!• Yrityksen työllistäisivät enemmän nuoria, ei tukia lisäämällä, vaan jos väärän rekrytoinnin riskiä alennettaisiin. Jos koeaika olisi nuorille 12 kk, se vähentäisi merkittävästi väärän rekrytoinnin riskiä, toisi esille niin työnantajalle kuin nuorelle työntekijällekin sen, onko tehtävä ja toimiala oikea nuorelle. Nuorelle ihmiselle väärän työpaikan menettäminen ei ole kovin iso riski. Toisaalta voi myös auttaa hänet oikeaan ammattiin.• Kaupan ala voisi työllistää vaikka kuinka paljon nuoria, kun tuki ohjattaisiin helposti ja joustavasti suoraan yrityksiin.• Uuden yrityksen aloittaminen sekä työntekijöiden palkkaaminen on muodostunut Suomessa epämiellyttäväksi tapahtumaksi. Esim. vakuutusyhtiöt toimivat ennakkomaksu-periaatteella ja saavat aikaan valtavan ylimääräisen sähläyksen. Samoin verottaja tuntuu lähettävän ennakkomaksulaput, joiden poistoa sitten joutuu perustelemaan. Kaikkien työllistettävien kohdalla ongelmaksi muodostuu liian tiukka työsuhdeturva. Jos on töitä, tarvitaan työntekijöitä - kun töitä ei ole niin työntekijöitäkään ei tarvita. Eivät yritykset ole mitään työllistettävien sijoituspaikkoja.• Byrokratiaa suurempi haaste on löytää kelvollisia kandidaatteja vaikeasti työllistettävistä.9 11.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä
  • 10. Kommentteja• Olemme käyttäneet tukia nuorten työllistämiseen. Tukien hakemisessa voisi olla mahdollisuus valita hakeeko kuukausittain vai esim. 6 kk välein.• Työllistämistuki on vaikea ja haasteellinen niin yritykselle kuin henkilölle. Työllistämistuki sisältää paljon erilaisia säännöksiä, ehtoja, rajoituksia, mitkä yrityksen ja henkilönkin pitäisi tuntea.• Työllistämistuki edistää työllistämistä vain osassa tapauksissa. Työllistämistuki on rajattu joukkoon henkilöitä, joita on haasteellista tai vaikea työllistää muutenkin ja tehtävien pitää olla rajattua, yksinkertaisia, rutiinitehtäviä monissa tapauksissa.• Osalla pitkäaikaistyöttömillä on myös sellaisia henkilökohtaisia ongelmia, ettei yritys heitä voi työllistää esim. mielenterveys/alkoholiongelmia ja osa pitkäaikaistyöttömistä ovat jo kolmannen sukupolven työttömiä, mikä luo lisää haastetta. Työllistämisen kynnystä pitäisi pystyä madaltamaan ja säännösten viidakkoa yksinkertaistamaan.• Tukiaisia parempi olisi tehdä työn vastaanottamisesta kannattavampaa kuin työttömänä tukiaisten varassa olemisesta.10 11.2.2013
  • 11. Ratkaisut11 11.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä
  • 12. 1. Palkkatuettu työ, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus, työelämävalmennus, oppisopimuskoulutus, työharjoittelu, yhteishankintakoulutus, nu orten yhteiskuntatakuu. Mahdollisuuksia on niin paljon, että työllistämistukien selvittäminen on erityisesti pienen yrityksen näkökulmasta työlästä. Siihen työllistävä vaikutus usein jääkin. Työvoimahallinnon työllistämispalvelut tulisi paketoida selkokielelle siten, että yritykset voivat ymmärtää ne nykyistä paremmin ja nopeammin.2. Palveluiden sähköistäminen sekä yritysten ja työnhakijoiden hakemis- ja raportointitaakan vähentäminen auttaisivat tukien tarjonnan ja kysynnän kohtaamista.3. Työvoimahallinnon palvelut ovat kasvottomia ja siiloutuneita. Yrityksille tulisi nimetä omia asiakasneuvojia, jotka auttaisivat valitsemaan sopivat työllistämisen ja liiketoiminnan kehittämispalvelut. Samalla voitaisiin tehdä päätöksiä erilaisten tukimuotojen yhdistämisestä, mikä vähentäisi sekä päällekkäistä hakemisbyrokratiaa ja auttaisi viranomaisia kehittämiään palveluprosesseja.4. Työhallinnon ohjeistukset ja menettelyt eivät tunne nykyisen työelämän moninaisuutta, erilaisia työehtosopimuksia, viikkotuntimääriä ja palkanmaksuaikatauluja.5. Työllisyystukien haku tulisi niputtaa siten, ettei lomaketta tarvitse täyttää jokaisen työntekijän osalta joka kuukausi, vaan työllistämisajanjaksolle kokonaisuudessaan.6. Ympäri maata on kirjavia käytäntöjä ja menettelytapoja työllistämistukien myöntämisessä ja hakemisessa. Peruslomakkeiden, aikataulujen ja ohjeiden tulisi olla yhtenäiset.7. Edelleen käytössä olevat paperilomakkeet tulisi korvata sähköisillä.8. Pienillä yrityksillä on vähiten aikaa ja kykyä selvitä työllistämiseen liittyvästä byrokratiasta, vaikka niissä on suurin piilevä työllistämispotentiaali. Työvoimahallinnon erityiskohteeksi tulisi ottaa rekrytointeja suunnittelevat pienet yritykset.9. TE-toimistojen tulisi tehdä nykyistä enemmän konkreettisia yrityskäyntejä oman alueensa tarpeiden mukaan – kymmenen yrityskäyntiä vastaa tuloksiltaan vähintään 1000 puhelin- tai sähköpostikontaktia.12 11.2.2013
  • 13. Hallinnolliset rasitteet vaikuttavat kielteisesti yritystoimintaan ja sen kautta koko kansantalouteen. Veronmaksajille ne tarkoittavat kallista byrokratiaa. Näistä haluamme eroon ja tilalle sujuvia ja tehokkaita toimintamalleja. Helppohallinto.fi13 11.2.2013