Kirja on kirjoitettu erityisesti oikeustiedettä lukemaan pyrkivän näkökulmasta ja siinä avataan yksityiskohtaisesti pääsykokeeseen valmistautumista, kysymystyyppejä ja tuloksellista vastaustekniikkaa. Helppolukuinen kirja avaa lukijalle myös pääsykoekirjoissa vilahtelevat oikeudelliset käsitteet ja toimii kätevänä tukimateriaalina pääsykokeisiin valmistautuessa. Kirjassa esitellään myös termien ruotsinkieliset vastineet. Kirja parantaa lukijan mahdollisuuksia päästä opiskelemaan oikeustieteelliseen tiedekuntaan.

1. Haluatko Juristiksi?
• Haluatko juristiksi?
Oikeustieteen
pääsykokeet
• Visa Kurki
• Oikeustieteen
maisteri,
väitöskirjatutkija
• 31.1.2014

2. Kannattaako minun hakea?
• Oikeustiede ei ole rakettitiedettä; ei tarvitse olla
Einstein hakeakseen
• Pääsykoe on hyvin tärkeässä roolissa – sisään
voi päästä myös rimaa hipovalla YO-todistuksella
• Pääsykokeesta selviytyminen edellyttää kahta
ominaisuutta – ks. seuraava sivu

3. Pääsykoe edellyttää
Ymmärtämistä varten
vähintään keskivertoa
käsitteellisen
ajattelun ja päättelyn
taitoa
Yksityiskohtien
opettelua varten
erinomaista muistia
tai
riittävää
päättäväisyyttä
kirjojen nippelien
omaksumiseksi

4. Mistä pääsykokeessa on kyse?
• Pääsykokeet noudattelevat suurin piirtein samaa
kaavaa: 6–8 tehtävää pääsykoekirjoihin
pohjautuen
• Tyypillisesti 5 tuntia aikaa
• Suomenkieliset pääsykoekirjat laaditaan yleensä
joka vuosi erikseen
– Ruotsinkieliset kirjat saattavat olla käännöksiä tai olemassa olevia
kirjoja

5. Kevään hakurumba
• Pääsykoekirjat julkaistaan yleensä maalishuhtikuussa
– Pänttäämisen voi aloittaa vasta silloin, sillä kirjat vaihtuvat joka
vuosi
• Pääsykoe on yleensä kesäkuussa
– Lukuaikaa on siis muutama kuukausi
– Varsinkin viimeisten viikkojen kohdalla erotellaan jyvät akanoista:
kuka jaksaa päntätä loppuun asti?

6. Oikeustieteen pääsykokeen
erityispiirteitä
• Kokeessa painotetaan sanatarkkaa ulkoa
muistamista hyvin paljon
• Yleensä pisteet on ”jyvitetty” etukäteen, jolloin
vain tietyistä huomioista voi saada pisteitä
– ”Kauneuspisteitä” ei yleensä jaeta
• Esim. termi asianosainen tarkoittaa henkilöä,
jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun tietty
päätös vaikuttaa
– Jos asianosaisen määrittelisi vaikkapa ”asialle keskeiseksi
henkilöksi”, ei saisi todennäköisesti yhtään pistettä, sillä kyseinen
määritelmä on aivan liian epätarkka.

7. Mitä ei tarvitse opetella?
• lainkohtien numeroita
• lakien säädösnumeroita (esim. hallintolain
säädösnumero on 434/2003)
• sitä, milloin laki on tullut voimaan, paitsi jos asiaa
erityisesti käydään läpi pääsykoekirjassa
– Jos laki on esimerkiksi vastikään astunut voimaan, saatetaan
oikeustapaustehtävässä hämätä päivämäärillä, jotka
sijoittuvat osaksi aikaan ennen lain voimaantuloa.
• suomalaisten oikeustapausten yksilöintitietoja
(esim. KKO:1985-II-51)
– Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen
oikeustapausten vuosiluvut ja nimet on kuitenkin syytä
opetella.

8. Tehtävätyyppejä
• Tehtävätyyppejä on erilaisia:
–
–
–
–
–
–
monivalinta
määrittelytehtävä
essee
aineistotehtävä
täydennystehtävä
oikeustapaus
• Oikeustapaukset ovat oikeustieteellisen
erikoisuuksia, sillä niihin ei törmää muualla

9. Oikeustapaus
• Oikeustapauksissa pitää analysoida tiettyä
tapahtumankulkua tai tehtävää oikeudellisesta
näkökulmasta
• Suositeltu vastausmuoto on
1. Sääntö
2. Tapaus
3. Säännön soveltaminen
Helsingin hakuopas: ”Mahdollisiin oikeustapauksiin vastattaessa on
sekä ilmaistava sovellettava sääntö että sovellettava tätä sääntöä
kyseiseen tapaukseen.”

10. Oikeustapaus
”A. Tammi teki B. Hirven kanssa kaupat Hirven omistamasta
ravihevosesta Hoponen. Kun luovutuspäivä koitti, Hirvellä ei enää
ollut hevosta. Hirvi ilmoitti myyneensä hevosen C. Metsolle.
Selvitä, mikä on tapauksen esineoikeudellinen ongelma. Mitä
periaatteita ongelmaan sovelletaan? Pohdi, onko Tammella
oikeus saada Hoponen itselleen Metsolta. Miten tilanteeseen
vaikuttaisi se, jos Metso tiesi kaupasta Tammen ja Hirven välillä?”
Lappi 2012, kysymys 4, vastaustilaa yksi A4-sivu
(Lyhennetty versio alkuperäisestä)

11. Miten lähteä vastaamaan?
• Ensin kannattaa tunnistaa, mitä tehtävässä pitää
tehdä
• Edellisessä tehtävässä on neljä osaa:
1.
2.
3.
4.
Mikä on tapauksen esineoikeudellinen ongelma?
Mitä periaatteita ongelmaan sovelletaan?
Onko Tammella oikeus saada Hoponen itselleen Metsolta?
Miten tilanteeseen vaikuttaisi se, jos Metso tiesi kaupasta
Tammen ja Hirven välillä?
• Jokaiseen tehtävänantoon pitää vastata!

12. Säännön tunnistaminen…
Tehtävät 1 & 2:
1. Selvitä, mikä on tapauksen esineoikeudellinen
ongelma.
2. Mitä periaatteita ongelmaan sovelletaan?
Edellyttävät yleismuotoisempia vastauksia:
– pitää tunnistaa, että kyse on ns. sopimuskollisiosta (Hirvi on
myynyt saman hevosen sekä Tammelle että Metsolle), ja
– selostaa sopimuskollision yleisiä ratkaisuperiaatteita.

13. … ja soveltaminen
3. Pohdi, onko Tammella oikeus saada Hoponen
itselleen Metsolta.
4. Miten tilanteeseen vaikuttaisi se, jos Metso tiesi
kaupasta Tammen ja Hirven välillä?
• Nämä kysymykset taas edellyttävät 1- ja 2kohdissa mainittujen periaatteiden soveltamista
käytäntöön.

14. Haluatko juristiksi?
• Käyn kirjassani Haluatko
juristiksi? läpi kaikki
tehtävätyypit ja annan
vinkkejä niihin vastaamiseen
• Kirjassa esitellään myös
oikeustieteen yleiset termit,
jotta pääsykoekirjat olisivat
helpompia ymmärtää, ja
kerrotaan lakimiehen
työstä
• Hinta n. 30 €, julkaistaan
helmikuussa 2014
– Saatavilla kirjakaupoista kautta maan
– Kauppakamarikauppa.fi