Lausunto: Tulevaisuusselonteko - Kestävällä kasvulla hyvinvointia

609 views

Published on

Tieken lausunto Liikenne ja viestintävaliokunnan kuulemisessa tulevaisuusselonteosta

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
609
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
13
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Lausunto: Tulevaisuusselonteko - Kestävällä kasvulla hyvinvointia

  1. 1. VNS 7/2013 vp Kestävällä kasvulla hyvinvointia Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry.
  2. 2. Talouskriisit tulevat ja menevät Tulevaisuusselonteko tunnistaa todelliset megatrendit:  Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky – Maailman ikärakenteen muutos 1. Suomalaisten keski-ikä on noin 40-vuotta • Vaaleissa puolet äänioikeuden käyttäjistä on jo eläkkeellä 2. Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat tulossa työikään • Egyptin asukkaista kolmannes on alle 15-vuotiaita  Globaali verkostoituminen ja riippuvuus –  BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi. Uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntien perusrakenteita – Tieto- ja viestintäteknologia on läpäissyt yhteiskunnan rakenteet UCAR  Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vievät nopeasti kasvavan osan talouskasvusta
  3. 3. Trendit nivoutuvat toisiinsa: Japanissa robottikuutit lohduttivat tsunamista selvinneitä vanhuksia (NHK Video screenshot)
  4. 4. www.tieke.fi Center for Intelligent Robotics KIST, Korea. Helsinki ja Vantaa kokeilevat Jo vanhustenhoitorobotteja Innohoiva
  5. 5. Murros on vasta alkamassa  1600-luvun lopulla keksitty höyrykone mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet 1800-luvun alussa  Koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …  Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan  Esimerkiksi nykyinen immateriaalioikeusjärjestelmä patentteineen ja   tekijänoikeuksineen 1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa meidän yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet vähintään yhtä nopeasti ja perusteellisesti  Millainen on 2030-luvun koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, … Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2080-luvulla!  Eikä häntä opeteta käyttämään tietotekniikkaa edes keskiasteella 12.2.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
  6. 6. Horst Zuse Muutoksen vauhti ei ole ainakaan hidastunut… US Army Photo www.kasvi.org 7.4.2008 6
  7. 7. Diagnoosi on oikea, mutta lääkitystä ei kerrota  Suomen on oltava sekä ketterä että pitkäjänteinen Pystyttävä vaikuttamaan nopeasti muuttuvaan maailmaan ja reagoimaan teknologian kehitykseen 1. – Ketterä lainsäädäntö (agile software development) Pystyttävä näkemään päätösten pitkän aikavälin seuraukset 2. –  Tulevaisuudentutkimus integroitava lainvalmisteluun Akuutti osaamisvaje estää mahdollisuuksiin tarttumisen  Kasvuyrityksillä jatkuva pula osaavista työntekijöistä – Esim. suomalainen peliala kasvaa nyt tuontityövoiman turvin  Diginaatiivit lapset ja nuoret ovat myytti – Suuri osa myös nuorista on digiuunoja  Vanhempien koulutus ja kiinnostus vaikuttavat liikaa oppimiseen – Koululla merkittävä vastuu tietoyhteiskuntavalmiuksien kasvattamisesta 12.2.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
  8. 8. CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram Pitkiä kaaria Koulun lisäksi harrastukset ja vapaa-aika ovat tärkeitä osaamisen lähteitä  Vuonna 1982 julkaistulla Commodore 64 -kotimikrolla lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.  Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta ehditty repiä ajoissa irti tietokoneesta ;)  Erityisesti Demoscene Suomen peliteollisuuden nousun taustalla!  Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä 2030-luvulla?  Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun  Yhdysvalloissa leikitään ohjelmoimalla lentäviä robotteja… 12.2.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
  9. 9. Yrittämisen edellytykset  Uudet globaalit menestyjät ovat pieniä  SuperCell: ~150 työntekijää, 51% myyntihinta 1,1 mrd €  Instagram: 13 työntekijää, myyntihinta 1 mrd $  Moni innovaatio syntyy autotalleissa ja kellareissa  Suuria yrityksiä varten luotu raskas lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä eivät palvele pientä startup-kokeilijaa  Uudet liiketoimintamallit usein harmaalla alueella  freemium, joukkorahoitus, joukkoistaminen, …  Vanha immateriaalioikeusjärjestelmä yskii digitaalitaloudessa  Suurten taloudellisten intressien puolustaminen hidastaa luovaa tuhoa 12.2.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
  10. 10. Ainoa mahdollisuus vastata tulevaisuuden haasteisiin Teknologian kehityksen kiihtymiseen sopeutuminen ja etenkin sen hyödyntäminen haasteisiin vastaamisessa sivuutettu selonteossa  Digitalisaatio läpäisee kaiken liikunnasta rakentamiseen  Verkkokauppa, täydennetty todellisuus, älykkäät rakennukset, biosensorit, …  Robotisaatio levittää automaation tehdassaleista kaikkialle  Esim. liikenne ja maatalous automatisoituvat 2020-luvulla nopeasti  Tekoälyt rajatussa päätöksenteossa  Pörssikauppa, journalismi, sosiaalipalvelut, …  IBM:n Watson avattu yleiseen käyttöön  3d-tulostus korvaa tuotantoa  Tuotanto, kuljetukset ja kauppa supistuvat  Suunnittelu kasvaa 12.2.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  11. 11.  Amazon aloittaa automaattiset lentokuljetukset kokeilukaupungeissa heti kun ilmailuviranomaiset antavat luvan. 12.2.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
  12. 12. Suomi on digitaalitekniikan alisuoriutuja  22 vertailumaasta Suomen yrityksillä parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan  Digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.  Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides  Suomen kansalaisilla 22 maasta toiseksi parhaat edellytykset käyttää digitaalitekniikkaa  Käyttäjinä Suomen kansalaiset ovat sijalla seitsemän  Digitaalitekniikan kansalaisvaikutuksissa Suomi on sijalla neljä  Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaalitekniikkaa ovat toiseksi parhaat  Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on kahdeksas.  Digitaalitekniikan vaikutukset julkiseen sektoriin ovat kolmanneksi suurimmat. Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi 12.2.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
  13. 13. Suomen asennehaasteita  Uusi teknologia on nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana  Ei koske meitä –asenne suhteessa teknologian kehitykseen  Tahdon ja tarmon puute  Miten palautetaan Suomeen 1990/2000-vaihteen nousua siivittänyt tulevaisuusoptimistinen innostus?  Suomalaiset [yritykset] käpertyneet kotinurkille  Esim. verkkokaupassa ei nähdä, että Suomen kotimarkkinat ovat EU  On tartuttava uuteen vanhaan takertumisen asemesta  Verohelpotusten ja tukien jatkuva ruikuttaminen taantuville aloille  Epäonnistuminen on välttämätöntä menestykselle  Ilman 98 epäonnistumista ei saada niitä 2 menestystarinaa 12.2.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
  14. 14. Vastareaktioita odotettavissa  1800-luvun alun kehruukoneet olivat 1. sukupolven teollisuusautomaatiota  Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida  Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita  Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio  Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan  Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit  Miten osa robottien ja tekoälyjen luomasta tuottavuuden kasvusta saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym. joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia? 12.2.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
  15. 15. U.S. Army Photo Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua 30.9.2010 www.kasvi.org 15

×