Tietoyhteiskuntakaari
Jyrki Kasvi
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry.
HE 221/2013 vp
Yleistä
 Tietoliikennettä koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen ja
kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, on peruste...
Kansallisen lainsäädännön rajat
 2§ ulottaa lain koskemaan koko
Internetiä:
”3) palvelua tarjotaan suomenkielisenä tai si...
Esim. rahapelimonopoli murtui jo vuosia sitten
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
Sivujen tekijä tuomittu Suomessa mm. törkeästä kunnianloukkauksest...
Vanhentunut käsitys joukkoviestinnästä
 Audiovisuaalisen ohjelman ja sisältöpalvelun määritelmät 3§ 1) ja
2) ovat avoimia...
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
Yhdeksän ja puolen miljoonan katsojan ”kotivideo”
Rajoittunut käsitys Internetin liiketoimintamalleista
 Tietoyhteiskunnan palvelun määritelmä korostaa palvelun
korvauksel...
Käyttäjä voi olla varsinaisen palvelun raaka-ainetta
tai varsinaiselle asiakkaalle myytävän palvelun kohde
21.3.2014 TIEKE...
Esim freemium-liiketoimintamallit
21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
110§ Verkon neutraaliudesta kompromissi
 Neutraali verkko kohtelee kaikkea välittämäänsä tietoa samalla
tavalla riippumat...
Yksityiskohtia
 32 luku: Suojaus ja suojauksenpurkujärjestelmät
 Luku keskittyy kaupallisten sisältöjen joukkoviestinnän...
Lisää yksityiskohtia
 128 § Teleyrityksen, palveluntarjoajan ja myyjän yhteisvastuu
 Kännykkämaksaminen rinnastuu luotto...
Perusoikeudet kilpailutekijänä
 Tietoyhteiskuntakaaressa kiinnitetään kiitettävästi huomiota
yksityisyyden suojaan, luott...
30.9.2010 www.kasvi.org 15
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua
U.S. Army Photo
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Tietoyhteiskuntakaari - TIEKEn kommentit valiokuntakuulemisessa

827 views

Published on

Tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn Liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisessa esitetty materiaali

Published in: News & Politics
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
827
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
14
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tietoyhteiskuntakaari - TIEKEn kommentit valiokuntakuulemisessa

  1. 1. Tietoyhteiskuntakaari Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry. HE 221/2013 vp
  2. 2. Yleistä  Tietoliikennettä koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen ja kokoaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, on perusteltua ja kannatettavaa  Tilanne, jossa säädökset ovat hajallaan useissa eri aikoina valmistelluissa, osin ristiriitaisissa laeissa on muodostanut yrityksille juridisen riskin, joka on vähentänyt halukkuutta investoida palveluiden kehittämiseen (vrt. tapaus TVkaista)  Myös esitetty 352 §:n laajuinen laki on pienille uusia tietoyhteiskuntapalveluita kehittäville yrityksille juridisesti hyvin haastava  Tietoyhteiskuntakaari on nimenä harhaanjohtava, sillä kaari keskittyy sähköisen viestinnän sääntelyyn, ja sen ulkopuolelle jää laajoja tietoyhteiskuntapoliittisia kokonaisuuksia.  Myös muiden ministeriöiden kuin LVM:n tulisi päivittää oma tietoyhteiskuntalain- säädäntönsä ja varmistua lakien yhteentoimivuudesta ja yhtenäisestä käsitteistöstä. 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
  3. 3. Kansallisen lainsäädännön rajat  2§ ulottaa lain koskemaan koko Internetiä: ”3) palvelua tarjotaan suomenkielisenä tai sitä muuten suunnataan Suomeen tai suomalaisille”  Kaikki Internetin palvelut on tarkoitettu kaikille Internetin käyttäjille kaikkialla maailmassa, ellei maakohtaista saatavuutta ole erikseen jostain syystä rajoitettu (ennakkosensuuri, tekijänoikeudet).  Sisällöt ovat myös automaattisesti käännettävissä eri kielille, myös suomeksi.  Ruotsin kieli mainitaan vain perusteluissa, saamea ei lainkaan.  Kaari tulisi rajata normaaliin tapaan koskemaan vain suomalaisia tai Suomessa tapahtuvaa toimintaa.  Haasteena suomalaisille suunnattu ulkomailla toimiva Suomessa laiton palvelu  Kansainvälistä yhteistyötä ja sopimuksia unohtamatta.  Vrt. case Sihteeriopisto tai Kavkaz center 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
  4. 4. Esim. rahapelimonopoli murtui jo vuosia sitten 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
  5. 5. 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5 Sivujen tekijä tuomittu Suomessa mm. törkeästä kunnianloukkauksesta ehdottomaan vankeuteen, istunut tuomionsa, mutta sivut edelleen verkossa, koska ne ovat yhdysvaltalaisen yrityksen palvelimilla Yhdysvalloissa, ja Yhdysvaltojen sananvapauslaki suojaa myös kunnianloukkausta.
  6. 6. Vanhentunut käsitys joukkoviestinnästä  Audiovisuaalisen ohjelman ja sisältöpalvelun määritelmät 3§ 1) ja 2) ovat avoimia, mutta perusteluissa painotetaan merkittävälle osalle yleisöstä suunnattua joukkoviestintää.  Kasvava osa audiovisuaalisista ohjelmista on käyttäjien pienille yleisöille tuottamia, mutta voivat saada miljoonia katsojia ja tuottaa merkittäviä mainostuloja.  Useat kaupalliset sisältöpalvelut keskittyvät nimenomaan käyttäjien itse tuottamien audiovisuaalisten sisältöjen välittämiseen.  Käyttäjien tuottamien sisältöjen ja niitä välittävien sisältöpalveluiden oikeudellinen asema on jäämässä epäselväksi  Audiovisuaalisuus rajaa monia sisältöpalveluita kuten e-kirjat keinotekoisesti lain ulkopuolelle, vaikka verkko ei erittele sisältöjä eri medioihin  Lisäarvopalvelun määritelmä 3§ 10) ja perustelu ovat ristiriidassa  Pykälässä puhutaan sekä välitys- että sijaintitiedosta, mutta perusteluissa painotetaan lisäarvopalveluiden perustuvan vain ja ainoastaan sijaintitietoihin.  Käsite on kaiken kaikkiaan harhaanjohtava, ja väärinkäsitysten välttämiseksi olisi 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
  7. 7. 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7 Yhdeksän ja puolen miljoonan katsojan ”kotivideo”
  8. 8. Rajoittunut käsitys Internetin liiketoimintamalleista  Tietoyhteiskunnan palvelun määritelmä korostaa palvelun korvauksellisuutta  3§ 29) tietoyhteiskunnan palvelulla sähköisenä etäpalveluna vastaanottajan henkilökohtaisesta pyynnöstä tavallisesti korvausta vastaan toimitettavaa palvelua;  Suuri osa tietoyhteiskunnan palveluista perustuu kuitenkin liiketoimintamalleihin, joissa käyttäjiltä ei suoraan peritä maksua  Tietoyhteiskunnan palvelun käyttäjä ei välttämättä ole kuluttaja eikä asiakas eikä maksa palvelusta  Kuluttaja-käsitettä ei määritellä, mutta sitä käytetään useissa kohdissa.  Kansalainen ei ole verkkoviestinnässä vain viestinnän kohde ja vastaanottaja, vaan myös itse aktiivinen viestijä.  Kaaren taustalla vaikuttaa edelleen perinteinen hierarkkinen ylhäältä-alas- näkökulma verkostomaisen asemesta. 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
  9. 9. Käyttäjä voi olla varsinaisen palvelun raaka-ainetta tai varsinaiselle asiakkaalle myytävän palvelun kohde 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
  10. 10. Esim freemium-liiketoimintamallit 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  11. 11. 110§ Verkon neutraaliudesta kompromissi  Neutraali verkko kohtelee kaikkea välittämäänsä tietoa samalla tavalla riippumatta sisällöstä, lähettäjästä tai vastaanottajasta  Eri osapuolilla ristiriitaiset tavoitteet:  Internetyhteyspalveluiden tarjoajien näkökulmasta innovaatiot uusia tapoja ”paketoida” internetyhteyspalvelut, tietoyhteiskunnan palvelut ja lisäarvopalvelut – Teleyhtiöt eivät halua jäädä pelkiksi dataputkiksi  Tietoyhteiskunnan palveluiden tuottajien näkökulmasta yhteydet ovat pelkkä kanava heidän uusille palveluilleen – Pelkäävät teleyhtiöiden suosivan omia tai kumppaniensa palveluita  Käyttäjät haluavat pystyä käyttämään eri palveluita siitä riippumatta, ketkä palveluita tarjoavat, tai mitä verkkoyhteyttä he käyttävät.  Yhteiskunnan kokonaisetuna on suojata käyttäjiä ja mahdollistaa sekä teleyritysten että palveluntuottajien palveluinnovaatiot  Tietoyhteiskuntakaaren vaikutuksia seurattava kokonaisvaltaisesti 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
  12. 12. Yksityiskohtia  32 luku: Suojaus ja suojauksenpurkujärjestelmät  Luku keskittyy kaupallisten sisältöjen joukkoviestinnän suojaamiseen, mutta…  … suojausta käytetään myös kahdenvälisessä viestinnässä, esimerkiksi yksityisten viestien, rahaliikennetietojen tai liikesalaisuuksien suojaamiseen.  Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (6 §) yksityisen viestin suojaus on vielä mukana!  299 § Viranomaiskorvaukset  Teleyrityksille ei enää korvattaisi viranomaisten tietopyynnöistä aiheutuvia käyttökustannuksia, vain investoinnit ja ylläpito.  Seurattava, miten ”hintalapun” poistuminen vaikuttaa tietopyyntöjen määrään  115§ Viestintäpalvelun sulkeminen ja käytön rajoittaminen  Hyvä lisäys: Teleyrityksille oikeus olla yhdistämättä puheluita tms, joiden ilmeisenä tarkoituksena on oikeudettoman taloudellisen hyödyn tavoittelu.  Huolehdittava, että tämä koskee myös ulkomailla tuotettuja viestintäpalveluita. 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
  13. 13. Lisää yksityiskohtia  128 § Teleyrityksen, palveluntarjoajan ja myyjän yhteisvastuu  Kännykkämaksaminen rinnastuu luottokorttimaksamiseen  Teleyhtiöille vastaava korvausvelvollisuus kuin luottokorttiyhtiöillä jo on  Vaikuttaa teleyhtiöiden myyjien kanssa tekemiin sopimuksiin  Lisää kuluttajien luottamusta mobiilimaksamiseen  Nopea laajakaista on tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuuri  Kiinteästä valokuituverkosta tullut mobiiliverkkoa palveleva runkoverkko  Valokuituverkkoon ei kannata investoida, koska käyttäjät ovat mobiiliverkossa  Kaari painottaa mobiiliverkkoja, mutta ne tarvitsevat kuituverkkoja  Palveluiden kehityksen kannalta ratkaisevaa on luoda Euroopan laajuiset digitaaliset yhteismarkkinat  Pirstaleinen lainsäädäntö ja etujärjestökenttä tekevät palveluiden kehittämisestä eurooppalaisille yrityksille ylivoimaisen urakan  Ei ihme, että amerikkalaiset yritykset valtaavat Euroopan digitaaliset markkinat 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
  14. 14. Perusoikeudet kilpailutekijänä  Tietoyhteiskuntakaaressa kiinnitetään kiitettävästi huomiota yksityisyyden suojaan, luottamuksellisen viestin suojaan ja tietoturvaan.  Heikkouksia toki vielä on, kuten välitystietojen 12kk tallentamisvelvollisuus (§157) ja ns. Lex Nokia  Teleosoitetta tai telepäätelaitetta käyttäen tehty rikos on hyvin laaja määritelmä  Mikä ihme on EMS-palvelu?  Kuluttajien ja markkinoiden reaktiot Snowdenin paljastuksiin ovat osoittaneet, että teknologisesti ja juridisesti vahva tietoturva on kansallinen kilpailutekijä  Esimerkiksi pilvipalveluita sijoitetaan nyt maihin, joissa yritykset luottavat asiakkaidensa tietojen olevan turvassa paitsi rikollisten myös viranomaisten urkinnalta 21.3.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
  15. 15. 30.9.2010 www.kasvi.org 15 Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua U.S. Army Photo

×