Consultor Finlandin seminaarissa pidetty alustus sähköisten palveluiden kehittämisen haasteista.

1. Mission Impossible
– verkkopalvelun onnistunut kehittäminen
Jyrki Kasvi

2. Meillä on ongelma
 Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27
miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi
 Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta.
 Valtionhallinnon 9 miljoonaa euroa maksaneelle Valda-asianhallintajärjestelmälle ei enää sen
valmistuttua löytynyt käyttäjiä.
 Sähköisen reseptin kehittelyyn kuluin 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia.
 Helsingin kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena 150.000 laskun
lähettäminen viivästyi kuukausilla.
 Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena
toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää
 Kansallisen potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa
myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön 2013-2015.
 OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimii niin hitaasti, että apurahat
joudutaan käsittelemään käsin, koska se on nopeampaa.
 Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella
 sähköiseen henkilökorttiin käytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa.
 Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa.
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

3. Kilpailu ei toimi
 Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi
 Jos tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt,
muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.
– Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun lainsäädäntö, organisaatio
työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on
muutettava.
– Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon.
 Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa
 Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari
ohjelmataloa.
 Pienikin muutos edellyttää koko kokonaisjärjestelmän avaamista.
 Ratkaisuehdotuksia:
 Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan
kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

4. Hankintakäytännöt julkisen sektorin haasteena
 Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä
 Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa.
– Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka
ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu!
 Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei
halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi
– Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää sekä
hankinnan että siihen liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.
 Ratkaisuehdotuksia:
 Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen
– jos edes Tekes ei saa selvää, mitä hankintalaki käytännössä tarkoittaa...
 Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen
– Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi
 Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen
– 100 miljoonien hankkeissa pienikin mahdollisuus houkuttelee valittamaan.
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

5. Tietojärjestelmä on vain väline
 Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa palveluprosessit
 Tietojärjestelmä on vain väline palveluprosessin kehittämiseksi!
– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua
 Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia
– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa
 Tietojärjestelmien lisäksi myös metatiedon ja sanaston on oltava yhtenäistä
– Esim. THL:n sanastotyö
 Osaamisen epätasapaino
 Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista
– Hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa tilaajan edustajat istuvat oman toimen
ohessa.
– Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta.
 Projektipöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä
 Kuinka suuri osa tunneista kuluu raportointiin ja palavereihin?
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

6. Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa
 Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä
1. Lasku tulee tilaajalle
2. Sisäpostina keskushallintoon
3. Skannataan
4. Sähköpostina takaisin
5. Asiatarkastus
6. Sähköpostina esimiehelle
7. Hyväksyntä
8. Sähköpostina keskushallintoon
9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)
 Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää
 Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään
 Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

7. Kun johto hankkii tietojärjestelmän…
Ei hajuakaan todellisuudesta.
X
Kenen ja mihin tätä pitäisi käyttää
Miten järjestelmää käytetään
Hei, tämä homma ei kuulu tänne!
Materiaalinhallinnan ongelmat
Käyttöliittymän ongelmat
X
Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.

8. Käyttäjän sähköinen näkökulma
 (sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa
palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta
 Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen
 Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin
 Kehittäjät eivät aina osaa asettua käyttäjän asemaan
 Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on
yksinkertaisempi
 Käytettävyystestaus osaksi verkkopalvelun vastaanottoa!
 Laajakaista ei ole vielä kaikkien ulottuvilla
 Palveluiden on toimittava myös hitailla yhteyksillä
 Sähköinen palvelu ei ole koskaan valmis
 Käyttäjän kokemus ei saa silti muuttua joka päivityksessä
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

9. Tietomurtolähtöinen tietoturva
 Sähköisen palvelun tietoturva pettää ennemmin tai myöhemmin!
 Aukotonta tietoturvaa ei ole
 Jopa tietoturvayhtiöiden järjestelmiin on murtauduttu
 Minimoidaan tietomurron tai hyökkäyksen haitat ennakolta jo
suunnitteluvaiheessa
 Käyttäjiltä kerätään vain välttämätöntä tietoa, joka säilytetään kryptattuna
 Järjestelmien segmentointi, kerrostaminen ja skaalautuminen
 Valmis toimintamalli _kun_ tietoturva pettää
 Ilmoittamisvelvoite käyttäjille, viranomaisille ja asiakkaille tulossa
 Resursoitu ajantasainen palautumissuunnitelma
 Liikkuva maali
 Tekniikka ja maailma muuttuvat nopeasti
 Tietoturvaa ja kuormituksen sietokykyä on testattava säännöllisesti (case Stuk)

10. Slammer kaatoi vuonna 2003 Davis-Bessen (Ohio) ydinvoimalan turvajärjestelmän viideksi tunniksi.
Slammer pääsi järjestelmään alihankkijan ja voimayhtiön intranettien välille
luodun dokumentoimattoman, palomuurin kiertäneen yhteyden kautta

11. CC 3.0 SA BY Sebastien Delorme
Esteetöntä verkkopalvelua
 Jokainen hyötyy jossain elämän-
vaiheessa esteettömyydestä
 Skaalautuvat fontit, selkokieli, hiiretön
käyttö, apuvälineet, …
 Käytettävyys, opittavuus, muistettavuus, saavutettavuus, …
 Stigmatisaatio vähentää erityisryhmille suunniteltujen laitteiden
ja palveluiden houkuttelevuutta
 Siksi varsinaisten peruspalveluiden on oltava helppokäyttöisiä ja opittavissa!
 Tarvitaanko kehittäjiä, joilla on omakohtaista kokemusta parkinsonista, reumasta ja
alzheimerista?
 Sähköisten palveluiden korvatessa perinteiset esteettömyyden
merkitys korostuus
 Myös sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi saavutettavissa
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11

12. Suomalainen verkkokauppa – etsi yksi virhe?
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

13. Poikkeus vahvistaa säännön:
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

14. Suomen sisämarkkinat ovat EU!
20.3.2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14

15. U.S. Army Photo
Sukupuolten välinen digikuilu?
Keskustelua?
30.9.2010 www.kasvi.org 15

16. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry
 TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja
riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.
 TIEKEn toiminnan painopisteet ovat
1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen
2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen
3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut
 TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut,
seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.
 TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota
 Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €
 TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa
 TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä
2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16