Ei koulua vaan tulevaisuutta varten
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Ei koulua vaan tulevaisuutta varten

on

  • 152 views

Kuuma-kuntien oppilaitosjohdolle pidetty luento

Kuuma-kuntien oppilaitosjohdolle pidetty luento

Statistics

Views

Total Views
152
Views on SlideShare
129
Embed Views
23

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

1 Embed 23

https://twitter.com 23

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Ei koulua vaan tulevaisuutta varten Ei koulua vaan tulevaisuutta varten Presentation Transcript

  • Ei koulua vaan tulevaisuutta varten Jyrki J.J. Kasvi
  • Lapset elävät tulevaisuudessa! Myös koulun on oltava siellä.
  • Tulevaisuutta ei voi ennustaa, vain ennakoida 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3 Toiminta- ympäristö Heikko signaali
  • Erilaisia muutosvoimia  Megatrendi  Kehityksen suuri linja, yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta (väestön ikärakenteen muutos)  Trendi  Pitkän ajanjakson kuluessa havaittava yleinen kehityssuunta (digitalisaatio)  Heikko Signaali  Ensimmäinen merkki tulevasta laajemmasta muutoksesta (Flappy Bird)  Villi kortti  Yllättävä, alhaisen todennäköisyyden muutostekijä, jolla on merkittävä, vaikeasti ennakoitava vaikutus kehitykseen. (Fukushima)  Musta joutsen  Yllättävä ja odottamaton tapahtuma, joilla on hyvin suuria vaikutuksia (HIV/Aids) 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
  • Talouskriisit tulevat ja menevät Todellisia globaaleja muutostrendejä:  Maailman ikärakenteen muutos 1. Suomalaisten keski-ikä on noin 40-vuotta • Vaaleissa puolet äänioikeuden käyttäjistä on jo eläkkeellä 2. Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat tulossa työikään • Egyptin asukkaista kolmannes on alle 15-vuotiaita  Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky – Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vievät nopeasti kasvavan osan talouskasvusta  Globaali verkostoituminen ja riippuvuus – BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi.  Uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntien perusrakenteita – Tieto- ja viestintäteknologia on läpäissyt yhteiskunnan rakenteet UCAR
  • Suomen huoltosuhde romahtaa pysyvästi Tilastokeskus Kuntyövoimaaeioleluvassa,investointejaeitehdä. StatisticsFinland People under 15 and over 65 years of age per 100 working age people 0-14 yr olds Over 65 yr olds
  • Japanissa robottikuutit lohduttavat tsunamista selvinneitä vanhuksia (NHK Video screenshot)
  • www.tieke.fi CenterforIntelligentRoboticsKIST,Korea. Suomessa Helsinki ja Vantaa kokeilevat vanhustenhoito- robotteja
  • Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa  ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”  Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.  “I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”  Editor of Prentice Hall business books, 1957  ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”  Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977  "You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."  Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989  “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”  Sir Alan Sugar, 2005  ”Internet romahtaa vuonna 2006”  prof. Hannu H. Kari, 2004  “By 2015 one third of US fighting strength will be composed of robots”  US Department of Defense, 2006
  • Digitalisaatio on vasta alkamassa  1600-luvun lopulla keksitty höyrykone mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet 1800-luvun alussa  Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …  Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan  1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet  Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …  Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?  Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla, loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.  Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla!  Eikä häntä opeteta hyödyntämään tietotekniikkaa kuin vasta yliopistossa  Toki paljon erinomaisia projekteja ja hankkeita, joiden tuloksia ei ole hyödynnetty 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  • 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11 Lockheed Mihin tarvitaan rekkakuskia, kun rekat kulkevat itsestään soratiellä?
  • 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12 Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
  • 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13 Mihin tarvitaan ostoskeskuksia, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?
  • Teknologian läpimurto on haaste ja mahdollisuus Työvoiman hupenemisesta ja globalisaatiosta selviäminen vaatii Suomelta tuottavuusloikkaa: Teknologiaa on osattava hyödyntää!  Digitalisaatio läpäisee kaiken liikunnasta rakentamiseen  Verkkokauppa, täydennetty todellisuus, älykkäät rakennukset, biosensorit, …  Robotisaatio levittää automaation tehdassaleista kaikkialle  Esim. liikenne ja maatalous automatisoituvat 2020-luvulla nopeasti  Tekoälyt automatisoivat henkistä työtä  Pörssikauppa, journalismi, sosiaalipalvelut, …  IBM:n Watson on avattu yleiseen käyttöön  3d-tulostus korvaa tuotantoa  Tuotanto, kuljetukset ja kauppa supistuvat  Suunnittelu kasvaa 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
  • 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15 Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa
  • Osaamisen pitkiä kaaria  Vuonna 1982 julkaistulla Commodore 64 -kotimikrolla lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.  Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.  Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)  Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!  Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä 2030-luvulla?  Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä  Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun  Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?  Miksei Suomessa on vain muutama koodauskoulu, mutta joka kylästä löytyy verovaroin tuettuja urheiluseuroja, musiikkiopistoja ja golfauslukioita? 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16 CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
  • Mihin motivaatio katosi?  9-luokkalaisten osaamistaso romahtanut vuosikymmenessä  Syitä etsitään koulun ulkopuolelta, maailman muutoksesta  Entä jos koulu ja ympäröivä todellisuus irtautumassa toisistaan  Koulu on jäänyt online-maailman irralliseksi offline-saarekkeeksi  Entä jos koulu ja oppilaiden tulevaisuus jo kaukana toisistaan  Oppilaat eivät koe opittavien sisältöjen ja oppimismenetelmien olevan relevantteja omalle tulevaisuudelleen  Uusi koulu, uudet kympin oppilaat  Yhden tietolähteen asemesta monta vuorovaikutteista kanavaa samanaikaisesti  Hiljaiset ohjeita tarvitsevat puurtajat eivät välttämättä enää menesty koulussa tai työelämässä yhtä hyvin kuin itsenäiset kyseenalaistavat moniajajat. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17
  • Diginatiivit lapset ja nuoret?  Suomalaisten koululaisten luottamus omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut vuosi- sadan alusta alkaen  Suuri osa nuorista ei osaa käyttää tieto- konetta työvälineenä  Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.  30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä  Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia  Suomen peruskoulujen 8-luokkien oppilaat käyttävät vähemmän tietotekniikkaa oppimiseen kuin missään muussa EU-maassa  Opettajille on hankittu uusia ict-laitteita, oppilaille ei 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18 CC2.0SharealikeAttributionDeryckHodge
  • Ainakaan koulusta ICT-valmiuksia ei saa 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19 Survey of Schools: ICT in Education
  • … vaikka laitteita on ja ne toimivat… 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20 Survey of Schools: ICT in Education
  • … mutta niitä ei käytetä 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21 Survey of Schools: ICT in Education
  • Koulu pyristelee murroksessa  Olemme tuoneet IC-teknologiaa koululuokkiin, mutta koulutuksen rakenteet ja toimintatavat ovat pysyneet ennallaan  Kirjat on korvattu tableteilta luettavilla ja tehtävillä digitaalisilla materiaaleilla  Liitutaulut on korvattu videotykeillä ja smart boardeilla  Reissuvihkot on korvattu Wilmalla  Valmiita toimintatapoja olisi, mutta ne rikkoisivat tutut kuviot  Pelillinen, mobiili-, yhteisöllinen, jaettu, etä-, virtuaali-, ym. jne. etc. oppiminen.  Avointen oppimateriaalien luominen ja jakaminen yhdessä  Uusia oppimisteknologioita syntyy jatkuvasti, mutta uusi oppimisen paradigma puuttuu  Opettajankoulutus haasteen edessä:  Millaiseen kouluun me opettajia koulutamme?  Millaiseen maailmaan me haluamme opettajien oppilaitaan kouluttavan. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22
  • ”Metsätyökone on vain erikoisesti pakattu PC.” ”Metsäkoneen ohjaajiksi ei tahdo löytyä ohjelmointitaitoisia nuoria.” CC 3.0 SA BY Heikki Valve Tietotekniikan käyttötaitoja tarvitaan jo kaikissa ammateissa!
  • Työ ja palvelu vapautuvat ajasta ja paikasta  Etätyöteknologiat ovat olleet käytettävissä 1990-luvulta lähtien  Toistaiseksi käytetty lähinnä palkattomiin ylitöihin kotona ja työmatkoilla  Toimitilojen käyttöaste on erittäin alhainen: rahan tuhlausta  Vähentää työmatkaliikennettä ja toimitilojen tarvetta  Digitalisaatio paitsi automatisoi myös poistaa turhaa työtä  Esim. oman toimeentulotukihakemuksen seuranta verkossa puhelimen asemesta vapauttaa kuntien sosiaalityöntekijät puhelimeen vastaamisesta sosiaalityöhön  Ei näin: asiakas tulostaa ”sähköisen lomakkeen” täyttää sen ja tuo sosiaali- toimistoon; sosiaaliohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen; maksatuksessa lomake tulostetaan ja sen tiedot syötetään maksujärjestelmään.  Tekoälyt vapauttavat rutiinitehtävistä luovuutta vaativaan työhön  Esim. kuntien etuuskäsittelijät koulutettava sosiaaliohjaajiksi, koska etuuskäsittelijän työ on helppo automatisoida heti kun toimeentulotuen perusosan hakemustiedot saadaan sähköisinä. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24
  • 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25  TV-haastattelun antaminen onnistuu myös hspa+ yhteyden yli
  • Robotit tulevat työpaikoille  Teollistumisen veroinen tuottavuusräjähdys lyhyessä ajassa  Yksinkertaiset mekaaniset ja henkiset työt katoavat  20 vuodessa kolmanneksen nykyisistä töistä hoitaa tekoäly tai robotti  Uusia töitä, jotka eivät kannattaneet ilman robotteja  Esim. Automaattinen jätteiden lajittelu 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26 Suomalainen ZenRobotics Recycler on aito tekoälyn ohjaama jätteidenlajittelu- robotti, joka reagoi ympäristöönsä.
  • Vastareaktioita odotettavissa  1800-luvun alun kehruukoneet olivat 1. sukupolven teollisuusautomaatiota  Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida  Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita  Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio  Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan  Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit  Miten osa robottien ja tekoälyjen luomasta tuottavuuden kasvusta saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym. joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia?  … hidastamatta samalla uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä? 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27
  • Suomi on digitaalisaation alisuoriutuja  22 vertailumaasta Suomen yrityksillä parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan  Digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.  Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides  Suomen kansalaisilla maailman toiseksi parhaat edellytykset käyttää digitaalitekniikkaa  Käyttäjinä Suomen kansalaiset ovat sijalla seitsemän  Digitaalitekniikan kansalaisvaikutuksissa Suomi on sijalla neljä  Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali- tekniikkaa ovat maailman toiseksi parhaat  Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.  Digitaalitekniikan vaikutukset julkiseen sektoriin ovat kolmanneksi suurimmat. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28 Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi
  • 2030-luvun koulujen paradigma  Muurit oppimisen ja elämän väliltä murtuvat  Työviikossa yksi päivä kouluttajana ja toinen päivä oppijana  Muurit koulun ja ympäristön väliltä murtuvat  Koulujen seinä eivät rajoita oppimista tiettyyn aikaan ja paikkaan  Luokkien seinät eivät eristä oppilaita muista (luokkayhteisön rooli?)  Muurit opetuksen ja oppimisen väliltä murtuvat  Oppiminen on yhteisöllinen tapahtuma ilman hierarkiaa  Muuri ihmisen ja koneen väliltä murtuu  Teknologia tulee yhä enemmän iholle ja sen alle  Kyborgille laitteiden sammuttaminen vastaa amputaatiota  Koulun ja tekniikan merkitys oppimisessa muuttuu  Koulu ennemmin mielentila kuin fyysinen tila  Tekniikkaa ei enää nosteta erikseen esiin sen enempää kuin ovia tai ikkunoita 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29
  • Mitä me voimme tehdä?  Oman elämän ja työn hallitseminen  Kokemus siitä, että hallitsee omaa elämää ja työtä ylläpitää hyvinvointia ja työkykyä  Jatkuva itsensä kehittäminen ja osaamisen ylläpitäminen  Kukaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan, mutta siihen on oltava valmiina  Teknologian haltuun ottaminen  Esim. ensimmäiset halvat robottilennokit olivat tekniikasta kiinnostuneiden ihmisten lennokkien ja kännyköiden osista kehittelemiä … vuonna 2007  Vaikuttaminen omaa elämää koskevaan päätöksentekoon  Ketkä päättävät, miten Maailma, Eurooppa, Suomi, Espoo ja Tapiola sopeutuvat, vaikuttavat ja hyödyntävät nopeasti muuttuvaa maailmaa?  Me kaikki, vai jotkut jossain? 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30
  • Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot  Tietotekniikan peruskäyttötaidot  Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa  Medialuku- ja kirjoitustaidot  Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt  Tietoturvataidot  Vastuu tietoturvasta on viime kädessä äyttäjillä itsellään  Digitaalinen sosiaalinen pääoma  Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista  Tiedonhallintataidot  Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski  Missä ja miten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa!  Suomi Euroopan ainoita maita, jossa tietotekniikka ei ole pakollinen oppiaine  Meillä ei ole ollut edes välineitä, joilla arvioida omaa osaamistaan  tai joilla esim kunta olisi voinut arvioida opettajiensa koulutustarvetta 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31 CCSAAttributionSugree
  • 30.9.2010 www.kasvi.org 32 Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua U.S. Army Photo
  • TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry  TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.  TIEKEn toiminnan painopisteet ovat 1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen 2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen 3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut  TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.  TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota  Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €  TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa  TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä 2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 33