Your SlideShare is downloading. ×
Ei koulua vaan tulevaisuutta varten
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×

Introducing the official SlideShare app

Stunning, full-screen experience for iPhone and Android

Text the download link to your phone

Standard text messaging rates apply

Ei koulua vaan tulevaisuutta varten

345
views

Published on

Kuuma-kuntien oppilaitosjohdolle pidetty luento

Kuuma-kuntien oppilaitosjohdolle pidetty luento

Published in: Education

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
345
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Ei koulua vaan tulevaisuutta varten Jyrki J.J. Kasvi
  • 2. Lapset elävät tulevaisuudessa! Myös koulun on oltava siellä.
  • 3. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, vain ennakoida 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3 Toiminta- ympäristö Heikko signaali
  • 4. Erilaisia muutosvoimia  Megatrendi  Kehityksen suuri linja, yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta (väestön ikärakenteen muutos)  Trendi  Pitkän ajanjakson kuluessa havaittava yleinen kehityssuunta (digitalisaatio)  Heikko Signaali  Ensimmäinen merkki tulevasta laajemmasta muutoksesta (Flappy Bird)  Villi kortti  Yllättävä, alhaisen todennäköisyyden muutostekijä, jolla on merkittävä, vaikeasti ennakoitava vaikutus kehitykseen. (Fukushima)  Musta joutsen  Yllättävä ja odottamaton tapahtuma, joilla on hyvin suuria vaikutuksia (HIV/Aids) 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
  • 5. Talouskriisit tulevat ja menevät Todellisia globaaleja muutostrendejä:  Maailman ikärakenteen muutos 1. Suomalaisten keski-ikä on noin 40-vuotta • Vaaleissa puolet äänioikeuden käyttäjistä on jo eläkkeellä 2. Kehittyvissä maissa suuret ikäluokat tulossa työikään • Egyptin asukkaista kolmannes on alle 15-vuotiaita  Ilmastonmuutos ja ympäristön kantokyky – Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen vievät nopeasti kasvavan osan talouskasvusta  Globaali verkostoituminen ja riippuvuus – BRIC-maiden nousu Yhdysvaltojen, EU:n ja Japanin rinnalle taloudellisiksi, kulttuurisiksi ja sotilaallisiksi suurvalloiksi.  Uudet teknologiat muovaavat yhteiskuntien perusrakenteita – Tieto- ja viestintäteknologia on läpäissyt yhteiskunnan rakenteet UCAR
  • 6. Suomen huoltosuhde romahtaa pysyvästi Tilastokeskus Kuntyövoimaaeioleluvassa,investointejaeitehdä. StatisticsFinland People under 15 and over 65 years of age per 100 working age people 0-14 yr olds Over 65 yr olds
  • 7. Japanissa robottikuutit lohduttavat tsunamista selvinneitä vanhuksia (NHK Video screenshot)
  • 8. www.tieke.fi CenterforIntelligentRoboticsKIST,Korea. Suomessa Helsinki ja Vantaa kokeilevat vanhustenhoito- robotteja
  • 9. Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa  ”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.”  Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.  “I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”  Editor of Prentice Hall business books, 1957  ”There is no reason for any individual to have a computer in their home.”  Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977  "You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet."  Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989  “Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”  Sir Alan Sugar, 2005  ”Internet romahtaa vuonna 2006”  prof. Hannu H. Kari, 2004  “By 2015 one third of US fighting strength will be composed of robots”  US Department of Defense, 2006
  • 10. Digitalisaatio on vasta alkamassa  1600-luvun lopulla keksitty höyrykone mullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet 1800-luvun alussa  Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …  Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan  1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidän yhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet  Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …  Mikä on 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?  Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla, loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle.  Nyt koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla!  Eikä häntä opeteta hyödyntämään tietotekniikkaa kuin vasta yliopistossa  Toki paljon erinomaisia projekteja ja hankkeita, joiden tuloksia ei ole hyödynnetty 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
  • 11. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11 Lockheed Mihin tarvitaan rekkakuskia, kun rekat kulkevat itsestään soratiellä?
  • 12. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12 Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?
  • 13. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13 Mihin tarvitaan ostoskeskuksia, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?
  • 14. Teknologian läpimurto on haaste ja mahdollisuus Työvoiman hupenemisesta ja globalisaatiosta selviäminen vaatii Suomelta tuottavuusloikkaa: Teknologiaa on osattava hyödyntää!  Digitalisaatio läpäisee kaiken liikunnasta rakentamiseen  Verkkokauppa, täydennetty todellisuus, älykkäät rakennukset, biosensorit, …  Robotisaatio levittää automaation tehdassaleista kaikkialle  Esim. liikenne ja maatalous automatisoituvat 2020-luvulla nopeasti  Tekoälyt automatisoivat henkistä työtä  Pörssikauppa, journalismi, sosiaalipalvelut, …  IBM:n Watson on avattu yleiseen käyttöön  3d-tulostus korvaa tuotantoa  Tuotanto, kuljetukset ja kauppa supistuvat  Suunnittelu kasvaa 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
  • 15. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15 Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa
  • 16. Osaamisen pitkiä kaaria  Vuonna 1982 julkaistulla Commodore 64 -kotimikrolla lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä.  Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.  Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)  Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!  Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä 2030-luvulla?  Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä  Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun  Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?  Miksei Suomessa on vain muutama koodauskoulu, mutta joka kylästä löytyy verovaroin tuettuja urheiluseuroja, musiikkiopistoja ja golfauslukioita? 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16 CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram
  • 17. Mihin motivaatio katosi?  9-luokkalaisten osaamistaso romahtanut vuosikymmenessä  Syitä etsitään koulun ulkopuolelta, maailman muutoksesta  Entä jos koulu ja ympäröivä todellisuus irtautumassa toisistaan  Koulu on jäänyt online-maailman irralliseksi offline-saarekkeeksi  Entä jos koulu ja oppilaiden tulevaisuus jo kaukana toisistaan  Oppilaat eivät koe opittavien sisältöjen ja oppimismenetelmien olevan relevantteja omalle tulevaisuudelleen  Uusi koulu, uudet kympin oppilaat  Yhden tietolähteen asemesta monta vuorovaikutteista kanavaa samanaikaisesti  Hiljaiset ohjeita tarvitsevat puurtajat eivät välttämättä enää menesty koulussa tai työelämässä yhtä hyvin kuin itsenäiset kyseenalaistavat moniajajat. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17
  • 18. Diginatiivit lapset ja nuoret?  Suomalaisten koululaisten luottamus omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut vuosi- sadan alusta alkaen  Suuri osa nuorista ei osaa käyttää tieto- konetta työvälineenä  Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.  30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä  Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia  Suomen peruskoulujen 8-luokkien oppilaat käyttävät vähemmän tietotekniikkaa oppimiseen kuin missään muussa EU-maassa  Opettajille on hankittu uusia ict-laitteita, oppilaille ei 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18 CC2.0SharealikeAttributionDeryckHodge
  • 19. Ainakaan koulusta ICT-valmiuksia ei saa 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19 Survey of Schools: ICT in Education
  • 20. … vaikka laitteita on ja ne toimivat… 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20 Survey of Schools: ICT in Education
  • 21. … mutta niitä ei käytetä 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21 Survey of Schools: ICT in Education
  • 22. Koulu pyristelee murroksessa  Olemme tuoneet IC-teknologiaa koululuokkiin, mutta koulutuksen rakenteet ja toimintatavat ovat pysyneet ennallaan  Kirjat on korvattu tableteilta luettavilla ja tehtävillä digitaalisilla materiaaleilla  Liitutaulut on korvattu videotykeillä ja smart boardeilla  Reissuvihkot on korvattu Wilmalla  Valmiita toimintatapoja olisi, mutta ne rikkoisivat tutut kuviot  Pelillinen, mobiili-, yhteisöllinen, jaettu, etä-, virtuaali-, ym. jne. etc. oppiminen.  Avointen oppimateriaalien luominen ja jakaminen yhdessä  Uusia oppimisteknologioita syntyy jatkuvasti, mutta uusi oppimisen paradigma puuttuu  Opettajankoulutus haasteen edessä:  Millaiseen kouluun me opettajia koulutamme?  Millaiseen maailmaan me haluamme opettajien oppilaitaan kouluttavan. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22
  • 23. ”Metsätyökone on vain erikoisesti pakattu PC.” ”Metsäkoneen ohjaajiksi ei tahdo löytyä ohjelmointitaitoisia nuoria.” CC 3.0 SA BY Heikki Valve Tietotekniikan käyttötaitoja tarvitaan jo kaikissa ammateissa!
  • 24. Työ ja palvelu vapautuvat ajasta ja paikasta  Etätyöteknologiat ovat olleet käytettävissä 1990-luvulta lähtien  Toistaiseksi käytetty lähinnä palkattomiin ylitöihin kotona ja työmatkoilla  Toimitilojen käyttöaste on erittäin alhainen: rahan tuhlausta  Vähentää työmatkaliikennettä ja toimitilojen tarvetta  Digitalisaatio paitsi automatisoi myös poistaa turhaa työtä  Esim. oman toimeentulotukihakemuksen seuranta verkossa puhelimen asemesta vapauttaa kuntien sosiaalityöntekijät puhelimeen vastaamisesta sosiaalityöhön  Ei näin: asiakas tulostaa ”sähköisen lomakkeen” täyttää sen ja tuo sosiaali- toimistoon; sosiaaliohjaaja skannaa lomakkeen ja lähettää sen sähköpostina maksatukseen; maksatuksessa lomake tulostetaan ja sen tiedot syötetään maksujärjestelmään.  Tekoälyt vapauttavat rutiinitehtävistä luovuutta vaativaan työhön  Esim. kuntien etuuskäsittelijät koulutettava sosiaaliohjaajiksi, koska etuuskäsittelijän työ on helppo automatisoida heti kun toimeentulotuen perusosan hakemustiedot saadaan sähköisinä. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24
  • 25. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25  TV-haastattelun antaminen onnistuu myös hspa+ yhteyden yli
  • 26. Robotit tulevat työpaikoille  Teollistumisen veroinen tuottavuusräjähdys lyhyessä ajassa  Yksinkertaiset mekaaniset ja henkiset työt katoavat  20 vuodessa kolmanneksen nykyisistä töistä hoitaa tekoäly tai robotti  Uusia töitä, jotka eivät kannattaneet ilman robotteja  Esim. Automaattinen jätteiden lajittelu 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26 Suomalainen ZenRobotics Recycler on aito tekoälyn ohjaama jätteidenlajittelu- robotti, joka reagoi ympäristöönsä.
  • 27. Vastareaktioita odotettavissa  1800-luvun alun kehruukoneet olivat 1. sukupolven teollisuusautomaatiota  Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida  Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita  Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio  Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussa kenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan  Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit  Miten osa robottien ja tekoälyjen luomasta tuottavuuden kasvusta saadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym. joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia?  … hidastamatta samalla uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä? 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27
  • 28. Suomi on digitaalisaation alisuoriutuja  22 vertailumaasta Suomen yrityksillä parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan  Digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.  Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides  Suomen kansalaisilla maailman toiseksi parhaat edellytykset käyttää digitaalitekniikkaa  Käyttäjinä Suomen kansalaiset ovat sijalla seitsemän  Digitaalitekniikan kansalaisvaikutuksissa Suomi on sijalla neljä  Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali- tekniikkaa ovat maailman toiseksi parhaat  Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.  Digitaalitekniikan vaikutukset julkiseen sektoriin ovat kolmanneksi suurimmat. 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28 Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi
  • 29. 2030-luvun koulujen paradigma  Muurit oppimisen ja elämän väliltä murtuvat  Työviikossa yksi päivä kouluttajana ja toinen päivä oppijana  Muurit koulun ja ympäristön väliltä murtuvat  Koulujen seinä eivät rajoita oppimista tiettyyn aikaan ja paikkaan  Luokkien seinät eivät eristä oppilaita muista (luokkayhteisön rooli?)  Muurit opetuksen ja oppimisen väliltä murtuvat  Oppiminen on yhteisöllinen tapahtuma ilman hierarkiaa  Muuri ihmisen ja koneen väliltä murtuu  Teknologia tulee yhä enemmän iholle ja sen alle  Kyborgille laitteiden sammuttaminen vastaa amputaatiota  Koulun ja tekniikan merkitys oppimisessa muuttuu  Koulu ennemmin mielentila kuin fyysinen tila  Tekniikkaa ei enää nosteta erikseen esiin sen enempää kuin ovia tai ikkunoita 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29
  • 30. Mitä me voimme tehdä?  Oman elämän ja työn hallitseminen  Kokemus siitä, että hallitsee omaa elämää ja työtä ylläpitää hyvinvointia ja työkykyä  Jatkuva itsensä kehittäminen ja osaamisen ylläpitäminen  Kukaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan, mutta siihen on oltava valmiina  Teknologian haltuun ottaminen  Esim. ensimmäiset halvat robottilennokit olivat tekniikasta kiinnostuneiden ihmisten lennokkien ja kännyköiden osista kehittelemiä … vuonna 2007  Vaikuttaminen omaa elämää koskevaan päätöksentekoon  Ketkä päättävät, miten Maailma, Eurooppa, Suomi, Espoo ja Tapiola sopeutuvat, vaikuttavat ja hyödyntävät nopeasti muuttuvaa maailmaa?  Me kaikki, vai jotkut jossain? 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30
  • 31. Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot  Tietotekniikan peruskäyttötaidot  Osaamisvaje kaikissa(!) ikäluokissa  Medialuku- ja kirjoitustaidot  Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt  Tietoturvataidot  Vastuu tietoturvasta on viime kädessä äyttäjillä itsellään  Digitaalinen sosiaalinen pääoma  Sosiaalinen pääoma pudonnut sosiaalisen median kehityksen tahdista  Tiedonhallintataidot  Infoähky on tietoyhteiskunnan keskeinen työterveysriski  Missä ja miten nämä opitaan? Ei ainakaan koulussa!  Suomi Euroopan ainoita maita, jossa tietotekniikka ei ole pakollinen oppiaine  Meillä ei ole ollut edes välineitä, joilla arvioida omaa osaamistaan  tai joilla esim kunta olisi voinut arvioida opettajiensa koulutustarvetta 26.6.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31 CCSAAttributionSugree
  • 32. 30.9.2010 www.kasvi.org 32 Sukupuolten välinen digikuilu? Keskustelua U.S. Army Photo
  • 33. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry  TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.  TIEKEn toiminnan painopisteet ovat 1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen 2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen 3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut  TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.  TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota  Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €  TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa  TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä 2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 33