Your SlideShare is downloading. ×
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Aavasaksan Lappi - Yhteismarkkinointi

755

Published on

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
755
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
5
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Sisällys 2 Markkinointi lyhyesti: 3 Alueen markkinoinnin taustaa 3 Markkinoinnin johtaminen 5 Kulttuurillisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen kylä,- järvi- ja jokialue, jonka keskus on Aavasaksa 8 Alueen pääkohteet ovat: Aavasaksa, Tornionjoki, Järvikylät ja kuntakeskukset Pello ja Ylitornio 9 Matkailijasta alueen kokija – ei pelkkä näkijä 10 Alueen kohteita 11 Alueen yrityksiä 13 Aavasaksan Lappi – imago? 16 Vetovoimaisten matkailutuotteiden kehittäminen 17 Ohjelmapalvelut luontomatkailussa 21 Tapahtumia alueella 22 Vientiä MEKin avulla 26 Tulevaisuuden markkinat 27 Markkinoinnin kohderyhmät 30 Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin 34 Viestintäkanavia 47 Kotimainen kilpailu/yhteistyökenttä 48 Kansainvälinen kilpailutilanne 49 Lähteitä Aavasaksan Lappi Yhteismarkkinointi Seven-1 Rovaniemi 2006
  • 2. Aavasaksan Lappi 2 1. Alueen markkinoinnin käytännön työhön tarvitaan toimijoiden yhteinen, pysyvä organisaatio, joka toimii kuntarajoista piittaamatta. Tätä tehtä- vää alkaa hoitaa Tornionlaakseon kehitys Oy. 2. Alueen rajaus on kulttuurillisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen kylä,- järvi- ja jokialue, jonka keskus on Aavasaksa. Ruotsi ei kuulu alueeseen, mutta yhteistyötä rajan yli kannattaa tehdä. 3. Alueen pääkohteet ovat: Aavasaksa, Tornionjoki, Järvikylät, kunta- keskukset Pello ja Ylitornio. Erillisiä matkailukohteita (tyyliin eläintarha/ puuhamaa/Santapark) ei ole syytä rakentaa. 4. Imagotavoite perustuu luontoon ja kulttuuriin: syvän luonnon ja van- han hyvän ajan Lappiin sekä mukaviin ihmisiin. Alueen vetovoimaa lisä- tään omaperäisillä urheilu- ja kulttuuritapahtumilla ja nykyisten tapahtu- mien markkinointia integroidaan matkailumarkkinointiin. 5. Pääviestit: Aavasaksan luonto, jokien ja järvien luonto, napapiiri, Ruot- sin raja, meän kieli, vanha aika (Unescon maailmanperintö - tutkimusmat- kat, historia, esihistoria, joppaus, kansanperinne...) ja tapahtumat. 6. Matkailutuotteet (majoitus, ruoka, tapahtumat, ohjelmapalvelut ja lii- kenne) pyritään sovittamaan alueen imagoon. 7. Ohjelmapalvelutuotteet tehdään helposti ostettaviksi, suhteellisen lyhytkestoisiksi (Tapahtumat ja matkailutuotteet voivat mielellään olla pit- käkestoisia), edullisiksi, mutta elämyskokemukseltaan vahvoiksi. Alueella otetaan käyttöön ohjelmapalvelujen ”takuulähtöinen” viikko-ohjelma, ai- nakin sesonkina. 8. Päätoimiset matkailuyritykset keskittyvät omien vahvuuksiensa in- novointiin ja markkinointiin. Sivutoimiyritykset markkinoivat tuotteen- sa selkeillä pelisäännöillä päätoimisille tai verkottuvat keskenään. 9. Markkinoinnissa pääpaino pannaan 1. kotimaisiin matkailijoihin, jotka jo tulevat alueelle tai lähialueelle 2. Kotimaisiin harrastematkaili- joihin sekä 3. Pohjois-Suomessa asuviin ihmisiin. Ulkomaanmarkkinointi hoidetaan Lappi-brandin alla sekä mahdollisilla suorilla matkanjärjestäjä- kontakteilla. 10. Markkinoinnin keinoina käytetään entuudestaan hyväksi koettuja keinoja, (Internet, valitut lehdet ja oppaat, valitut messut, tienvarsimainon- ta) sekä luovan markkinoinnin keinoin aikaansaatua pöhinää ja suusanal- lista viestintää. 11. Markkinointiviestinnässä keskitytään myyntiin ja tuloksen tekemi- seen. Matkailijalle on tarjottava alueen imagoon pohjautuva selkeä syy tulla alueelle tai ostettava, vetovoimainen tuote tai tuotepaketti. Markkinointi lyhyesti: Päätavoitteena on Aavasaksan Lapin positiointi yhdeksi Lapin matkailukeskuksista ja sen tunnetuksi tekeminen.
  • 3. Aavasaksan Lappi 3 Alueen markkinoinnin taustaa Alueen yritykset ovat olleet mukana erilaisissa hankkeissa, joissa aluetta on yritetty rajata ja nimetä milloin Tornionlaaksoksi, Tornionlaakson napapii- riksi (jossa on on Ruotsin Övertorneå mukana) tai Outokairaksi. Hankkeissa ei ole kyetty synnyttämään pysyvää alueorganisaatiota tai päästy yksimie- lisyyteen alueen nimestä tai rajauksesta. Hankkeet eivät ole konretisoitu- neet pysyväksi toiminnaksi. Toisaalta hankkeista on saatu hyviä tuloksia ja yhteistyösuhteita, mm. verkkosivusto arctic-circle.net ja Kultamaa-hank- keen myötä yhteydet saksalaiseen matkanjärjestäjään. Kultamaa-hankkeet tutkimuksen mukaan: • yrittäjät kokevat, että alueelle tarvitaan yksi brandi (ts. Aavasaksa) ja sitä hoitamaan alueellinen matkailuorganisaatio/myyjä. Kuitenkaan pelkäs- tään yhden kohteen, Aavasaksan kehittäminen ei riitä. • yhteismarkkinointia ei pidetty riittävänä. Yrittäjät ovat osallistuneet yh- teismarkkinointiin passiivisesti • alueelle tarvitaan alueellinen matkailuorganisaatio/myyjä • tarvitaan yksi brandi ts. Aavasaksa, mutta pelkästään yhden kohteen ke- hittäminen ei riitä. Yhteistyö on tärkeää, liikaa ommaan päin vetoa • Ylitornio-Övertorneå-yhteistyö hyvä lisä Tornionlaakson kehitys Oy toimii matkailun alueorganisaationa Alueelliset, maakunnalliset tai suuralueiden matkailumarkkinointiorga- nisaatiot vastaavat yleensä koko alueen yleismarkkinoinnista, mutta ne toimivat usein myös alueellisina varaamoina sekä tuotekehitysyksikköinä. Ne myös hoitavat markkinointia koti- ja ulkomaisilla messuilla ja muissa myyntitapahtumissa. Tavoitteena on tarjota aluetta ja sen tuoterunsautta. Osallistumisen kustannuksista vastaavat aina ensisijassa alueen yritykset, yhteistyön ansiosta kustannuksia kuitenkin säästäen. Markkinoinnin johtaminen Onnistunut markkinointi edellyttää johtajuutta ja vastuuta huolehtia Aava- saksan Lapin imagosta ja sen rakentamisesta. ”Brand managerina” voi olla henkilö tai organisaatio, esim. Outokaira tuottamhan ry, joka osallistuu alu- een kehittämiseen muutenkin aktiivisesti. Markkinoinnin johtajan pääasialliset tehtävät: 1. Brändin luominen, johtaminen ja ohjeistaminen • ”look & feel” ja sen yhtenäisenä pitäminen • tuotemerkkien omistuksesta huolehtiminen (rekisteröiminen) • sopimukset ja muut juridiset asiat • brändikäsikirjan teettäminen: merkki, logo, slogan, värit, typografia • tarkoituksenmukaisten markkinoinnin työkalujen teettäminen: www-sivut, kuvamateriaali, video, messut, esitteet, opasteet, muu graafinen ja sähköinen materiaali • brändin ylläpitäminen ja kehittäminen 2. Toimenpiteiden tavoitteellisuus ja resurssointi • tavoitteiden määrittely • kohderyhmien priorisointi • aikatauluttaminen 3. Markkinoinnin seuranta • tavoitteiden saavuttaminen • toimintatapojen uudelleen tarkastelu ”Pysyvä organisaatio, joka toimii kuntarajoista piittaamatta”
  • 4. Aavasaksan Lappi 4 Mitä esim. Levin Matkailu Oy tekee? • Yhteismarkkinointi • Keskusvaraamo • Matkailuneuvonta • Perustilastointi ja tutkimustiedon välittäminen yrittäjille • Asiakastyytyväisyysseuranta • Laatujärjestelmät • Projektitoiminnan koordinointi ja rahoituksen aktiivinen hankinta • Tiedottaminen ja eri tahojen kuuleminen mm. kyläyhdistykset • Kansainväliset yhteydet Etenemisjärjestys Ennen ulkoista markkinointia on saatava aikaan toimijoiden sisäinen yh- teisymmärrys ja sitoutuminen Aavasaksan Lapin markkinointiin. On olennaista, että kaikki mukana olevat alueen toimijat ymmärtävät: • mitä Aavasaksan Lappi on, mitä se ei ole • mitä lisäarvoa Aavasaksan Lappi ja sen markkinointikärjet syvä luonto ja vanhan ajan Lappi tuovat juuri heidän toimintaansa • miten he voivat omalla toiminnallaan vahvistaa Aavasaksan Lapin vetovoimaa ja valittua imagoa. Varhaisessa vaiheessa tarvitaan myös markkinointiviestinnän perustyöka- lut: Aavasaksan Lapin tarina, mielikuvatavoite, ”look & feel”. Kohderyhmä- kohtaiset markkinoinnin työkalut tehdään tavoitteiden ja käytössä olevien resurssien ohjaamina. ”Pysyvä organisaatio, joka toimii kuntarajoista piittaamatta”
  • 5. Aavasaksan Lappi 5 Kulttuurillisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen kylä,- järvi- ja jokialue, jonka keskus on Aavasaksa. 2000-luvun suomalaisessa matkailumaantieteessä Suomi jaetaan neljään pääalueeseen: 1) Kulttuurialue, 2) Järvialue, 3)Vaara-alue ja 4) Lappi. Niistä muodostuu 22 matkailualuetta, joista Lapissa on 4. Kemi-Tornio-Aavasak- san seutu muodostaa niistä yhden. (Lähde: Vuoristo & Vesterinen 2001: Lu- men ja suven maa. Suomen matkailumaantiede, s. 121.). Aavasaksan Lapin alue ei kuitenkaan sisällä Kemiä eikä Torniota. Alueeseen kuuluvat Pellon ja Ylitornion kunnat, Tornion kaupungin maa- seutualueet ja Rovaniemen Ounasjokivarren alue. Alueesta on käytetty työnimeä Outokaira. Alueella on jo yksi tunnetun matkailumaaniteteelli- sesti määritellyn matkailukeskittymän osa, Aavasaksa, joka matkailututki- muksessa vertautuu sellaisiin keskuksiin, kuten Himos, Punkaharju, Vuo- katti, Syöte, Levi, Ylläs... Miksi Aavasaksan Lappi? Tärkeintä on, että markkinointinimi kertoo kaksi asiaa: a) missä se on? b) mitä siellä on? Tässä Aavasaksan Lappi täyttää nämä ehdot. Lappi kertoo suunnan/sijainnin. Aavasaksa puolestaan kertoo siitä ”mitä siellä on”. Aava- saksaan yhdistetään nimenä suoraan valittuja imagtekijöitä (syvä luonto & vanha aika). Aavasaksan Lappi on luonnollinen valinta alueen nimeksi. Siinä yhdistyy kaksi entuudestaan tunnettua paikkaa. Nimi määrittää Aavasaksan Lapin olevan Tunturi-Lapin, Tosi-Lapin, Meri-Lapin tapainen matkailualue ja toisaalta se myös asemoi Aavasaksan keskuksena Levin, Saariselän, Py- hän ja muiden tunturikeskusten rinnalle. Aavasaksan Lappi on erilainen Lappi vesistöineen ja omaleimaisine kulttuureineen. Lisäväriä antaa napa- piiri. • Aavasaksa ja Tornionjokilaakso on yksi Suomen 27:sta kansallismaisemas- ta. Lapissa niitä on kaksi muuta (Pallastunturit ja Utsjokilaakso). Se määrit- tää myös ”Syvän luonnon Aavasaksan Lappi” -ideaa. • Aavasaksa on osa Struven ketjua, joka on hyväksytty Unescon maailman- perintöluetteloon 15.7.2005. Suomessa on viisi muuta maailmanperintö- kohdetta. Struven ketju on ainoa Lapissa ja se on osa tieteen ja teknologian perintöä. • Vuonna 2005 Aavasaksan kruununpuisto valittiin Suomen 8:ksi parhaaksi retkeilyalueeksi Erä-lehden Vaeltajanumeron lukijaäänestyksessä. Taakse jäi mm. neljä kansallispuistoa ja yksi luonnonpuisto. • Tornionlaakson matkailjatutkimuksen mukaan yli 80 % Ylitorniolla yö- pyneistä matkailjoista on vierailllut tai aikeissa vierailla matkansa aikana Aavasaksalla. • Aavasaksaa tulisi alueen yrittäjien mielestä kehittää edelleen (esim. ju- hannuskeskus) (Kultamaat -hankkeen tutkimus) Miksi Ruotsi ei kuulu alueeseen? Ruotsin mukana olo alueessa vesittäisi valtakunnan rajan merkityksen. On jännittävämpää tulla alueelle ja mennä rajan yli sen sijaan, että tulisi alu- eelle, joka jo oikeastaan osittain on Ruotsia. Tämä pätee myös Ruotsin puo- lelta ajateltuna. Rajan merkitystä kannattaa kuitenkin korostaa ja mahdol- lisuuksien mukaan tehdä yhteistyötä palvelujen osalta niin, että osa esim. tapahtuu toisessa maassa. Alueen rajaus
  • 6. Aavasaksan Lappi 6 Miksi ei sitten pelkkä Aavasaksa? Alue on suurempi kuin pelkkä yksi keskus. Toki Aavasaksastakin kannattaa puhua. Se on koko alueen keskus (base camp). Mutta Aavasaksa ei ole koko alue. Aavasaksan Lappi on suurinpiirtein Turun saariston kokoinen. Mat- kailualueen sisällä voi olla useampia matkailukeskittymiä. Sinne mahtuvat mukaan niin Torniojoen lohi- ja Tengeliön kanoottireitistö, Järviseutujen kalastus-, hiihto- ja retkeilymaastot sekä esimerkiksi alueen omaleimainen lappilaiskulttuuri mukaan lukien rajaseudun omaleimaisuus sekä meän kieli ja kulttuuri ja napapiiri. Miksi ei Torniolaakso? Tornionlaaksoa on markkinoitu Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Ylitornion ja Övertorneån yhteistyönä. Tornionlaakso on hyvä markkinoin- tinimi – Tornionlaaksolle. Sen omiminen vain Aavasaksan Lapin alueelle voi olla vaikeaa. Tornionlaaksolta puuttuu matkailullinen keskus. Miksi ei Tornionlaakson napapiiri? Napapiiri kulkee Aavasaksan Lapin poikki, ja sen ympärille voidaan raken- taa alueen imagoon sopivia erilaisia matkailutuotteita. Kv-tason markki- noinnissa napapiiri on tärkeä käytännön toteutuksen ja sisällön kannalta. Tällä on ulkomaisia matkailijoita ajatellen positiivinen vaikutus (kuten meillä on päiväntasaajan suhteen). Toisaalta Rovaniemi on melko tehok- kaasti ”ominut” napapiirin. Miksi ei Pello-Ylitornion matkailualue? Hallinnollisilla rajoilla, kuntajaolla tai seutukuntajaolla, ei ole mitään roo- lia matkailualueiden ja -kohteiden määrittämisessä. Aavasaksan Lappi on neljän kunnan alueella. Matkailualueet määrittyvät toiminnallisesti. Esi- merkiksi keskukset kuten Himos, Koli, Vuokatti sekä Pyhä-Luosto esiintyvät omina kohteinaan ilman, että niiden sijaintikuntaa on mainittu. Miksi ei joku muu? Uuden tuotteen markkinoiminen on aina vaikeampaa kuin entuudestaan tunnetun tuotteen. Toki se on mahdollista, mutta hitaampaa ja kalliimpaa. Google – kertooko se totuuden? • Hakusanalla ”Aavasaksa” tulee 55 400 osumaa (!) • Tornionlaakso saa 14 700 ja Torniolaakso 616, Tornionjokilaakso 745 ja Tor- nio valley 735 osumaa. • ”Arctic circle” saa 1 810 000 osumaa. (Kova työ omia itselle) Alueen rajaus
  • 7. Aavasaksan Lappi 7 Tornio Ylitornio Övertorneå Pello Rovaniemi Tervola Karunki Kantomaanpää Mellakoski Pessalompolo Meltosjärvi Raanujärvi Sirkkakoski Lankojärvi Konttajärvi Lohiniva Meltaus Marrasjärvi Rattosjärvi Marraskoski Sinettä Turtola Juoksenki Arpela Molkoköngäs Unarinköngäs Konttaköngäs Jai-Paljukan kiviröykkiöt Kivipirtti luola Kattilakoski Aavasaksa Matkakoski Kukkolankoski Everstin piilo luola Eeron patsas Maupertuis’n muistomerkki Sirkkakosken masuuni Pieskän jupukka Niemivaara Napapiiri Pallistaja Ritavalkean leiri- ja hiihtokeskus Seitikki7 Napapiirin helmi Lampsijärvi-Ylipää kyläyhdistys Tuomaan paja Lehkosen lomamökit Metsästysseura Jupon erä ry Sonka-Napapiiri kyläyhdistys • Palojärvi ja Seitaranta Tornionlaakson Jaloste Ky Rattosjärven kyläseura Jokivartisten kyläseura Väylänvarren matkailuosuuskunta Pekanpään maa- ja kotitalousseura Westribe Mellakosken kyläyhdistys ry Lehtojärven kyläyhdistys Lohijärven kyläyhdistys Lohijärven Ainola Oy Iso-Knaapin ratsutila Metsästysseura Jupon erä ry Napapiirin järvilomat Oy Vihreä pysäkki Mellakairan kyläyhdistys ry Alueen rajaus
  • 8. Aavasaksan Lappi 8 Alueen pääkohteet ovat: Aavasaksa, Tornionjoki, Järvikylät ja kuntakeskukset Pello ja Ylitornio. Asiakas valitsee kohteen matkan tyypin ennemmin kuin alueen mukaan. Tämän vuoksi Aavasaksan Lapin on kokonaisuudessaan profiloiduttava enemmänkin toiminnallisesti kuin alueellisesti tai panostamalla keinotekoisen kohteen rakentamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että Aavasaksan Lappi olisi hyvä tuntea alueena, jossa voi tehdä, kokea ja harrastaa sen sijaan, että sitä tultaisiin ainoastaan ”kat- somaan”. Aavasaksan Lapin suunta aktiiviseen ja maksulliseen päin Suomalaiset ”tehdyt” matkailukohteet epäonistuvat usein Matkailukohteet on yleensä rakennettu kotimaisen kysynnän varaan (eläin- ja teemapuistot, museot...). Vain harvojen yritysten vetovoima riit- tää ulkomaisen mielenkiinnon herättämiseen. Matkailukohteet ovat usein mittavia investointeja vaatineita rakennuksia ja rakennelmia, joiden muun- taminen uuteen toimintaan on ongelmallista. Matkailukohteita vaivaa sesonkien lyhyys ja keskittyminen parille kolmelle kesäkuukaudelle, jolloin matkailijaeurot on kerättävä koko vuoden toiminnan kuluihin. Kohteet toimivat harvoin ympärivuotisesti sillä kokemukset ympärivuotisuudesta eivät ole olleet yrityksille kovin positiivisia. Suuret yritykset kuten huvipuistot ja hiihtokeskukset tarvitsevat aktiivista markkinointia ja mainontaa vetovoimaisuuden ja tunnettavuuden aikaan- saamiseksi. Tämä vaatii huomattavaa taloudellista panostusta markkinoin- tiin. Yleensä kohteiden markkinointi toteutetaan alueen yhteismarkkinoin- nin kautta kohteen itsensä ollessa vetovoimaa antavana elementtinä. Huom.: Ohikulkuliikennettä hyödyntä- vät Vihreä Pysäkki ja Tuomaan Tupa eivät ole matkailijavirtaa lisääviä varsinaisia matkailukoh- teita. Pysäkkien kehittämisessä voidaan keskittyä asiakkaiden viipymän ja sitä kautta keski- ostosten kasvattamiseen, esim. yksinkertaisesti tarjontaa moni- puolistamalla. Paikat tarjovavat myös erinomaisen tilaisuuden alueellisen markkinoinnin teke- miseen. Vihreällä Pysäkillä oli vuonna 2005 n. 180 000 kävijää. Alueen rajaus
  • 9. Aavasaksan Lappi 9 Matkailijasta alueen kokija – ei pelkkä näkijä Suomi valitaan useimmiten esim. talvella siitä syystä, että halutaan pohjoi- nen, luminen kohde; ”Suuri Pohjola”, jossa voi harrastaa erilaisia aktiviteet- tejä. Matkanjärjestäjien mukaan markkinoilla olisi kysyntää Suomen ke- sätuotteille laajemminkin. Ongelmana pidetään kiinnostavien tuotteiden vähäisyyttä. Tähän kysyntään voidaan vastata kehittämällä toiminnallisia tuotteita jo alueen olemassa olevien vahvuuksien varaan. Tornio Pello Rovaniemi Tervola Karunki KantomaanpääKantomaanpää Mellakoski Lankojärvi Konttajärvi LohinivaLohiniva Meltaus Marrasjärvi Rattosjärvi MarraskoskiMarraskoski Sinettä Turtola Juoksenki Arpela Molkoköngäs UnarinköngäsUnarinköngäs Konttaköngäs Jai-Paljukan kiviröykkiöt Kivipirtti luolaKivipirtti luola Kattilakoski Aavasaksa Matkakoski KukkolankoskiKukkolankoski Everstin piilo luolaEverstin piilo luola Eeron patsas Maupertuis’n muistomerkki Ritavalkean leiri- ja hiihtokeskusRitavalkean leiri- ja hiihtokeskus Seitikki7 Napapiirin helmi Tuomaan paja Lehkosen lomamökit Sonka-Napapiiri kyläyhdistys • Palojärvi ja Seitaranta Tornionlaakson Jaloste Ky Rattosjärven kyläseuraRattosjärven kyläseura Jokivartisten kyläseuraJokivartisten kyläseura Väylänvarren matkailuosuuskunta Pekanpään maa- ja kotitalousseuraPekanpään maa- ja kotitalousseuraPekanpään maa- ja kotitalousseura Lehtojärven kyläyhdistysLehtojärven kyläyhdistysLehtojärven kyläyhdistys Iso-Knaapin ratsutilaIso-Knaapin ratsutila Vihreä pysäkki Mellakairan kyläyhdistys ry Jokivartisten kyläseuraJokivartisten kyläseura PelloPello Turtola Eeron patsasEeron patsas KattilakoskiKattilakoski MatkakoskiMatkakoski Kukkolankoski Pekanpään maa- ja kotitalousseura Kantomaanpää Mellakoski PessalompoloPessalompolo MeltosjärviMeltosjärvi RaanujärviRaanujärvi SirkkakoskiSirkkakoski Lankojärvi SinettäSirkkakoskenSirkkakosken masuuni Pieskän jupukka Niemivaara Pallistaja Lampsijärvi-Ylipää kyläyhdistysLampsijärvi-Ylipää kyläyhdistysLampsijärvi-Ylipää kyläyhdistysLampsijärvi-Ylipää kyläyhdistys Metsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ry Sonka-Napapiiri kyläyhdistysSonka-Napapiiri kyläyhdistys • Palojärvi ja Seitaranta• Palojärvi ja Seitaranta Mellakosken kyläyhdistys ryMellakosken kyläyhdistys ryMellakosken kyläyhdistys ryMellakosken kyläyhdistys ry Lohijärven kyläyhdistysLohijärven kyläyhdistysLohijärven kyläyhdistys Lohijärven Ainola OyLohijärven Ainola Oy Meltosjärvi Lohijärven Ainola Oy Meltosjärvi Iso-Knaapin ratsutila Metsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ry Napapiirin järvilomat OyNapapiirin järvilomat Oy Mellakairan kyläyhdistys ryMellakairan kyläyhdistys ryMellakairan kyläyhdistys ryMellakairan kyläyhdistys ry Jai-Paljukan kiviröykkiötJai-Paljukan kiviröykkiöt Maupertuis’n muistomerkki Ritavalkean leiri- ja hiihtokeskus Lehkosen lomamökit Tornionlaakson Jaloste KyTornionlaakson Jaloste Ky Väylänvarren matkailuosuuskuntaVäylänvarren matkailuosuuskunta PelloPello Maupertuis’n muistomerkkiMaupertuis’n muistomerkki Vihreä pysäkkiVihreä pysäkki PelloPelloPello Eeron patsas Maupertuis’n muistomerkkiMaupertuis’n muistomerkki Jokivartisten kyläseuraJokivartisten kyläseura Väylänvarren matkailuosuuskunta Vihreä pysäkki ÖvertorneåÖvertorneå YlitornioYlitornio AavasaksaAavasaksaAavasaksa WestribeWestribe Ylitornio Övertorneå Aavasaksa Westribe Napapiirin helmiNapapiirin helmi Tuomaan pajaTuomaan paja JuoksenkiJuoksenki Kivipirtti luola Everstin piilo luola NapapiiriNapapiiri Juoksenki KattilakoskiKattilakoski NapapiiriNapapiiri Napapiirin helmi Tuomaan pajaTuomaan pajaTuomaan paja Meltaus UnarinköngäsUnarinköngäs LohinivaLohiniva Marrasjärvi Marraskoski Molkoköngäs Rattosjärven kyläseura Lehtojärven kyläyhdistys SirkkakoskenSirkkakosken masuunimasuuni Napapiirin järvilomat OyNapapiirin järvilomat Oy KantomaanpääKantomaanpääKantomaanpää Pessalompolo Metsästysseura Jupon erä ry Lohijärven Ainola Oy Metsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ryMetsästysseura Jupon erä ry Melonta Hiihto Moottori- kelkkailu Kalastus Eränkäynti ja ampuminen Kulttuuri Pyöräily Vaellus Tapahtumat Ratsastus Marjastus Mökkeily Jokkis Karavaanari- toiminta Alueen rajaus
  • 10. Aavasaksan Lappi 10 Alueen kohteita Luontokohteita Aavasaksa (näköala) Ritavaara (Jai-Paljukka, Konttaköngäs) Miekojärven veneilyalue (Pieskän jupukka, Sirkka- kosken masuuni, Pallistaja) Tornionjoki Ounasjoki Tengeliönjoki Meltausjoki Armassaari? Sirkkakosken masuuni Napapiiri (Kivipirtti, Everstin piilo, Kattilakoski, Niemivaara) Matkakoski, Kukkolankoski Molkoköngäs Unarinköngäs Harjuvaaran näköalatorni ja kota Kuningasmänty (Mellajärvi) Romakkavaaran näköalatorni Möötikkärakka /Sonka Luontopolkuja ja reittejä: Aavasaksan Kruunnunpuisto Ainiovaaran luontopolut Aurinkovaarojen jotos Napapiirin melontareitti: Palojärvi–Vietonen– Pessalompolo–Aavasaksa Rattosjärvi-Raanujärvi-melontareitti Napapiirin pyöräilyreitti Moottorikelkkareitit Aurinkovaarojen jotos Eeron polku Loma-Vietosen luontopolku Romakkavaaran luontopolku Kuijasvaaran laavu Pellon, Ritavaaran ja Kittisvaaran ladut Rousunvaaran luontopolku /Pekanpää Väylänvarren hiihto- ja patikointireitti Aktiivi- ja harrastuskohteita: Aavasaksa (hiihtokeskus) Ainiovaaran hiihtokeskus Ritavalkean hiihtokeskus Lempeän Lohirengas Matkakosken Lohestuskeskus Väylänvarren retkeilyalue Tatuka porotila Loma-VIetonen Jupon eräpalvelukeskus Ylitornion liikuntakeskus Ylitornion jäähalli Pellon liikuntakeskus Miekojärven veneilyalue Sirkkakoski Pessalompolon ampuma-urheilualue Lohijärven ratsastusalue Oitolanrannan vapaa-ajankeskus / Sonka Infopisteet kaupat? Ainolan hevosurheilukeskus Iso-Knaapin ratsutila Kulttuurikohteita: Aavasaksa (Unescon maailmanperintökohde, näköalakahvila, Keisarinmaja, näkötorni, astemittauk- sen muistomerkki, Jugend-kioski, Annikki Kariniemen patsas, vanha mylly) Lehtojärven kivikautiset asuinpaikat Ruotsin raja Ylitornion keskusta Pellon keskusta, kotiseutumuseo, kirkko Maupertuis´n muistomerkki Mäntyrantamuseo Aavasaksan astemittauksen muistomerkki Vihreä Pysäkki Tuomaan Tupa Napapiiri Sirkkakosken masuuni Pahka-ateljee Timo K. Mukan lapsuudenkoti (Orajärvi) Turtolan kirkko ja kotiseutumuseo Kristineströmin kartano Tatuka porotila Jupon eräkirkko Koulumuseo Ainolan kartano Tuomisen Yrttitarha Suvereeniteettisaaret ??? Ruotsin puolen kohteita: - Luppio-näköalavaara Övertorneå - Koivumaan kulttuurimuseo - Kattilakoski - Svanstein (kulttuurikeskus, kylpylä, Pullinki) - Övertorneån kirkko - golfkenttä - Ekobadet Lihavoidut Aavasaksan Lapille matkailullisesti merkittäviä/potentiaalisia. Periaate: Voiko kohteen arvioida olevan riittävän vetovoimainen houkutellakseen alueen ulkopuolisen matkailijan tulemaan Aavasaksan Lappiin tehdäkseen tai kokeakseen jotakin?) Alueen kohteita
  • 11. Aavasaksan Lappi 11 Yritys/Toimija Kylä/keskittymä Majoitus Ohjelmapalvelu Tuotteiden valmistus Kauppa/ Westribe Aavasaksa 65+camping X x Lampsijärven kylätalo Lampsijärvi x x Raanumajat (Lampsijärvi) Lampsijärvi x Cold Spirit Riding Tours Portimojärvi B&B X Napapiirin perinnekartano Mäntyjärvi x x Ritavalkean leirikeskus Pello 38 x SOS-lapsikylä Lampsijärvi Tuomo Haavikko Lehtojärvi x Timo Ahola / Lehtojärvi x Ari Pihlainen Lehtojärvi x Arctic Safaris Lehtojärvi x x Lapin Safarit Lehtojärvi x Heikki Haavikko Lehtojärvi x Tuomaan Tupa (Laatutonni) Juoksenki x Lehtojärven kyläkulttuuritalo Lehtojärvi x Pekanpään koulu Pekanpää x Poropuukko Pekanpää x Hennylän hevoset x Poroperinnematkailutila Jutakka x x Romakkajärven kyläinfopiste Seitikki7 Karunki x Songan kylätalo Sonka x Tervakööri-näytelmäryhmä Sonka x Joulun Fantasia Sonka x Lauri Sonkajärvi /Tervanpoltto Sonka x Napapiirin eräretkipalvelu Sonka x Tuomo Leppänoro / Poronhoito- turismi Sonka x Lomakoti Seitaranta Sonka x Sonkamökit Sonka x Pinea Kirjonahka Sonka x x pajakylä Pelera Sonka x x pajakylä Angelikan Yrttitila Jokivartiset x x Kiuruniemen loma Jokivartiset x x Honkasuvanto Jokivartiset x Villi Pohjola / Joppikämppä+7 muuta Jokivartiset x x Uusitalo Jokivartiset mökkivälitys x taksi Tornionlaakson jaloste Ky Jokivartiset x x Koonti alueen matkailuun liittyvistä yrityksistä ja toimijoista. Punaisella merkityt ovat MEK:n laatuluokituksessa 2006. (Lista lienee muuten puut- teellinen) Alueen yrityksiä Alueen yrityksiä
  • 12. Aavasaksan Lappi 12 Orajärven kyläseura ry Jokivartiset x x Haapalan tila Jokivartiset x ateriapalvelu Pekka Ylimäinen Jokivartiset Kontio-Kallion Loma Jokivartiset x Talarin Loma Jokivartiset x Väylänvarren Monialapalvelu Jokivartiset Koivusaajon Lomamajat Jokivartiset x x x Hotelli Pellonhovi Pello x Hotel Helenan Kievari Ylitornio x Lomakeskus Karemajat Ylitornio x x Motel Jätkänkolo Pello x Napapiirin Järvilomat Raanujärvi x Pahtajärvi Holiday resort Juoksenki x Vuoennonkoski Camping Pekanpää x x Pekanpään Hamina Pekanpää x x Aavasaksan lomakylä Aavasaksa x x x Loma-Vietonen Meltosjärvi x x x Soma Camping Juoksenki x Niuron perinnetalo Ylitornio 32–42 x x Jussilan maaseutumatkailu Lohijärvi x Lassilan Tila Nivanpää Pello x Miekojärven Moinamajat Sirkkakoski x Tuomaan Tupa Juoksenki Vihreä Pysäkki Pello kauppa+ateria Ottiväline Pello Lempeän Lohirengas Pello 31 vuodep. +20 vaunu x Joppari Pello x ateria Porotila Mäntyranta Lankojärvi x x Tolpinranta Turtola x Pellon Pahkataide Ky koivutuotteet Orajärvi Aavasaksan näköalakahvila Aavasaksa Keisarin maja Aavasaksa Kristineströmin kartano ?? Tornio River Adventure Ylitornio Pahka Ateljee Kangas Mellajärvi Tatuka palvelut (Laatutonni) Raanujärvi x Tuomisen yrttitarha Meltosjärvi Ampumaurheilukeskus Jupon erä Pessalompolo x x Miekojärven eräpalvelukeskus Metsomaja Pessalompolo 40 Yritys/Toimija Kylä/keskittymä Majoitus Ohjelmapalvelu Tuotteiden valmistus Kauppa/ Alueen yrityksiä
  • 13. Aavasaksan Lappi 13 Aavasaksan Lappi – imago? Aavasaksan Lapin markkinointikärkiä ovat Syvän luonnon Aavasaksan Lappi, jota täydentää Vanhan ajan Aavasaksan Lappi. Markkinointikär- jet ovat täydentäviä, eivät kilpailevia. Kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka haluavat löytää aidon ja alkuperäisen Lapin hengen. Alueen vetovoimaa lisätään omaperäisillä urheilu- ja kulttuuritapahtumilla ja nykyisten tapah- tumien markkinointia integroidaan matkailumarkkinointiin Aavasaksan Lapin visiona on olla kansallisesti arvostettu ja kansainvälisesti tunnettu luontomatkailualue, jonka vahvuudet ovat erämaaluonto, joet ja järvet sekä kylien paikalliskulttuuri, traditioit ja alueellinen identiteetti. Syvän luonnon Aavasaksan Lappi Syvän luonnon Aavasaksan Lappi pohjautuu seuraaviin teemoihin: • ympäristö, maisema ja rauha , erilainen, aito Lappi • luonto ja sen antimet – kalastus, metsästys, marjastus... • vesistöt ja vesireiteillä luonnon ehdoilla liikkuminen • yksilöllisyys, pienuus massaturismin vastakohtana Markkinoinnissa korostetaan ympäristön ja alueen rauhallisuutta vastapai- nona Lapin massakohteille. Aktiviteeteissa painotetaan alkuperäisen luon- non merkitystä ja luonnossa liikkumista sekä kalastusta. Markkinointiaineistossa voidaan hyödyntää erityisesti järvimaisemia, jotka ovat Aavasaksan Lapin erityispiirre. Lomailu alueella pohjautuu mökki- ja vapaa-ajanasumiseen. Aavasaksan Lappi on ympärivuotinen kohde useimmista muista Lapin kohteista poiketen. Kevättalvella joudutaan hiihtokeskusten kanssa, mutta silloinkin voidaan erottua juuri rauhallisuuden ja ”tavallisuuden” avulla. Vanhan ajan Aavasaksan Lappi Vanhan ajan Aavasaksan Lappi tukee syvän luonnon teemaa. Vanhan ajan Aavasaksan Lappi hyödyntää näitä sisältöjä: • meän Tornionlaakso, aito paikallis(kylä)kulttuuri ja identiteetti • kansainvälinen tutkimusmatkailun historia • ystävällisyys ja henkilökohtaisuus massaturismin vastakohtana • itse tekeminen, perinteisten tietojen ja taitojen avulla Vanhan ajan Aavasaksan Lapissa korostuvat markkinointiteemoina meän kieli ja omaleimainen paikalliskulttuuri, johon erämaaluonto, historia ja Ruotsin raja antavat mausteita. Aktiviteeteissa painottuvat kulttuurihar- rastukset ja itse tekeminen. Maalaisromantiikka, kotoisuus, pienuus sekä henkilökohtainen, ystävällinen palvelu ovat korostettavia teemoja markki- noinnissa. Pääviestit korostavat alueen imagotekijöitä Aavasaksan luonto, jokien ja järvien luonto, napapiiri, Ruotsin raja, meän kieli, vanha aika (Unescon maailmanperintö – tutkimusmatkat, historia, esihistoria, joppaus, kansanperinne...) ja tapahtumat Imago
  • 14. Aavasaksan Lappi 14 Imagon taustaa Eurooppalaiset kirjailijat ja tiedemiehet kiinnostuivat jo varhain pohjoi- sista seuduista. Tornionjokilaaksossa käyneen ruotsalaisen Olaus Magnus Gothuksen julkaistua 1555 teoksen Pohjoisten kansojen historia lisääntyi mielenkiinto Lappia kohtaan. Varsinkin 1700- ja 1800-luvuilla tutkimus- ja löytöretkeilijöiden virta kiihtyi. Värikkäät matkakertomukset tekivät Lappia tunnetuksi. Lappiin matkustamisesta tuli ulkomaalaisen yläluokan ja tiede- miesten, erityisesti luonnontieteilijöiden, harrastus. • Ranskalainen Pierre Maupertuis teki astemittausretken 1736–1737. • Italialainen Giuseppe Acerbi teki tutkimusmatkan Lappiin 1799. Matkasta on paljon dokumenttiaineistoa Aavasaksan Lapin alueelta. • Saksalaissyntyinen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struve päätti 1800-luvun alkupuolella selvittää tarkemmin maapallon kokoa ja muotoa kolmiomittauksilla. Mittaukset aloitettiin vuonna 1816 ja saatiin päätök- seen vuonna 1855. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspis- teestä. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestia ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa. Suojeltavaksi kohteeksi on valittu 34 mittauspistettä kymmenessä maassa. Niistä kuusi sijaitsee Suomen alu- eella, mm. Avasaksa ja Alatornion kirkko. Ketju edustaa tieteen ja tekniikan maailmanperintöä. Suomessa on ennestään viisi maailmanperintökohdet- ta. Lounaisella Lapilla on siis pitkä perinne matkailukohteena. Alkuaikojen La- pin-matkailu suuntautui enimmäkseen Länsipohjan Tornionjokilaaksoon, keskuspaikkoina Tornio ja Aavasaksa. Tornionjokilaakso oli Suomen parhai- ten tunnettua aluetta 1700- ja 1800-luvun Länsi-Euroopassa. Kotimaiset matkailijat ovat tunteneet Aavasaksan kansallismaisemana ja juhannusjuhlien pitopaikkana. Tällä hetkellä suuri yleisö ei tiedä, mitä Aavasaksalla voi lomamatkalla tehdä. Alue on jäänyt Lapin muiden mat- kailukeskusten varjoon, mutta Aavasaksa nimi tunnetaan yhä ja se osataan sijoittaa kartalle. Tietämättömyys Aavasaksan Lapin luonteesta ja toisaalta nimen legendaa- rinen kaiku ovat Aavasaksan Lapille etuja. Brändin sisällön rakentaminen voidaan aloittaa lähes puhtaalta pöydältä ilman rasitteita tai pakotteita. Aavasaksalla ja sitä ympäröivällä joki- ja järviseudulla on paljon omalei- maisia vahvuuksia, joiden avulla alueesta on mahdollisuus rakentaa jälleen kiinnostava kohde valitun kohderyhmän keskuudessa. Aavasaksan Lapilla on mahdollisuuus tulla tunnetuksi omaperäisenä, erilaisena Lappina, joka ei kilpaile samoista matkailijamassoista kuin muut Lapin keskukset. Autenttisuuden kaipuu, perinteet, nostalgia ja ”arkinen tavallisuus” ovat nousevia trendejä matkailussa. Matkailijat haluavat olla aktiivisia ja osal- listua, kokea nautintoja ja elämyksiä. Näihin tarpeisiin Aavasaksan Lapilla on jo nyt edellytyksiä vastata. Keskeisiä matkailutuotteita alueella ovat patikka-, marjastus-, sienestys-, kalastus-, vaellus- ja hiihtoreissut. Majoituspalvelut perustuvat maaseutu- matkailuyrittäjien tarjoamaan perhemajoitukseen sekä vapaa-ajanasunto- jen vuokrarinkiin. Imago
  • 15. Aavasaksan Lappi 15 Kuuluu Aavasaksan Lappiin Ei kuulu Aavasaksan Lappiin Kuvat ovat Internetistä kerättyjä mallikuvia. EI JULKAISTAVAKSI! Imago
  • 16. Aavasaksan Lappi 16 Vetovoimaisten matkailutuotteiden kehittäminen Majoitus, ruoka, tapahtumat, ohjelmapalvelut ja liikenne pyritään sovit- tamaan alueen vetovoimatekijöihin, vanhaan aikaan ja syvään luontoon. Nykyiset matkailutuotteet suurelta osin jo tukevat valittua imagotavoitetta, mutta nyt tämä näkökanta voidaan ottaa tietoisesti ja johdonmukaisesti. Tuotekehitystä voi avustaa ja ohjata alueen yhteismarkkinointiorganisaatio esim. hankkeiden avulla. Matkailutuotteiden kehittämisen ristiriita Ristiriita syntyy siitä, että alueen vetovoima syntyy tapahtumista ja aktivi- teeteista, mutta pääasiallinen matkailutulo majoituksesta ja ruokailusta, jotka sinänsä on hyvin vaikea tuotteistaa riittävän vetovoimaisiksi, että ne olisivat alueelle tulon syy. On siis kohtuullista, että tapahtumajärjestäjät ja ohjelmapalveluja tuottavat tahot saavat tukea ”hyötyjiltä” tai markkinoivat yhdessä mm. majoitus- ja ruokailuyrittäjien kanssa. Esimerkkejä uusista matkailutuotteista, jotka tukevat alueen imagoa Majoitus: kodassa, lumikiepissä, heinäladossa, vanhan ajan kestikievarissa, maatalossa, Lautalla Suomen ja Ruotsin rajalla napapiirin kohdalla, idylli- sessä hotellissa... Tapahtumat: hiihtokilpailut: umpihanki, puusukset, hitain voittaa ... Kan- sanparannustapahtuma, Vanhojen huonekalujen messut (Ikean avattua toimipisteensä), itse tehtyjen soittimien ja laulujen kansainvälinen musiik- kitapahtuma, joppauskilpailut, marjanpoimintatapahtuma ”Keräämmä piruuttaan marjat Ruottista”, mustaruutiammunnat, mökkeilijän messut,... Ruokailu: alueen oma nimetty perinneruoka ”knapsu? (heh)”, Ravintola, jonka annokset valmistetaan ruokailijoiden itse keräämistä/metsästämistä aineksista... Liikennöinti: veneellä, porolla, hevosella, vanhalla linja-autolla, mopolla, jäätiet rajan yli... Ohjelmapalvelut: esim. tutkimusmatkailijan kierros (yhdessä tiedekeskus Arktikumin kanssa), jossa käydään alkuperäisillä mittauspaikoilla teke- mässä itse mittaus ja saadaan tieteellinen todistus siitä, että maapallo on- kin litteä... Meänkielen retkikurssi 2 tuntia, josta saa ”melkheen täyellisesti hallinthaan h:n paikan”. H:n paikka löytyy mettästä niin ettei haittaa, vaik- ka menis päin mäntyä... Joppireissu, jossa salakuljetetaan kahvit Ruotsista... ja jäädään tietenkin ”tullissa kiinni”. Kanoottiratsastusvaellus... Imago
  • 17. Aavasaksan Lappi 17 Ohjelmapalvelut luontomatkailussa Segmentoituneet markkinat pitäisi nähdä asiakkaiden jakamisena ryhmiin heidän kiinnostusalueidensa, harrasteidensa, suorituskykynsä, uuden kokemisen halunsa ja itsensä ylittämisenhalun mukaan. Perinteisesti seg- mentointi on tarkoittanut yksinkertaisesti ryhmien jakamista koti- ja ulko- maisiin yritysasiakkaisiin, perhematkailijoihin, harrastematkailijoihin ja kannuste- jakongressimatkailijoihin. Vaikuttavinta on ollut se, mikä on asiakasryhmän tausta ja viiteryhmä, ei heidän yksilölliset arvonsa tai kehittyvät tarpeensa. Vaatimustaso tulee joka tapauksessa kasvamaan, sillä Suomen kaltaisen maanmatkakohteekseen valitsevat asiakkaat ovat yleensä jo kokeneet kaiken tavanomaisen ja etsivät siksi yhä mieleenpainuvampaa matkailukokemusta. Toistaiseksi extreme- eli ääriseikkailutuotteet tavoittavat helpoiten nuo- ret aikuiset. Hyvinvointi- ja terveystilanteen paraneminen voi johtaa yhä laajempien ja vanhempien ryhmien osallistumiseenääriseikkailuihin joko suorituskynnystä madaltamalla tai turvallisuuden tunnetta lisäämällä. Toisaalta vallallaovat olleet ehkä liikaakin fyysiseen suorituskykyyn keskit- tyvät elämykset. Samalla kun ohjelmapalveluiden kysyntä lähenee tavallis- ta keskikuluttajaa, elämyksen sisällölle tulee uusia vaatimuksia. Alan kärkiyritysten kilpailukyky on vahva ympäröivästä tarjonnasta huo- limatta. Varsinkin pienten ohjelmapalveluyritysten tulisi pyrkiä verkos- toitumaan alueen kärkiyritysten kanssa. Silloin on mahdollista saavuttaa riittävän laaja asiakaskunta usein alihankintana tuotetuille oheispalveluille ja siten varmistaa toiminnan kannattavuus. Toimialalla kaivataan uusien investointien sijaan ennen kaikkea uusia inno- vaatioita sekä palvelujen laatutason kohottamista. Uudistamisinvestointien tulisi aina edistää myös laatutason nostoa.Alan suurimpia yrityksiä ovat Lapin Safarit Oy, Arctic Safaris Oy, Seikkailu Oy. Matkailun ohjelmapalvelut ovat ennen kaikkea vapaa-ajanmatkailun sekto- ri, vaikka ohjelmapalveluita käytetään myös kokous- ja kongressimatkailun ohessa. Kiinnostus kotimaassa vietettäviin lyhytlomiin on kasvanut Tämä tukee aktiviteettien myönteistä kysyntäkehitystä. Kotimaisten kulut- tajien ostopäätösten herättämisessä ohjelmapalveluyrityksillä on haasteita. Tuotteet, joista kotimainen yksittäinen tai perhematkailija on valmis mak- samaan, on suunniteltava lyhytkestoisiksi ja edullisiksi, mutta elämyskoke- mukseltaan hintansa arvoisiksi. Kun otetaan huomioon ensisijassa käyntikohteiden päiväkävijät ilman yö- pymistä, on helppo päätyä johtopäätökseen, että aktiviteettiyrityksillä ja käyntikohteilla on miljoonien asiakkaiden potentiaaliset markkinat. Tämä edellyttää vain vetovoimaisia kohteita ja helposti ostettavia tuotteita. Perustana ovat kuitenkin matkailuvirtojen perusvolyymit, helppo saavu- tettavuus ja muiden perusmatkailupalvelujen olemassaolo. Siten uusien vetovoimakohteiden rakentaminen ilman peruskysyntää ja muita matkailu- palveluita on varsin hankalaa, joskus jopa turhaa. Ohjelmapalvelut
  • 18. Aavasaksan Lappi 18 Liikuntamatkailuyritykset Liikuntamatkailuyritykset on rakennettu palvelemaan kotimaista, ensisi- jassa jopa paikallista tai alueellista kysyntää. Yritysten määrä on liiankin runsas ja niiden tarjoamat palvelut ovat usein suppeita. Esimerkiksi pienten hiihtokeskusten ympärille ei ole kehittynyt riittävästi täydentäviä palveluja. Huono saavutettavuus on ongelma eräille oheispalveluiltaan hyville liikun- tamatkailukohteille. Keskusten yhteyteen rakennetut sisäliikuntatilat kärsi- vät alhaisesta käyttöasteesta. Nämä investoinnit ovat lumetusjärjestelmien ohella kalliita. Matkailijoiden rahankäyttö on kasvussa ja samalla on käynyt yhä tarpeellisemmaksi keskustelu matkailukeskusten käyttömaksuista esimerkiksi latu- ja kelkkareiteillä. Maksuilla voidaan ylläpitää ja parantaa keskusten maksuttomia palveluja ja reitistöjä. Matkailua edistäviä liikuntalajeja ovat mm. maastohiihto, laskettelu, golf ja sisäliikunta. Tyypillisiä yrityksiä ovat hiihtohissi-, golf-, jäähalli-, squash- ja muut liikuntahalliyritykset. Vaikka maastohiihto on suomalaiskansallinen laji, se ei perinteisessä muo- dossaan synnytä juurikaan yritystoimintaa. Sen sijaan ulkomaalaisille suunnatut hiihtovaellukset ohjelmapalveluina ovat mitä ilmeisimmin kas- vussa. Ohjelmapalvelutuotteet tehdään helposti ostettaviksi, suhteellisen lyhyt- kestoisiksi (tapahtumat ja matkailutuotteet voivat mielellään olla pitkäkes- toisia), edullisiksi, mutta elämyskokemukseltaan vahvoiksi. Alueella otetaan käyttöön ohjelmapalvelujen ”takuulähtöinen” viikko-ohjelma, ainakin sesonkina. - Kalastusmatkailun kehittämistä Aavasaksan Lapissa pidettiin Kultamaa- tutkimuksessa erityisen tärkeänä. Lapin vetovoima-aktiviteetteja Lähde: Lapin Matkailufakta 1996 Ohjelmapalvelut
  • 19. Aavasaksan Lappi 19 Ulkomaalaisten osuus laskettelijoista on vielä vähäinen, joskin ulkomaalai- set saattavat myös lasketella (aivan kuten golfatakin) matkallaan Suomessa. Rajahaastattelututkimuksessa ulkomaisista joka kymmenes sanoo mm. lasketelleensa Suomen-vierailun aikana. Ulkomaisen kysynnän arvioidaan olevan edelleen kasvussa, sillä nyt ennakoidaan ulkomailta tulevan 40 000 laskettelijaa. Kaikkiaan golfissa on matkailun kannalta potentiaalia, sillä usein harrasta- jat pelaavat matkoillaan, jos siihen vain on mahdollisuus. Kannustematkailu Kannustematkailun merkittävimmät kohdealueet ovat Rovaniemi ja Saa- riselkä. Kuusamo ja Levi sekä Kemi ovat tulleet mukaan saaristoalueiden ohella. Eri paikkojen kehitystä incentive-kohteiksi estävät useimmiten pal- velujen laadun taso ja luotettavien ohjelmapalveluiden puute. Kannustematkailussa on oleellista, että kohteen valintapäätöksen tekee kokonaisuuden omille asiakkailleen tai henkilöstölleen kustantava yritys. Tuote on kyseiselle asiakkaalle räätälöity ja ennakkoon testattu. Incentive- tuote ei ole ostettavissa tavanomaisista matkatoimistoista, vaan toimintaan erikoistuneista incentive houseista. Ainutkertaisen tuotteen rakentaa koh- demaan incoming-toimisto, joka ostaa kaikki palvelut alihankintana. Ohjelmat koostuvat tällöin räätälöidyistä moottorikelkkasafareista, kalas- tusmatkoista ja seikkailuista. Myös asiakkaan osallistumista edellyttävät tarinat ja juonet kuten murhamysteerit ja historialliset tapahtumat ovat tulleet tuotteistetuiksi. Teemoihin voidaan sisällyttää myös henkisen kehi- tyksen oppimista tiiminä ja yksilöinä. Kannustematkailussa Aavasaksan Lapilla on mahdollisuus toimia näyttä- mönä ja tarjota alan johtaville yrityksille alihankintapalveluja. Luontoaktiviteettiyritykset Pienille ohjelmayrityksille vaikeuksia tuottavat kaluston uudistamistarpeet, kun aiempia investointeja vielä kuoletetaan. Kaluston, esimerkiksi kelkko- jen, tasalaatuisuus ja kunto ovat tärkeitä tekijöitä. Yrittäjien kielitaito on edelleen puutteellista. Lisäksi hyvä asiakaspalvelu edellyttää positiivista ja ympäristötietoista asennetta sekä myös alueen historian, kulttuurin ja luon- nontieteiden tuntemusta. Yritysten tuotevalikoima on varsin kapea-alainen. Yritysten toiminta on hy- vin kausiluonteista eikä sesonkien pidentämiseen tai toisen sesongin hyö- dyntämiseen ole löydetty kannattavia ratkaisuja. Kansainvälisille markki- noille päästäkseen yritysten tulee täyttää korkeat laatuvaatimukset. Oma- peräisyyttä tuotetarjonnassa on liian vähän, sillä alalle perustetut uudet yritykset toistavat jo olemassa olevia tuoteideoita. Kopiointi on siis yleistä ja innovatiivisuutta kaivataan. Kiinnostavia kesätuotteita oli ja on edelleenkin Pohjois-Suomessa tarjolla vähemmän. Melonta, vaellus tai patikointi ovat usein kysyttyjä, mutta niitä oli myytävinä tuotteina vain noin 50. Kalastustuotteita oli eniten, noin 80. Kalastus ei ole ollut toistaiseksi kannattava tuote matkanjärjestäjien kan- nalta. Tuotteistaminen on kuitenkin vilkastunut viime aikoina. Ohjelmapalvelut
  • 20. Aavasaksan Lappi 20 Kalastus Harrastuskalastajia Suomessa on runsaasti (2,4 miljoonaa). Aktiivikalastajia on 380 000 ja varsinaisia matkailukalastajia 215 000. Harrastuskalastajat eivät odota palveluilta suuria, korkeintaan peseytymistiloja ja tulenteko- paikkoja. Opastetut kalastusmatkat eivät heitä juuri kiinnosta. Onkin pää- teltävissä, että ohjatut kalastusretket ostetaan muilla motiiveilla: haetaan lomaelämyksiä tai hoidetaan yritysten asiakassuhteita. Koirasafarit ja ratsastus Koirasafarityritysten optimaaliset yritysten yksikkökoot ovat 50–100 koiran tarhoilla. Koirasafaritoiminta perustuu lähinnä ulkomaalaisten kysyntään. Ratsastus matkailutuotteena on vasta kehittymässä. Aiemmin ratsastustal- lien varassa tuotetut palvelut ovat saamassa rinnalleen pelkästään matkai- lijoiden ohjelmapalveluihin keskittyviä yrityksiä. Näiden tuotteet perustu- vat matkailukeskuksen kysyntään. Melonta, vaellus ja erikoisharrasteet Kesätuotteista melonta ja vaellus ovat toteuttavissa melko omatoimisesti, vaikka ne voivat vetää suuriakin asiakasmääriä. Erikoisharrasteet, kuten esimerkiksi lintujen tarkkailu, koskettavat yleensä vain selvästi rajattua harrastajakuntaa. Vetovoimaltaan vahvimpia alueita ovat Lapin ja Kuusa- mon hiihto- ja erävaellusalueet. Myös menestyvä pieni ohjelmapalveluyritys tuotteistaa selkeästi palvelun- sa. Lähtökohtana on asiakas ja asiakkaan tarpeet. Enää eivät menesty “kaik- kea kaikille” tarjoavat yritykset, vaan ne, joilla on monipuoliset palvelut tie- tylle kohderyhmälle. Avainasioita ovat tuotteisiin ja laatuun panostaminen sekä oikea asiakassegmentointi ja tavoitellut asiakkaat kattava jakelutie. Ohjelmapalvelun myynti: Suoramarkkinointi kohteessa on eräs keino tavoittaa asiakkaat. Tämä edel- lyttää omaa keskeistä liikepaikkaa ja varsin joustavaa lähtövarmuutta tai kiinteitä viikko-ohjelmia. Tämä toimintatapa vaatii lisäksi tuotteelta riittä- vää yksinkertaisuutta ja edullista hintaa. Keskeisiä myyntikanavia ovat usein vielä hotellien vastaanotto, alueen markkinointi- ja informaatiokeskus tai oma myyntipiste keskeisellä paikal- la hotellien läheisyydessä. Viikko-ohjelmat ovat matkailukeskuksissa yleistyneet ja niiden ohjelmien sisältöä on standardisoitu. Usean ohjelmapalveluyrityksen yhteistyö viik- ko-ohjelman läpiviemisessä vähentää yksittäisen yrityksen taloudellista rasitetta ja tasaa henkilöstökuluja. Kehittyneemmät ohjelmapalveluyrityk- set toimivat suoraan matkanjärjestäjäportaan kanssa, jolloin ohjelmapal- velutuote muodostaa osan matkatuotetta myytäväksi koti- tai ulkomaisille matkatoimistoille. Ohjelmapalvelut
  • 21. Aavasaksan Lappi 21 Tapahtumia alueella Tammikuu Blue Ice art-cup jäänveistotapahtuma Maaliskuu: Teatteri Meän Suota ry:n tuotannot Formula poro Pellon ravit Meän Hihto Lasten hiihtokilpailut Lavatanssikurssi Pellon kevätmarkkinat Eeronhiihto Pellojärven perhehiihto Tornionjoen pilkkicup Huhtikuu Teatteri Meän Suota ry:n tuotannot Erämaa-laturetki Pääsiäisen kirkolliset juhlat Suurpilkit Aavasaksan Aurinkohiihto Kesäkuu veneilykauden avajaiset Övertorneån taideviikko Aavasaksan juhannus Aavasaksan kulttuuriviikot Aawastock Aavasaksan aurinkomaraton Napapiirin Marssi 5 pv. kävelytapahtuma Kojamon kiusaus Metsoleirit Heinäkuu Poikkinainti ja oheistapahtumat Kesäseurat Pohjolan yössä kerran jos toisenki Lohijärvi Kisatanssit Lohijärvi Ylitornion kesämarkkinat Matarengin markkinat, Övertorneå Urkumusiikkia meänmaassa Metsästysammunnan SM, Pessalompolo Juoksengin kotiseutujuhlat Lauttahaminan kotiseutujuhla Pekanpää FK- Karting Metsoleirit Elokuu Tornionjoen lohikuninkuus Juoksengin kotiseutujuhlat Metsoleirit Syyskuu Ruskatreffit Pellon syysmarkkinat Övertorneå Cembalo Marraskuu Pyhäinpäivän kirkolliset tapahtumat Lasten lähetysaiheinen lyhtyjuhla Joulukuu Itsenäisyyspäivä Kauneimmat joululaulut Jouluaaton hartaus Punaisella Aavasaksan Lapille matkailullisesti merkittäviä/ potentiaalisia. Periaate: Voiko tapahtuman arvioida olevan riittävän vetovoimainen houkutellakseen alueen ulkopuolisen matkailijan tulemaan Aavasaksan Lappiin? Tapahtumia alueella
  • 22. Aavasaksan Lappi 22 Vientiä MEKin avulla Matkailun edistämiskeskus panostaa Suomen kansainväliseen imago- ja kampanjamarkkinointiin sekä myyntitapahtumiin. Myös ohjelmapalvelutuo- tanto on esillä sen kansainvälisessä markkinointiviestinnässä. Suomen in- centive-tarjontaa MEK markkinoi aktiivisesti mm. Keski-Eurooppaan. KTM: n teettämässä selvityksessä ohjelmapalveluyritysten myynti- ja informaatio- kanavina tärkeimmiksi mainittiin seuraavat tahot:– majoitusyritykset– kun- nalliset matkailuorganisaatiot– maakunnalliset matkailuorganisaatiot– lii- kenneyhtiöt– jälleenmyyjät– matkailukeskukset ja aluevaraamot. Edellä oleva osoittaa varsinkin pienten ohjelmapalveluyritysten kannalta sen, että jakelutien alkupää on mahdollisimman lähellä yritystä alueellisesti. Pääsy markkinoille on siis ratkaisevasti kiinni alueen veturien ja kärkiyri- tysten sekä alueen markkinointiorganisaation kanssa löydetystä yhteistyös- tä. Selvityksessä esimerkiksi incoming-toimistot ovat vain harvojen kanava. Myöskään yhteismarkkinointi projektimuodossa ei sinänsä luo yritykselle pysyvää myyntikanavaa. Projektien ongelmaksi todettiin erityisesti niiden jatkuvuuden puute. Verkostoitumisessa useiden pienten ohjelmapalvelu- yritysten rypäle mahdollistaa tuotemoduulit. Näitä yhdistämällä saadaan ostajalle monipuolisia ja räätälöityjä paketteja. Verkostoitumisen etuna on myös investointitarpeen madaltuminen. Yh- teenliittymien kautta voidaan kapasiteetin ohella henkilöstöresursseja hyödyntää tehokkaasti. Yleensä suomalaiset ohjelmapalveluyritykset ovat verkostoituneet siten, että yksi yritys on ohjelmien päähankkija ja muut (pienemmät) toimivat alihankkijoina. Toimintoina ohjelmatuotteeseen ovat tällöin liitettävissä esimerkiksi retkimuonitus, kuljetuskalusto, esiintyjät sekä luontoelämykset kokonaisuudeksi yhdisteltynä tapahtumaketjuna. Pidemmälle viedyn verkostoitumisen mahdollisuuksia voisi olla Uuden- Seelannin malli. Siinä useampi pieni ohjelmapalveluja tuottava yritys muodostaa yhteisen myyntiyhtiön, jonka kautta yhden tuotteen ostaminen vaikuttaa myös muita hyödyttävästi. Tarjonta olisi monipuolisempi ja yh- teiset markkinointipanokset ja henkilöstöresurssit keventäisivät kunkin tuotantoyrityksen taloutta. MEKin markkinointifokus MarkkinatietoMarkkinatietoMarkkinatieto6 3. Markkinatieto Markkinatietoa on runsaasti saatavissa ja siihen on hyvä tutustua mahdollisimman perusteellisesti ennen vientipanostusten aloittamista. Parhaiten tietoa löytyy MEKin verkkosivuilta. Tietoa on saa- tavissa sekä 1) markkinoista ja markkinoinnista että 2) tilastoista ja tutkimuksista (yöpymiset, muut tilastot ja tutkimukset, rajahaastattelututkimukset). 3.1. Markkinat ja markkinointi Markkinatiedon tehokas hyödyntäminen on tuloksellisen vientimyynnin keskeinen osa. MEKin maakohtaisista markkinointikampanjoista on saatavissa paljon hyödyllistä taustatietoa eri maiden potentiaalisten Suomi-asiakkaiden kulutustottumuksista ja vallitsevista trendeistä. Monet asiat on jo mietitty valmiiksi ja yrittäjä säästää aikaa ja rahaa, kun osaa kohdistaa tuotteensa heti oikeille markkinoille tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Myyntitapahtumat Www.mek.fi -sivuilta löytyvät tiedot myös myyntitapahtumista ja matkailualan messuista eri puolil- la maailmaa. Tapahtumia voidaan hakea maittain ja ajankohdan mukaan. Monista tapahtumista on saatavissa myös lisätietoja. MEKin markkinointikampanjat MEK on toimintastrategiassaan luokitellut päätuoteryhmänsä kesä-, talvi- ja ympärivuotisiin tuot- teisiin. MEKin sivuilta on saatavissa lisätietoja MEKin kampanjoista. MEKin markkinoinnin kohdemaat MEKin markkinoinnin kohdemaat voidaan jatkaa tuoteryhmittäin seuraavasti: Kesätuotteet Kiertomatkat 1. Saksa, Sveitsi, Alankomaat 2. Ranska, Italia, Norja, Espanja 3. Viro, Belgia Kesäaktiviteetit Venäjä, Saksa, Alankomaat, Iso-Britannia Maaseutulomat 1. Saksa, Venäjä, Sveitsi 2. Alankomaat, Espanja Talvituotteet Lumilomat (sis. joulun, adventure- ja talviurheilulomat 1. Saksa, Venäjä, Iso-Britannia 2. Alankomaat, Ranska, Italia, Japani 3. Espanja, Viro, Sveitsi Ympärivuotiset Lyhytlomat 1. Iso-Britannia, Ruotsi, Norja, Venäjä, Baltia 2. Kiina, Japani, Saksa, USA Kannustematkat ja tapahtumat 1. Saksa, Ranska, Espanja, Iso-Britannia, Benelux 2. Italia, Sveitsi, Ruotsi Special interest-lomat 1. USA, Japani, Venäjä 2. Iso-Britannia, Saksa, Etelä-Eurooppa Hyvinvointimatkailu (wellness) (kehittyvä tuote) 1. Ruotsi, Norja, Venäjä 2. Saksa, Alankomaat Internet-linkkejä: www.mek.fi www.mek.fi/tilastot Vienti
  • 23. Aavasaksan Lappi 23 Onko voimavaroja vientiin? Vientimarkkinoille lähdettäessä ovat yrityksen henkiset ja fyysiset voimavarat en- sisijaisen tärkeät. Onko yrityksessä kylliksi henkistä kapasiteettia pitkäjänteiseen vientityöhön? Kuka ottaa viennistä vastuun? Joudutaanko yritykseen palkkaa- maan lisää henkilöstöä? Riittävätkä tällöin fyysiset resurssit? Vientiin panostami- nen maksaa. Ainakin aluksi tulee yleensä tappioita eli sitkeyttä tarvitaan. Incoming Varsinaisia incoming-toimistoja on Suomessa parikymmentä. Nämä vastaavat tuotteiden paketoinnista erilaisille kohderyhmille kuten charter-, ryhmä-, ko- kous- ja kannustematkailijoille. Näissäkin tapauksissa tuotteella on jokin ulko- mainen välikäsi, kuten matkanjärjestäjä, matkatoimisto tai incentive-talo. Tällöin ohjelmapalveluyritykseltä vaaditaan kohderyhmän mukaista laatua ja tuotantovolyymia. Räätälöidyissä tuotteissa yrityksen joustavuus, luovuus ja luo- tettavuus sekä ammattitaito korostuvat. Näiden lisäksi monet suomalaiset vien- tiyritykset sekä kansainväliset yhtiöt ja järjestöt ovat suomalaisille ohjelmapalve- luyrityksille varteenotettava palvelujen tilaajaryhmä. Yritysten matkapalveluista vastaa esimerkiksi liikematkoihin erikoistunut matkatoimisto tai yhtiön oma mat- kapalvelu- ja markkinointihenkilöstö. Koska ohjelmapalvelutuotteen tarjoamisen ja elämyksen tavoitteena on edistää myyntiä ja yleensä suhdetoimintaa, vaatii tämäkin asiakasryhmä palveluilta kor- keaa laatua ja joskus jopa oppaiden samaistumista isäntäyrityksen yrityskuvaan. Matkanjärjestäjät Kesämatkailussa pääpaino keskittyy Etelä- ja Järvi-Suomeen sekä kierto- ja automatkoissa myös Pohjois-Suomeen ja Lappiin. Kesätuotteista kiinnostuvat Suomeen ja Pohjoismaihin erikoistuneet matkanjärjestäjät, sekä pidempiin bussi- jne. kiertomatkoihin erikoistuneet matkatoimistot. Teema- ja aktiviteettimatkailu kesällä ei vielä ole saavuttanut suurta suosiota matkanjärjestäjien keskuudessa ja sitä tarjotaankin vain muutamien esitteissä. Uuden matkustuskäyttäytymisen myötä on kuitenkin odotettavissa kiinnostuksen heräämistä, jota MEK:n tänä vuonna aloittama kesäkampanja tukee. Talven charter-lentojen myötä matkanjärjestäjien on keskitettävä tarjonta koh- tuullisen matkan päähän lentokentästä. Tällä hetkellä suoria lentoja lennetään Ranskasta ja Sveitsistä Rovaniemelle, Kittilään ja Ivaloon. Tosin Lapin hiihtokes- kuksien hotellipulasta johtuen saatetaan asiakkaat kuljettaa Kittilästä jopa Saari- selälle! Tarjonta on keskittynyt suurelta osin Lapin eri hiihtokeskuksien tai niiden läheisyydessä sijaitseviin hotelleihin. Tuotanto on keskittynyt Lapin hiihtokeskuksiin ja paljolti samoihin taloihin. Ho- tellit, kuten Harriniva, Loma-Vietonen, Ounasvaaran Pirtit ja Luosto ovat tehneet myynti- ja markkinointityötä Ranskan markkinoilla yli 15–20 vuoden ajan. Pitkä- aikainen yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa on opettanut hotellit palvelemaan ranskalaisia asiakkaita. Tuote on helppo rakentaa ja myydä, sillä suurin osa tuo- tantoa tekevistä on ehtinyt henkilökohtaisesti tutustua tuotteeseen. Ulkomaisille asiakkaille suunnatut ohjelmat kanavoituvat markkinoille myös liikenneyhtiöiden (lentoyhtiöt, bussiyhtiöt, laivayhtiöt) tai incoming-toimistojen kautta. Alalla näkyy olevan halua myös ohjelmapalveluyritysten incoming-statuk- sen tavoitteluun. Käytännössä se tarkoittaa erilaisia toiminnan tasoja paikallisa- gentista DMC:hen. Vienti
  • 24. Aavasaksan Lappi 24 Vaikka Internetin kautta varatut matkat lisääntyvät, asiakas varaa nk. ”tuntemattomaan” kohteeseen matkansa tunnetun matkanjärjestäjän tai oman matkatoimistonsa kautta. Henkilökohtainen myyjäkontakti on edel- leen tärkeä ja Internet toimii lähinnä ylimääräisen tiedon antajana. Koska aktiviteetti- ja teemamatkat ovat hankalia tarjottavia hakumoottoreissa, uudentyyppinen tuote, nk. ”forfait dynamique” eli dynaaminen paketti on monella matkanjärjestäjällä työn alla tai jo markkinoilla. Kysymys on pe- ruspaketista (lento + hotelli), jonka asiakas tilaa suoraan netistä, loput pal- velut ostetaan paikan päältä. Myös eri alojen aktiiviharrastajat, jotka usein ovat uskollisia yhden erikois- matkanjärjestäjän kanta-asiakkaita, odottavat esitteiden tarjoamia uusia kohteita ja uusia tuotteita. Tästä syystä matkanjärjestäjälle on erittäin tär- keää, että tuote soveltuu juuri heidän asiakkailleen, sillä riski kanta-asiak- kaan menettämisestä epäonnistuneen matkan jälkeen on suuri. Murtomaahiihdon harrastajat ovat odotettu kasvava asiakasryhmä. Asiak- kaiden keski-iän nousu, ekologiset arvot ja yhä epävarmempi lumitilanne Keski-Euroopan hiihtokohteissa antaa olettaa pohjoisten hiihtokohteiden suosion kasvun. Henkisen hyvinvoinnin puolelle voidaan luokitella matkat, joita tarjotaan stressistä, ihmissuhteista tai muuten liian urbaanista elä- mästä kärsiville. Puhtaassa luonnossa, kaukana arjesta, on hyvä ”puhdis- tautua”, kerätä henkisiä ja ruumiillisia voimavaroja. Matkaan yhdistetään usein luentoja, luonnonhoitoja, jne. Kasvava kysyntä uusille palveluille, tuotteille ja sesongeille Vaikka talviaktiviteettiviikko-ohjelma ja kesän kiertomatkaohjelma ovat kysytyimmät tuotteet Suomesta, uutta kysyntää on myös muille tuotteille ja sesongeille. Jo tunnettujen talviaktiviteettien (moottorikelkkailu, koira- ja poroajelu, jne.) lisäksi kysyntä laajenee muille aktiviteeteille. Erilaiset moottoriurheiluun liittyvät aktiviteetit, luontoelämykset ja pai- kalliskulttuureihin tutustuminen herättävät kiinnostusta, mutta myös teemaan tai tapahtumaan liittyvät matkat kasvattavat suosi- otaan, kuten musiikki, taide, historia, ruuanlaitto jne. Kansainvälisissä keskuksissa on luonnollista, että asiakkaat pääsevät rin- teisiin ja muihin palveluihin mahdollisimman helposti. Alueen sisäiset ski-bussit, siirtohissit ja nyt jo gondolihissitkin yleistyvät myös Suomessa. Tulevaisuudessa puhutaan myös laskettelun “tuubeista”, jotka vastannevat hiihtoputkien ja lumilautatunneleiden kaltaisia teknisiä ratkaisuja. Matkailukohteiden on syytä ottaa kansainvälisten asiakkaiden tarpeet pa- remmin huomioon. Esimerkiksi sopivat vaikkapa useampikieliset opasteet ja esitteet ja palveluhenkilöstön kielitaito. Kesä Matkanjärjestäjät ovat valmiita panostamaan Suomen kesän myyntiin, jos sen tunnettavuutta vahvistettaisiin kuluttajamainonnalla. Tässä MEKin rooli on tärkeä. Suomen on löydettävä oma brändi, jolla kohde erottuu muista. He toivovat myös hotellien palvelutason kohottamista: ruoka-, viih- de-, oheispalvelut, yleinen siisteys (!) ja viihtyvyys, varauksien ja informaa- tion haun helpottaminen, informaation saaminen myös muilla kielillä kuin englanniksi ja saksaksi. Vienti
  • 25. Aavasaksan Lappi 25 Lappi ja Ranska Ranskassa kokeillaan viikon aktiviteettilomaa Lapissa, jossa luontoaktivi- teetit yhdistetään saamelaiskulttuuriin ja kansanperinteisiin. Korkeatasoi- sille vaellus-, golf- ja kalastusmatkoille on yhä enemmän kysyntää. Myös kesäsesongin jatkaminen syyskuun loppuun erikoisryhmätuotteilla on he- rättänyt kiinnostusta, ja esim. syysmatkat ryhmille ovat saaneet positiivista palautetta. Moottorikelkkailu on edelleen ranskalaisten suuri talvituotesuosikki ja kelkkasafarit muuttuvat yhä vaativammiksi ja pidemmiksi etäisyyksiltään. Suomen kannalta tärkeimmät matkanjärjestäjät kilpailevat samoilla tuot- teilla samoilla markkinoilla lähestulkoon samoilla hinnoilla. Poikkeuksena ovat erikoismatkoja järjestävät operoijat, jotka valitsevat kohteen tuotteen laadun ja tuottajan asiantuntijuuden mukaan. Tästä esimerkkinä ne mat- kanjärjestäjät, jotka tarjoavat Kainuuta hiihto- ja lumikenkävaelluksilla, valokuvaussafareilla jne. Tuottaja on silloin itse alan harrastaja ja tuntee asiakkaan tarpeet. Muutama vuosi sitten Lapissa aloitetun ”klubihotelli”-tuotteen myötä mat- kanjärjestäjät odottavat viikon aktiviteettipakettiin sisältyvän tietyt palve- lut hotellilta ja muilta pakettiin osallistuvilta palvelujen tuottajilta: - Varusteet (haalarit, kengät, hanskat, jne.) asiakkailla koko oleskelun ajan - Iltaohjelmaa tarjolla: ranskankielisiä elokuvia (Sali + TV), karaoke, seura- pelejä, filmi revontulista, tanssia jne. - Mahdollisuus normaalin ohjelman lisäksi harrastaa: murtomaasukset, lumikengät, pulkat, potkukelkka käytössä maksutta - Hotellissa henkilö ”ohjelmamestari” joko Tour Operatorin tai talon puoles- ta, ohjaamassa aktiviteetteja ja muuta toimintaa - Lähdöt voimassa myös jouluna ja uutena vuotena (voi olla poikkeava ohjel- ma) - Jäähotelli, -ravintola tai -baari, sekä yö iglussa ovat asioita, joita asiakkaat kysyvät. - Tarjolla aina aktiviteetteja maksullisena optiona - Iltaretket yöhön ovat suosiossa (esim. lumikenkäkävely revontulia tarkkai- lemaan) ”Remise en forme” eli kuntoilulomat Kuntoilulomilla yhdistetään liikunta ja kylpyläloma, esim. usean päivän vaellus vaatimattomissa olosuhteissa päättyy muutaman päivän lepoon ”keitaassa”. Matkanjärjestäjät valitsevat kylpylähotellin saadakseen tuot- teelle lisäarvoa. Vienti
  • 26. Aavasaksan Lappi 26 Tulevaisuuden markkinat Tulevaisuuden, tietoyhteiskunnan jälkeisen ”tarinayhteiskunnan” markki- nat rakentuvat seikkailun, rakkauden, perheen ja yhdessäolon sekä huolen- pidon varaan. Kyse on siis hyvin matkailulle likeisistä ja sille mahdollisuuk- sia luovista ilmiöistä. Turismi ei ole rationaalista. Tarinayhteiskunnan markkinoita: 1. Seikkailumarkkinat 2. Rakkaus- ja yhteisömarkkinat 3. Huolenpitomarkkinat 4. Kuka minä olen - markkinat (identiteetti) 5. Mielenrauha -markkinat (hiljaisuusseminaarit) 6. Vakaumusmarkkinat 7. Tyhjyysmarkkinat (ajan ja tilan ostaminen pois hyperaktiivisesta ympä- ristöstä) Luontoaktiviteettien kysyntänäkymät ovat hyvät. Matkailijat arvostavat puhdasta luontoa, saasteettomuutta jaturvallisuutta. Ympäristöön liittyvä arvomaailma on muuttunut ulkomailla ja siksi luonto vetovoimatekijänä on herkkä väline. Matkailuyritysten ja erityisesti ohjelmapalveluyritysten tulee suhtautua erityisen vakavasti. Hiljaisuus ohjelmapalvelutuotteena on vielä suhteellisen vähän tunnettu. Luonnon tai luostarin hiljaisuuskokemukset ovat kuitenkin jo olleet pitkään markkinoilla. Yritysten henkilöstölle tarjottavat “lyhyet irtiotot” tulevat yhä suositummik- si kannusteina ja virkisteinä, ikään kuintyökykyä ylläpitävinä ruiskeina. Yritysten tuoteideoiden, tekemisen ja tarinoiden, on kuitenkin lähimarkki- noillajatkuvasti uusiuduttava, jotta kanta-asiakas säilyy kanta-asiakkaana. Uudet kohderyhmät • Yhä aikaistuva eläkkeelle siirtyminen tuo tulevaisuudessa terveempiä, hyvätuloisempia ja liikkuvampia matkailijoita. • Luonto-ohjelmien kuluttajiksi tulee yhä keskivertoisempia väestönosia. Tämä edellyttää ikääntyvien ohellatuotteiden sopeuttamista fyysisesti alemman suorituskyvyn omaaville asiakkaille. • Vammaiset ovat aktiivisia liikunnan harrastajia. • Lapsettomien pariskuntien määrä kasvaa ja perheiden tulotaso kohoaa. Lyhytlomien suosio ja lomamatkojen vuotuinen määrä kohoaa. Matkustus- päätös tehdään entistä useammin juuri ennen lähtöä, eikä ennakkovarauk- sia haluta. Mahdollisuus aktiivilomailuun on tärkeää. Tietotekniikka Myös tietoteknologian nopea kehitys on vaikuttanut huomattavasti matkai- luun. Varausjärjestelmät ja informaatioverkot ovat jo tuoneet palvelun tuot- tajan informaation yhä lähemmäksi ostajaa. Nopea kehitys voi tuoda aivan uuden vallankumouksellisen kehitysaskeleen mm. matkailun suunnittelun ja markkinoinnin välineistöön, jolloin sisältötuotanto ja viihdeteollisuus lähentyvät ohjelmapalvelualaa. Kuluttaja ei halua olla näkijä vaan tekijä. Turvallisuus ja sen ohjeistus on tärkeää! Henkilöstön “teatraalinen osaaminen” on osa elämystä. Tulevaisuuden markkinat
  • 27. Aavasaksan Lappi 27 Matkailuyritysten kansainvälistymisopas 4. Mitä markkinointi on? Seuraava kuvio selvittää markkinoinnin käsitettä. Markkinointi koostuu neljästä kokonaisuudesta: 1) tuote, 2) hinta, 3) jakelutie ja 4) markkinointiviestintä. Markkinoinnin osa-alueita käsitellään täs- sä oppaassa tarkemmin jäljempänä. Tuotteeseen ja hinnoitteluun liittyviä kysymyksiä luvussa 5, jakelutiehen liittyvää problematiikka luvuissa 6 ja 7 ja markkinointiviestinnän asioita luvussa 8. 5. Tuotekehitys 5.1. Yleistä Menestyksekäs vientikauppa edellyttää yritykseltä yleensä myös panostusta tuotekehitykseen. Kotimaanmarkkinoilla hyvin toimivat tuotteet eivät aina sellaisenaan sovellu vientimarkkinoille, vaan niitä joudutaan muuttamaan kohderyhmän ja markkinoiden vaatimuksia vastaaviksi. Tässä työssä tarvitaan sekä markkinoiden että asiakkaiden tuntemista. Ulkomaanmarkkinoinnissa joudu- taan useammin kuin kotimaassa toimimaan yhteistyössä toisten yritysten sekä jakelutien kanssa. Vientikauppa aiheuttaa myös tarvetta soveltaa tuotteet jakelutiehen sopivaksi sekä hinnoitella ne jakelutiessä noudatettavien kauppatapojen mukaisesti (komissiot, nettohinta, ryhmähinnat jne.). Vientikaupassa korostuvat usein tuotteen laatu ja ainutlaatuisuus. Tuotteesta pitäisi pystyä esitte- lemään juuri ne ominaisuudet, jotka luovat sille asiakkaan silmissä laatua ja eksotiikkaa ja joiden avulla voidaan erottua muista kilpailevista tuotteista. Juuri näiden ominaisuuksien suhteen voivat saman tuotteen ominaisuudet poiketa merkittävästi toisistaan koti- ja ulkomaanmarkkinoilla. Siinä, missä lumi ja jää ovat merkittävä eksotiikka-arvo ulkomaiselle asiakkaalle, saattaa suomalainen pitää niitä itsestään selvyytenä ja kysellä valaistujen latukilometrien määrää. Ulkomaiselle asiak- kaalle sen sijaan koko käsite valaistusta hiihtoladusta voi olla täysin tuntematon. Yleisimmät, tuotekehitykseen liittyvät toimenpiteet yrityksen siirtyessä kotimarkkinoilta ulkomaan- markkinoille ovat seuraavanlaisia: Palvelu- ja/ tai laatutason muuttaminen - itsepalvelumökkiin voidaan esim. joutua lisäämään liinavaate- ja siivouspalvelut sekä vieraskieliset keittiö- yms. koneiden käyttöohjeet Paketointi - tuote liitetään matkanjärjestäjän tai liikenneyhtiön toimesta osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta tai pitkää matkasarjaa esim. yöpymiskohteeksi skandinaavisella kiertomatkalla. Markkinoinnin kohderyhmät Tutkimusten mukaan 80 % kotimaisista Lapin matkailijoista palaa takaisin. On aina vähemmän riskialtista ja tuottavampaa myydä uusia tuotteita ny- kyisille asiakkaille tai nykyisiä tuotteita uusille asiakkaille kuin uusia tuot- teita uusille asiakkaille. Aavasaksan Lapissa yritysten kannattaa panostaa etupäässä olemassa ole- vien asiakaskontaktien syventämiseen, lisämyyntiin nykyisille asiakkaille sekä nykyisten tuotteiden laatutason kohottamiseen. Näin saadaan talou- dellisia voimavaroja sekä vetovoimaisempia tuotteita uusien asiakkaiden hankintaan. Kotimaiset matkailijat, jotka jo tulevat alueelle tai lähialueelle • Tornionjoen kesäiset kalastusmatkailijat • Alueen tapahtumiin tulevat matkailijat • Matkailijat, jotka ovat alueella läpikulkumatkalla • Rovaniemen, Kemin, Tornion ja Haaparannan matkailijat • Alueella asuvat ihmiset, jotka toimivat matkailijoiden tavoin esim. osallis- tumalla tapahtumiin Harrastematkailijat • Kotimaiset harrastematkailijat (hiihto, pilkki, kalastus, ampumaurheilu, tanssi, jokkis, melonta, ratsastus, musiikki, valokuvaus, vaellus...) • Ulkomaiset harrastematkailijat, jotka tulevat alueella järjestettäviin kult- tuuri- tai urheilutapahtumiin Pohjois-Suomen ja -Ruotsin ihmiset • Suuri yleisö • Harrastusryhmät (kulttuuri ja urheilu) Ulkomaanmarkkinointi • Aluekohtaisesti hoidetaan Lappi-brandin ja MEKin avulla • Lisäksi haetaan aktiivisesti suoria matkanjärjestäjäkontakteja Kohderyhmät
  • 28. Aavasaksan Lappi 28 Kultamaa-hankkeen tutkimuksessa ilmennyttä • Matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen merkitys liikevaihdossa koetaan suureksi. • Tapahtumien merkitys liikevaihdosta koettiin pääasiassa tärkeäksi ja sen koettiin lisäävän matkailun vetovoimaa. • Tärkeimmiksi markkinointiviestintäkeinoiksi yritykset kokivat: • Suoramarkkinointi, • Suusanalllinen viestintä • Internet, yhteismarkkinointi sekä kyltit ja opasteet Kotimaiset matkanjärjestäjät Valmismatkoja on tuotettu lähinnä Pohjois-Suomen hiihtokohteisiin (Lu- milomat). Volyymit ovat toistaiseksi jääneet pieniksi ja kokeilujen jälkeen tarjontaa on poistunut markkinoilta. Valmismatkatuotanto on siirtynyt len- tomatkojen osalta aluemarkkinoijien harteille ja muutoin bussimatkanjär- jestäjille. Junavalmismatkat liittyvät useimmiten lasketteluun, mutta myös automatkailuun sekä kulttuuri- ja musiikkitapahtumiin. Markkinoinnin keinoja Kesämatkailukohteiden markkinoinnissa mainonta sanomalehdissä ja mainoskanavilla on lisääntynyt. Myös julkisuus tiedotusteitse lisää kohtei- den tunnettuutta, kunhan kohteilla on jatkuvasti uutta ja mielenkiintoista kerrottavaa medialle. Internetin merkitys markkinoinnin apuvälineenä on tärkeä erilaisten portaalien myötä. Lapin markkinoinnin tärkein portaali on laplandfinland.com. Asiakkaista on hyvä koota sähköinen rekisteri, esim. erilaisten kilpailujen tai asiakastyytyväisyystutkimusten tai tapahtumien yhteydessä. Aavasak- san Lapin asiakkaille lähetetään sitten sopivin välein (sähköistä) mark- kinointiviestintää, joka kertoo hauskalla ja viihdyttävällä tavalla alueen tapahtumista, tuotteista ja kanta-asiakkaille tarjottavista tarjouksista. Markkinoinnin keinoina käytetään (Kultamaa-hankkeen tutkimuksessa) hyväksi koettuja keinoja, (Internet, valitut lehdet ja oppaat, valitut messut, tienvarsimainonta) sekä luovan markkinoinnin keinoin aikaansatua pöhi- nää ja suusanallista viestintää. TV:n käyttöä ainakin alueellisesti on syytä harkita. Markkinointiviestintä Markkinointiviestinnässä keskitytään myyntiin ja tuloksen tekemiseen. Matkailijalle on tarjottava alueen imagoon pohjautuva selkeä syy tulla alu- eelle tai ostettava, vetovoimainen tuote tai tuotepaketti. Imagomainonta voi toimia alueen markkinointiviestinnässä ”kehyksenä”. Yhteismarkkinoinnissa yritysten ja tapahtumien viestinnässä on syytä pai- nottaa tuotetta, ei alueen imagoa. • Esim. alue/imago: ”Vanhan hyvän ajan syvän luonnon löydät Aavasaksan Lapista”. • Esim, yritys/tuote: ”kolmen tunnin kelkkasafari puukäyttöisillä häkä- pönttökelkoilla Ruotsiin 98 euroa/hlö”. Kohderyhmät
  • 29. Aavasaksan Lappi 29Aluemarkkinoinnin toimintakaavio
  • 30. Aavasaksan Lappi 30 Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin Markkinointi alueen sisällä Kohderyhmät • yhdistykset, matkailutoimialaan liittyvät yritykset • muut yritykset • julkinen sektori, esim. kuntapäättäjät • media • suuri yleisö Tavoitteet Alkuvaiheessa päätavoitteena on sisäisen yhteisymmärryksen ja tahtotilan saavuttaminen ja toimijoiden sitoutuminen Aavasaksan Lappiin ja sen käyt- tämiseen omassa toiminnassa. Jotta tämä toteutuisi, yritysten, kuntien ja yksittäisten ihmisten on voitava hahmottaa, mitä Aavasaksan Lappi tarkoit- taa oman toiminnan kannalta. Muut tavoitteet: • Aavasaksan Lapin positionti yhdeksi Lapin matkailukeskuksista ja siitä kertominen ”oman väen keskuudessa” • näkyvyys aluemediassa Toimenpiteet • seminaarien järjestäminen • tiedottaminen • henkilökohtainen kontaktointi • brändikäsikirjan ja työkalujen käyttöön ottaminen • epäkonventionaalisten markkinointikeinojen käyttäminen • ei mainontaa Seuranta • järjestettyjen seminaarien määrä • brändiä käyttävien toimijoiden määrä • kontaktoitujen määrä ja palautteen käsittely • toimituksellisien juttujen määrä mediassa • www-sivujen kävijämäärä Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
  • 31. Aavasaksan Lappi 31 Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin Lähialuemarkkinointi (Lappi, Oulu, Pohjois-Ruotsi) Kohderyhmät • matkailutoimialaan liittyvät yritykset • julkinen sektori • media • suuri yleisö Tavoitteet • Aavasaksan Lapin positiointi yhdeksi Lapin matkailukeskuksista ja sen tunnetuksi tekeminen Pohjois-Suomessa • yritysyhteistyön aloittaminen lappilaisten ja oululaisten yritysten ja yhteisöjen kanssa, esim. liikennöitsijät • lappilaisten ja oululaisten matkailijoiden mielenkiinnon herättäminen • näkyminen Lapin ja Oulun mediassa Toimenpiteet • tiedottaminen • Aavasaksan Lapin esilletuonti seminaareissa • henkilökohtainen kontaktointi • tuotteiden mainostaminen aluejohtoisesti • Lapin Markkinoinnin toimintaan osallistuminen • messuille osallistuminen Pohjois-Suomessa • epäkonventionaalisten markkinointikeinojen käyttäminen Rakennetaan suhteita Lapin muihin matkailukeskuksiin ja niissä toimiviin yrityksiin. Markkinoidaan ja myydään alueen palveluja lähialueen yleisölle. Seuranta • tiedottamisen määrä • seminaareihin osallistumisen aktiivisuus • kontaktoinnin määrä • myynnin määrä tuotemainonnan kautta • messuilla näkyminen ja saatu palaute • toimituksellisten juttujen määrä mediassa • yhteistyösopimusten määrä • www-sivujen kävijämäärä • jaettujen esitteiden määrä • myynnin kehitys Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
  • 32. Aavasaksan Lappi 32 Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin Markkinointi Suomen tasolla Kohderyhmät • matkailutoimialaan liittyvät yritykset, erityisesti matkanjärjestäjät • julkinen sektori • media • suuri yleisö Tavoitteet • Aavasaksan Lapin positiointi yhdeksi Lapin matkailukeskuksista ja sen tunnetuksi tekeminen • yritysyhteistyön aloittaminen matkanjärjestäjien kanssa • matkailijoiden mielenkiinnon herättäminen • näkyminen valtakunnan mediassa Toimenpiteet • tiedottaminen • matkailun workshopeihin osallistuminen • henkilökohtainen kontaktointi • kohderyhmiin kuuluvien harrastusryhmien kontaktointi • tuotteiden mainostaminen aluejohtoisesti • imagomainonta • matkailuportaaleissa näkyminen • Lapin Markkinoinnin toimintaan osallistuminen • messuilla näkyminen • epäkonventionaalisten markkinointikeinojen käyttäminen Seuranta • tiedottamisen määrä • seminaareihin osallistumisen aktiivisuus • kontaktoinnin määrä • myynnin määrä tuotemainonnan kautta • messuosallistuminen ja saatu palaute • toimituksellisten juttujen määrä mediassa • yhteistyösopimusten määrä • www-sivujen suomalainen kävijämäärä • jaettujen esitteiden määrä • kohderyhmiin kuuluvien harrastusryhmien kontaktointi • myynnin kehitys Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
  • 33. Aavasaksan Lappi 33 Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin Markkinointi kansainvälisesti Kohderyhmä Kansainväliset matkanjärjestäjät Tavoite Yritysyhteistyön aloittaminen kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa. Ensin on määriteltävä, minkä tyyppiset matkanjärjestäjät sopivat Aavasak- san Lapin tavoitteisiin. Toimenpiteet • matkanjärjestäjien valinta MEKin avustuksella • henkilökohtaiset tapaamiset messuilla • valittujen matkanjärjestäjien tutustuttaminen alueeseen • myynnin tukivälineiden jakelu matkanjärjestäjille • matkailuportaaleissa näkyminen • osallistuminen ulkomaanmarkkinointiin yhdessä suurten kansallisten matkailuorganisaatioiden kanssa • epäkonventionaalisten markkinointikeinojen käyttäminen Seuranta • sopimusten määrä • kontaktoinnin määrä • www-sivujen kansainvälinen kävijämäärä • myynnin kehitys Liitteet s. 33–21 Luettelo viestintäkanavista kohderyhmittäin Markkinointi alueittain/kohderyhmittäin
  • 34. Aavasaksan Lappi 34 Viestintäkanavia Matkatoimistoalan liiton jäsenet alueella (Osalla mahdollista incoming-status): ROVANIEMI Arctic Safaris Oy (lisää tapahtumia tai ohjelmapalvelua) Matkatoimisto Oy Area (esim. Lumilomat tai teemamatkat) Eräsetti Oy (Rovaniemeltä tapahtumiin) Lapin Matkailu Oy (ulkomaat) Lapin Safarit Oy (Rovaniemeltä tapahtumiin) Matkatoimisto Oy Matka-Vekka (esim. erikoismatkat, myös Tornio) Suomen Matkatoimisto Oy (incentive ja incoming) Villi Pohjola myös Pello (Aavasaksan Lapin alueella 8 vuokrakämppää) KEMI Safaris — The Lapland Connection (ohjelmapalveluja, tapahtumia) Oulu Matkamaa Oy (mahdollisesti lähialueen teemamatkat) FinFun Oulu (myyvät mm. Lappia, mutta EI tuotteita Länsi-Lapissa! Ukko- halla-Paljakka hyvä Benchmark) Kokoontujat o Leirikoulujen pitäjät o Kokoustajat Medioita Opettaja. www.oaj.fi Luokkis-lehti, joka jaetaan kaikkiin kouluihin kerran vuodessa marraskuussa Luokkaretki- ja leirikouluportaali Luokkis www.luokkis.com Sihteeri & assistentti. www.bbm.fi Kotimaa. Kristillinen sanomalehti. www.kotimaa.fi Ortodoksiviesti. www.ort.fi/ortodoksiviesti Talentti (Kotimaa-lehden liite). www.kirkkopalvelut.fi Yhteistyöverkostoja Eco Learn –hanke. Maalle oppimaan -leirikoulu antaa aitoja elämyksiä maaseudusta ja syventää ymmärrystä ympäristön, ruokaketjun ja kestävän kehityksen riippuvuudesta toisistaan: www.agronet.fi/leirikoulu. Hankkeen vetäjä Agropolis Oy: www.agropolis.fi, puh. (03) 4186 1 (keskus) Viestintäkanavia
  • 35. Aavasaksan Lappi 35 Tapahtumia Sihteeri & Assistentti –päivät Helsingissä 21.–22.9.2006 (vuosittainen tapahtuma). www.bbm.fi Lapin ja Oulun läänin evankelisia ja ortodoksisia seurakuntia Alatornion seurakunta www.alatornio.seurakunta.net Puhelin (016) 441 493 Faksi (016) 442 117 Parasniemi, 95450 TORNIO Enontekiön seurakunta Puhelin (016) 521 005 Faksi (016) 521 080 Jakeluosoite PL 49, 99401 ENONTEKIÖ Ounastie 123, 99400 ENONTEKIÖ Inarin seurakunta www.inarinseurakunta.fi Puhelin 010 7785 200 Faksi (016) 663 555 Käyntiosoite Sairaalantie 5, 99800 IVALO Kemijärven seurakunta Puhelin (016) 827 200 Faksi (016) 827 245 Jakeluosoite PL 3, 98101 KEMIJÄRVI Käyntiosoite Esaiaksenkatu 2, 98100 KEMIJÄRVI Kemin seurakunta www.keminseurakunta.fi Puhelin (016) 2261 100 Faksi (016) 221 379 Käyntiosoite Kirkkopuistokatu 11, 94100 KEMI Keminmaan seurakunta keminmaa.seurakunta.net Puhelin (016) 2260 200 Faksi (016) 271 686 Jakeluosoite PL 24, 94401 KEMINMAA Käyntiosoite Rantatie 61, 94400 KEMINMAA Viestintäkanavia
  • 36. Aavasaksan Lappi 36 Kittilän seurakunta www.evl.fi/srk/kittila Puhelin 020 7108 550 Faksi 020 7108 551 Käyntiosoite Valtatie 100 A, 99100 KITTILÄ Muonion seurakunta www.evl.fi/srk/muonion_seurakunta Puhelin (016) 532 210 Faksi (016) 532 420 Jakeluosoite PL 39 , 99301 MUONIO Käyntiosoite Puthaanrannantie 14, 99300 MUONIO Pellon seurakunta Puhelin (016) 513 821 Faksi (016) 513 824 Jakeluosoite PL 11, 95701 PELLO Käyntiosoite Pappilantie 3, 95700 PELLO Pelkosenniemen seurakunta Puhelin (016) 851 226 Faksi (016) 851 275 Käyntiosoite Kirkkotie 10, 98500 PELKOSENNIEMI Ranuan seurakunta www.ranuanseurakunta.net Puhelin (016) 3551 111 Faksi (016) 3552 360 Käyntiosoite Pappilantie 11, 97700 RANUA Rovaniemen seurakunta www.evl.fi/srk/rovaniemi Puhelin (016) 3355 200 Faksi (016) 346 938 Jakeluosoite PL 8104, 96101 ROVANIEMI Käyntiosoite Rauhankatu 70, 96100 ROVANIEMI Sallan seurakunta personal.inet.fi/palvelu/sallanseurakunta Puhelin (016) 831 061 Faksi (016) 831 960 Käyntiosoite Kinttalanpolku 3, 98900 SALLA Viestintäkanavia
  • 37. Aavasaksan Lappi 37 Tervolan seurakunta Puhelin 050 4370 000 Faksi (016) 437 404 Käyntiosoite Kirkkokuja 4, 95300 TERVOLA Tornion seurakunta www.evl.fi/srk/tornio Puhelin (016) 480 042 Faksi (016) 482 231 Käyntiosoite Kirkkokatu 13, 95400 TORNIO Utsjoen seurakunta Puhelin (016) 6750 522 Faksi (016) 6750 540 Käyntiosoite Sairaalatie 5, 99800 IVALO Ylitornion seurakunta www.evl.fi/srk/ylitornio/ Puhelin 020 7108 530 Faksi 020 7108 531 Aukioloaika ma-pe 9-11, 11.45-14 Käyntiosoite Alkkulanraitti 3, 95600 YLITORNIO Lapin ortodoksinen seurakunta Ounasvaarantie 16 96400 Rovaniemi Puh: (016) 312 361 Fax: (016) 316 201 Simon seurakunta Puhelin (016) 2111 200 Faksi (016) 266 237 Käyntiosoite Simontie 6, 95200 SIMO Oulun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä www.oulunseurakunnat.fi Puhelin (08) 3161 300 Faksi (08) 3118 625 Jakeluosoite PL 122, 90101 OULU Käyntiosoite Isokatu 17, 90100 OULU Viestintäkanavia
  • 38. Aavasaksan Lappi 38 Luontoliikkujat o Metsästäjät ja kalastajat o Marjastajat ja sienestäjät o Melojat ja veneilijät o Hiihtäjät o Koiraharrastajat o Kelkkailijat Medioita Erä. www.eralehti.fi Metsästäjä. www.riista.fi Jahti. www.metsastajaliitto.fi Metsästys ja Kalastus. www.lehtiapaja.fi/yhtyneet/1/metsastys_ja_ kalastus Vapaa-ajan Kalastaja. www.vapaa-ajankalastaja.fi Emäntälehti Martat. www.martat.fi Retkilehti. https://portaali.retkilehti.fi Latu ja Polku. www.suomenlatu.fi Skimbaaja. www.skimbaaja.fi Suunnistaja. www.ssl.fi/SSL/sslweb.nsf/start Vene. www.venelehti.fi Veneilijä. www.veneilija.fi Meloja. www.kanoottiliitto.fi Juoksija. www.juoksija-lehti.fi Hiihtäjä. www.hiihtoliitto.fi Moottorikelkka. www.kelkkalehti.com Valjakkourheilu. www.vul.fi/Valjakkourheilu_lehti www.kalapaikka.net www.suomenlatu.fi www.suomimeloo.fi www.vaellusnet.com Tapahtumia Retki 06 Helsingissä. Tänä vuonna 3.–5.3.06. www.finnexpo.fi Skiexpo 2006 Helsingissä 3.–5.11.06. www.finnexpo.fi Vene 06 Båt. Helsingin kansainväliset venemessu. Veneilyn ja vesiharrastusten tapahtuma 10.–19.2.06. www.finnexpo.fi Pohjois-Suomen erämessut (Oulussa joka toinen vuosi?). www.suomi.net/ eramessut Lapin Erämessut Rovaniemellä 19.–21.5.06. XVII Kansainväliset Erämessut Riihimäellä 8.-11.6.2006. www.riihimaenmessut.com Viestintäkanavia
  • 39. Aavasaksan Lappi 39 Järjestöjä Suomen Kanoottiliitto ry Olympiastadion, Eteläkaarre FI-00250 HELSINKI Puh: (09) 494 965 Fax: (09) 499 070 Sähköposti: toimisto@kanoottiliitto.fi www.kanoottiliitto.fi Metsästäjäin keskusjärjestö Fantsintie 13-14 01100 ITÄSALMI 09-2727 810 FAX 09-2727 8130 e-mail: mkj@riista.fi www.riista.fi Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö ry Svinhufvudintie 11, 00570 Helsinki puh. (09) 2289 130 fax. (09) 684 9904 www.vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Metsästäjäliitto ry Kaartokatu 6 11100 Riihimäki Puhelin: 019-760 490 Telefax: 019-760 4910 suomen@metsastajaliitto.fi www.metsastajaliitto.fi Suomen Veneilyliitto – Finlands Båtförbund ry Hämeentie 105 A 00550 Helsinki Puh. 09 5490 351 Fax 09 5490 3599 www.veneilyliitto.fi www.veneilija.fi Oulun Seudun Moottorikelkkailijat ry www.osmk.com Viestintäkanavia
  • 40. Aavasaksan Lappi 40 Suomen Valjakkourheilijoiden Liitto ry Radiokatu 20 00093 SLU puh. 09-3481 3135 www.vul.fi Suomen Latu ry Fabianinkatu 7 00130 Helsinki (09) 170 101 tai (09) 4159 1100 fax: (09) 663 376 info@suomenlatu.fi Yhteiskunnasta ja ympäristöstä kiinnostuneet o Maatieteen harrastajat o Historian harrastajat o Paikalliskulttuurista kiinnostuneet o Kylä- ja maalaiselämästä kiinnostuneet Medioita Ennen & nyt, historian tietosanomat. www.ennenjanyt.net Farmi-uutiset. www.farmi-uutiset.fi Käytännön Maamies. www.kaytannonmaamies.fi Maaseudun Tulevaisuus. www.maaseuduntulevaisuus.fi Maatilan Pellervo. www.pellervo.fi/maatila Maatilan Pirkka. www.maatilan.pirkka.fi Meidän mökki. www.meidanmokki.fi Positio-lehti. www.maanmittauslaitos.fi/Positio Taiteentutkija. www.rakennustaiteenseura.fi/taiteentutkija Larppaaja. www.larp.fi Emäntälehti Martat. www.martat.fi www.maaseutusuomi.fi www.maallemuutto.info Järjestöjä Suomen live-roolipelaajat ry. Osoite: Suomen live-roolipelaajat ry, PL 190, 00171 HELSINKI Sähköposti: tiedotus@larp.fi Puhelin: 045 638 9650 www.larp.fi Viestintäkanavia
  • 41. Aavasaksan Lappi 41 Suomen Maantieteellinen Seura PL 64 (Gustaf Hällströmin katu 2) 00014 Helsingin yliopisto Suomen Historiallinen Seura Tieteiden talo Kirkkokatu 6 00170 Helsinki Tornion kotiseutuseura (yhteystiedot?) Suomen Kotiseutuliitto Kalevankatu 13 A 00100 HELSINKI puh. (09) 612 6320 faksi (09) 612 63250 www.suomenkotiseutuliitto.fi Marttaliitto ry Uudenmaankatu 24 A 00120 Helsinki p. (09) 618 7411 f. (09) 6187 4560 www.martat.fi Tapahtumia Valtakunnalliset kotiseutupäivät vuosittain eri puolilla Suomea. www.suome nkotiseutuliitto.fi OmaMökki 06. Vapaa-ajan asumisen 7.–9.4. Helsingissä. www.finnexpo.fi Yhteistyöverkostoja Northbound Travel Travel Park Business Center Hämeentie 153 B Sanna Tarssanen sanna.tarssanen@northboundtravel.com Puh: +358 (0)9 272 700 30 Fax: +358 (0)9 272 700 2700560 Helsinki www.northboundtravel.com Viestintäkanavia
  • 42. Aavasaksan Lappi 42 Vie asiakkaat myös perinteisten matkailureittien ulkopuolelle. Välittää myös loma-asuntoja ja kotimajoitusta. Yhteistyökumppanit ovat erityisesti pieniä, joustavia ja suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat ekologisesti ja kulttuuriseettisiä arvoja kunnioittaen. Lomarengas Oy Eteläesplanadi 22 C, 3. krs. 00130 Helsinki Puhelin (09) 5766 3300 Faksi (09) 5766 3366 myynti@lomarengas.fi www.lomarengas.fi Taukoa kaipaavat o Masentuneet ja stressistä kärsivät o Hiljentyjät: esim. seurakuntien järjestämät retriitit, kts. seurakunnat o Paluumuuttajat Medioita Mielekäs. www.mielenterveys-taimi.fi/mielekas Psykologia. www.psykologienkustannus.fi/sps/lehti Työterveiset. www.ttl.fi www.maallemuutto.info Järjestöjä Suomen Paluumuuttajat ry Salmenmäentie 30 A 33 08350 LOHJA puh: 019 33 66 00 gsm 0400 647 463 s-posti veikko.palmut@surfeu.fi http://omat.fi/palmut/ Suomeen palanneitten suomalaissiirtolaisten ja heidän jälkeläistensä oma etu- ja harrastusjärjestö. Jäseninä mm. Ruotsista palanneita. Yhdistyksellä on Palmu-lehti. Viestintäkanavia
  • 43. Aavasaksan Lappi 43 Kulttuurin harrastajat o Taiteen ja teatterin harrastajat o Musiikista kiinnostuneet o Käsityön harrastajat o Meänkielestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneet Medioita Kiasma. www.kiasma.fi Kielikello. www.kielikello.fi Kulttuuri.net www.kulttuuri.net Riffi. www.riffi.com Rumba. www.rumba.com Saundi. www.saundi.fi Parnasso. www.parnasso.fi Yleisiä matkailukanavia Medioita Matkalehti. www.matkalehti.fi Matkaopas. www.matkaopaslehti. www.lomasuomi.fi www.laplandfinland.com www.lapland.fi Tapahtumia Matkamessut tammikuussa Helsingissä Eurooppalaisia matkanjärjestäjiä European Tour Operators Association www.etoa.org Jäsenet: A C Tours A. W. Eastons Coaches Ltd. (Part of CITO) ACIS (US) ACIS/AIFS (UK) Ltd. Active Hotels AE Tours A/S AIFS Travel Viestintäkanavia
  • 44. Aavasaksan Lappi 44 Albatross Travel Group Ltd. All In One Tours Ltd. American Express Vacations ANA Sales Europe Co Ltd Backroads Bakers Dolphin (Part of CITO) bluebookonline.co.uk Boscolo Group - Hotel Provider srl Brilliant Weekends Ltd British Airways Holidays Casterbridge Tours Ltd. Celtic & European Welcomes Central Holidays Central Holidays / Italian Travel Solutions China Holidays Ltd CHR Travel Ltd CITO Ltd-Consortium of Independent Tour Operators Clube Viajar Collette Vacations Cóndor Vacaciones S.A. Contiki Holidays Cosmos Coach Tours Cultural Romtour Destinations of the World (Europe) Discover Travel and Tours International Ebookers Eddie Brown Tours (Part of CITO) EF Educational Tours (affiliates of EF Cultural Tours AB) EF Educational Tours/ EF Cultural Tours EIS-European Incoming Services Ellen Smith (Tours) Ltd (Part of CITO) ETN Ltd. EuroVista Holidays Expedia.com/Hotels.com Explorica Inc Falcon Travel Enterprises / CHA Educational Tours Fez Travel Ltd. Flairview Travel/RatesToGo.com/Hotelclub.com Florence Promhotels Frota Azul Galloway Coach Travel (Part of CITO) Globus Go Ahead Tours Golden Tours Viestintäkanavia
  • 45. Aavasaksan Lappi 45 Grand European Services Ltd. Greatdays Travel Group Greene’s Travel Services Group IST - International Speciality Travel Gulliver’s Travel Associates HagaNor Reiser Harrison Holidays (Part of CITO) History in Harmony Hopechart Ltd Hospitality Line Limited Hotel Booking Systems Hotel Reservation Service (HRS) HotelClub HotelConnect Hotels & More Ltd. Independent Coach Travel Insight Vacations INTAS Interbus Praha INTERRA - General Trading & Tour Ltd Intertravel Intrepid Travel Italian Travel Team ITO Tours IXEO Interactive Travel S.A. JAC Travel JACOB Online Ltd Jones Holiday Tours (Part of CITO) JTB Europe Ltd Keytours Holland Kuoni Travel Ltd Lastminute.com Liberty International Spol sro Lodge Coaches (Part of CITO) Lucketts Travel Malta Bargains Ltd Miki Travel Limited NATOUR - Travel Agents Association for Organized Groups Ltd NETC NETC - UK NST Travel Group PLC Oad Groep BV OctopusTravel.com Omvesa Viestintäkanavia
  • 46. Aavasaksan Lappi 46 Open Roads Limited Operation Europe Opodo Ltd. Owens (Travelmaster) - Part of CITO Pearl Travels Pegasus Incoming Personalised Travel Services Premiaweb RatesToGo Republictours Saistours Shearings Holidays Sovereign Tourism Special Tours Wholesalers SpeedBreaks Switzerland Travel Centre Taj Tours & Travel Ltd Tauck Bridges Tauck World Discovery Top Deck Travel Touren Services Schweda Tourico Holidays Inc. Touristic Travel Prague Tourkits Ltd Tracoin Services Limited Trafalgar Tours Transtours Centre Ltd Travco Travel Europe Travel Intelligence.com Travel Services Europe TravelStay Network Trek Travel LLC Truemans Travel (Part of CITO) Truronian (Part of CITO) Tucan Travel / Budget Expeditions UNL/Tumlare Via London City Airport Viator Ltd. Visit Romania WAITT S.A. Welsh’s Coach Holidays (Part of CITO) Wrays of Harrogate (Part of CITO) Viestintäkanavia
  • 47. Aavasaksan Lappi 47 Kotimainen kilpailu/yhteistyökenttä Rovaniemi Rovaniemi on Lapin matkailun keskipiste sijaintinsa ja erinomaisten liikenneyhteyk- siensä vuoksi. Lapin pääkaupunkina Rovaniemi palvelee matkailijoita varsinaisten matkailupalvelujen lisäksi monipuolisella kulttuuritarjonnalla sekä kaupunkitason peruspalveluilla. Rovaniemen historia liittyy läheisesti koko Lapin asutushistoriaan ja yhteiskuntaelämän kehitykseen. Vetovoimatekijöitä ovat napapiiri ja Joulu. Levi Visio 2020: Levi on Pohjois-Euroopan kiinnostavin ympärivuotinen, kansainvälinen ak- tiviteetti- ja elämyskeskus, joka tarjoaa luontoon ja lappilaiseen kulttuuriin perustuvia monipuolisia matkailupalveluja. Asiakkaista 50% kansainvälisiä matkailijoita ja palve- lujen laatu vastaa korkeaa kansainvälistä tasoa. Tärkein vetovoimatekijä on luonto ja maisema. Ruka Ruka on panostanut voimakkaasti kesämatkailuun. Paikat pidetään auki ja ohjelma- palveluja on runsaasti. Rukan tavoitteena on kasvattaa ulkomaalaisten vieraiden osuus kaksinkertaiseksi, jolloin joka neljäs asiakas olisi ulkomaalainen. Yhteismarkkinointi on noin 670 00 euroa, josta kaupungin osuus on 116 000, Rukakeskuksen 133 000 ja lo- put yrityksiltä, yhteensä 260 maksajaa. Ohjelmapalveluista suosituimmat kesällä ovat koskenlasku ja mönkijät ja eri lajien yhdistelmät. Teemamatkailu on nousussa ja ka- lastuksessa nähdään potentiaalia. Ohjelmapalveluyrityksiä on noin 50, joista 5 reilusti suurempia. Yhteistyö sujuu hyvin suurten ryhmien palveluissa. Siirtokuljetukset on ulkoistettu kuljetusalan yritykselle. Saariselkä Motto: ei suurin, mutta paras. Euroopan johtava arktisten luontopalvelujen, liikunnan ja hyvinvoinnin keskus. Kehittäminen keskittyy voimakkaammin aineettomiin kuin aineellisiin investointeihin, tuotemielikuvan, viestinnän ja yhteistyön parantamiseen. Tuotekehityksen painopiste ovat nuorten aikuisten kaipaamat viihtymiseen, rentoutu- miseen, hyvinvointiin sekä seikkailu ja extreme-lajeihin liittyvät ohjelmapalvelut. Ylläs Vuonna 2010 Ylläksen visioidaan olevan tunnettu aktiivilomailijoiden tuotemerkki ja luontomatkailukohde Euroopassa. Ylläksen ylivoima on ylivertainen luontoliikunta- palvelu yhdistettynä paikalliseen kulttuuriin. Tavoitteena on olla yhtä tunnettu Eu- roopassa kuin Ruotsin Åre. Kärkituotteita: Maastohiihto, laskettelu, maastopyöräily ja patikointi. Uutena tuotteena Musiikkitunturi Ylläs Festivals. Suomen aktiivisin kan- sallispuisto. Kalastus on tarkoitus tuotteistaa. Kohderyhmänä aikuiset itse maksavat luontoliikunnan harrastajat. Toisena business to business sekä perheet. Marginaalikoh- deryhmänä eri lajien himoharrastajat. Kotimaanmarkkinoinnissa Ylläs esiintyy yksin, ulkomailla tehdään yhteistyötä Levin tai muiden keskusten kanssa. Pyhä-Luosto Vuonnan 2008 Pyhä-Luoston visioidaan olevan kävijämäärältään ja liikevaihdoltaan Suomen viiden johtavan kansainvälisen matkailukeskuksen joukossa. Se asemoidaan korkeatasoiseksi, erityisesti ulkomaalaisten ja laatua hakevien kotimaisten matkailiji- joiden kohteeksi. Kärkenä ovat kaksi tunturikeskusta, kansallispuisto ja luontoaktivi- teetit, ametistikaivois, kurutapahtumat, vakiintuneet teemat ja tapahtumat. Tavoittee- na nostaa käyttöaste 45 %:sta 50 %:iin ja kansainvälisten asiakkaiden osuus 30 %:sta 50 %:iin ja suoraan matkailuun liittyvien ympärivuotisten työpaikkojen määrä 380:een.
  • 48. Aavasaksan Lappi 48 Kansainvälinen kilpailutilanne Kanadan merkittävimmät luontotuotteet ovat kalastus, vaellus, melonta, ratsastus, metsästys ja koskenlasku. Niistä kalastus on ylivoimaisesti tar- jotuin tuote. Moottorikelkkailua ja koiravaljakoita ei tarjota läheskään niin aktiivisesti kuin esimerkiksi Suomessa. Poikkeavaa tarjontaa edustavat kii- peily- ja sukellusharrastus sekä luonnon tarkkailu, joskin näiden määrä on vähäinen. Irlannin markkinointi perustuu vihreän saaren mielikuvaan ja tuotteisto omatoimisiin luontoaktiviteetteihin. Ohjatut tuotteet ovat pitkälle räätälöi- tyjä kannustematkailun tarkoituksiin. Tuotteisto perustuu lähinnä kalas- tukseen, pyöräilyyn, patikointiin, ratsastukseen, metsästykseen ja golfiin. Norjan laajin tarjonta kohdistuu ratsastustuotteisiin, joskin vesielementtei- hin liittyvät toiminnot, kuten melonta, koskenlasku ja kalastus, ovat myös vahvoja. Patikointi, kiipeily ja jäätikkövaellus ovat Norjan olosuhteissa myös tuotteistettuja. Kokonaistarjonta on kuitenkin selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Suomessa tai Kanadassa. Ruotsin keskeinen teema on perhematkailu. Luonnon kesätuotteita ovat tavanomaiset melonta, koskenlasku, pyöräily, kalastus, ratsastus ja vaellus. Ruotsissa merkittävät laskettelukeskukset ovat kehittäneet tuotteita myös kesäkaudelle ja lähinnä kotimarkkinoille. Näistä esimerkkinä käyvät Åre ja Björkliden hyvin merkittyine vaellusreitteineen ja seikkailuhenkisine kos- kenlasku- tai luolamatkailutuotteineen. Ruotsin keskeisiä talvituotteita ovat hiihto, laskettelu, moottorikelkka- ja valjakkosafarit. Keskuksena, joka täh- tää luonnon ympärivuotiseen hyödyntämiseen, voidaan nostaa esiin Juk- kasjärvi. Se tarjoaa yritysasiakkaille elämyksiä jättimäisessä lumilinnassa ja kesäkaudella henkiinjäämiskursseja. Vaikka Ruotsin tarjonta on pitkälle tuotteistettu ja toteutettu esimerkillisesti yrittäjien yhteistyössä, kokonais- tarjonta on selvästi muita kilpailijamaita vähäisempää. Tulevaisuuden kilpailijoista Viro (Saarenmaa) ja Venäjä (Kuolan ja Karjalan alueet) tarjoavat metsästystä(mm. villisika) ja kalastusta. Kuolan alueen kalastustuotteet on kyetty toistaiseksi hinnoittelemaan huimiin hintoihin kansainvälisille markkinoille. Karjalan tasavallassa on ohjelmatuoteyrityk- siä lähes 50, ja lisäksi kalastus- ja metsästysmatkoja sekä muita aktiivilomia tarjoavia yrityksiä on noin 40. Myös kiertoajelu-, kulttuuri- ja nähtävyystar- jonta on runsasta. Uuden-Seelannin matkailun vetovoima perustuu maise- maan (vuoristo) ja harvaan asuttuun maaseutuun,luonnonilmiöihin, kuten vulkaaniset alueet ja kuumat lähteet, sekä alueen maorin- ja englanninkie- lisiin kulttuureihin. Uuden-Seelannin saavutettavuus on parantunut myös kaukomatkailun kannalta ja erityisesti Euroopasta. Potentiaalia arvioidaan olevan seikkai- lumatkailulla. Tarjolla on seikkailuelämyksiä jet-veneillä, helikoptereilla, heliski-lasketteluna ja benji-hyppyinä. Ohjelmatuotantoyritykset hakevat kilpailuetuaverkostoimalla oman myyntinsä yhteisen lipun alle. Kansainvälinen kilpailu
  • 49. Aavasaksan Lappi 49 Lähteitä Raportin lähteinä on käytetty mm. seuraavia sähköisessä muodossa olevia dokumentteja. Elämysteollisuuden ohjelmasopimus 2005–2006, Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus Luonnonvarainneuvoston kannanotto erämatkailun kehittämiseksi Helsingin seudun elinkeinomarkkinoinnin kehittämisen loppuraportti Hyvinvointimatkailun peruskartoitus Joulun sisältötuotanto Kainuun matkailun kansainvälinen markkinointi Kalajoen matkailututkimus Kalastus kaupallisena ohjelmapalvelutuotteena Kulttuurimatkailu ja kestävä kehitys Kiertomatkailukartoitus LEO strategia 2002–2006 Levi 3 -kehittämissuunnitelman loppuraportti Maaseutumatkailun toimialaraportti Matkailun alueellisen kehittämisen työnjako ja vastuut Matkailun kävijämäärät 2004 Matkailun ohjelmapalvelujen toimialaraportti Matkalla maalle -loppuraportti Kuuma-alueen matkailutyöryhmän raportti MEKin kansainvälistymisopas Melonta-, pyöräily ja vaellustarjonta ja sen kysyntä ulkomailla MEKin kesämatkailustrategia Ulkomaiset matkailijat Suomessa, rajaliikennehaastattelu talvi 2004–2005 Pihlajaveden matkailustrategia Suomalainen matkailututkimus Suomalainen vapaa-ajan kalastaja Tapahtumamatkkinointi maakunnan markkinointiviestinnän osana (Häme) Vapaa-ajankalastuksen monet merkitykset Rovaniemen matkailustrategia Sähköiset lähteet on tallennettu tämän raportin kanssa samalle CD:lle Lähteitä

×