Opetuksen kehittäminen tvt:n avulla
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Opetuksen kehittäminen tvt:n avulla

on

  • 256 views

Näkökulmia yliopisto-opetuksen kehittämiseen

Näkökulmia yliopisto-opetuksen kehittämiseen

Statistics

Views

Total Views
256
Views on SlideShare
256
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

Opetuksen kehittäminen tvt:n avulla Opetuksen kehittäminen tvt:n avulla Presentation Transcript

  • Opetuksen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan avulla JORMA ENKENBERG Professori (emeritus), Savonlinna 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 1
  • “Tavallinen kansa vs. opettajat vs. tutkijat”? (Milken Excange on Education Technology, Second Annual Public Survey 1998) Kansalaisilta kysyttiin: Mitä vaikutuksia tietokoneilla on oppimiseen? Korkean tason ajattelun taitojen oppiminen (79 %) Viimeisimmän tiedon käyttöönsaaminen (73 %) Oppimisesta tulee hauskaa (68 %) Auttaa ymmärtämään maailmaa (65 %) --Auttavat perustaitojen oppimisessa (51 %) Edistävät ongelman ratkaisun taitojen kehittymistä (51 %) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 2
  • Jatkuu… Minkä seikkojen suhteen tietokoneiden tehokkuutta tulisi arvioida?(arvot, joiden suhteen asiaa tulisi tarkastella) Kansalaiset: Työelämään valmentaminen (76 %) Innostuksen lisääminen oppimiseen (72 %) Relevantin informaation löytäminen (70 %) Oppimisen aktiivisuus (69 %) Perustaitojen hallinta (66 %) Yksilöllistäminen (57 %) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 3
  • Jatkuu… Miten paljon tietokoneet auttavat oppimisessa? Kansalaiset vs. opettajat Vaikuttavat erittäin paljon: Kansalaiset: 58 % Vastaavasti opettajat: 31 % Tutkijat? 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 4
  • Miksi tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa? Opetuskäyttöä on perusteltu eri syillä eri aikoina (viimeiset 20 vuotta) Perustelujen pohja: keskusteluista ja arkipäivän pohdiskeluista rakentuneet uskomukset tieto- ja viestintätekniikan vaikutuksista 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 5
  • Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lyhyt historia -> 1980: teknologia tiedon siirtämisessä dokumentista mieleen Oppiminen systeeminä: syöte -> prossessi -> tulos Kehollinen näkökulma ihmisen oppimiseen taustalla (ei tunnettu sitä, miten ihminen käsittelee dokumentista välittyvää informaatiota) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 6
  • -> 1990: teknologia ajattelun välineenä, ajattelun ja toiminnan peilinä Oppiminen mieleen liittyvää toimintaa (kognitivismi, paino informaation käsittelyssä, kognitiivisissa sekä oppimis- ja opettamisstrategioissa) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 7
  • -> 2000 ja … : teknologia yhteisöllisen oppimisen edistäjänä Asiantuntijuuden ja taitavan ongelman ratkaisun kehittymisen tukena Sosiaalisen prosessin välittävä rooli korostunut (situationaalinen oppiminen, ymmärtämisen rakentuminen, toiminnan säätely (reflektointi) ja merkitysneuvottelut) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 8
  • Mitä lisäarvoa tieto- ja viestintätekniikka voi tuoda opetukseen? Tehokkuus (informaation siirtämisessä ja käyttöönsaamisessa) Oppimisen laatu (tietäminen -> osaaminen, asiantuntijuus) Oppimistehtävät (soveltamista kehittävät tehtävät; auntenttiset oppimistehtävät) Vuorovaikutukset (opiskelija-opettaja, opiskelijaopiskelija, opiskelija dokumentti, opiskelija-työväline, työväline-työväline) Oppimisyhteisöt (osaamisen, arvojen ja ajattelu- ja toimintamallien välittäjinä) Teknologian ja ihmisen muodostama kumppanuus (normien, tehokkaiden käytänteiden ja toimintamallien mahdollistajana ja välittäjänä) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 9
  • Mitä tiedämme tieto ja viestintätekniikan vaikutuksista oppimiseen? Mikään teknologia ei sinällään tuota parempaa oppimista (median ja oppimisen dilemma) Ei ole olemassa yhtä ainoaa oppimisteoreettista näkökulmaa (oppimista koskeva tieto ei ole ainakaan vielä kehittynyt tavalla, joka mahdollistaisi kaiken oppimisen palauttamisen yhteen teoreettiseen näkökulmaan) Ei ole yhtä, ainoaa ja parasta ohjelmistoa tai oppimisalustaa(vrt. edellä) Ei ole yhtä ja ainoaa hyvää opettajan toimintamallia tai ohjauksen menetelmää TVT:n opetuskäytössä 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 10
  • “Significant difference-kysymys” Ei ole mielekästä puhua yleisellä tasolla vaikutuksista (positiivisista tai negatiivisista) Vaikutuksia tulee tarkastella suhteessa niihin tavoitteisiin, joihin pyrimme opetuksessa sekä niihin arvoihin, joita haluamme välittää opetuksen kautta Toisaalta, kun teknologia tuodaan luokkaan kaikki muuttuu ja sen seurauksena niitä teknologian vaikutuksia, joita yleensä perätään, mahdotonta tutkia yksikäsitteisesti 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 11
  • Onko parempaa oppimista aikaansaava muutos/ kehitys näköpiirissä? “ The past has shown that the schools are quick to adopt new technologies often because of the public pressure and because of they need to maintain legitimacy. But once introduced the schools do not much change; they assimilate them harmless but also impact less. “ (Sarason 1982) Yliopistot? 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 12
  • “If the technology is so harmless that it can be easily assimilated into existing instructional practices without much changing them, then it will be equally harmless in making an instructional difference.” (Papert 1987) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 13
  • “ If the same kind of practices sheet is given via computers instead of booklet why should this affect the comprehension of mathematics. “ (Papert 1987) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 14
  • Mikä estää muutosta/hidastaa kehitystä? Polkuriippuvuus (path dependence), määrittää päivittäistä toimintaamme ja opetuksen kehittymistä Olemme sidoksissa/vangittuina vallitsevaan sosiokulttuuriseen traditioomme (sekä hyvä että huono asia) Korostuneita luento, harjoitukset, seminaarityöt, tentit kurssien suoritusmuotoina, mutta eivät esseet, artikkelit, posterit tai tieteelliset diskurssit, jotka ovat tieteellisen tiedon rakentamisessa keskeisiä oppimisen ja tietämisen osoittajia Tutkimustoiminta ja opetus yliopistoissa ja korkeakoulutuksessa yleensäkin sijoittuvat erilaisiin sosiokulttuurellisiin kehyksiin 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 15
  • ”We travel and explore the world, carrying with us some ”background books”. These need not accompany us physically; the point is that we travel with preconceived notions of the world, derived from our cultural tradition. In a very curious sense we travel knowing in advance what we are supposed to discover. In the other words, the influence of these background books is such that, irrespective of what travelers discover and see, they will interpret and explain everything in terms of these books.” (Umberto Eco 1998) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 16
  • Muutos on aikaa, jatkuvaa ponnistelua ja epävarmuuden sietoa vaativa prosessi Pysyvä muutos haastaa muuttamaan organisaation toimintamallin; organisaation sosiokulttuurisen ympäristön (henkilökunnan toiminnan, fyysiset puitteet ja toiminnan ohjauksen prosessin)? “Community of practice” “Community of learners” Uuden toiminnan suunnittelun rinnalle tarvitaan myös redesignia 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 17
  • Instructional design – designin ja redesignin perusta Instructional Design as a Process: Instructional Design is the systematic development of instructional specifications using learning and instructional theory to ensure the quality of instruction. It is the entire process of analysis of learning needs and goals and the development of a delivery system to meet those needs. It includes development of instructional materials and activities; and tryout and evaluation of all instruction and learner activities. 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 18
  • Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelussa huomioon otettavat näkökulmat (Land &Hannafin 2000) Oppimisteoria/oppimiskäsitys Sovellettava opetusmalli Teknologian tarjoamat resurssit ja työvälineet Uskomukset hyvästä opetuksesta (heijastelevat oppimisyhteisön sosiokulttuurisia käytänteitä) Oppimisympäristön/oppimateriaalin käytettävys aiotussa tilanteessa 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 19
  • Holistinen näkökulma tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön Ihminen on kehon, mielen ja elämäntilanteen muodostama kokonaisuus (vrt. esim. Rauhala) keholliset taidot, mielen toimintaa säätelevät taidot ja sosiaalista toimintaa säätelevät ja ohjaavat taidot Kehittyvän opetuksen tulee kyetä yhdistämään ajattelu kehollisiin prosesseihin, mielen toimintoihin sekä sosiaalisiin käytänteisiin. 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 20
  • Miten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä voidaan ja tulisi kehittää? Oppimisympäristöjen kehittämisen relevantit tutkimusstrategiat: kehittämistutkimus (development research) design eksperimentit (design experiments, A. Brown) formatiivinen tutkimus (formative research; Reigeluth) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 21
  • => Design-tutkimus (design research, Edelson 2002) Design-tutkimus etenee syklisenä designin ja sen toteuksen muodostamana prosessina (vrt. insinööritieteet). Kukin toteutus tarjoaa tilaisuuden koota tietoa designin onnistuneisuudesta. Design-tutkijoiden toiminta on jatkuvaa elaborointia tukeutuen teorioista johdettuihin hypoteeseihin ja periaatteisiin, tarkentaen niitä, tuoden lisää niihin ja poistaen niistä asteittain koherentin teoria kiinnittämiseksi, design-kokemuksen ymmärtämiseksi sekä tavoiteltavan lopputuloksen aikaansaamiseksi 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 22
  • “Universities are not maintaining a professional approach that parallels their professional research approach, and the curriculum is not sufficiently oriented toward long-term high-level cognitive skills.” “University teaching must aspire to a realignment of research and teaching to teaching methods that support students in the generic skills of scholarship, not merely the mere acquisition of knowledge.” “Universities must support a professional teaching approach that mirrors the approach for reasearch.” (Laurillard 2002) 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 23
  • Kirjallisuutta Brown, A. (1992) Design experiments: theoretical and methodolocical challenges in creating complex interventions in classroom settings. The journal of learning sciences, 2, 141-178 Eco, U. (1998) Serendipities: Language and lunacy. New York: Orion Edelson, D. (2002) Design Research: What we learn when we engage in design. The journal of learning sciences, 11(1), 105-121 Land, S., & Hannafin, M. (2000). Student-Centered Learning Environments. In Jonassen, D. and Land, S. (Eds), Theoretical Foundations of Learning Environments . Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Laurillard, D. (2002) Rethinking Teaching for the Knowledge Society. EDUCAUSE Review, Vol. 37, No. 1, 16-25 Papert, S. (1987) Computer Criticism vs. Technocentric Thinking. Educational Researcher Jan-Feb 1987, pp. 22-30. Sarason, S. (1982) The Culture of the School and the Problem of Change. Boston: Allyn & Bacon Reeves, T. (2000) Enhancing the worth of instructional technology research through “design experiments” and other development research strategies. Paper presented at April 27, 2000 at Session International Perspectives in Instructional Technology Research for the 21 century. Annual meeting of AERA. New Orleans. 20.11.2003 ISOT Kuopio/jorma enkenberg/ 24