• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Kehitys ja oppiminen kl 2014 osa 3
 

Kehitys ja oppiminen kl 2014 osa 3

on

  • 579 views

Kehitys ja oppiminen kurssin kalvoja osa 3

Kehitys ja oppiminen kurssin kalvoja osa 3

Statistics

Views

Total Views
579
Views on SlideShare
579
Embed Views
0

Actions

Likes
1
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Kehitys ja oppiminen kl 2014 osa 3 Kehitys ja oppiminen kl 2014 osa 3 Presentation Transcript

    • Kasvatustieteen aineopinnot Kehitys ja oppiminen 3 op J. Enkenberg 2014 III
    • Ihmisiin liittyvät erilaisuudet, jotka ovat suhteellisen muuttumattomia ajassa Kyvyt (aptitudes) (...) liittyvät valmiuksiin oppia tai saavuttaa tavoitteita (...) 1) Yleinen kyvy (g-tekijä) ... älykkyys (trad. psykometrinen älykkyys ks. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/General_intelligence_factor ) An illustration of Spearman's two-factor intelligence theory. Each small oval is a hypothetical mental test. The blue areas show the variance attributed to tests, and the purple areas the variance attributed to g. 2
    • 2) Spesifi kyky (joita ihmisellä useita) ... esim Gardnerin moniälykkyyden teoria (vrt. esim. http://www.thirteen.org/edonline/concept2class/mi/index.html ) ”An intelligence is the ability to solve problems, or to create products, that are valued within one or more cultural settings.” Verbaalis-kielellinen kyvykkyys Verbaaliset taidot ja herkkyys äänille, merkityksille ja rytmille hyvin kehittyneitä Matemaattis-looginen älykkyys kyky ajatella käsitteillä ja abstraktisti, kyky erottaa toisiinsa liittyviä numeraalisia säännönmukaisuuksia Musikaalinen älykkyys kyky tuottaa ja ymmärtää rytmiä, sovituksia ja ääniä Visuaalis-spatiaalinen älykkyys kyky ajatella kuvilla ja mielikuvilla, kyky visualisoida tarkasti ja abstraktilla tavalla asioita Kehollis-kinesteettinen älykkyys kyky kontrolloida oman kehon liikkeitä ja käsitellä kohteita taitavasti 3
    • Interpersoonallinen älykkyys kyky havaita (ja reagoida tarkoituksenmukaisesti) muiden tilannekohtaista mielenlaatua ja pyrkimyksiin Intrapersoonallinen älykkyys kyky olla tietoinen itsestään ja ymmärtää sisäisiä tuntemuksia, arvoja, uskomuksia sekä ajatteluprosesseja Naturalistinen älykkyys kyky tunnistaa ja luokitella kasveja, eläimiä ja luonnon muita objekteja Eksistentiaalinen älykkyys omaa herkkyyden ja kyvyn kiinnittyä ihmisen olemassaolon syviin kysymyksiin, kuten elämän merkitys, miksi kuolemme ja miten tulemme maailmaan 4
    • Huom! Jokainen ihminen omaa kaikki yhdeksän älykkyyttä vaihtelevissa määrin Jokaisella ihmisellä on erilainen älyllinen kokonaisrakenne Kasvatuksella voidaan edistää näitä älykkyyksiä Älykkyydet paikallistuvat eri kohtiin aivoja ja toimivat joko yhdessä tai erillään toisistaan Ko. älykkyydet määrittävät ihmislajin ks. lähemmin Gardner, Howard (1999) Intelligence reframed: multiple intelligence for the 21 st century. NY: Basic Books 5
    • Kognitiiviset tyylit (cognitive styles) (...) edustavat tapoja, joilla ihmiset vastaanottavat ja prosessoivat informaatiota (vrt. oppimistyylit; learning styles) Merkittävimpiä: kenttäriippuvuus vrt. kenttäriippumattomuus (field dependence vrt. field independence) impulsiivisuus vrt reflektiivisyys (impulsive vrt. reflective) visuaalinen vrt. haptinen havainnointi (visual vrt. haptic perceptual style) 6
    • A field-dependent person has difficulty finding a geometric shape that is embedded or "hidden" in a background with similar (but not identical) lines and shapes. Joidenkin tutkijoiden tekemä tulkinta People who are field-dependent are frequently described as being very interpersonal and having a well-developed ability to read social cues and to openly convey their own feelings. 7
    • Simple Form Find Simple Form Solution 8
    • Oppimistyyli (learning style): Visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen oppija, horisontaalinen oppija jne. vrt. http://www.engr.ncsu.edu/learningstyles/ilsweb.html Puolesta: http://www.mindtools.com/mnemlsty.html Vastaan/kritiikkiä: http://www.youtube.com/watch?v=sIv9rz2NTUk 9
    • Psykososiaaliset piirteet (psychosocial traits) (...) persoonaan liittyvä piirre; (...) ihmiseen liittyvä ominaisuus joka pyrkii säilymään vakiona ajan suhteen Opetuksen näkökulmasta keskeisiä : Ahdistuneisuus (anxiety); vrt. tietokoneahdistuneisuus Kotrollin painopiste (locus of control); sisäinen vs. ulkoinen; liittyy siihen miten ihminen hahmottaa elämäntilanteeseen vaikuttavien syiden alkuperän (opettaja/oma itsensä) http://www.psych.uncc.edu/pagoolka/LC.html Akateeminen minäkäsitys (academic selfconcept); yleinen kuva itsestä oppijana (suhteessa omiin kokemuksiin; suhteessa tietyn oppiaineen oppimiseen); liittyy identitettiin 10
    • Sukupuoli, etnisyys ja rotu Poika vrt. tyttö Jokainen oppilas tulee jostain sosiokulttuurista (arvot, asenteet, normit, ajattelu- ja toimintamallit mm.) 11
    • Ihmisiin liittyvät samankaltaisuudet, jotka muuttuvat ajassa kehitysprosessit 1. Ajattelun kehittyminen Jean Piaget (1896-1980) Ajattelun kehitys muodostaa jokaisella yksilöllä samanlaisen prosessin (siinä keskeistä: adaptaatio ja organisoituminen) 12
    • Ajattelu Muuttuvaa Sisältö Muuttumatonta Muuttuvaa Funktiot Struktuuri Skeemat Adaptaatio Assimilaatio vrt. Enkenberg, J. (1985) Formaalin ajattelun kehittyneisyydestä peruskoulun yläasteen oppilailla. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisisä julkaisuja. N:o 6. University of Joensuu.s.14 Organisoituminen Akkommodaatio Skeemat ovat Piagetilla luonteeltaan operationaalisia. Ne liittyvät erilaisiin tasoihin ajattelussa. Noita skeemoja käytämme sitten spontaanisti eteentulevissa tilanteissa. 13
    • Lev Vygotsky (1896-1934) Kehitys riippuu lapsen/oppilaan sosiokulttuurista ja kielestä (medioivista artefakteista) vrt Piaget: kehitys mielen sisäistä ja yksilökeskeistä Kieli (käsitteet), sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteiskunta - keskeisiä kehityksen näkökulmasta Kehityksen tila: lähikehityksen vyöhyke (zone of proximal development; ZDP); tilanne, missä tehtävä tai ongelma on vain vähän lapsen/oppilaan kykyjen yläpuolella Kehitys: interpersonal -> intrapersonal Mistä tietää, että lapsi on oppimassa? 14
    • Ajattelun kehittyminen/Vygotsky Nuoruus ja aikuisuus eikäsitteellinen puhe verbaalinen ajattelu eiverbaalinen ajattelu Varhaislapsuus eikäsitteellinen puhe verbaalinen ajattelu eiverbaalinen ajattelu Vastasyntynyt eikäsitteellinen puhe eiverbaalinen ajattelu 15
    • 2. Kielen kehittyminen (Chomsky 1965) Kielen struktuuri valmiina lapsella syntymähetkellä Tätä todistaa: lapset eivät juuri tee sellaisia virheitä puhutussa kielessä, jotka olisivat muuten todennäköisiä -> kognitivismi/kognitiotiede (mielen teoria) 16
    • 3) Psykososiaalinen ja persoonallinen kehitys Maslowin (1954) tarvehiearkia http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotut kimus/po1/tiedonhankinta/maslowpy.gif 17
    • 4. Identiteetti ja sen kehittyminen Gee (2000):“Identity means a kind of person in a given context” Kaikilla ihmisillä useita identiteettejä (ml. personal identity; social identity) Identiteetin tekijöitä: Luonnollinen identiteetti (mistä tulemme?) Instituutioon sidottu identiteetti (mikä on paikkamme yhteiskunnassa?) Diskursiivinen identitetti (Minkälaisena muut näkevät meidät?) Osallistumiseen liittyvä identiteetti (Mitä olemme, kun toimimme erilaisissa yhteisöissä?) Alvesson&Willmott (2002): Identiteetti kehittyy yhteisössä tapahtuvan työn (identity work) ja oman toiminnan säätelyn (identity regulation) kautta Gee, J.P. 2000. Identity as analytic lens for research in education. Review of Research in Education, Vol. 25, No. 1. Alvesson, M.& Willmott, H. 2002. Identity regulation as organisational control: producing the appropriate individual. Journal of Management Studies, 39(6), 619-644. 8.3.2014 18
    • Identiteetti ja oppiminen 19 19 Communities of practices are groups of people who share a concern or a passion for something they do and learn how to do it better as they interact regularly. Wenger, E., & Snyder, W. (2000). Communities of practice: the organizational frontier. Harvard Business Review (JanuaryFebruary 2000), 139-145’ Oppiminen tekemisenä Lähde: Illeris, K. 2002. The three dimensions of learning. Contemporary learning theory in the tension field between the cognitive, the emotional and the social. Roskilde University Press. Käytäntö Oppiminen kuulumisena Yhteisö Oppiminen Identiteetti Oppiminen joksikin tulemisena Merkitys Oppiminen kokemuksena 8.3.2014 19
    • 5. Moraalin kehitys (Kohlberg (1969) Minäkeskeinen vaihe/esikonventionaalisuus; Konventionaalisen moraalin vaihe; Jälkikonventionaalinen vaihe Minäkeskeisyys/esikonventionalisuus: tekoja ei tehdä rangaistuksen pelon vuoksi tai toimitaan ystävällisesti vaan koska odotetaan että jotain saadaan vastavuoroisesti Konventionaalisuus: tehdään velvollisuudesta tai auktoriteettia miellyttääkseen Postkonventionaalisuus: lait on laadittu sen vuoksi, että ne palvelevat tavoitetta tai että sosiaaliset arvot saattavat mennä lain edelle ... yksilöiden käyttämistä ohjaavat universaalit periaatteet: arvokkuus ja reiluus Kohlberg, L. (1984). Moral stages and moralization: The cognitive-developmental approach. In L. Kohlberg (Ed.), Essays on moral development: The psychology of moral development (pp. 170-205). San Francisco: Harper & Row. 20