22.8.2013
FAKTA
HYVINVOINTIVALTIO
NUMEROINA
2
Kustantaja: Taloustieto Oy
Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2013
2. uudistettu painos
ISBN 978-951-628-585-9
ISBN 978...
1
Esipuhe
”Hyvinvointivaltio on kriisissä”, sanotaan. ”Hyvinvointivaltio on ajettu alas”, julistavat innokkaimmat. Hyvinvo...
2
Sisältö
Julkinen sektori kansantaloudessa
Julkisten menojen kehitys tehtävittäin 1980–2011	 4
Julkisten menojen kehitys ...
3
Tulonsiirrot ja tuet
Eläkemenojen kehitys 1975–2011	 20
Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen kehi...
4
Finanssi- ja talouskriisi on kiihdyttä-
nyt julkisten menojen kasvua. Nii-
den osuus bruttokansantuotteesta
nousi vuonna...
5
Tulonsiirrot eli kotitalouksille mak-
setut sosiaaliturvaetuudet ovat yli
nelinkertaistuneet vuodesta 1975.
Julkisyhteis...
6
Valtaosa julkisyhteisöjen työvoimas-
ta toimii paikallishallinnossa, johon
kuuluvat kunnat, kuntayhtymät
sekä alue- ja m...
7
Julkisen sektorin työllisyys on yli
nelinkertaistunut 1950-luvun alus-
ta. Yksityinen sektori taas työllistää
tänään väh...
8
Vuonna 1975 yrityksissä työskenteli
viisi työntekijää jokaista julkisen
sektorin palveluksessa olevaa kohti,
mutta nyt s...
9
Julkisyhteisöt työllistävät noin
neljänneksen työllisistä. Julkisyh-
teisöjen työntekijämäärä kuitenkin
riippuu siitä, m...
10
Työvoiman määrä on kaksinkertais-
tunut julkisissa sosiaali-, terveys- ja
koulutuspalveluissa vuodesta 1975.
Ripeintä k...
11
Hyvinvointivaltion ydin on niin sa-
nottu yövartijavaltio, joka huolehtii
sisäisestä järjestyksestä ja ulkoisesta
turva...
12
Julkiset peruspalvelumenot ovat
kasvaneet nopeammin kuin brut-
tokansantuote. Bruttokansantuote
on hieman yli kaksinker...
13
Perusterveydenhuollon kulutus-
menot näyttävät kasvaneen muita
terveydenhuollon menoja ripeäm-
min. Kulutusmenojen tark...
14
Sosiaalipalvelujen suurimmat meno-
erät ovat lasten päivähoito sekä van-
husten palvelut ja laitoshoito. Vanhus-
ten pa...
15
Korkeakoulujen kulutusmenojen
lasku selittyy ammattikorkeakoulu-
jen yhtiöittämisellä, mikä vähentää
kuntien kulutusmen...
16
Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalve-
lujen osuus bruttokansantuotteesta
on supistunut hieman 2000-luvulla.
Kulttuurip...
17
Kuntien yhdyskuntasuunnittelun
kulutusmenojen jyrkkä aleneminen
1990-luvulla selittyy toimintojen
(kuten energia- ja ve...
18
Elinkeinoelämän julkinen tuki
kattaa elinkeinoelämää edistävien
julkisten organisaatioiden (Tekes,
Finnvera, Finpro, uu...
19 Julkiset kulutusmenot
Julkisen hallinnon, tutkimuksen
ja suunnittelun palkkamenojen
osuus oli vuonna 2011 noin 18,1
pro...
20
Eläkemenot ovat suurin yksittäinen
julkisten menojen laji. Ne ovat
kasvaneet ripeästi, kun eläkeikäi-
sen väestön osuus...
21
Eräs nopeimmin kasvaneista tulon-
siirtomuodoista ovat luontoismuo-
toiset sosiaaliset tulonsiirrot. Niihin
kuuluvat va...
22
Työttömyysturvamenot kasvoivat
vauhdilla 1990-luvun laman aikana
ja ovat senkin jälkeen pysyneet
korkealla tasolla. Työ...
23
Perusturvamenot ovat valtion,
kuntien ja Kansaneläkelaitoksen
kotitalouksille maksamia tulon-
siirtoja, joilla pyritään...
24
Viime vuosikymmenen lopun
(2008–) finanssi- ja talouskriisi nosti
julkisyhteisöjen velkaantuneisuutta
joka vuosi. Valti...
25
Tukipalkkioihin kuuluvat yritysten
ja elinkeinonharjoittajien tuotanto-
tuet ja hinnanerokorvaukset. Tuki-
palkkiot las...
26
Viime vuosien heikosta talouskehi-
tyksestä huolimatta kokonaisvero-
aste on kohonnut. Valtaosin nousu
johtuu kireimmin...
27
Kahteen ylimpään tuloluokkaan
kuuluvat kotitaloudet maksoivat
vuonna 2011 noin puolet kaikista
kotitalouksien maksamist...
28
Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999–2011
(prosenttia)
Veroaste ja muita indikaattoreita
Suomessa ko...
29
Säädösten määrän kasvu kuvaa
valtion toiminnan laajentumista.
Sotien jälkeen meillä on annettu
yli 73 000 säädöstä, mik...
30
Kasvihuonekaasupäästöjen määrä
väheni vuonna 2011 noin 11 pro-
senttia edellisvuodesta, kun tuonti-
sähkö korvasi sähkö...
31 Kansainvälistä vertailua
Suomi sijoittui YK:n inhimillisen
kehityksen vertailussa sijalle 21
vuonna 2012, kun mukana ol...
32
Finanssi- ja talouskriisi (2008–)
nosti julkisten menojen osuutta
bruttokansantuotteesta euromaissa
(EU-17). Suomessa j...
33 Kansainvälistä vertailua
Viime vuosikymmenen lopulla
julkisten kulutusmenojen osuus
bruttokansantuotteesta kääntyi
nous...
34Kansainvälistä vertailua
Julkiset investointimenot kuvaavat
valtion, kuntien ja sosiaaliturva-
rahastojen tekemiä sijoit...
35 Kansainvälistä vertailua
Finanssi- ja talouskriisi (2008–)
käänsi tulonsiirtojen bruttokansan-
tuoteosuuden tuntuvaan k...
36Kansainvälistä vertailua
Suomalaiset nousivat OECD:n
kyselyssä maailman kolmanneksi
tyytyväisemmäksi kansaksi. Kun
OECD-...
Aineisto
Tiedot julkisista menoista vuosina 1990–2011 on saatu kansantalouden tilinpidosta. Vuosien 1975–1989 tiedot taas
...
ISBN978-951-628-585-9
9789516285859
Kuinka paljon käytämme resursseja hyvinvointivaltion ylläpitoon?
Miten panostukset yht...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Hyvinvointivaltio numeroina 2013

2,524
-1

Published on

Tämä tietopaketti kertoo havainnollisten indeksilukujen avulla, miten hyvinvointivaltio on kehittynyt Suomessa.

Published in: Education
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
2,524
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
9
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Hyvinvointivaltio numeroina 2013

  1. 1. 22.8.2013 FAKTA HYVINVOINTIVALTIO NUMEROINA
  2. 2. 2 Kustantaja: Taloustieto Oy Painopaikka: Unigrafia Oy, Helsinki 2013 2. uudistettu painos ISBN 978-951-628-585-9 ISBN 978-951-628-586-6 (PDF)
  3. 3. 1 Esipuhe ”Hyvinvointivaltio on kriisissä”, sanotaan. ”Hyvinvointivaltio on ajettu alas”, julistavat innokkaimmat. Hyvinvointi- valtion ongelmat ovat totta, mutta lopussa sen tarina ei ole. Sen kertovat numerot. Tämä teos on hyvinvointivaltion kuumemittari. Se kertoo havainnollisten indeksilukujen kautta miten suomalainen hyvinvointivaltio on kehittynyt ja muuttunut. Lähtöpisteenä on vuosi 1975, jolloin hyvinvointiprojektimme oli saavuttanut täysi-ikäisyytensä. Kertomus kulkee läpi 1990-luvun laman ja 2000-luvun talouskriisien. Tämän kirjan ensimmäinen painos julkaistiin helmikuussa 2011. Se on osoittautunut hyvin kysytyksi ja käyttö- kelpoiseksi perustietoteokseksi kaikissa niissä paikoissa, joissa käydään talouspoliittista ja yhteiskunnallista keskustelua. Siksi olemme päivittäneet kuvaajat tuoreimmilla numeroilla. Tilastointiviiveen vuoksi ensimmäisessä painoksessa finanssikriisin vaikutus näkyi vain heikosti. Tässä päivitetyssä laitoksessa maailmantalouden sukellus ja Euroopan velkakriisin kurjuudet ovat selvästi nähtävissä. Luvut kertovat, että Suomen palautuminen finanssikriisistä on huolestuttavan hidasta. Ennen kuljimme tasatahtia Pohjoismaiden kanssa, nyt olemme liukumassa toisenlaiseen seuraan. Ruotsi on onnistunut finanssikriisistä huo- limatta pitämään julkiset menot (suhteessa bruttokansantuotteeseen) laskussa, Suomessa ne jatkavat vääjäämä- töntä kasvuaan. EVA Faktan luvut on koonnut tutkija Hannu Kaseva Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta. Esitän hänelle parhaat kiitokseni paneutuvasta ja sinnikkäästä työstä. Helsingissä 12. elokuuta 2013 Matti Apunen Johtaja EVA
  4. 4. 2 Sisältö Julkinen sektori kansantaloudessa Julkisten menojen kehitys tehtävittäin 1980–2011 4 Julkisten menojen kehitys pääerittäin 1975–2011 5 Julkisen sektorin työllisyys Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys 1975–2011 6 Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950–2011 7 Työvoiman kehitys julkisyhteisöissä ja yrityksissä 1975–2011 8 Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä 1860–2011 9 Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa ja yleishallinnossa 1975–2011 10 Julkiset kulutusmenot Yövartijavaltion kulutusmenojen kehitys 1975–2011 11 Julkisten peruspalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 12 Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen kehitys 2002–2011 13 Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 14 Julkisen koulutuksen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 15 Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 16 Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 17 Julkisten elinkeinopalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 18 Hallinnon palkkojen osuus julkisyhteisöjen palkkamenoista 2002–2011 19
  5. 5. 3 Tulonsiirrot ja tuet Eläkemenojen kehitys 1975–2011 20 Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen kehitys 1975–2011 21 Työttömyysturvamenojen kehitys 1975–2011 22 Perusturvamenojen kehitys 1975–2011 23 Julkisyhteisöjen korkomenot ja ulkomaille maksetut tulonsiirrot 1975–2011 24 Elinkeinotukien ja julkisyhteisöjen bruttoinvestointien kehitys 1975–2011 25 Veroaste ja muita indikaattoreita Kokonaisveroasteen kehitys 1975–2012 26 Kotitalouksien tulojen rakenne 2011 27 Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999–2011 28 Valtiovallan antamien säädösten määrä 1945–2011 29 Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990–2011 30 Kansainvälistä vertailua Inhimillisen kehityksen vertailu Pohjoismaissa ja OECD-maissa 1980–2012 31 Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 32 Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 33 Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 34 Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 35 Omaan elämäänsä tyytyväisten määrä OECD-maissa 2009 36
  6. 6. 4 Finanssi- ja talouskriisi on kiihdyttä- nyt julkisten menojen kasvua. Nii- den osuus bruttokansantuotteesta nousi vuonna 2009 runsaat viisi prosenttiyksikköä 55 prosenttiin. Vuosina 2000–2011 ripeimmin ovat kasvaneet tulonsiirrot kotitalouk- sille (nimellinen vuosikasvu 6,0 %), kuten eläkkeet ja sosiaaliavustukset, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen menot (4,7 %). Kokonaistuotanto kasvoi vastaavana aikana käyvin hinnoin mitattuna vuosittain 3,3 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisten menojen kehitys tehtävittäin 1980–2011 (prosenttia BKT:sta) Julkinen sektori kansantaloudessa 9.4 % 10.6 % 9.6 % 9.4 % 5.0 % 5.7 % 5.1 % 5.5 % 6.8 % 6.8 % 6.7 % 7.5 % 6.4 % 8.6 % 8.4 % 11.1 % 12.5 % 16.5 % 18.6 % 21.5 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 1980 1990 2000 2011 40,2 % 48,2 % 48,3 % 55,0 % Muut menot (ml. tukipalkkiot, investoinnit ja korkomenot) Tulonsiirrot kotitalouksille Muu julkinen kulutus Koulutus- ja kulttuuripalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut
  7. 7. 5 Tulonsiirrot eli kotitalouksille mak- setut sosiaaliturvaetuudet ovat yli nelinkertaistuneet vuodesta 1975. Julkisyhteisöjen kustantamista terveys-, koulutus- ja hallintopalve- luista syntyvät kulutusmenot ovat yli kaksinkertaistuneet. Muihin menoihin kuuluvat mm. valtion korkomenot, kehitysapu ja EU-jäsenmaksut. 1990-luvulla muita menoja nosti valtion maksama pankkituki. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisten menojen kehitys pääerittäin 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Kulutusmenot 46,18 Tulonsiirrot 40,75 Muut menot 17,34 Yhteensä 104,27 Julkiset menot v. 2011 (mrd. eur) Julkinen sektori kansantaloudessa 100 200 300 400 500 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 BKT Muut menot Kulutusmenot Tulonsiirrot
  8. 8. 6 Valtaosa julkisyhteisöjen työvoimas- ta toimii paikallishallinnossa, johon kuuluvat kunnat, kuntayhtymät sekä alue- ja maakuntahallinto. Valtion henkilöstön vähentymistä selittävät toimintojen (esimerkiksi Posti- ja telelaitos, Valtionrautatiet) yhtiöittämiset. Yhtiöittämistä on tehty runsaasti myös kunnissa. Sosiaaliturvarahastoja ovat mm. Kansaneläkelaitos, työeläkelaitokset ja työttömyyskassat. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisen sektorin työllisyys Paikallishallinto 462 600 Valtio 141 000 Sosiaaliturvarahastot 10 500 Julkisyhteisöt 614 100 Työllisiä vuonna 2011 (hlö) Julkisyhteisöjen työvoiman kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) 100 120 140 160 180 200 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Julkisyhteisöt yhteensä Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot Valtio
  9. 9. 7 Julkisen sektorin työllisyys on yli nelinkertaistunut 1950-luvun alus- ta. Yksityinen sektori taas työllistää tänään vähemmän ihmisiä kuin tuolloin. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisen sektorin työllisyys Yksityinen työllisyys 1,90 Julkinen työllisyys 0,61 Koko kansantalous 2,51 Työllisiä vuonna 2011 (milj. hlö) Julkisen ja yksityisen sektorin työlliset 1950–2011 (milj. henkeä) 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Yksityinen työllisyys (vasen asteikko) Julkinen työllisyys (oikea asteikko)
  10. 10. 8 Vuonna 1975 yrityksissä työskenteli viisi työntekijää jokaista julkisen sektorin palveluksessa olevaa kohti, mutta nyt suhdeluku on noin 2,4. Julkisen sektorin työllisyys on kas- vanut 65 prosenttia vuodesta 1975, mutta yritysten työllisyys on pysynyt ennallaan. Muihin työnantajiin luetaan koti- taloudet, yhdistykset ja säätiöt, vakuutus- ja rahoituslaitokset sekä asuntoyhteisöt. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Työvoiman kehitys julkisyhteisöissä ja yrityksissä 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Julkisen sektorin työllisyys Yritykset 1 483 400 Julkisyhteisöt 614 100 Muut 412 000 Työlliset yhteensä 2 509 500 Työllisiä vuonna 2011 (hlö) 60 80 100 120 140 160 180 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Julkisyhteisöt Työlliset yhteensä Yritykset
  11. 11. 9 Julkisyhteisöt työllistävät noin neljänneksen työllisistä. Julkisyh- teisöjen työntekijämäärä kuitenkin riippuu siitä, mitä julkiseen toimin- taan katsotaan kuuluvan. Kansan- talouden tilinpidon mukaan (ks. s. 8) julkisyhteisöjen palveluksessa on yli 614 000 työntekijää. Työssäkäynti- tilastossa luku on yli 700 000, kun mukaan otetaan myös mm. valtio- enemmistöisten osakeyhtiöiden 70 000 työntekijää. Lähde: Tilastokeskus ja Hjerppe (1988). Julkisyhteisöjen osuus työllisyydestä 1860–2011 (prosenttia) Julkisen sektorin työllisyys 0 5 10 15 20 25 30 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 v. 2011 24,5 % Yritykset 59,1 Julkisyhteisöt 24,5 Muut 16,4 Työlliset yhteensä 100,0 Työllisyysosuudet v. 2011 (%)
  12. 12. 10 Työvoiman määrä on kaksinkertais- tunut julkisissa sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluissa vuodesta 1975. Ripeintä kasvu on ollut sosiaalipal- veluissa, jossa henkilöstö on miltei kolminkertaistunut. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Työllisyyden kehitys keskeisissä julkisissa hyvinvointipalveluissa ja yleishallinnossa 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Julkisen sektorin työllisyys Hallinto 174 000 Terveydenhuolto 141 400 Koulutus 131 300 Sosiaalipalvelut 121 200 Työllisiä vuonna 2011 (hlö) 100 150 200 250 300 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Koulutus Hallinto
  13. 13. 11 Hyvinvointivaltion ydin on niin sa- nottu yövartijavaltio, joka huolehtii sisäisestä järjestyksestä ja ulkoisesta turvallisuudesta sekä ylläpitää yhteiskunnan perusrakennetta eli yleistä hallintoa ja yksilön oikeudet turvaavaa oikeuslaitosta. Näiden tehtävien kulutusmenot ovat noin 10 miljardia euroa, mikä on 5,3 pro- senttia bruttokansantuotteesta. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Yövartijavaltion kulutusmenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Yleishallinto 5,07 Puolustus 2,57 Yleinen järjestys ja turv. 2,32 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Julkiset kulutusmenot 100 120 140 160 180 200 220 240 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009 Yleishallinto BKT Yleinen järjestys ja turvallisuus Puolustus
  14. 14. 12 Julkiset peruspalvelumenot ovat kasvaneet nopeammin kuin brut- tokansantuote. Bruttokansantuote on hieman yli kaksinkertaistunut vuodesta 1975, mutta sosiaalipalve- luiden kulutusmenot ovat yli nelin- kertaistuneet ja terveyspalveluiden kaksinkertaistuneet. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisten peruspalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Terveyspalvelut 11,84 Koulutus 9,18 Sosiaalipalvelut 8,97 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Julkiset kulutusmenot 100 150 200 250 300 350 400 450 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut BKT Koulutus
  15. 15. 13 Perusterveydenhuollon kulutus- menot näyttävät kasvaneen muita terveydenhuollon menoja ripeäm- min. Kulutusmenojen tarkastelu kuitenkin aliarvioi esimerkiksi eri- koissairaanhoidon menojen kehi- tystä. Kun sairaaloiden toimintoja (kuten laboratoriot, kuvantaminen) yhtiöitetään, kulutusmenot korvau- tuvat muilla julkisilla tulonsiirroilla, jotka tulevat esiin kokonaismenojen tasolla. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisen terveydenhuollon kulutusmenojen kehitys 2002–2011 (indeksi, 2002=100) Julkiset kulutusmenot Perusterveydenhuolto 5,21 Erikoissairaanhoito 4,92 Hammashuolto, ym. 1,72 Terveyspalvelut yhteensä 11,85 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) 95 100 105 110 115 120 125 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Terveyspalvelut yhteensä Perusterveydenhuolto Erikois- sairaanhoito Hammashuolto, neuvola, psykologipalv.
  16. 16. 14 Sosiaalipalvelujen suurimmat meno- erät ovat lasten päivähoito sekä van- husten palvelut ja laitoshoito. Vanhus- ten palvelujen kulutusmenojen lasku selittyy palveluasumisen yleistymisel- lä, mikä vähentää kulutusmenoja mutta lisää tulonsiirtoja. Muut sosiaa- lipalvelut sisältävät mm. asunnottomi- en, maahanmuuttajien ja vammaisten palveluihin liittyvät menot. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisten sosiaalipalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 (indeksi, 2002=100) Lapset 2,85 Vanhukset 1,34 Muut 4,98 Sosiaalipalvelut yhteensä 9,17 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Julkiset kulutusmenot 90 100 110 120 130 140 150 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Sosiaalipalvelut yhteensä Muut Lapset Vanhukset
  17. 17. 15 Korkeakoulujen kulutusmenojen lasku selittyy ammattikorkeakoulu- jen yhtiöittämisellä, mikä vähentää kuntien kulutusmenoja mutta lisää tulonsiirtoja. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisen koulutuksen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 (indeksi, 2002=100) Ylä- ja keskiaste 4,20 Esi- ja ala-aste 2,16 Korkeakoulut 2,06 Muu koulutus 0,55 Koulutus yhteensä 8,97 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Julkiset kulutusmenot 85 90 95 100 105 110 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Koulutus yhteensä Ylä- ja keskiaste Muu koulutus (aikuiskoulutus, ym.) Korkeakoulut (ml. ammattikorkea) Esi- ja ala-aste
  18. 18. 16 Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalve- lujen osuus bruttokansantuotteesta on supistunut hieman 2000-luvulla. Kulttuuripalveluiden kulutusmenot laskivat keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain, mutta liikuntapalvelujen kulutusmenot taas kasvoivat hie- man bruttokansantuotetta ripeämmin. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 2002–2011 (indeksi, 2002=100) Museot, teatterit, ym. 0,73 Urheiluhallit, ym. 0,47 Kirjastot, ym. 0,18 Kulttuuri ja liikunta yhteensä 1,38 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Julkiset kulutusmenot 92 96 100 104 108 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kulttuuri- ja liikunta- palvelut yhteensä Kirjastot ym. Urheiluhallit ja -kentät, liikuntapaikat Museot, teatterit, työväenopistot ym.
  19. 19. 17 Kuntien yhdyskuntasuunnittelun kulutusmenojen jyrkkä aleneminen 1990-luvulla selittyy toimintojen (kuten energia- ja vesihuolto) yhti- öittämisillä. Myös kuntien vuokra- asuntojen tuotantoa ja ylläpitoa on yhtiöitetty. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisten asumis- ja yhdyskuntapalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Asuminen ja yhdyskunta- suunnittelu 0,57 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Julkiset kulutusmenot 100 150 200 250 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 BKT Asuminen ja yhdyskuntasuunnittelu
  20. 20. 18 Elinkeinoelämän julkinen tuki kattaa elinkeinoelämää edistävien julkisten organisaatioiden (Tekes, Finnvera, Finpro, uusyrityskeskuk- set) toimintamenot, panostukset liikenneväylien ylläpitoon ja perus- parantamiseen sekä elinkeinoille myönnetyt yritystuet. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisten elinkeinopalvelujen kulutusmenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Julkinen liikenne 2,83 Elinkeinopalvelut 1,45 – josta t&k 0,53 Kulutusmenot v. 2011 (mrd. eur) Julkiset kulutusmenot 100 120 140 160 180 200 220 240 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 BKT Elinkeinopalvelut Julkinen liikenne
  21. 21. 19 Julkiset kulutusmenot Julkisen hallinnon, tutkimuksen ja suunnittelun palkkamenojen osuus oli vuonna 2011 noin 18,1 prosenttia kaikista julkisyhteisöjen maksamista palkoista. Valtaosa näis- tä hallinnon palkkakuluista syntyy valtion keskushallinnossa, virastois- sa ja laitoksissa. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Hallinnon palkkojen osuus julkisyhteisöjen palkkamenoista 2002–2011 (prosenttia) Yleishallinto 2,41 Palvelut elinkeinoelämälle 0,29 Sosiaalipalvelut 0,20 Terveydenhuolto 0,18 Koulutuspalvelut 0,12 Muut 0,20 Yhteensä 3,40 Palkkamenot v. 2011 (mrd. eur) 0 5 10 15 20 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Muut Palvelut elinkeinoelämälle Sosiaalipalvelut Terveydenhuolto Koulutuspalvelut Yleishallinto
  22. 22. 20 Eläkemenot ovat suurin yksittäinen julkisten menojen laji. Ne ovat kasvaneet ripeästi, kun eläkeikäi- sen väestön osuus on kasvanut ja eläkkeisiin on tehty tasokorotuksia. Vuonna 2011 eläkemenojen osuus julkisista menoista oli 24 prosenttia, kun vuonna 1975 luku oli 14 prosenttia. Lähteet: KELA, KEVA ja Valtiokonttori ja Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Eläkemenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Yks. sektorin eläkkeet 14,22 Valtion eläkkeet 3,83 Kuntien eläkkeet 3,54 Kansaneläkkeet 2,35 Eläkkeet yhteensä 23,94 Menot vuonna 2011 (mrd. eur) Tulonsiirrot ja tuet 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Eläkkeet yhteensä Kansaneläkkeet Valtion eläkkeet Yksityisen sektorin eläkkeet Kuntien eläkkeet
  23. 23. 21 Eräs nopeimmin kasvaneista tulon- siirtomuodoista ovat luontoismuo- toiset sosiaaliset tulonsiirrot. Niihin kuuluvat valtion tarjoamat maksut- tomat tai alihinnoitellut palvelut ja tavarat, kuten lääkkeiden ja hoi- tojen sairausvakuutuskorvaukset, sairaaloiden lääkemenot, äitiys- pakkaukset ja kuljetuspalvelut. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Sairausvakuutusmenojen ja luontoismuotoisten tulonsiirtojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Luontoismuot. tulonsiirrot 5,06 Sairausvakuutus 4,06 Menot vuonna 2011 (mrd. eur) Tulonsiirrot ja tuet 100 200 300 400 500 600 700 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 BKT Luontoismuotoiset tulonsiirrot Sairaus- vakuutus
  24. 24. 22 Työttömyysturvamenot kasvoivat vauhdilla 1990-luvun laman aikana ja ovat senkin jälkeen pysyneet korkealla tasolla. Työttömyysturva- menoihin kuuluvat sekä ansiosidon- nainen työttömyysturva että työ- markkinatuki. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Työttömyysturvamenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Työttömyysturva 3,13 Menot vuonna 2011 (mrd. eur) Tulonsiirrot ja tuet 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 Työttömyysturva BKT
  25. 25. 23 Perusturvamenot ovat valtion, kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kotitalouksille maksamia tulon- siirtoja, joilla pyritään turvaamaan toimeentulo sairauden, työttömyy- den ja työkyvyttömyyden varalta. Toimeentulotukimenoihin vaikuttaa huomattavasti työttömyystilanne. Lapsilisämenot nousivat jyrkästi vuonna 1995, kun lapsilisiä koro- tettiin ja verotuksessa luovuttiin lapsivähennyksestä. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Perusturvamenojen kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Lapsilisät ym. 2,81 Toimeentulotuki 0,61 Muut 1,14 Menot vuonna 2011 (mrd. eur) Tulonsiirrot ja tuet 100 200 300 400 500 600 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 BKT Lapsilisät, opintotuki, asumistuki Toimeentulotuki
  26. 26. 24 Viime vuosikymmenen lopun (2008–) finanssi- ja talouskriisi nosti julkisyhteisöjen velkaantuneisuutta joka vuosi. Valtion velasta maksetut korkomenot ovat kuitenkin reaali- sesti hieman vähentyneet, koska korkotaso on laskenut. Ulkomaille maksetut tulonsiirrot taas ovat nousseet, kun EU-jäsenmaksu ja kehitysapumenot ovat kasvaneet. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Julkisyhteisöjen korkomenot ja ulkomaille maksetut tulonsiirrot 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Korkomenot 2,84 Tulonsiirrot ulkomaille 2,40 Menot vuonna 2011 (mrd. eur) Tulonsiirrot ja tuet 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 BKT Tulonsiirrot ulkomaille Korkomenot
  27. 27. 25 Tukipalkkioihin kuuluvat yritysten ja elinkeinonharjoittajien tuotanto- tuet ja hinnanerokorvaukset. Tuki- palkkiot laskivat jyrkästi, kun EU- jäsenyys muutti maatalouden tukijärjestelmää. Nykyään valtaosa maataloustuista maksetaan EU:n budjetista. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Elinkeinotukien ja julkisyhteisöjen bruttoinvestointien kehitys 1975–2011 (indeksi, 1975=100) Investoinnit 4,76 Tukipalkkiot 2,72 Menot v. 2011 (mrd. eur) Tulonsiirrot ja tuet 80 100 120 140 160 180 200 220 240 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2011 BKT Tukipalkkiot Investoinnit
  28. 28. 26 Viime vuosien heikosta talouskehi- tyksestä huolimatta kokonaisvero- aste on kohonnut. Valtaosin nousu johtuu kireimmin verotettujen palkka- ja eläketulojen bruttokan- santuoteosuuden kasvusta. Lisäksi kunnat ovat kiristäneet tulo- ja kiinteistöverotustaan. Kokonaisveroaste kuvaa maksettu- jen verojen ja sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen, mutta siinä ei ole mukana esimer- kiksi palvelumaksuja. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Kokonaisveroasteen kehitys 1975–2012 (prosenttia) Veroaste ja muita indikaattoreita 34 36 38 40 42 44 46 48 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 v. 2012 44,1 %
  29. 29. 27 Kahteen ylimpään tuloluokkaan kuuluvat kotitaloudet maksoivat vuonna 2011 noin puolet kaikista kotitalouksien maksamista veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Pienituloisille maksetut tulonsiirrot muodostuvat pääasiassa perus- toimeentuloturvasta ja suurituloi- sille maksetut taas lapsilisistä sekä ansiosidonnaisesta työttömyys- turvasta ja sairauspäivärahoista. Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Kotitalouksien tulojen rakenne 2011 (euroa/kotitalous) Veroaste ja muita indikaattoreita -40 -20 0 20 40 60 80 100 120 I II III IV V VI VII VIII IX X Tulodesiilit Käytettävissä olevat tulot Maksetut tulonsiirrot (välittömät verot ja sos.turvamaksut) Saadut tulonsiirrot Ansio- ja pääomatulot
  30. 30. 28 Pienituloinen väestö Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1999–2011 (prosenttia) Veroaste ja muita indikaattoreita Suomessa kotitalouksista oli pieni- tuloisia noin 13,7 prosenttia vuonna 2011. Ruotsissa pienituloisia koti- talouksia oli 14,0 prosenttia ja EU:n vanhoissa 15 jäsenmaassa keski- määrin 16,7. Kotitalous katsotaan pienituloiseksi, kun sen käytettävissä olevat tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia mediaanituloista. Yhden hengen taloudessa tuloraja oli 1 140 euroa kuukaudessa vuonna 2011. Lähde: Eurostat. Suomi 13,7 Ruotsi 14,0 EU-15 16,7 Pienituloisia kotital. v. 2011 (%) 6 8 10 12 14 16 18 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 EU-15 Suomi Ruotsi
  31. 31. 29 Säädösten määrän kasvu kuvaa valtion toiminnan laajentumista. Sotien jälkeen meillä on annettu yli 73 000 säädöstä, mikä tekee Suomesta tiettävästi Euroopan lain- säädäntöintensiivisimmän maan. Säädöskokoelmassa julkaistujen lakien, asetusten ja valtiovallan muiden päätösten yhteenlaskettu sivumäärä on jo yli 182 000 sivua. Lähde: Wiberg 2012, s. 41. Valtiovallan antamien säädösten määrä 1945–2011 (kpl ja sivumäärä) Veroaste ja muita indikaattoreita 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Sivuja Säädöksiä
  32. 32. 30 Kasvihuonekaasupäästöjen määrä väheni vuonna 2011 noin 11 pro- senttia edellisvuodesta, kun tuonti- sähkö korvasi sähköntuotannossa fossiilisia polttoaineita ja teollisuus- tuotanto supistui. Lisäksi päästöjen määrä alitti niin sanotun Kioton pöytäkirjassa sovitun tavoitetason. Kasvihuonekaasuihin kuuluu hiili- dioksidin lisäksi viisi muuta kaasua tai kaasuryhmää. Lähde: Tilastokeskus. Suomen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohti 1990–2011 (tonnia CO2 -ekv.) Veroaste ja muita indikaattoreita 11 12 13 14 15 16 17 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 v. 2011 12,4 tonnia CO2-ekv.
  33. 33. 31 Kansainvälistä vertailua Suomi sijoittui YK:n inhimillisen kehityksen vertailussa sijalle 21 vuonna 2012, kun mukana oli 187 maata. Inhimillisen kehityksen indeksi HDI pyrkii kuvaamaan sitä, kuinka hyvän elämänlaadun maa voi asukkaalleen tarjota. Indeksissä on neljä ulottuvuutta: odotettavissa oleva elinikä, odotettavissa oleva koulutusaika ja koulutuksen keski- määräinen kesto sekä ostovoima- korjattu bruttokansantulo. Lähde: YK:n kehitysohjelma. Inhimillisen kehityksen vertailu Pohjoismaissa ja OECD-maissa 1980–2012 Norja 1 Ruotsi 8 Tanska 15 Suomi 21 Sijaluku HDI:ssä vuonna 2012 0,70 0,75 0,80 0,85 0,90 0,95 1,00 1980 1990 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2012 Norja Ruotsi Suomi Tanska OECD
  34. 34. 32 Finanssi- ja talouskriisi (2008–) nosti julkisten menojen osuutta bruttokansantuotteesta euromaissa (EU-17). Suomessa julkisten meno- jen osuus kohosi poikkeuksellisen paljon, vain Portugalissa, Irlannissa, Kyproksella ja Isossa-Britanniassa nousu oli suurempaa. Ruotsi ja Itävalta taas onnistuivat alentamaan julkisten menojen osuutta bruttokansantuotteesta. Lähde: Eurostat. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 (prosenttia) Suomi 54,7 Ruotsi 51,0 EU-17 49,0 Julkiset menot/BKT v. 2011 (%) Kansainvälistä vertailua 45 50 55 60 65 1995 2000 2005 2011 Suomi Ruotsi EU-17
  35. 35. 33 Kansainvälistä vertailua Viime vuosikymmenen lopulla julkisten kulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta kääntyi nousuun niin Suomessa kuin muu- allakin euroalueella. Kulutusmenot syntyvät julkisyhteisöjen tuotta- mista koulutus-, terveys- ja hallintopalveluista. Lähde: Eurostat. Julkiset kulutusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 (prosenttia) Ruotsi 26,4 Suomi 24,4 EU-17 21,6 Kulutusmenot/BKT v. 2011 (%) 18 20 22 24 26 28 1995 2000 2005 2011 Suomi Ruotsi EU-17
  36. 36. 34Kansainvälistä vertailua Julkiset investointimenot kuvaavat valtion, kuntien ja sosiaaliturva- rahastojen tekemiä sijoituksia kiinteään omaisuuteen (koneet, laitteet, rakennukset ja väylät). Lähde: Eurostat. Julkiset investointimenot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 (prosenttia BKT:sta) Ruotsi 3,4 Suomi 2,5 EU-17 2,3 Investointimenot/BKT v. 2011 (%) 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 1995 2000 2005 2011 Suomi Ruotsi EU-17
  37. 37. 35 Kansainvälistä vertailua Finanssi- ja talouskriisi (2008–) käänsi tulonsiirtojen bruttokansan- tuoteosuuden tuntuvaan kasvuun Suomessa. Myös 1990-luvun syvän laman aikana tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta oli huomat- tava sekä Suomessa että Ruotsissa, mutta ripeä talouskasvu alensi niiden osuutta. Lähde: Eurostat. Julkiset tulonsiirrot suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa 1995–2011 (prosenttia) Suomi 18,0 EU-17 17,3 Ruotsi 14,0 Tulonsiirrot/BKT v. 2011 (%) 12 14 16 18 20 22 1995 2000 2005 2011 Suomi Ruotsi EU-17
  38. 38. 36Kansainvälistä vertailua Suomalaiset nousivat OECD:n kyselyssä maailman kolmanneksi tyytyväisemmäksi kansaksi. Kun OECD-maissa asuvista keskimäärin 63 prosenttia arvioi olevansa tyyty- väinen omaan elämäänsä, Suomes- sa luku on lähes 86 prosenttia. Vain Tanskassa ja Hollannissa tyytyväis- ten määrä oli Suomea korkeampi. Lähteet: OECD Factbook 2010: Economic, Environmental and Social Statistics /World Gallup Survey. Omaan elämäänsä tyytyväisten määrä OECD-maissa 2009 (prosenttia) 0 20 40 60 80 100 Kiina Intia Unkari Viro Indonesia Venäjä Slovakia Turkki Etelä-Afrikka Puola Portugali Etelä-Korea Slovenia Japani Kreikka Espanja Chile Ranska Italia Saksa Tsekki Brasilia Meksiko Islanti Luxemburg Iso-Britannia Irlanti Yhdysvallat Israel Itävalta Australia Belgia Uusi-Seelanti Sveitsi Kanada Ruotsi Norja Suomi Tanska Hollanti 85,9 OECD keskiarvo: 63,4
  39. 39. Aineisto Tiedot julkisista menoista vuosina 1990–2011 on saatu kansantalouden tilinpidosta. Vuosien 1975–1989 tiedot taas on otettu kansantalouden tilinpidon sektoritiedoista. Tehtäväluokittaiset julkiset kulutusmenot vuosilta 1975–1989 on saatu ketjuttamalla ne vuonna 1990 käyttöön- otettujen tehtäväluokkien mukaisiksi. Kulutusmenot on deflatoitu julkisen kulutuksen hintaindeksillä ja investointimenot julkisten investointien hinta- indeksillä. Tukipalkkiot, tulosiirrot ja korkomenot taas on muutettu määrän kehitykseksi kuluttajahintaindeksillä. Tiedot eläkemenoista vuosilta 1975–1995 on kerätty Eläketurvakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kuntien eläke- vakuutuksen ja Valtiokonttorin tilastoista. Lähteet Hjerppe, Riitta (1988): Suomen talous 1860–1985, Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankki, Valtion painatuskeskus, Helsinki. Tilastokeskus (2013): Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin. Wiberg, Matti (2012): ”Lakituotannon taso: Silppua ylikuormittuneelta liukuhihnalta”, teoksessa Apunen, Collander, Haavisto, Neimala, Svensson & Wiberg: Holhouksen alaiset – Seitsemän näkymää ylisääntelyn Suomeen. EVA Raportti, Taloustieto Oy, Helsinki.
  40. 40. ISBN978-951-628-585-9 9789516285859 Kuinka paljon käytämme resursseja hyvinvointivaltion ylläpitoon? Miten panostukset yhteiseen hyvään ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana? EVA Faktan täydennetty painos hahmottaa hyvinvointivaltiota sen keskeisillä tunnusluvuilla vuodesta 1975. Aikasarjat on koonnut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Kaseva.

×