Your SlideShare is downloading. ×
Väitöskirjan tutkimussuunnitelma Enqvist
Väitöskirjan tutkimussuunnitelma Enqvist
Väitöskirjan tutkimussuunnitelma Enqvist
Väitöskirjan tutkimussuunnitelma Enqvist
Väitöskirjan tutkimussuunnitelma Enqvist
Väitöskirjan tutkimussuunnitelma Enqvist
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Väitöskirjan tutkimussuunnitelma Enqvist

2,614

Published on

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
2,614
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
14
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. VÄITÖSKIRJAN TUTKIMUSSUUNNITELMAFM Johanna Enqvist, päivitetty 4.7.2012Kirjoitan Helsingin yliopiston Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksenarkeologian oppiaineeseen monografiamuotoista, suomenkielistä väitöskirjaa, jonka työnimi on:”Mikä on muinaisjäännös? Arkeologisen kulttuuriperinnön ontologiat”. Väitöskirjani aihe, tavoitteet jametodiikka nousevat arkeologian ja viestinnän opintojeni lisäksi työkokemuksestani, arkeologian alaajo pitkään puhuttaneista kysymyksistä sekä konkreettisista tutkimus- ja kehitystarpeista.Tutkimuksen aihe, tavoitteet ja kysymyksetTarkastelen tutkimuksessani arkeologisen kulttuuriperinnön ja muinaisjäännösten käsitteidenolemusta, rakentumista, määrittelyä ja merkitystä tietyissä sosiaalisissa tilanteissa. Osana tutkimustamuodostan arkeologista kulttuuriperintöä kuvaavista ja luokittelevista käsitteistä ontologisenkäsitehierarkian eli semanttisen webin ympäristössä käytettävän koneluettavan sanaston (ontologian).Tutkimukseni teoreettinen ja tieteenfilosofinen lähtökohta on, että arkeologinen kulttuuriperintö jamuinaisjäännökset ovat maailmassa olevia aineellisia olioita, mutta myös sosiaalisesti rakentuneita,muuttuvia ja historiallisia konstruktioita. Analysoin näiden konstruktioiden olemusta sekä prosessia,jossa niitä konstruoidaan. Tarkastelen lisäksi arkeologisen kulttuuriperinnön ja muinaisjäännöstenmäärittelyvallan rakentumista, ilmaisemista ja kyseenalaistamista. Pyrin tekemään näkyväksi, ketkävalintoja ja päätöksiä tekevät, millä keinoin ja missä tilanteissa. Sosiaalisena viitekehyksenätutkimuksessani on suomalainen arkeologian ala. Tutkimukseni on monitieteinen ja lomittuuhumanistiseen tutkimusperinteeseen, mutta myös yhteiskuntatieteen ja informaatiotieteentutkimusaiheisiin ja -metodiikkaan.Tutkin siis seuraavia kysymyksiä: 1) Käsitteiden määritelmät: Mikä on käsitteiden merkityssisältö ja kuinka ne rajautuvat tutkituissa konteksteissa – myös historiallisesta näkökulmasta? Millaisena arkeologinen kulttuuriperintö näyttäytyy erilaisissa lausumissa ja tilanteissa? Mitä arkeologinen kulttuuriperintö merkitsee arkeologeille, tutkijoille ja hallintoviranomaisille? 2) Prosessi, jossa käsitteiden rakentuminen tapahtuu: Mitkä ovat prosessin vaiheet ja kriittiset kohdat? Ketkä prosessiin osallistuvat? Mitkä ovat osallistujien roolit? 3) Käsitteiden rakentumisen sekä määrittelyn tavat ja keinot: Kuinka määrittelyvaltaa ilmaistaan ja käytetään? Kuinka arkeologisen kulttuuriperinnön tutkimusta ja suojelua perustellaan?
  • 2. Yhtenä oleellisena ennakko-oletuksena on akateemisen ja hallinnollisen arkeologian ristiriita, jokailmenee mm. suojelun ja tutkimuksen ensisijaisuudesta ja perusteluista käytävänä keskusteluna.Muinaisjäännösten juridinen määrittelyvalta on muinaismuistolain mukaan arkeologisestakulttuuriperinnöstä vastaavalla viranomaisella eli Museovirastolla, mutta akateeminen tiedeyhteisö onkyseenalaistanut tämän vallan toistuvasti. Toisaalta sekä akateemisen että hallinnollisen arkeologiannäkökulma arkeologiseen kulttuuriperintöön on rajoittunut. Se ei tavoita kaikkia niitä merkityksiä jaarvoja, joita muinaisjäännöksiin liittyy muun yhteiskunnan ja kansalaisten näkökulmasta. Suojeltavienmuinaisjäännösten määrittelyllä on monia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, joskushuomattavia taloudellisiakin seurauksia. Kun kulttuuriperintö mielletään ihmiskunnan tai -yhteisönyhteiseksi omaisuudeksi, herää kysymys myös määrittelyvallan laajentamisesta koskemaan kaikkiayhteiskunnan jäseniä.Digitaalisessa muodossa oleva tieto ja internet mahdollistavat ennennäkemättömän nopean jatehokkaan tiedonvälityksen. Arkeologista kulttuuriperintöäkin koskeva tutkimus- jadokumentointiaineisto tuotetaan nykyisin pääosin sähköisenä. Valtavan tietomäärän hallinta on yksitietoyhteiskunnan suurimmista haasteista, johon yritetään vastata kehittämällä tarkoituksenmukaisiatyövälineitä. Ontologiat ovat koneluettavia sanastoja, joiden tarkoituksena on opettaa tietokonettaymmärtämään käsitteiden välisiä yhteyksiä semanttisen webin ympäristössä. Ontologia mahdollistaakäsitteiden merkityksiin perustuvan tiedon indeksoinnin, haun ja yhdistelyn ja parantaa sitensähköisten aineistojen käytettävyyttä. Ontologinen käsitehierarkia kuvaa omassa työssänitutkimuskohdetta käsitteiden välisten suhteiden kautta, mutta se on myös käytännön sovellustutkimukseni tuloksista. Käsitteiden tieteellinen tutkimus on välttämätöntä toimivan ontologianmuodostamiseksi. On oleellista, että ontologia olisi relevantti sekä asiantuntijoiden että verkostatietoa etsivien kansalaisten näkökulmasta. Perustan keskeisen käsitteistön määrittelynväitöskirjatutkimuksessani kuitenkin vain arkeologian alan näkemysten analysointiin olemassaolevien asiasanastojen lisäksi. Tutkimuksen laajentaminen kansalaisnäkökulmaan olisi potentiaalinenja luonteva jatko-tutkimuksen aihe.Menetelmät ja aineistotSovellan tutkimuksessani laadullisen kieli- ja tekstianalyysin menetelmiä, diskurssianalyysia jasisällönanalyysia. Ontologian muodostaminen perustuu terminologisen käsiteanalyysin periaatteisiin.Kokoan aineistoni olemassa olevista dokumenteista sekä itse tuottamastani haastatteluaineistosta.Valmiit tekstit ovat hallintoviranomaisen lausuntoja, kohderekistereitä, tiedotteita, ohjeita ja oppaitasekä akateemisen tutkimuksen piirissä tuotettuja opinnäytetöitä, julkaisuja ja tutkimusraportteja. Aion 2
  • 3. haastatella myös arkeologian alalla toimivia hallintovirkamiehiä sekä akateemisia tutkijoitainstitutionaalisten tekstien kanssa keskustelevan vertailuaineiston muodostamiseksi. Olen perustanutkirjoitus- ja ajatustyöni tueksi blogin (http://johannaenqvist.blogspot.com/), jonka kautta osallistunarkeologian alan tieteelliseen keskusteluun ja dokumentoin tutkimusprosessiani avoimen tieteenhengessä. Parhaassa tapauksessa voin koota aineistoa myös blogin kautta, mikäli se synnyttääaktiivista keskustelua.Suhde aiempaan tutkimukseenKulttuuriperinnön tutkimus on vasta muotoutumassa kokoavana, yhtenäisenä tieteenalana.Perinteisesti se on ollut luonteeltaan humanistista ja monitieteistä, erilaisia yhdistelmiäetnologiatieteiden ja historiantutkimuksen lähestymistavoista. Arkeologia on edustanut yhtä erityistä,omalla tavallaan painottunutta näkökulmaa aihepiiriin. Museologia (heritologia) tarkasteleenykyisellään myös kulttuuriperinnön yhteiskunnallista ulottuvuutta, niitä kulttuurisia prosesseja jotkasynnyttävät museoita ja perustelevat tiettyjen todistuskappaleiden säilyttämistä. Väitöskirjanikysymykset liittyvät samaan problematiikkaan. Arkeologian ja historiantutkimuksen piirissä taas ontutkittu arkeologiseen kulttuuriperintöön liitettyjä merkityksiä ja intentioita aate- ja oppihistoriallisistanäkökulmista (Eva Ahl-Waris 2010, Derek Fewster 2006; Eero Muurimäki 1980 ja Timo Salminen1992, 2003). Oma tutkimukseni keskittyy näistä poiketen nykyisyyteen, siihen mitä juuri nyt tehdäänja ajatellaan. Nykytilanteen analysointi vaatinee jossain määrin menneiden käsitysten ja kehityksenymmärtämistä, mutta pääpaino on kuitenkin 2000-luvussa. Maisemantutkimuksen ja arkkitehtuurinaloilla tutkitaan kulttuuriympäristöä, mutta lähinnä kulttuurimaiseman ja rakennusperinnön kautta(esim. Rönkkö 2012). Keskityn vahvemmin itse arkeologisen kulttuuriperinnön määrittelyyn, tämänkulttuuriympäristön elementin olemukseen ja ilmenemiseen nykyisessä, todellisessa toiminnassa.Semanttisen webin ja ontologioiden osalta tutkimuksen uranuurtajia Suomessa ovat Aalto-yliopistonSeCo-tutkimusryhmä (Semantic Computing Research Group), kansallinen FinnONTO-hanke (v.2003–2012) sekä sen seuraaja Linked Data Finland -hanke (v. 2012–2014). FinnONTO -hankkeessaon kehitetty ja pilotoitu kansallista semanttisen webin ontologiainfrastruktuuria, jonka osaksi myöskaikki jatkossa luotavat ontologiat voidaan liittää ONKI-ontologiapalvelimen kautta.Kulttuuriperintö ja museoala ovat hyvin edustettuina hankkeen yhteydessä syntyneissä julkaisuissa jaopinnäytetöissä, mutta lähestymistapa on yleisesti ottaen ollut teknisesti painottunut. Lähellä omaanäkökulmaani on Suvi Kettula (2009), joka kehitti tutkimuksessaan semanttisen webin ontologisentekstiilikäsitteistön ja kokeili sen liittämistä museoiden luettelointitietoihin. Ontologia muodostetaanomassa työssäni käytännössä samalla tavalla, mutta erilaisista lähtökohdista. 3
  • 4. Tutkimuksen odotetut tulokset ja merkitysVäitöskirjani ”väitteitä” ovat arkeologisen kulttuuriperinnön ja muinaisjäännösten olemusta kuvaavatmääritelmät tietyissä sosiaalisissa ja kielellisissä konteksteissa sekä näiden kontekstien kuvaukset.Väitän jotakin myös siitä, miten ja missä yhteydessä valtaa käytetään arkeologista kulttuuriperintöämääriteltäessä, kuka saa antaa sille merkityksiä. Tutkimukseni tulosten avulla voin pohtia esimerkiksisitä, olisiko määrittelyvaltaa tulevaisuudessa mahdollista jakaa toisin arkeologian alan sisällä taikansalaisten osallistamiseksi. Tulosten perusteella on myös mahdollista selventää ja kehittäähallinnollisen ja akateemisen arkeologian keskinäisiä rooleja ja tehtäviä. Toivon tutkimukseni lisäävänitseymmärrystä arkeologian alalla, helpottavan viestintää ja yhteistyötä. Hallinnollinen arkeologiavaatii tuekseen myös akateemista tutkimusta. Jäsennetty tieto arkeologisen kulttuuriperinnönmäärittelyn ja luokittelun perusteista sekä määrittelyn prosessista on arvokasta, kun suojelunperustana olevaa muinaismuistolakia ryhdytään uudistamaan.Arkeologisen kulttuuriperinnön ontologia on yksi vastaus väitöskirjan otsikon kysymykseen,tulkintojeni konkreettinen malli ja käytännön sovellus. Arkeologisen kulttuuriperinnön ontologia ontutkimuksen jälkeen vapaasti muokattavissa ja käytettävissä samoin periaattein kuin muutkinkansallisessa ONKI-ontologiakirjastossa olevat ontologiat. Se mahdollistaisi esimerkiksiMuseoviraston ylläpitämän valtakunnallisen muinaisjäännösrekisterin kehittämisen ja avaamisenavoimen linkitetyn datan periaatteiden mukaisesti avoimeksi tietoaineistoksi. Ontologian avullasähköisille tutkimusaineistoille ja dokumenteille voidaan luoda tarvittava metadata, jakaa niitäavoimena tietona ja hakea erilaisten semanttisen webin sovellusten kautta. Tiedon saatavuus lisäämyös kansalaisten tietoisuutta sekä ymmärrystä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ja sitä kauttaarkeologian yhteiskunnallista merkitystä. Tiettyä alaa tai aihepiiriä käsittelevien ontologioidenluominen toteuttaa Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hankkeen tavoitteita sekävaltioneuvoston periaatepäätöstä kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista (Arjentietoyhteiskunnan neuvottelukunta).LähteetAhl-Waris, Eva (2010). Historiebruk kring Nådendal : och den kommemorativa anatomin av klostretsminnesplats. Skrift utgiven av Societas Sanctae Birgittae. Saatavilla sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-6674-0Fewster, Derek (2006). Visions of past glory: nationalism and the construction of early Finnish history.Helsinki: Finnish Literature Society (SKS). 4
  • 5. Kettula, Suvi (2009). Semanttisen webin ontologisen tekstiilikäsitteistön kehittäminen ja liittäminenmuseoiden luettelointitietoihin. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 21. Helsingin yliopisto,Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Saatavilla sähköisenä:http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5845-5Muurimäki, Eero (1980). Suomen kivikauden tutkimuksen historiaa vuoteen 1875. Pro gradu -tutkielmaHelsingin yliopiston Topelia-kirjastossa.Rönkkö, Emilia (2012). Kulttuuriympäristöselvitykset : tieto, taito ja ymmärrys maaseudun maankäytönsuunnittelussa. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston julkaisuja A 56. Oulun yliopisto, Teknillinentiedekunta, Arkkitehtuurin osasto. Saatavilla sähköisenä:http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298158/isbn9789514298158.pdfSalminen, Timo (2003). Suomen tieteelliset voittomaat; Venäjä ja Siperia suomalaisessa arkeologiassa 1870–1935. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 110.Salminen, Timo (1992). Aspelinista Äyräpäähän: miten arkeologiasta tuli yliopistoaine. Pro gradu - tutkielmaHelsingin yliopiston Topelia-kirjastossa.VerkkolähteetAalto-yliopisto, FinnONTO-hanke. http://www.seco.tkk.fi/projects/finnonto/index.fi.phpAalto-yliopisto, Linked Data Finland -hanke. http://www.seco.tkk.fi/projects/ldf/Aalto-yliopisto, Semantic Computing Research Group (SeCo). http://www.seco.tkk.fi/Aalto-yliopisto, Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) & Helsingin yliopisto. ONKI-ontologiakirjasto.http://onki.fi/fi/Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. Liikenne- ja viestintäministeriö.http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK). http://www.kdk.fi/ 5
  • 6. Sisällön alustava jäsennys 1 Johdanto 1.1 Käsitteistön määrittely 1.2 Aikaisempi tutkimus 2 Tutkimuksen tausta ja teoreettiset lähtökohdat 2.1 Kriittinen realismi 2.2 Fenomenologia ja hermeneutiikka 2.3 Sosiaalinen konstruktionismi 2.4 Vallan teoriat 3 Tutkimuksen tavoitteet, kysymykset ja ennakko-oletukset 3.1 Arkeologisen kulttuuriperinnön käsitteistön määrittely 3.2 Määrittelyprosessi 3.3 Määrittelyn tavat ja keinot 3.4 Arkeologian alan toimijat Suomessa 4 Menetelmät ja aineistot 4.1 Diskurssintutkimus: diskurssi- ja sisällönanalyysi 4.2 Terminologinen käsiteanalyysi 4.3 Semanttisen webin ontologioiden muodostaminen 4.4 Tekstiaineistot 4.5 Haastatteluaineistot 5 Tulosten analyysi, tulkinta ja johtopäätökset 5.1 Arkeologisen kulttuuriperinnön käsitteistön määritelmät 5.2 Määrittelyprosessin kulku 5.3 Määrittelyvallan käyttö 5.4 Arkeologisen kulttuuriperinnön ja arkeologian yhteiskunnallinen merkitys 6 Pohdinta 6.1 Tutkimustulokset suhteessa aikaisempaan tutkimukseen 6.2 Tutkimustulokset suhteessa ennakko-oletuksiin ja lähtökohtiin 6.3 Tutkimustulosten hyödyntäminen ja soveltaminen 6.4 Jatkotutkimus ja -kysymykset 7 Lähdeluettelo 8 Liitteet 9 Arkeologisen kulttuuriperinnön ontologia, ONKI-ontologiakirjastossa (http://onki.fi/fi/)Avainsanoja: kulttuuriperinnön tutkimus, arkeologinen kulttuuriperintö, muinaisjäännös, hallinnollinenarkeologia, diskurssianalyysi, sisällönanalyysi, käsiteanalyysi, semanttinen web, ontologia, avoin tieto 6

×