KansainväLiset Suhteet, Koko Kurssin Ppt

9,178
-1

Published on

Tässä koko HI3 ppt-esityksen diat pps-esitysmuodossa.

Published in: Education, News & Politics
0 Comments
2 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
9,178
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
2
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

KansainväLiset Suhteet, Koko Kurssin Ppt

  1. 2. Mitä kansainvälinen politiikka on ? HI 3, 8 -15
  2. 3. Miten eri aikakausina ymmärretty kansainvälinen politiikka? <ul><li>keskiaika </li></ul><ul><li>kv. järjestys nojautui </li></ul><ul><li>yhtenäiseen kristikuntaan </li></ul><ul><li>esim . Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta </li></ul><ul><li>Uusi aika 1500-luku </li></ul><ul><li>- moderni keskusjohtoinen valtio, joka irtautui keisarin ja kirkon auktoriteetista </li></ul><ul><li>- esim. Englanti, Ruotsi, Ranska, Tanska </li></ul>
  3. 4. Miten eri aikoina .... <ul><li>1600-luku </li></ul><ul><li>kansainvälinen oikeus </li></ul><ul><li>syntyi </li></ul><ul><li>käsitykset valtiosta </li></ul><ul><li>vakiintuivat </li></ul><ul><li>itsemäärämisoikeus </li></ul><ul><li>tasavertaisuus </li></ul><ul><li>armeija, oikeus puolus </li></ul><ul><li>tautua </li></ul><ul><li>4. Muilla ei oikeutta </li></ul><ul><li>puuttua sis. asioihin </li></ul><ul><li>1800-luku </li></ul><ul><li>kansallisvaltion käsite </li></ul><ul><li>( kielellinen,etninen ja kulttuu </li></ul><ul><li>rillinen erottuminen) </li></ul><ul><li>me vs. muut </li></ul><ul><li>kansalaisoikeudet: sanan-ja </li></ul><ul><li>mielipiteenvapaus </li></ul><ul><li>tasa- </li></ul><ul><li>arvon idea, demokratia,puolueet </li></ul><ul><li>vapaa lehdistö </li></ul>
  4. 5. <ul><li>Miten kansallisvaltioperiaate ja kansainvälinen oikeus loivat kansainvälisen järjestelmän? </li></ul>Mieti parin kanssa esimerkkejä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. <ul><ul><li>Perustuu valtioidenvälisiin sopimuksiin, kuten YK:n peruskirjaan ja ihmisoikeuksien julistukseen. </li></ul></ul>YK:n turvallisuusneuvosto päättää rauhanturvaoperaatioista sekä taloudellisista boikoteista ja saarroista. Ahvenanmaan itsehallinto 1922 1995 EU
  5. 6. Kansainvälisen politiikan keskeiset käsitteet; Suvereniteetti ► Diplomatia ► Ulkopolitiikka ► Turvallisuus-politiikka ► Kriisi ► Konflikti ► Totaalinen sota ► Hegemonia ► Kriisinhallinta ► Pasifismi ► Näpäyttämällämerkkiä ► pääset lisätietoihin
  6. 7. TAKAISIN PÄÄSIVULLE SUVERENITEETTI = Kansan itsemääräämisoikeus.
  7. 8. TAKAISIN PÄÄSIVULLE DIPLOMATIA = Kansainvälisten suhteiden hoitamista. Sen keinoja ovat neuvottelut, valtion virallinen edustaminen ja sopimusten solmiminen.
  8. 9. TAKAISIN PÄÄSIVULLE ULKOPOLITIIKKA = Valtion harjoittamaa politiikkaa suhteessa toisiin valtioihin ja kansainväliseen yhteisöön. Ulkopolitiikan päämäärä on huolehtia oman valtion turvallisuudesta ja asemasta. Tavoitteet ovat myös taloudellisia, kulttuurisia ja ideologisia.
  9. 10. TAKAISIN PÄÄSIVULLE TURVALLISUUSPOLITIIKKA = Valtion ulkopolitiikan ja puolustuspolitiikan muodostama kokonaisuus. Tavoitteena valtion itsenäisyyden ja kansalaisten turvallisuuden takaaminen.
  10. 11. TAKAISIN PÄÄSIVULLE KRIISI = Kahden tai useamman valtion välinen jännitystila tai uhkatilanne, joka voi johtaa sodan syttymiseen.
  11. 12. TAKAISIN PÄÄSIVULLE KONFLIKTI = Rajallisempi kansainvälinen selkkaus, joka ei välttämättä johda muutokseen valtioiden välisissä suhteissa.
  12. 13. TAKAISIN PÄÄSIVULLE TOTAALINEN SOTA = Sota, joka kytkee sotaponnistuksiin koko yhteiskunnan, siviiliväestön ja elinkeinoelämän.
  13. 14. TAKAISIN PÄÄSIVULLE HEGEMONIA = Ylivalta, johtava asema. Valtion hegemonia-aseman taustalla voi olla esim. Taloudellinen, sotilaallinen tai kulttuurinen vahvuus.
  14. 15. TAKAISIN PÄÄSIVULLE KRIISINHALLINTA = Toimintaa, jonka tavoitteena on estää ja ehkäistä sotien syttyminen ja toisaalta auttaa siviiliväestöä sodan tuhoista selviämisessä. Jakautuu sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan. Toimijoina rauhanturvajoukot ja kansalaisjärjestöt.
  15. 16. TAKAISIN PÄÄSIVULLE PASIFISMI = Rauhanaate. Voimistui maailmansotien ja joukkotuhoaseiden kehittymisen seurauksena.
  16. 17. Keskustelkaa ryhmissä <ul><li>Mitkä eri tekijät vaikuttavat kriisien, konfliktien ja sotien syttymiseen? </li></ul><ul><li>Pohtikaa asiaa tämänhetkisen maailmanpolitiikan näkökulmasta. </li></ul><ul><li>Tutustukaa tämän päivän konflikteihin ulkoasiainministeriön global.finland -sivuston avulla. </li></ul>YK:n lippu esittää Pohjoisnavan yläpuolelta kuvattua maapalloa, jota reunustavat oliivipuun oksat.
  17. 18. OPPIKIRJATEHTÄVÄ : 12 -13 Georgian konflikti 080808 jäsennysmalli konfliktien selittämisessä <ul><li>viilensi EU, Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteita </li></ul>kv.yhteisön reaktiot <ul><li>läntiset mediat syyttivät Venäjä </li></ul><ul><li>Georgia : tiedotuststo </li></ul><ul><li>Brysselissä </li></ul>media <ul><li>EU neuvotteli aselevosta </li></ul>ulkopuoliset <ul><li>viikon konfl. </li></ul><ul><li>Georgia aloitti, Venäjä vastasi sotilaallisella voimalla </li></ul>sotatapahtumat <ul><li>NL:n hajoaminen, Georgian venäläisväestö </li></ul>taustatekijät Venäjä, Etelä-Ossetia vs. Georgia osapuolet
  18. 19. HS 30.9.2009 : EU:n raportti ja selvitys
  19. 20. 1800-luvun Eurooppa luku I s. 18 - 37
  20. 21. Eurooppalaisen suurvaltapolitiikan vuosisata Suurvallat pyrkivät esittelemään lippuaan kaikilla maailman merillä. Sotalaivat tarjosivat mahdollisuuden ulkomaiden painostamiseen. Kuvassa U.S.S. Iowa 1800-luvun lopulta. LUE OPPIKIRJAN S. 18 – 19
  21. 22. EUROOPAN POLIITTINEN KARTTA 1800-LUVUN ALUSSA <ul><li>KARTTATEHT . </li></ul><ul><li>Mitkä </li></ul><ul><li>nyky-Euroopan </li></ul><ul><li>kannalta </li></ul><ul><li>merkittävät </li></ul><ul><li>valtiot eivät olleet </li></ul><ul><li>yhteisiä valtiota </li></ul><ul><li>1800-luvun </li></ul><ul><li>alussa? </li></ul>
  22. 23. <ul><li>Napoleon syrjäytettiin 1815, karkoitus St Helenalle </li></ul><ul><li>status quo= vallitseva tila </li></ul><ul><li>1800-luku = rauhan vuosisata </li></ul>Mikä Wienin kongressin merkitys 1800-luvun Euroopalle? Restauraatio Euroopan olot ennalleen Ranskan valtaamien alueiden palauttaminen Legitimiteett i Laillisten hallitsijoiden oikeudet Tasapaino Liittoutuminen ylivaltapyrkimyksiä vastaan Solidaarisuus Sotilaallinen apu kumousyrityksiä vastaan Wienin kongressin järjestelmä
  23. 24. Miksi eurooppalaiset valtiot valtasivat muun maailman 1800-luvulla? <ul><li>selitykset kolonialismille = </li></ul>rotu kristin- usko nationa- lismi aikaisem- mat valloitukset Kartta 1800
  24. 25. Miten nationalismi vaikutti 1800-luvulla? <ul><li>1800-luvun keskeinen aate </li></ul><ul><li>Euroopan monet valtiot monikansallisia </li></ul><ul><li>Uudet kansallisvaltiot </li></ul><ul><li>1861 Italia </li></ul><ul><li>yhdistynyt Saksa 1871 </li></ul><ul><li>oppikirjatehtävä nationalismista 23 </li></ul><ul><li>Kts sivun pilakuvaa. Miten tulkitset kuvaa? </li></ul><ul><li>Mikä osassa Eurooppaa oli valtioiden sisällä omia kansallisia vähemmistöjä? </li></ul><ul><li>Mikä oli tyypillistä saksalaiselle nationalismille? </li></ul>
  25. 26. Mitkä valtiot suurvaltoja 1800-luvulla ja mihin suurvalta-asema johti? <ul><li>oppikirjatehtävä s. 22 - 25 </li></ul><ul><li>Millä kriteereillä valtiosta tuli suurvalta? </li></ul><ul><li>Mitkä valtiot suurvaltoja ja millä perusteella </li></ul><ul><li>Pohdi millä perusteella nykyisin jotkin valtiot luokitellaan suurvallaksi. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä havaitset? </li></ul>
  26. 27. 1800-luvun suurvallan kriteerit Siirto- maat armeija infra- struktuuri väestö talous Kansallinen yhtenäisyys Suurvalta Asema I-B, USA, SA, VE,RA
  27. 28. Suurvallat ja niiden kriteerit <ul><li>Suurvallat </li></ul><ul><li>I-B </li></ul><ul><li>SA </li></ul><ul><li>RA </li></ul><ul><li>I-U </li></ul><ul><li>VE </li></ul><ul><li>USA </li></ul>1.armeija/ sotilaallinen voima 2. talous 5.Infra- struktuur ( ei kirjassa) 4.siirtomaat 3.Kansallinen yhtenäisyys Suurvallat 1800-luvulla
  28. 29. Miten Eurooppa jakoi itselleen muun maailman 1800-luvun lopulla ? <ul><li>imperialismi = taloudellista ja poliittista alistamista ja emämaahan liittämistä </li></ul><ul><li>imperialismin mahdollisti </li></ul><ul><li>Uusi teknologia: höyrylaivat, </li></ul><ul><li>lennätin, malariarokote </li></ul><ul><li>valtioiden välinen kilpailu : lisäsi jännitteitä esim. Ranskan ja Englannin välillä </li></ul><ul><li>uudet markkina-alueet , raaka-aineet </li></ul><ul><li>velvollisuus sivistää : valkoisen miehen taakka </li></ul>
  29. 30. oppikirjatehtävä s. 27 <ul><li>Milloin Yhdysvallat oli saavuttanut suurvallan aseman? </li></ul><ul><li>Kuinka monta siirtomaata Espanjalla ja Portugalilla oli ja milloin siirtomaat itsenäistyivät </li></ul><ul><li>Mitä Monroe-oppi tarkoittaa? </li></ul>
  30. 31. Mitkä olivat imperialismin keskeiset kriisit? kts. oppikirjan taulukkoa s. 29 Tehtävä 4 kirjan sivulta 34. Miten siirtomaakilpailu vaikutti Euroopan suurvaltasuhteisiin? Mitä ranskalainen poliittinen pilakuva vuodelta 1890 kertoo Kiinan kansainvälisestä asemasta?
  31. 32. Imperialismin muodot : lisätietoa Maa tai hallinto, jonka alue on vieraan valtion vallassa. Ranskan siirtomaa Algeria Maa tai alue, jonka hallintoa vieras valtio valvoo. Ruhtinaiden hallitsemat alueet brittiläisessä Intiassa. Alue, jossa vieras valtio vaatii taloudellisia ja poliittisia etuoikeuksia. Kiinan rannikkoalueet Itsenäinen, alikehittynyt valtio, jonka hallintoa ulkomaiset yritykset valvovat hallituksensa tukemina. Dole-hedelmäyhtiö valvoi Havaijin ananaskauppaa MUOTO MÄÄRITELMÄ ESIMERKKI SIIRTOMAA PROTEKTORAATTI VAIKUTUSPIIRI TALOUDELLINEN IMPERIALISMI
  32. 33. Miten Afrikka jaettiin 1800-luvun lopulla? <ul><li>ennen 1800-lukua vain rannikkoalueet tunnettuja </li></ul><ul><ul><li>trooppiset taudit </li></ul></ul><ul><ul><li>vaikeakulkuisuus </li></ul></ul><ul><ul><li>Iso-Britannia </li></ul></ul><ul><ul><li>Kapkaupunki- Kairo suunnitelma </li></ul></ul><ul><ul><li>Ranska </li></ul></ul><ul><ul><li>-länsi- itä suunnitelma </li></ul></ul><ul><ul><li>Berliini 1884 </li></ul></ul><ul><ul><li>Euroopan valtiot jakavat Afrikan : viivotin </li></ul></ul>
  33. 34. Videotehtävä : Belgia Afrikassa <ul><li>Miksi Belgia osallistui Afrikan jakamiseen? </li></ul><ul><li>Miksi Kongosta tuli Belgian siirtomaa? </li></ul><ul><li>Miten Belgian kuningas henkilökohtaisesti hyötyi Kongosta? </li></ul><ul><li>Miten belgialaiset kohtelivat paikallista väestöä? Kommentoi näkemääsi!! </li></ul>
  34. 35. Mitä imperialismista seurasi? <ul><li>(-) </li></ul><ul><li>maapallosta 2/3 eurooppalaisten hallussa : Brittiläinen kansainyhteisö </li></ul><ul><li>siirtomaiden talous yksipuolistui </li></ul><ul><li>luonnonrikkauksien hyödyt eurooppalaisille </li></ul><ul><li>heimoyhteiskunnat hajosivat </li></ul><ul><li>eurooppalainen kulttuuri </li></ul><ul><li>vahvistui: ranskan ja englannin ylivalta jopa nyt </li></ul><ul><li>rotuoppi </li></ul><ul><li>(+) </li></ul><ul><li>teknologia levisi </li></ul><ul><li>infrastruktuuri kohentui : rautatiet </li></ul><ul><li>paikallisia koulutettiin Euroopassa </li></ul>
  35. 36. <ul><li>Kuvan tulkinta </li></ul><ul><li>Missä </li></ul><ul><li>lehdessä ja </li></ul><ul><li>milloin ? </li></ul><ul><li>2 . Ketä piirros- </li></ul><ul><li>hahmot </li></ul><ul><li>esittävät </li></ul><ul><li>3. Muut </li></ul><ul><li>avut ( teksti) </li></ul>
  36. 37. Millaisia keskenäisiä liittoja Euroopan valtiot tekivät 1800-luvun lopulla? Lue oppikirjan s. 28 - 30 Saksa Itävalta-Unkari= keskusvallat I-B Ranska Venäjä ; ympärys- vallat Millaisia sitomuksia liiton tehneet valtiot toisilleen antoivat? -
  37. 38. Ensimmäinen maailmansota 1914 – 1919 s.28 - 46 HI 3, 40 – 56, lukuvuosi 2009 - 2010
  38. 39. Kansainväliset suhteet -kurssin luvussa 2 kiinnitä huomiota näihin asioihin:
  39. 40. Mitkä syyt johtivat sotaan? <ul><li>liittosopimukset </li></ul><ul><li>sotilaallinen varustautuminen </li></ul><ul><li>taloudellinen kilpailu erityisesti Yhdysvaltojen ja Saksan välillä </li></ul><ul><li>psykologiset tekijät </li></ul><ul><li>revanssiajattelu </li></ul><ul><li>viimeinen sota </li></ul><ul><li>Balkanin ruutitynnyri </li></ul>
  40. 41. Sotilasliittoumat ensimmäisessä maailmansodassa
  41. 42. oppikirjatehtävä s. 44 - 45 <ul><li>1.Millaisen painoarvon Sarajevon laukaukset ovat saaneet I MS:n syttymisen syynä? </li></ul><ul><li>2. Lue s. 45 dokumentit. Millä aikalaiset perustelivat sodan välttämättömyyden? Mitkä merkit valtioiden välisissä suhteissa ennakoivat tulevan suursodan? </li></ul>
  42. 43. Valtiot liittoutuivat
  43. 44. Miten ensimmäinen maailmansota alkoi vuonna 1914? <ul><li>Balkanin alue etnisesti, uskonnollisesti ja poliittisesti epäyhtenäinen </li></ul><ul><li>Itävalta-Unkarin kruununperillisten murha </li></ul><ul><li>attentaatin takana serbit(joilla) Venäjän tuki </li></ul><ul><li>liittosopimusten ketju laukesi </li></ul>Gavrilo Princip
  44. 45. <ul><li>Sotaan lähdettiin innokkaasti syksyllä 1914. Mottona oli ”Nopea voitto ja jouluksi kotiin!”. </li></ul><ul><li>Sotapropagandaa harrastivat kaikki osapuolet. Tässä ”Eurooppalainen puimatanner” -kuvassa julistetaan: ”Nyt annamme niille selkäsaunan!” Sanojina ovat Keskusvaltojen puimamiehet. Mitkä valtiot? Maassa makaavat ympärysvallat. Mitkä? </li></ul><ul><li>Taustalla pysyttelevät pikkuvaltiot. </li></ul>TULKITSE KUVAA !!
  45. 46. Mikä oli tyypillistä ensimmäiselle maailmansodalle? <ul><li>asemasota ; länsirintamalta ei mitään uutta </li></ul><ul><li>verenvuototeoria </li></ul><ul><li>- sodan voittaa se, kenellä riittää miehet </li></ul><ul><li>suuret yksittäiset taistelut </li></ul><ul><li>- Verdun ja Somme </li></ul><ul><li>sotapropaganda </li></ul><ul><li>- lentolehtiset, julisteet </li></ul>Mitä elintarvikkeita Yhdysvallat kehoitti säästämään ja miksi?
  46. 47. Oppikirjatehtävä s. 48 - 49 <ul><li>Miten seuraavat käsitteet liittyvät </li></ul><ul><li>Yhdysvaltojen rooliin I MS:ssa </li></ul>puolueettomuus Lusitania sukellusvene sota Meksiko miesylivoima
  47. 48. Rintamat ja niiden muodostuminen Selosta oheisen kartan avulla I MS rintamalinjat. Lue 46 - 47
  48. 49. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia propagandjulisteita Mihin julisteet vetovat? Minkämaalaisia julisteet ovat?
  49. 50. Mikä tyypillistä ensimmäiselle maailmansodalle? <ul><li>uudet aselajit </li></ul><ul><li>panssarivaunu </li></ul><ul><li>lentokone </li></ul><ul><li>sukellusvene </li></ul><ul><li>sinappikaasu </li></ul><ul><li>juoksuhaudat </li></ul><ul><li>sotaväsymys </li></ul><ul><li>taistelulakot 1914!! </li></ul><ul><li>ruokapula </li></ul><ul><li>sodan pitkittyminen </li></ul>
  50. 51. I MS:n uudet aseet
  51. 52. I MS:n kronologia: laadi itsellesi kronologinen tapahtumakalenteri I MS:sta s. 44 - 54 Ensimmäinen maailmansota 1914 - 1919 1914 1917 1916 1915 1918
  52. 53. KOTITEHTÄVÄ : IMS:n kronologia <ul><li>1914 </li></ul><ul><li>Sarajevon laukaukset </li></ul><ul><li>liittosopimukset </li></ul><ul><li>laukeavat,elokuu </li></ul><ul><li>Schlieffenin suunnitelma </li></ul><ul><li>Tanneberg, Marne </li></ul><ul><li>1918 </li></ul><ul><li>länsirintaman </li></ul><ul><li>ratkaisutaistelut </li></ul><ul><li>aselepo 11.11.1918 </li></ul><ul><li>1917 </li></ul><ul><li>USA mukaan sotaan </li></ul><ul><li>lokakuun vallankumous </li></ul><ul><li>1916 </li></ul><ul><li>Verdun ja Sommen </li></ul><ul><li>taistelut </li></ul><ul><li>Wilson USA:n presidentiksi </li></ul>1915 Versailles 1919
  53. 54. videotehtävä: Ensimmäinen maailmansota <ul><li>Miten sotilaiden asenne vihollisia kohtaan muuttui sodan pitkityttyä? </li></ul><ul><li>Miksi monien sotilaiden mielenterveys järkkyi I MS:n aikana? </li></ul><ul><li>Miten naisen asema muuttui I MS:n aikana? </li></ul><ul><li>Minkä aselajin käyttöön Sommen taistelu perustui? </li></ul><ul><li>Kuinka kauan Sommen taistelu kesti? </li></ul>
  54. 55. Miksi tsaari kukistui Venäjällä 1917? <ul><li>Venäjän heikko menestys I MS:ssa, ruokapula kaupungeissa </li></ul><ul><li>viimeisen tsaarin Nikolai II kyvyttömyys ratkaista ongelmia </li></ul><ul><li>poliittinen sekasorto Venäjällä vuonna 1917 </li></ul><ul><li>maaliskuun vallankumous : väliaikainen hallitus valtaan </li></ul><ul><li>lokakuun vallankumous : bolsevikit valtaan aselepolupausten varjolla </li></ul><ul><li>rauha Saksan kanssa jo vuonna 1918 </li></ul><ul><li>sisällissota 1918 – 1920 </li></ul>dokumentti: V.I.Lenin kirjoitus 1917 valkoiset punaiset
  55. 56. <ul><li>● 1922 syntyi uusi valtio: Sosialististen Neuvostotasavaltojen liitto eli Neuvostoliitto. </li></ul>Miten Venäjästä tuli Neuvostoliitto? ( kts. kirjan vastaava taulukko+ yhdistä Stalinin NL:oon) Mitä neuvosto- propagandan keinoja oheisessa postimerkissä on käytetty?
  56. 57. Listaa Versailles’n rauhan ehdot.Lue oppikirjan s. 54 - 55 Arvioi niiden perusteella, oliko edellisen piirroksen arvio oikea. William Orpenin maalaus esittää rauhansopimuksen allekirjoitusta Versailles’n peilisalissa 28. kesäkuuta 1919.
  57. 58. Mikä keskeistä Versaillesin 1919 rauhasopimuksessa ? <ul><li>Saksa yksin syyllinen; sanelurauha </li></ul><ul><li>Saksan aluemenetykset : mm.Elsass- Lothringen, Puolan käytävä => kaksi Saksaa </li></ul><ul><li>sotilaalliset sanktiot: Reininmaan demilitarisointi </li></ul><ul><li>armeijan koko< 100 000 </li></ul><ul><li>siirtomaiden menettäminen </li></ul><ul><li>Saksan ja Ranskan vihollisuudet säilyivät </li></ul>
  58. 59. Eurooppa ennen vuotta 1919 ja Versaillesin jälkeen
  59. 60. Miten Euroopan kartta muuttui I MS:n seurauksena? Neuvostoliitto Suomi Viro Latvia Liettua Puola Tšekkoslovakia Jugoslavia Neuvostoliitto Suomi Viro Latvia Liettua Puola Tšekkoslovakia Jugoslavia
  60. 61. Mikä merkitys Kansainliitolla 1919 – 1945 kansainvälisessa politiikassa? <ul><li>Yhdysvaltojen presidentin Woodrow Wilsonin idea </li></ul><ul><li>voittajavaltiot, Yhdysvallat jäi ulkopuolelle </li></ul><ul><li>konfliktien ratkaisukeinot; taloudelliset pakotteet, sotilaalliset puuttuivat </li></ul><ul><li>tulokset; Ahvenanmaa Suomelle, Locarnon sopimus 1925 </li></ul><ul><li>nykyisen YK:n edeltäjä </li></ul>KL ratkaisi Genevessä kiistan Ahven- maasta 1921
  61. 62. Mitä seurauksia I MS:sta oli? yhteenveto sotakorvaukset tasavalta kom. vallan kumous maalisk. vallank va. hallitus voittajat tal. sanktiot lokakuun vallank. I-U hajosi uudet itsen. valtiot 10 milj. + 20 milj. Éspanjan’ tautiin kuol. sanelu perus ngelmat jäivät työelämä nainen uhrit uudet valtiot Euroopassa Kansain- liitto Venäjä/ NL Saksa Versailles seurauk- set
  62. 63. Totalitarismi Euroopassa 1920 – 1930-luvulla HI3, syksy 2009 57 - 68
  63. 64. Millaisia maailmansotien välisen aikakauden valtiot olivat? <ul><li>Kuinka monta demokratiaa </li></ul><ul><li>Euroopassa oli </li></ul><ul><li>20 – ja 30 luvulla? </li></ul><ul><li>Missä Euroopan maassa siirryttiin ensimmäisenä </li></ul><ul><li>diktatuuriin? </li></ul><ul><li>Arvioi sitä, mikä fasismin ja kansallissosialismin ero </li></ul>
  64. 65. Mitä demokratia merkitsee modernissa yhteiskunnassa? <ul><li>monipuoluejärjestelmä </li></ul><ul><li>- yleinen äänioikeus </li></ul><ul><li>- hyvä koulutuksen ja lukutaidon taso </li></ul><ul><li>taloudellinen vakaus </li></ul><ul><li>sananvapaus, lehdistönvapaus ja kokoontumisvapaus </li></ul><ul><li>vapaa kansalaistoiminta </li></ul><ul><li>ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä </li></ul><ul><li>- yleiset ja yhtäläiset kansalaisoikeudet </li></ul><ul><li>henkilökohtaiset vapaudet, kuten uskonvapaus </li></ul><ul><li>kansalaiset voivat valita edustajansa ajamaan etujaan </li></ul><ul><li>hallinto perustuu lakeihin, ei mielivaltaan </li></ul><ul><li>hallinnon läpinäkyvyys </li></ul><ul><li>päätökset ja lait vaativat enemmistön hyväksynnän </li></ul><ul><li>kansalaiset kokevat vallan legitiimiksi eli oikeutetuksi </li></ul><ul><li>vallan jakaminen, esimerkiksi vallan kolmijako-oppi </li></ul>Miten demokratia toteutunut nyky-Suomessa? DEMOKRATIAN EDELLYTYKSIÄ MITÄ DEMOKRATIA VAATII TOIMIAKSEEN? VAPAAT VAALIT KANSALAISTEN PERUSOIKEUDET JA VAPAUDET ENEMMISTÖN VALTA JA VÄHEMMISTÖJEN OIKEUDET PERUSTUSLAILLINEN HALLINTO
  65. 66. Mitä totalitarismilla tarkoitetaan ja mikä sille tyypillistä? <ul><li>= valtio kontroloi kansalaisia kaikilla elämän osa-alueilla </li></ul><ul><li>Italia 22 – 44, NL 1917-1991, Saksa 1934 – 1945 </li></ul><ul><li>yleinen etu tärkeä, edun saneli puolue/diktaattori </li></ul><ul><li>militarismi, varustautuminen, sodan ihannointi, aggressiivinen ulkopolitiikka </li></ul><ul><li>maan loistava ja kunniakas menneisyys </li></ul><ul><li>hegemonia= tiedotusvälineiden, talouden, koululaitoksen, yhdistystoiminnan kontrolli </li></ul><ul><li>johtajanpalvonta </li></ul><ul><li>yhdenmukaistaminen; toisinajattelun tukahduttaminen </li></ul>
  66. 67. Miksi fasistit nousivat valtaan Italiassa 1920-luvun alussa? <ul><li>Versailles häpeärauha </li></ul><ul><li>- Italia ei saanut uusia alueita </li></ul><ul><li>poliittinen sekasorto I MS:n jälkeen </li></ul><ul><li>- kommunistinen puolue erit. vahva </li></ul><ul><li>fasistipuolue </li></ul><ul><li>Benito Mussolini, Il Duce </li></ul><ul><li>sota bolsevikkeja vastaan </li></ul><ul><li>kiihkonationalismi </li></ul>
  67. 68. Millainen fasistinen Italia oli ? dokumenttitehtävä + kirjan kuva s. <ul><li>Arvioi näkemäsi pohjalta millainen esiintyjä Mussoliini oli ? </li></ul><ul><li>Miten Mussoliinin aikaisessa Italiassa ilmeni henkilöpalvonta? </li></ul><ul><li>Mitkä asiat korostuivat fasistien uskontunnustuksessa? </li></ul>
  68. 69. Totalitarismin tunnusmerkkejä
  69. 70. Millainen fasistinen Italia oli ? <ul><li>yksipuoluejärjestelmä </li></ul><ul><li>Uudistukset </li></ul><ul><li>Työttömyys väheni, talous parani </li></ul><ul><li>Moottoritiet, FIAT </li></ul><ul><li>malarian torjuminen </li></ul><ul><li>Korporaatiot = työntekijät+ työnantajat+valtio </li></ul><ul><li>Fasistinen ihminen </li></ul><ul><li>uskontunnustus, fasistiset lapset ja opettajat </li></ul><ul><li>Katolinen kirkko </li></ul><ul><li>1929 Vatikaani; katolinen kirkko ei puutu fasistien toimiin </li></ul><ul><li>Ulkopolitiikka </li></ul><ul><li>Italia valloitti Etiopian 1936 </li></ul><ul><li>Antiikin Rooman ihannointi : EUR </li></ul>
  70. 71. Millainen perhetausta AH(1889- 1945) oli?( lisätietoa, ei tarvitse kirjoittaa!!) <ul><li>itävaltalaisen keskiluokkaisen tullivirkailijaperheen lapsi; Linz lähistöltä </li></ul><ul><li>isä Alois </li></ul><ul><li>- julma lapsilleen, oman isän henkilöllisyys epäselvä ( mahdol. juutalainen) </li></ul><ul><li>äiti Klara </li></ul><ul><li>perheen kolme lasta menehtyi kurkkumätään 1886 </li></ul><ul><li>kuolleitten lasten palvonta ja vertaaminen Adolfiin </li></ul>Adolf Schiglgruber 1889 - 1945
  71. 72. Millainen Adolfin nuoruus oli ? <ul><li>koulumenestys heikko </li></ul><ul><li>muutti Wieniin 1907 </li></ul><ul><li>taiteilijan ammatti haaveena, pyrki Wienin taideakatemiaan </li></ul><ul><li>tilapäistyöt, pelko leimatumisesta työläiseksi </li></ul><ul><li>juutalaisviha, Wienissä iso juutalaisvähemmistö </li></ul>
  72. 73. Miten AH elämä muuttui I MS aikana ? <ul><li>IMS </li></ul><ul><li>Itävallasta Saksaan </li></ul><ul><li>korpraali, urhoollisuudesta rautaristi </li></ul><ul><li>” ei johtaja-ainesta” </li></ul><ul><li>sodan jälkeen </li></ul><ul><li>jäi levottomaan Muncheniin </li></ul><ul><li>- liittyi NSDAP:hen (127 jäsentä) </li></ul>AH etsaus, 32 000 dollaria, rautaristi
  73. 74. Miten AH tuli tunnettu poliitikko 1920-luvun Saksassa? <ul><li>Weimarin tasavalta ja AH </li></ul><ul><li>1923 olutkellarivallankaappaus </li></ul><ul><li>tuomittiin 5 vuodeksi vankilaan, kärsi 9 kk </li></ul><ul><li>Mein Kampf ( 1925) </li></ul><ul><li>Hitleristä tunnettu valtakunnan poliitikko </li></ul><ul><li>1925 – 1929 syrjässä julkisuudelta </li></ul>
  74. 75. Saksan historian pitkät linjat ja muutokset Saksan historia 1871 - 1991 miehitetty Saksa 45 - 49 natsi-Saksa 1934 - 1945 Weimarin tasavallan Saksa 1918 -1934 keisarillinen Saksa 1871 - 1918 1991 yksi Saksa Länsi-Saksa Itä-Saksa
  75. 76. Tilasto- ja vertailutehtävä <ul><li>Milloin NSDAP </li></ul><ul><li>kannatus vaaleissa </li></ul><ul><li>lähti nousuun? </li></ul><ul><li>2. Mikä yhteys työt </li></ul><ul><li>tömyydella ja NSDAP:n </li></ul><ul><li>kannatuksella? </li></ul><ul><li>3. Mitä kritisoitavaa </li></ul><ul><li>tilastossa ja tietojen </li></ul><ul><li>informatiivisuudessa </li></ul>
  76. 77. Miten Hitler ja kansallissosialistit nousi valtaan vuoteen 1934 mennessä? <ul><li>Hitlerin persoona </li></ul><ul><li>- etäisyys, taitava puhuja </li></ul><ul><li>talouslaman hyväksikäyttö </li></ul><ul><li>- Saksassa 30% työttömyys </li></ul><ul><li>Weimarin tasavallan poliittiset ongelmat </li></ul><ul><li>- runsaasti erilaisia poliittisia ääriryhmiä </li></ul><ul><li>vaalimenestys 1930-34 </li></ul><ul><li>vuoden 1933 vaaleissa 44 % äänistä </li></ul><ul><li>pääministeriksi 33, presidentiksi 1934 </li></ul><ul><li>toimínnallisuus </li></ul><ul><li>vetosi nuoriin, 2/3 kannattajista nuoria </li></ul><ul><li>katutappelut </li></ul><ul><li>Saksan vaikeuksien syyllisten nimeäminen </li></ul><ul><li>- kommunistit, juutalaiset, Versaillesin häpeänrauhan allekir. </li></ul><ul><li>puolueen tehokkuus </li></ul><ul><li>SA = ruskeapaidat </li></ul><ul><li>SS = </li></ul><ul><li>taitavan propagandakoneiston rakentaminen </li></ul><ul><li>Telefunken 1933 </li></ul><ul><li>Gobbels; 1933 propagandaministeriksi </li></ul>
  77. 78. Mihin natsien nousu valtaan perustui? <ul><li>Videotehtävä </li></ul><ul><li>Miten dokumentissa selitetään Hitlerin suosio? </li></ul><ul><li>Millainen rooli radiolla ja elokuvilla oli Hitlerin henkilöpalvonnassa? </li></ul><ul><li>Analysoi Hitlerin esiintymistä, puheen volyymia, nonverbaalista viestintää, imagoa </li></ul>
  78. 79. Kolmannen valtakunnan synty ; s. 61 - 63 1919 1923 1929 1932 1933 Saksasta tasavalta <ul><li>Ruhrin </li></ul><ul><li>miehitys </li></ul><ul><li>hyper- </li></ul><ul><li>inflaatio </li></ul><ul><li>talouslama </li></ul><ul><li>; 6 milj. </li></ul><ul><li>työtöntä </li></ul><ul><li>NSDAP:sta </li></ul><ul><li>suurin </li></ul><ul><li>puolue </li></ul><ul><li>Hitleristä </li></ul><ul><li>pääministeri </li></ul><ul><li>valtio- </li></ul><ul><li>päivätalon </li></ul><ul><li>palo </li></ul><ul><li>valtalaki </li></ul><ul><li>Hitlerista </li></ul><ul><li>Der Fuhrer </li></ul>1934
  79. 80. Miten Eurooppa ajautui toisen maailmansotaan? ( 34 – 39) s. 66 – 68. Täydennä avainsanoilla, vuosiluvuilla Reininmaa 1936 .Molotov- Ribbentrop elintilaa idästä arjalaisuus puolustusliitto ehdotus 39 Munchen 1938 Itävalta 1938 liitettiin Saksaa 1939 Tsekkoslovakia saksankielinen Kolmas valtak. appeasement Saksan alue- vaatimukset/ laajentuminen Länsivaltojen linja Hitlerin ohjelma Neuvosto- liitto Kansainväliset suhteet 1934 – 1939
  80. 81. 30-luvun kansallissosialisten Saksan pukeutumismuotia
  81. 82. Videotehtävä: Maailma sodassa <ul><li>Miksi dokumentin mukaan länsivallat harjoittivat suhteessa natsi-Saksaan myöntyväisyyspolitiikkaa? </li></ul><ul><li>Miten Hitlerin laajentumispyrkimykset olisi voitu estää? </li></ul><ul><li>Mikä yhdisti kommunismia, fasisimia ja kansallissosialismia? </li></ul>
  82. 83. Neuvostoliitto Stalinin valtakaudella 1924 - 1953 HI3, syksy 2009 s. 65 - 66
  83. 84. Miten totalitarismi ilmeni NL:ssa?(aina vuoteen 1991 asti) <ul><li>kommunistinen puolue ainut sallittu puolue </li></ul><ul><li>henkilöpalvonta erityisesti Stalinin kaudella </li></ul><ul><li>talous puolueen tiukassa ohjauksessa </li></ul><ul><li>NL:ssa ei yritysvapautta </li></ul><ul><li>Stalin 30 luvun puhdistukset ; arviolta 10 – 30 milj. kuollutta </li></ul><ul><li>uskonnonvastaisuus </li></ul><ul><li>” ateismi ja Stalin palvonta” valtion uskontona </li></ul>Tulkitse maalausta ja sitä miten se ilmentää henkilöpalvontaa
  84. 85. Neuvostoliitto 1917 – 1939, kronologia :Täydennä s. 66 – 68 NL 1917 – 1939 1920 1924 1922 1930-luku 1928
  85. 86. Millainen NL oli ennen toisen maailmansodan syttymistä? <ul><li>valtataistelu Lenin kuoleman jälkeen </li></ul><ul><li>- Trotski vs. Stalin </li></ul><ul><li>talouselämän sosialisointi ; 5 –vuotissuunnitelmat </li></ul><ul><ul><li>-maatalouden kollektivisointi: kolhoosit </li></ul></ul><ul><ul><li>-NL teollistamisohjelma; raskas teollisuus etusijalla </li></ul></ul><ul><ul><li>-mallikansalaiset : Stahanov </li></ul></ul>KULAAKKEJA 30-luvun alun NL:ssa ( talonpoikia, jotka vastustivat kollektivi- sointia)
  86. 87. Millainen NL oli ennen toisen maailmansodan syttymistä? <ul><li>puhdistukset ja terrori 30-luvulla </li></ul><ul><ul><li>- ”sisäiset luokkaviholliset </li></ul></ul><ul><ul><li>- näytösoikeudenkäynnit </li></ul></ul><ul><ul><li>- kuolemantuomiot, Siperian vankileirit </li></ul></ul><ul><ul><li>henkilöpalvonta </li></ul></ul><ul><ul><li>naisten, lasten, näyttelijöiden, kaivosmiesten, syvänmerensukeltajien ja kestävyysjuoksijoiden </li></ul></ul><ul><ul><li>ystävä </li></ul></ul>
  87. 88. dokumenttitehtävä : Stalin <ul><li>mikä oli ns.viiden tähkän laki? </li></ul><ul><li>Ketkä toteuttivat 30-luvun alussa Stalinin terrorin? </li></ul><ul><li>Millainen perhe Stalinilla oli? </li></ul><ul><li>Kuka oli Kirov? </li></ul>
  88. 89. Toinen maailmansota 1939 – 1945 HI 3, syksy 2009 s. 69 - 85
  89. 90. Toisen maailmansodan kronologia; päälinjat !! Toinen maailmansota 1939 - 1945 Saksa voitolla 1939- 42 Saksa tappio häämöttää 1943-45 Kolmas Valtakunta 1942
  90. 91. Toisen maailmansodan kronologia <ul><li>3 henkilön ryhmät, </li></ul><ul><li>henkilö : Saksan voiton vuodet henkilö A , henkilö B kolmas valtakunta, henkilö C Saksa häviää sodan, katso ehdotus aikajanaksi </li></ul>1939 1941 1940 1942 1943 1944 1943 1945
  91. 92. Saksan voiton vuodet 1939 - 1941 <ul><li>1939 </li></ul><ul><li>-SA hyökkäsi </li></ul><ul><li>Puolaan </li></ul><ul><li>” hiljainen </li></ul><ul><li>sota” </li></ul><ul><li>- talvisota </li></ul><ul><li>1940 </li></ul><ul><li>Tanska, </li></ul><ul><li>Norja ja </li></ul><ul><li>Ranska(2/3) </li></ul><ul><li>- Dunkerque </li></ul><ul><li>1941 </li></ul><ul><li>Pohjois- </li></ul><ul><li>Afrikan sota- </li></ul><ul><li>retki </li></ul><ul><li>operaatio </li></ul><ul><li>Barbarossa </li></ul><ul><li>Pearl Harbour </li></ul><ul><li>; Yhdysvallat </li></ul><ul><li>mukaan </li></ul>
  92. 93. Euroopan kartta vuonna 1941
  93. 94. Miksi Saksa menestyi 39 – 41? <ul><li>Salamasotataktiikka </li></ul><ul><li>Aselajien yhteistyö uutta; ilmavoimat, motorisoidut joukko-osastot </li></ul><ul><li>Hyökkäysten ajoitus tärkeä: </li></ul><ul><li>kevät tai kesä !! </li></ul><ul><li>Saksa varustautui sotaan vuodesta 1934 lähtien </li></ul><ul><li>Sotilaalliset voitot pienistä maista </li></ul><ul><li>1940 Tanska ja Norja </li></ul><ul><li>Benlux- maat </li></ul><ul><li>Ranska poikkeus </li></ul>
  94. 95. Miksi Saksa menestyi 39 – 41? <ul><li>Molotov- Ribbentrop-sopimus 23.8.1939 </li></ul><ul><li>Saksa vältti kahden rintaman sodan </li></ul><ul><li>Paikallisten natsien hyväksikäyttö miehityshallinnon luomisessa </li></ul><ul><li>Liittoutuneiden yhteistyö kangerteli </li></ul><ul><li>- Yhdysvallat aseisti vuosina 39 - 41 </li></ul>Norjalainen natsi Vidkun Quisling
  95. 96. Karttoja Saksan voiton vuosilta <ul><li>karttatehtävä: </li></ul><ul><li>Mitkä maat olivat </li></ul><ul><li>kartan mukaan </li></ul><ul><li>puolueettomia? </li></ul><ul><li>2. Mikä kartan mukaan </li></ul><ul><li>Suomen asema </li></ul><ul><li>toisessa II MS:ssa? </li></ul>
  96. 97. Molotov- Ribbentrop-sopimus 23.8.1939: Lue monisteen teksti parityönä <ul><li>Arvioi sitä, miksi esim. NL kiisti sopimuksen olemassaolon aina 1990-luvun alkuun asti? </li></ul><ul><li>Mitä sopimus merkitsi Suomelle? </li></ul><ul><li>Arvioi vuoden 1939 ja vuoden 1940 sotatapahtumia lisäpöytäkirjan valossa? </li></ul>
  97. 98. Oppikirjatehtävä s. 73 <ul><li>Millaisia esteitä sekä NL että länsivaltojen puolella oli liittoutumiselle ennen II MS:aa? </li></ul><ul><li>Mikä yhdisti länsivallat ja NL vuonna 1941? </li></ul>Tulkitse oheista pilakuvaa vuodelta 1941
  98. 99. Lisämateriaaliatoisesta maailmansodasta <ul><li>http://www.bbc.co.uk/history/worldwars/wwtwo/ </li></ul><ul><li>Valitse oheista BBC:n toista maailmansotaa käsittelevästä materiaalista jokaisesta ajanjaksosta A – C yksi tapahtuma </li></ul><ul><li>Lue, tutki, havannoi </li></ul><ul><li>Tee muistiinpanot, valmistaudu suullisesti selittämään lukemaasi </li></ul>
  99. 100. Kolmas valtakunta 1942- 194(3) <ul><li>1942 </li></ul><ul><li>Saksa laajim- </li></ul><ul><li>millaan </li></ul><ul><li>juutalais- </li></ul><ul><li>kysymys </li></ul><ul><li>Stalingrad </li></ul><ul><li>1943 </li></ul><ul><li>SA:lle tappio </li></ul><ul><li>P-Afrikassa </li></ul><ul><li>liittoutuneiden </li></ul><ul><li>maihinnousu Italiassa </li></ul><ul><li>Japanin ensim. </li></ul><ul><li>tappiot </li></ul>
  100. 101. Kolmas valtakunta vuonna 1942 <ul><li>1 . Mitkä Euroopan maat olivat puolueettomia ja sodan ulkopuolella vuonna 1942? </li></ul><ul><li>2. Millaisen tulkinnan kartta ottaa Suomen ja Saksan yhteistyöstä? </li></ul><ul><li>3. Missä osassa kolmatta valtakunta oli natsien sotilaallinen painopiste? </li></ul>
  101. 102. Millainen kolmas valtakunta oli vuonna 1942? <ul><li>Suurin osa Eurooppa liitetty III valtakuntaan </li></ul><ul><li>poik. Sveitsi ja Ruotsi </li></ul><ul><li>Kohtelu vaihteli eri osissa Eurooppaa </li></ul><ul><li>Lännessä paikalliset mukana </li></ul><ul><li>Idässä( Puola, NL ) julmuus tyypillistä: slaavit koiria </li></ul><ul><li>Talouden hyödyntäminen </li></ul><ul><li>Puolasta Saksan vilja-aitta </li></ul><ul><li>Länsi-Euroopasta teol.tuotteita, raaka-aineita </li></ul><ul><li>Värvätty pakkosiirretty työvoima eripuolilta Eurooppaa; yhteensä 8 miljoonaa </li></ul>Himmler
  102. 103. videotehtävä ; Maailma sodassa <ul><li>Mikä dokumentin mukaan oli valloitetun Ranskan rooli kolmannessa valtakunnassa? </li></ul><ul><li>Mikä Berghof oli ? </li></ul><ul><li>Kenen tehtävänä oli puolalaisten eliminoiminen? </li></ul><ul><li>Mitä ghetot olivat? </li></ul><ul><li>Mikä oli Puolan rooli kolmannessa valtakunnassa? </li></ul>
  103. 104. Sotavuodet 1943 – 1945 ; Saksan tappio häämöttää <ul><li>1943 </li></ul><ul><li>SA:lle tappio </li></ul><ul><li>Afrikassa </li></ul><ul><li>Teheranin </li></ul><ul><li>kokous </li></ul><ul><li>totaalinen </li></ul><ul><li>sota </li></ul><ul><li>1944 </li></ul><ul><li>Normandia </li></ul><ul><li>maihinnousu </li></ul><ul><li>Ranskan </li></ul><ul><li>vapautuminen </li></ul><ul><li>1945 </li></ul><ul><li>kilpajuoksu </li></ul><ul><li>Berliiniin </li></ul><ul><li>9.5 sota </li></ul><ul><li>ohi Euroopassa </li></ul><ul><li>Hirosima </li></ul><ul><li>ja Nagasaki </li></ul><ul><li>NL julisti </li></ul><ul><li>sodan JA:lle </li></ul>
  104. 105. HS:n uutisia keskitysleireistä( 2/2007) <ul><li>Puola: Auschwitz saa uuden nimen </li></ul><ul><li>varsova. Puolan hallituksen mukaan YK nimeää Auschwitzin keskitysleirin uudelleen niin, että nimi viittaa selkeästi saksalaisiin eikä puolalaisiin. Uudeksi nimeksi tulee &quot; Auschwitz-Birkenau, natsi-Saksan keskitys- ja kuolemanleiri&quot;, kertoi kulttuuriministeri Kazimierz Ujazdowski keskiviikkona. </li></ul><ul><li>YK:n kulttuurijärjestö Unesco ei ole vahvistanut uutista. Viime vuonna Puola ilmoitti ennenaikaisesti, että nimi oli muutettu. </li></ul><ul><li>Puolalaiset pelkäävät, että leirin kauheudet yhdistetään perusteettomasti puolalaisiin. Maan hallitus pyysi viime vuonna Unescon maailmanperintölistalle kuuluvan kohteen uudelleennimeämistä. </li></ul>
  105. 106. Uusnatsismi nyky-Euroopassa ( HS 16.1.2007)
  106. 107. Miten rotuoppia sovellettiin natsi-Saksassa 1933 – 1945? <ul><li>rotuoppi </li></ul><ul><li>arjalaiset kehittynein rotu </li></ul><ul><li>ali-ihmiset ; juutalaiset, slaavit, vammaiset, eril. vähemmistöt </li></ul><ul><li>rotuoppi vuosina 1933 – 1939 </li></ul><ul><ul><li>-ensim. keskitysleirit 1933 </li></ul></ul><ul><ul><li>- Nurnbergin lait 1935 ; juutalaisilta riistettiin kansalaisoikeudet, avioliittokielto </li></ul></ul><ul><ul><li>- kristalliyö 1938 ; Daavidin tähti, rikos asioida juutalaisliikkeissä </li></ul></ul>Euroopan juutalaiset 1933 = 10 milj.
  107. 108. Miten rotuoppi ilmeni sotavuosina? <ul><li>Puola </li></ul><ul><li>ghetot; juutalaisten asuinalueet eri puolilla III valtakuntaa </li></ul><ul><li>käännevuosi 1941 </li></ul><ul><li>Saksan sotamenestys heikentyi </li></ul><ul><li>Göring; juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu </li></ul>keskitysleirit 1944
  108. 109. Miten keskitysleirit toimivat ? <ul><li>sijaitsivat erit. Puolan syrjäseuduilla; Auschwitz </li></ul><ul><li>juutalaisten hävittäminen </li></ul><ul><li>kaikista Euroopan maista juutalaiset koottiin keskitysleireille </li></ul><ul><li>selektio ; työkykyiset vs. </li></ul><ul><li>työkyvyttömät </li></ul>Hollantil. juutalaisten juutalaisten kuljetus
  109. 110. Oppikirjatehtävä s. 73; Maailmanhistorian julmin rikos <ul><li>Miten syyllisyys natsi-Saksan rikoksista näkyi vielä 1970 – ja 1980-luvun Saksassa? </li></ul><ul><li>Mitä uusnatsit Saksassa sanovat juutalaisvainoista? </li></ul><ul><li>Miten sinusta tälläisia kansakunnan pimeitä puolia tulisi käsitellä esim. koulussa ? </li></ul>
  110. 111. Miten keskitysleirit toimivat ? <ul><li>tehokkuus tavoitteena </li></ul><ul><li>Zyklon B ; kaasukammiot </li></ul><ul><li>hallinto : saksalaisten minimointi, juutalaiset luottovangit </li></ul><ul><li>vangit : lääketieteelliset kokeet(Mengele), hiukset, vaatteet, kulta jne </li></ul>juutalaismarssi 1945
  111. 112. Videotehtävä: He eivät olleet syyllisiä <ul><li>Millä eri perusteilla uusnatsit yrittävät kiistää keskitysleirien olemassaolon? </li></ul><ul><li>Mitä erilaisia argumentteja Anne Frankin päiväkirjaa vastaan uusnatsit esittävät? </li></ul><ul><li>Arvioi uusnatsien argumenttien pitävyyttä ja yritä kumota heidän perustelunsa </li></ul><ul><li>Kenen tulisi kantaa vastuu keskitysleireistä? </li></ul>
  112. 113. Miksi Saksa hävisi sodan 43 – 45? Tee tarkennukset/ oheiseen mind-mappiin kirjan avulla. Lue sivut 77 – 81. Liittoutuneiden yhteistyö Sotilaalliset syyt Yhdysvallat rooli Rotuoppi; Juutalais- vainot Yleinen mielipide Euroopassa natsi-Saksan sodan- käyntistrategia Muiden akseli- valtojen heikko menestys Selitykset Saksan tappiolle 43 – 45
  113. 114. Miksi Saksa hävisi sodan? selitykset Saksan häviölle Sotilaalliset syyt Stalingrad(43), El Alamein(43), Normandia( 44) <ul><li>Yhdysvallat rooli </li></ul><ul><li>taloudelliset ja sotilaalliset </li></ul><ul><li>resurssit ylivoimaiset </li></ul><ul><li>Manhanttan-projekti </li></ul>kilpajuoksu Berliiniin <ul><li>natsi-Saksan sodan- </li></ul><ul><li>käyntistrategia </li></ul><ul><li>Goebbels: totaalinen </li></ul><ul><li>sota, antautuminen ei </li></ul><ul><li>kyseeseen </li></ul>Liittoutuneiden yhteistyö Teheran (43): Saksan ehdoton antautuminen !! Yleinen mielipide Euroopassa natsi-Saksan vastainen Rotuoppi; Juutalais- vainot Muiden akselivaltojen heikko menestys
  114. 115. Normandian maihinnousu ( BBC:n animaatio )Aukaise animaatio <ul><li>Missä Normandia sijaitsee? </li></ul><ul><li>Kuinka moneen rintamalohkoon Normadia jaettiin ? </li></ul><ul><li>Mihin maihinnousun yllätyksellisyys perustui? </li></ul><ul><li>Kuinka kauan maihinnousu kesti ? </li></ul><ul><li>Pohjois-Ranskassa, Atlantin rannalla </li></ul><ul><li>5 lohkoon mm. Utah </li></ul><ul><li>Saksalaiset eivät odottaneet maihinnousu juuri Normandiasta </li></ul><ul><li>liittouttuneet valtasivat ranta-alueet samana päivänä, Pariisin liittoutuneet etenivät elokuun loppuun mennessä </li></ul>
  115. 116. Miksi Saksa hävisi sodan? (tekstiversio) <ul><li>sotilaalliset ratkaisut </li></ul><ul><li>Stalingard(43), El Alamein(43), Normandia(44) </li></ul><ul><li>salamasotataktiikan pettäminen </li></ul><ul><li>erit. operaatio Barbarossa epäonnistui </li></ul><ul><li>Yhdysvaltojen rooli </li></ul><ul><li>liittoutuneiden taloudelliset resurssit ylivoimaiset, aseteollisuuden tuotantokyky </li></ul>
  116. 117. Miksi Saksa hävisi sodan? <ul><li>muiden akselivaltojen vaikeudet </li></ul><ul><li>- erit. Italian sodankäynti epäonnista Balkanilla, sitoi natsi- Saksan joukkoja </li></ul><ul><li>juutalaisvainot ja niiden luoma natsivastainen ilmapiiri </li></ul><ul><li>- jo vuonna 1943 keskitysleireistä tiedettiiin </li></ul><ul><li>natsi-Saksan vastaisuutta lisäsi ilmasota ja terrori- </li></ul><ul><li>pommitukset ( 40 – 44) </li></ul>Hampurin ilmapommitusten jälkeä 1944
  117. 118. Mitkä II MS:n keskeiset seuraukset? <ul><li>sodan uhrit </li></ul><ul><li>yhteensä 60 miljoonaa </li></ul><ul><li>kuollutta </li></ul><ul><li>juutalaisvainot </li></ul><ul><li>vasta v. 1944 keskitysleirit/tuhoamis- </li></ul><ul><li>leirit löydettiin </li></ul><ul><li>ydinasetta käytettiin ensim. kerran </li></ul><ul><li>- Hirosima ja Nagasaki(8/45) </li></ul><ul><li>Miten oheisen YK 1949 ja oppi- </li></ul><ul><li>kirjan tilastotiedot s. 80 eroavat? </li></ul><ul><li>2. Analysoi tilastoa! </li></ul>
  118. 119. Mitkä II MS:n seuraukset ? <ul><li>Yhdistyneet kansakunnat perustettiin 24.10.1945 </li></ul><ul><li>idea sama kuin KL </li></ul><ul><li>Euroopan taloudellinen ja poliittinen painoarvo kv.politiikassa heikentyi </li></ul><ul><li>- ajanlasku alkoi Saksassa 0:sta” </li></ul><ul><li>Nurnbergin sotaoikeudenkäynti 1945 – </li></ul><ul><li>1946 </li></ul>
  119. 120. oppikirjatehtävä YK:sta s. 81 - 82 <ul><li>1. Millaisessa tilanteessa syntyi käsite United Nations? </li></ul><ul><li>2. Millainen näkemys Rooseveltilla oli YK:sta? </li></ul><ul><li>3. Miten YK heti perustamisesta lähtien erosi Kansainliitosta </li></ul><ul><li>4. Miten YK:n turvallisuusneuvostossa näkyy edelleen, että järjestö toisen maailmansodan voittajien järjestö? </li></ul>
  120. 121. Mistä natsi-sotarikollisia syytettiin? <ul><li>I Rikos tai salahanke rauhaa vastaan </li></ul><ul><li>- Saksan hyökkäys Puolaan 1.9.1939 </li></ul><ul><li>II Sotarikokset </li></ul><ul><li>- sotavankien kohtelu </li></ul><ul><li>III Rikokset ihmiskuntaa vastaan </li></ul><ul><li>- juutalaisvainot, pakkosiirrot jne. </li></ul><ul><li>Tehtäviä sotarikoksista; käytä videomateriaalia hyväksi </li></ul><ul><li>Millä perusteella syytetyt puolustautuivat? </li></ul><ul><li>Mikä pahin rikos toisessa maailmansodassa? Perustele!! </li></ul>Muita sotarikollisia; mm. Milosevic, Ruandan kansan- murhaan osallistuneet
  121. 122. Alla olevassa brittiläisessä pilakuvassa Neuvostoliiton johtaja Josef Stalin kysyy Saksan ja Italian johtajilta sekä Englannin ja Ranskan pääministereiltä Münchenin kokouksessa syyskuussa 1938: ”Mitä, eikö minulle olekaan tuolia?” a) Pohdi kuvan perusteella, miten Euroopan eri suurvallat suhtautuivat toisiinsa Münchenin kokouksessa? 2. Ylioppilaskoetehtävä s.85 eli Miten kuvatehtävä avataan ?? SISÄLLYSLUETTELOON
  122. 123. <ul><li>Hitler ja Mussolini osoittavat elekielellään määräilevyyttä, he eivät näytä kuuntelevan muita. Englannin Chamberlain ja Ranskan Daladier puolestaan kääntyvät kuuntelemaan Stalinia, joka kyselee oman eli Neuvostoliiton osallistumisen perään. Saksan ja Italian diktaattorit ovat oma ryhmänsä, demokraattisten Englannin ja Ranskan edustajat omansa eli maiden välillä ei näy olevan aitoa vuoropuhelua tai yhteistyötä. </li></ul><ul><li>b) Mitä kokouksessa päätettiin, ja miten päätökset vaikuttivat Neuvostoliiton politiikkaan seuraavan vuoden aikana? </li></ul><ul><li>Kokouksessa päätettiin Tšekkoslovakian tulevaisuudesta , vaikka maan edustajat eivät olleet edes paikalla. Osittain saksalaisväestön asuttamat sudeettialueet annettiin Saksan hallintaan. Saksa lupasi olla valloittamatta muita Tšekkoslovakian alueita. Sudeettialueiden luovuttaminen oli yritys lepyttää natsi-Saksa, jonka laajentumispolitiikka herätti ansaittua huolta muissa Euroopan valtioissa. Kuuluisaksi on tullut pääministeri Chamberlainin puhe hänen palattuaan Münchenistä. Siinä hän sanoi rauhan olevan turvattu ”meidän eliniäksemme”. </li></ul>SISÄLLYSLUETTELOON
  123. 124. Miten tulkita kuva/pilakuvaa? Lue s.84 ohjeet <ul><li>Milloin kuva tehty , jos pääteltävissä? </li></ul><ul><li>Ketä henkilöitä tunnistettavissa? </li></ul><ul><li>Missä lehdessä /minkä maalaisessa lehdessä julkaistu? </li></ul><ul><li>Mitä kuva esittää/esitti? </li></ul>Jalta 1945
  124. 125. Mitä käsite tarkoittaa? <ul><li>= Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen taloudellista, poliittista, sotilaallista ja kulttuurillista vastakohtaisuutta </li></ul><ul><li>blokkiajattelu: itä= NL= sosialismi, länsi= Yhdysvallat=kapitalismi </li></ul><ul><li>alkoi heti vuonna 1945, päättyi 1989 Maltan kokoukseen </li></ul><ul><li>kylmän sodan käsite käytössä jo 40-luvun lopulla; rinnakkaiskäsite rautaesirippu( Churchill 46) </li></ul>kolme suurta Jaltalla helmikuussa 1945
  125. 126. Kylmä sota Euroopassa ja 40-luku : 90 - 95 Pariisin rauhankonfressi Saksan jako Euroopan jakaa rautaesirippu Nurnbergin sotaoikeudenkäynti Berliinin saarto Itä – ja Länsi- Saksa lokakuu 1949 helmikuu 1947 kesäkuu 1948 1945 - 1946 maaliskuu 1946 kesäkuu 1945
  126. 127. Kuva kylmästä sodasta: Tulkitse oheista karttaa, pilakuvaa
  127. 128. Miten NL ja Yhdysvallojen erimielisyydet ilmenivät vuonna 1945- 46? <ul><li>Jalta( 2/1945) </li></ul><ul><li>sopimus Saksan miehitysvyöhykkeistä </li></ul><ul><li>NL:lle puskurivyöhykkeet </li></ul><ul><li>Potsdam(7/1945) </li></ul><ul><li>Yhdysvaltojen tavoite heikentää NL:n ja puna-armeijan vaikutusvaltaa keskisessä Euroopassa </li></ul>Potsdamin kolme suurta 7/1945
  128. 129. Kylmän sodan syttyminen dokumenttien valossa 1.Milloin kylmä sota syttyi dokumenttien mukaan? 2. Mitä dokumenttien mukaan syy kylmään sotaan?
  129. 130. Churchill ja rautaesirippupuhe 5.3.46
  130. 131. Miten kylmän sodan syttymistä selitetty? <ul><li>Euroopassa valtatyhjiö 1945 </li></ul><ul><li>Saksa vuonna 0 ; kaupungit raunioina, nälänhätä </li></ul><ul><li>Ranska ja I-B heikentyneet </li></ul><ul><li>toisen maailmansodan lopputulos vahvisti NL:a ja Stalin asemaa </li></ul><ul><li>puna-armeija syvällä Keski-Euroopassa ; miljoona miestä </li></ul><ul><li>kaksinapaisuus vakiintui jo 40-luvun lopulla </li></ul>Eurooppa 8.5.1945
  131. 132. Miten kansandemokratiat syntyivät 40-luvun lopulla <ul><li>kansandemokratiat= </li></ul><ul><li>itäblokki= sosialistiset </li></ul><ul><li>pikkuvaltiot( 8 ) </li></ul><ul><li>sosialismiin siirtymisen </li></ul><ul><li>syyt : </li></ul><ul><ul><li>puna-armeija syvällä Keski-Euroopassa </li></ul></ul><ul><ul><li>NL:n turvallisuusintressit </li></ul></ul><ul><ul><li>paikallisten kommunistien hyödyntäminen </li></ul></ul><ul><ul><li>- prosessi kesti 1945 – 1948 </li></ul></ul><ul><li>oppikirjatehtävä 93 </li></ul><ul><li>Mitkä maat Euroopassa ovat olleet sosialistisia? </li></ul><ul><li>Miten NL vaikutusvalta ilmeni ko. maissa? </li></ul><ul><li>Miten kansandemokratiat erosivat länsimaisista demokratioista? </li></ul><ul><li>4 </li></ul>
  132. 133. Miten kylmän sodan syttyminen näkyi miehitetyssä Saksassa 1945 -1949? <ul><li>miehitysvyöhykkeet </li></ul><ul><li>NL ; maatalous-Saksa, toimivin osa Saksasta </li></ul><ul><li>länsivallat: tuhottu Saksa </li></ul><ul><li>jako alunperin väliaikainen </li></ul><ul><li>Saksan kanssa ei tehty rauhansopimusta ollenkaan !!! </li></ul>miehitetty Saksa ja Berliini 1945 - 1949
  133. 134. Miten kylmän näkyi Saksassa(jatkuu..) <ul><li>kohti jaettua Saksaa </li></ul><ul><li>länsivyöhykkeet 1948 </li></ul><ul><li>D-markka </li></ul><ul><li>Berliinin saarto 1948 – 1949 </li></ul><ul><li>NL sulki/esti L-B huoltamisen </li></ul><ul><li>2-3 min välein DC 2 </li></ul><ul><li>2 milj. berliiniläistä </li></ul>
  134. 135. Miten oheinen pilakuva kuvaa Berliinin saartoa? brittilehden pilapiirros 1948
  135. 136. Millaisia valtiota Länsi - ja Itä - Saksa olivat 1950-luvulla? <ul><li>Itä-Saksa(DDR) </li></ul><ul><li>Yksipuoluejärjestelmä </li></ul><ul><li>Perustuslaki 1949 </li></ul><ul><li>Kansanarmeija 1956 </li></ul><ul><li>Kommunistidiktatuurin vastainen kansannnousu 1953 </li></ul><ul><li>Talous jäi jälkeen lännestä ja poliittiset vainot -> paot länteen 50-luvulla( n. 2 milj.) </li></ul><ul><li>Länsi-Saksa(BRD) </li></ul><ul><li>1952 miehitys loppui : lännen liittolainen </li></ul><ul><li>1955 oma armeija ”Bundeswehr” </li></ul><ul><li>1955 Naton jäseneksi </li></ul><ul><li>länsimainen demokratia </li></ul><ul><li>Kylmä sota onnenpotku Länsi-Saksalle </li></ul>
  136. 137. Dokumenttitehtävä: Silkkaa propagandaa <ul><li>Miten itse määrittelisit propagandan? </li></ul><ul><li>Miten dokumentin eri filmiesimerkeissä näkyi se, että kyseessä propagandamateriaalia? </li></ul><ul><li>Millaisia viholliskuvia itäsaksalaisilla oli länsisaksalaisista? </li></ul><ul><li>Mitä yhtäläisyyksiä natsien ja DDR-propagandan välillä havaitset? </li></ul><ul><li>Miten lapsia käytettiin hyväksi kylmän sodan tiedotussodassa? </li></ul>
  137. 138. Miten Yhdysvallat patosi kommunismia? <ul><li>ulkopoliittinen suunnanmuutos </li></ul><ul><li>Truman-doktriini = kommunismin leviäminen estettävä kaikin keinoin( poliittisin, taloudellisin ) </li></ul><ul><li>keinot: </li></ul><ul><li>1) Euroopan taloudellinen tukeminen </li></ul><ul><li>- Marshall-apu (48 -52) : Euroopan jälleenrakentaminen nopeutui, SLT:n talouskasvu </li></ul><ul><li>- kv. talousjärjestöt (IMF, GATT) </li></ul><ul><li>2) Turkin ja Kreikan taloudellinen ja sotilaallinen tukeminen </li></ul>Maat, jotka saivat Marshall-apua 48 - 52 NL:n valtapiiri ei enää laajentunut
  138. 139. Miten varustelukilpailu idän ja lännen välillä ilemeni 1950 – j 1960-luvulla? <ul><li>1950-luku: massiivisen kostoiskun doktriini , vahva ydinasepelote. </li></ul><ul><li>1960-luku : joustavan vastarinnan oppi </li></ul><ul><li>Iso-Britannia : oman ydinaseen 1952 ja sitoutui Natoon ja Yhdysvaltoihin. </li></ul><ul><li>Ranska : oma ydinase 1960 </li></ul><ul><li>1950-luku: maavoimat </li></ul><ul><li>1960-luku : ydinaseet </li></ul><ul><li>Kiinalla oman ydinase 1964, =>välirikon Neuvostoliiton kanssa. </li></ul>USA NL <ul><li>Tyypillistä varustelukilpailulle </li></ul><ul><li>Yhdysvaltojen tekninen etumatka </li></ul><ul><li>sotilasliitot varustelukilpailun toteuttajina (Nato ja Varsovan liitto) </li></ul><ul><li>III maailmansodan ja täydellisen tuhon mahdollisuus( Kuuba 1962 ) </li></ul>
  139. 140. Mikä tyypillistä kylmän sodan suurvaltasuhteille? <ul><li>Yhdysvaltojen ulkopoliittinen linja kommunismin leviämisen estäminen taloudellisin tai sotilaallisin keinoin </li></ul><ul><li>suurvaltasuhteet vaihtelivat </li></ul><ul><li>- 50-luku : kireät, liennytys loppupuolella </li></ul><ul><li>- 60-luku : avaruuskilpailu, Vietnam; Yhdysvaltojen kritiikki, läheltä piti vuosikymmen </li></ul><ul><li>- 70-luku : liennytys ; aserajoitusneuvottelut </li></ul><ul><li>- 80-luku : kylmän sodan vastakkainasettelun paluu, sosialismin romahtaminen </li></ul><ul><li>voimakas asevarustelu ja – kilpailu </li></ul><ul><li>suurvallat eivät suoraan sodassa keskenään </li></ul>1.Miten oheisen tilaston avulla voidaan perustella kauhun tasapaino? 2. Mikä muuttui suurvaltojen strategisissa voimasuhteissa?
  140. 141. Yhdysvaltojen ulkopoliittiset doktriinit Yhdysvaltojen ulkopoliittiset doktriinit = ulkopolitiikan opit, näkemykset, joihin käytännön ulkopol.perustui patoamispolitiikka 40-ja 50-luku dominoteoria ; 60-luku tähtien sota, tiukka kommunismin vast. 80-luku liennytys; 70-luku Korea Vietnam avaruus Kuuban kriisi
  141. 142. Kylmän sodan kriisien luonne
  142. 143. Miten ryhmätyöt purketaan? <ul><li>4 henkilön ryhmät , jokaisella oma konflikti ja vastuualue </li></ul><ul><li>oma alue opetaan ja toiset täydentävät taulukon </li></ul><ul><li>Jokainen ryhmä saa vielä erikseen yhden konfliktin, johon perehtuu perusteellisemiin </li></ul><ul><li>aiheet ppt-esitys </li></ul><ul><li>esityksen havainnollistaminen : kuvat, kartat, videomateriaalia ja mahdollisia </li></ul><ul><li>1,5,9= Korea, 2,6 = Berliini, 3,7 = Kuuba, 4,8,10 = Vietnam </li></ul>Kuvassa lapset yrittävät paeta Vietnamin sodan taisteluja.
  143. 144. Kylmän sodan kuumat konfliktit ( 104 – 110) Vietnam 65 - 75 seuraukset Sodan tapahtuma kronologinen järjestys osapuolet ja mahdolliset perustelut Tausta; syyt, yhteys kylmään sotaan Berliinin muuri 61 Kuuba 62 Korea 50- 53
  144. 145. Yhdysvallat ja kylmän sodan kuumat konfliktit ( 104 – 110) Vietnam 65 - 75 Berliinin muuri 61 Kuuba 62 Korea 50- 53 <ul><li>kommunist. </li></ul><ul><li>Vietnam </li></ul><ul><li>moraalinen ja sotilaallinen tappio </li></ul><ul><li>P-V:n pommitukset </li></ul><ul><li>rauhanneuvottelu </li></ul><ul><li>68 – 73 </li></ul><ul><li>sissisota </li></ul><ul><li>napalm+ kemialliset aseet </li></ul>E-V+ USA vs P-V+NL+ FNL <ul><li>kommunismin </li></ul><ul><li>leviämisen estäminen </li></ul><ul><li>Vietnamin jako </li></ul><ul><li>54 </li></ul><ul><li>ich bin Berliner (Kennedy) </li></ul>kansainvälinen yhteisö ja sen toimet <ul><li>esti ”saksalaisten ” kanssakäymisen </li></ul><ul><li>romahdutti uskon sosialismiin </li></ul><ul><li>kuuma linja : puhelimitse keskustelut </li></ul><ul><li>Koreiden jako </li></ul>seuraukset <ul><li>muuri rakennettiin </li></ul><ul><li>estämään länteen muutto 8 /1961 </li></ul><ul><li>saarto </li></ul><ul><li>ydinsodan mahdollisuus </li></ul><ul><li>Ydinsodan pelko </li></ul><ul><li>38 leveyspiiri </li></ul>Sodan tapahtuma kronologinen järjestys DDR + sosialismi vs. länsi + kapitalismi Kuuba+NL vs USA NL+Kiina+P-K Vs. E-K+USA+ YK osapuolet ja mahdolliset perustelut, <ul><li>pako länteen 50-luvulla </li></ul><ul><li>kahtia jaetun kaupunki kylmän sodan </li></ul><ul><li>symbolina </li></ul><ul><li>Kuuba sosialistinen 59-> </li></ul><ul><li>NL sijoitti ohjuksia Kuubaan </li></ul>NL tuki P-Koreaa, USA E-K:aa Tausta; syyt, yhteys kylmään sotaan
  145. 146. Miten kommunismia padottiin 40- ja 50-luvulla? <ul><li>Marshall-apu(47-52) </li></ul><ul><li>16 länsieurooppalaista maata: jälleenrakentaminen, kommunismin leviämisen estäminen </li></ul><ul><li>I-B, Ranska , Saksa ja Italia, yht. 16 valtiota </li></ul><ul><li>vahvisti Yhdysvaltojen asemaa maailman taloudessa=> 50-luku vaurastumisen ja keskiluokkaistumisen vuosikymmen Yhdysvalloissa </li></ul>Marshall-apua saaneet maat
  146. 147. Miten kommunismia padottiin 40 – ja 50-luvulla? osapuolet seuraukset sodan- kulku syyt Korea 50- 53
  147. 148. Miksi Yhdysvallat Vietnamin sotaan ? <ul><li>kaksi Vietnamia 1954 </li></ul><ul><li>kommunistinen Pohjois-Vietnam </li></ul><ul><li>länteen ja Yhdysvaltoihin tukeutuva epädemokraattinen Etelä-Vietnam </li></ul><ul><li>Etelä-Vietnam 1954 – 1965 </li></ul><ul><li>Yhdysvallat tuki sotilaallisesti ja taloudellisti, erit. 60-l alussa </li></ul><ul><li>Vietkong/FNL-sissiliike; tavoitteena E-V liittäminen kommunistiseen P-V:iin </li></ul><ul><li>oppikirjatehtävä s. 102 -103 </li></ul><ul><li>1) minkä eurooppalaisen maan siirtomaa Vietnam oli toisen maailmansodan päättymiseen asti ? </li></ul><ul><li>2) millainen poliittinen tausta oli Vietminh-liikkeellä? </li></ul><ul><li>3) mitä tapahtui v. 1954 Dien Bien Phussa? </li></ul><ul><li>4) miten NL osallistui alueen kriiseihin v. 1945 - 1978 </li></ul>
  148. 149. Miksi Yhdysvallat mukaan Vietnamin sotaan(65 – 73) FNL:n tunnelit
  149. 150. Miten Yhdysvallat( jatkuu..?) <ul><li>laajentuminen/eskaloituminen 65 -> </li></ul><ul><li>täysimittainen sota </li></ul><ul><li>ilmasota( 3-x enemmän kuin II MS:ssa), helikopterit, kemialliset aseet </li></ul><ul><li>n. 3 miljoonaa sotilasta; 60 000 kuoli </li></ul><ul><li>tyypillinen sotilas; alle 20-vuotias ja (musta) </li></ul>
  150. 151. Mitä Vietnamin sodasta seurasi? <ul><li>ensimmäinen tv-sota </li></ul><ul><li>päivittäiset uutislähetykset </li></ul><ul><li>sodanvastaisuus kasvoi koko maailmassa </li></ul><ul><li>moraalinen ja sotilaallinen tappio </li></ul><ul><li>- My Lain verilöyly 1968 </li></ul><ul><li>veteraaniongelma </li></ul><ul><li>veteraanit sotaan syyllisiä </li></ul><ul><li>huumeongelma </li></ul><ul><li>ympäristömyrkyt </li></ul><ul><li>DDT-kasvimyrkky </li></ul><ul><li>osa P-V asuin- ja viljelykelvotonta </li></ul><ul><li>sodanvastainen liike; 60-luvun nuorisokapina </li></ul><ul><li>amerikkalaisten perusarvojen kiistäminen </li></ul><ul><li>sukupolvien välinen kuilu </li></ul><ul><li>vasemmistoradikalismi sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa </li></ul>
  151. 152. My Lain verilöyly: dokumenttitehtävä <ul><li>Mitä My Lain kylässä tapahtui ? </li></ul><ul><li>Millainen kokemus My Lai oli mukana olleille jenkkisotilaille ? </li></ul><ul><li>Millaisia ristiriitaisia näkemyksiä amerikkalaisilla sotilailla oli vietnamilaisista ? </li></ul><ul><li>Arvioi näkemäsi perusteella, miksi My Lain tapahtumista tuli Vietnamin sodan turhuuden symboli ? </li></ul>
  152. 153. Kuvatehtävä: Tulkitse oheista pilakuvaa
  153. 154. Dokumenttitehtävä:Mitä päätelmiä Vietnamin sodasta voit oheisen dokumentin avulla tehdä? <ul><li>Dokumentin avaaminen: </li></ul><ul><li>Milloin laadittu? </li></ul><ul><li>Mihin historiallisen </li></ul><ul><li>tapahtumaan liittyy? </li></ul><ul><li>3.Kenen laatima(uutinen, </li></ul><ul><li>Poliitikko jne.) </li></ul><ul><li>4. Mikä keskeistä? </li></ul>
  154. 155. Miten Kuuban kriisi ( 1961) kiristi suurvaltasuhteita? Dollari- Imperialismi, Latinlainen Amerikka Yhdysvaltojen takapihaa Fidel Castro : talouselämä sosialisoitiin Kuuban saarto Sikojenlahden maihinnousu 1961 SOSIALISTINEN KUUBA 1959
  155. 156. Miten Kuuban kriisi(1962) syntyi ja miten se laukesi? <ul><li>Taustatekijät </li></ul><ul><li>kommunistinen Kuuba , joka poliittisessa ja sotilaallisessa yhteistyössä NL: kanssa </li></ul><ul><li>Kriisin kulku </li></ul><ul><li>NL rakensi ohjustukikohtaa Kuubaan </li></ul><ul><li>USA; merisaarto </li></ul><ul><li>Ydinsodan syttyminen lähellä; kuuma linja </li></ul>Sosialistinen Kuuba 59-> http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/ Fidel+Castron+Kuuba/1135221099483
  156. 157. Sosialismin romahtaminen 89 - 91 HI3, syksy 2009 s. 117 - 129
  157. 158. Miten NL kontroloi itäblokin maita? kylmän sodan aikakaudella? <ul><li>Itä-Saksa 1953 </li></ul><ul><li>tavarapula, arkielämän ongel </li></ul><ul><li>mat </li></ul><ul><li>Stalinin kuolema taustalla </li></ul><ul><li>NL kukisti samana päivänä </li></ul><ul><li>Unkarin kansannousu 1956 </li></ul><ul><li>yksipuoluejärjestelmästä luopuminen </li></ul><ul><li>, vapaat vaalit </li></ul><ul><li>NL ja Varsovan liitto kukisti kapinan </li></ul><ul><li>2 000 kuoli, maasta 200 000 </li></ul><ul><li>emigroitui länteen </li></ul><ul><li>Berliinin muuri 1961(elokuu 12.) </li></ul><ul><li>DDR:n hallitus </li></ul><ul><li>n.250 km </li></ul><ul><li>yli 200 kuoli yritettyä </li></ul><ul><li>ään paeta länteen </li></ul><ul><li>Tsekkoslovakian miehitys 1968 </li></ul><ul><li>Prahan kevät </li></ul><ul><li>NL ja Varsovan liitto; miehitys </li></ul><ul><li>Mitä yhteistä </li></ul><ul><li>ko. tapahtumilla oli? </li></ul><ul><li>2. Mitä seurauksia </li></ul><ul><li>ko. maiden kansa </li></ul><ul><li>laisille? </li></ul><ul><li>3. Mistä eri syistä </li></ul><ul><li>ko. maissa tyytymät </li></ul><ul><li>tömyyttä? </li></ul>Lue oppikirjan s, 96 -99, parityö
  158. 159. Miksi sosialismi romahti(NL:ssa)? taloudelliset Ekologiset syyt Kulttuurilliset syyt Sisäiset syyt ideologiset Kv.poliittiset romahtaminen
  159. 160. Miksi kommunismi romahti? <ul><li>Ideologiset selitykset </li></ul><ul><li>Kommunistiset puolueet elitistisiä : taloudelliset edut, asunnot, omat kaupat </li></ul><ul><li>Yhteiskunnat suljettuja; tiedotusvälineet NKP kontroloimia=> ongelmia ei käsitelty tiedotusvälineissä </li></ul><ul><li>Toisinajattelijoiden vainot </li></ul>Toisinajattelija Aleksandr Solzhenitsyn
  160. 161. Miksi kommunismi romahti? <ul><li>Taloudelliset selitykset </li></ul><ul><li>Elintaso heikompi kuin lännessä </li></ul><ul><li>Vienti perustui raaka-aineisiin ja öljyyn </li></ul><ul><li>Maatalous tehotonta; viljaa tuotiin mm. Yhdysvalloista </li></ul><ul><li>Armeija/asevarustelu vei n. 20 bkt:stä : ”varustautuminen kuoliaaksi” </li></ul>
  161. 162. Miksi kommunismi romahti? <ul><li>Ekologiset selitykset </li></ul><ul><li>1980-luvun ympäristökatastrofit </li></ul><ul><li>1986 Tsernobyl </li></ul><ul><li>- Aral-järven kuivuminen </li></ul><ul><li>Kansalliset selitykset </li></ul><ul><li>NL kansakuntien vankila </li></ul>
  162. 163. Miksi kommunismi romahti? <ul><li>Kulttuurilliset selitykset </li></ul><ul><li>Homo sovjeticus: vallankumouksen palveleminen, fyysinen kunto, älyllisyys </li></ul><ul><li>Todellisuus: alkoholiongelmat, laiskuus </li></ul><ul><li>Kansainvälíset sel. </li></ul><ul><li>- NL varautui ulkoisiin ei sisäisiin hyökkäyksiin </li></ul>
  163. 164. Millainen rooli Mihail Gorbatsovilla kylmän sodan päättymisessä? <ul><li>NL:n keskeiset ongelmat 80-l puoliv. </li></ul><ul><li>talous romahduksen partaalla </li></ul><ul><li>elintarvikkeista, kulutustavaroista pula : kaupat tyhjiä </li></ul>Perestroika = Glastnost= NKP:n pääsihteeri 1985 - 1991 Gorbatsovin uudistusohjelma
  164. 165. Millainen vallankumousvuosi Euroopassa 1989? Vuosi 1989 : 1) Odottamaton tapahtuma 2)levisi maasta toiseen 3)veretön <ul><li>Puola </li></ul><ul><li>sotatila 81 – 89 </li></ul><ul><li>solidaarisuus+Walesa </li></ul><ul><li>vapaat vaalit 6/89=> </li></ul><ul><li>sosialismi loppui </li></ul><ul><li>Unkari </li></ul><ul><li>rajat auki länteen </li></ul><ul><li>monipuoluevaalit </li></ul><ul><li>DDR </li></ul><ul><li>Berliinin muuri </li></ul><ul><li>murtui 9/11 </li></ul><ul><li>murtui ” vahingossa” </li></ul><ul><li>Tsekkoslovakia </li></ul><ul><li>samettivk. </li></ul><ul><li>Havel </li></ul>Muut itäblokin maat lue s. 121
  165. 166. Uutisia Berliinin muurin murtumisesta ( Hs 2009) <ul><li>Itä-Saksan muistosta kiistellään yhä </li></ul><ul><li>17.8.2009 </li></ul><ul><li>Muuri yllätti Berliinin (8.11.2009) </li></ul><ul><li>http://www2.hs.fi/extrat/kuukausiliite/arkisto/1999/11/ </li></ul>
  166. 167. Jaettu Saksa 1949 – 1990, erityisesti Itä-Saksa Sosialistinen Itä-Saksa 1949 .- 1989 1953 Berliinin muurin rakentaminen 1961 Muurin murtuminen 1989
  167. 168. HS 9.11.2009
  168. 169. Miksi Berliinin muuri ja sosialismi murtui DDR:ssä? <ul><li>DDR sosialistisena mallivaltiona </li></ul><ul><li>koulutusjärjestelmä, sosiaaliturva korkeatasoisia </li></ul><ul><li>itäblokin paras elintaso : Trabi </li></ul><ul><li>Stasi = valtiollisen poliisin palveluksessa 300 000 ihmistä </li></ul><ul><li>DDR:n ongelmat </li></ul><ul><li>kansalaisvapauksien rajoitukset : äänestyspakko, passien eväämiset </li></ul><ul><li>yhteydenpito länteen hankalaa </li></ul><ul><li>- matkustusrajoitukset länteen : vain edustusurheilijoilla vapaa matkustusoikeus </li></ul>itäsaksalainen betonilähiö
  169. 171. <ul><li>Itä-Saksassa mielenosoitukset alkoivat Leipzigin Nikolainkirkossa maanantaisin pidetyn rukoushetken jälkeen. Pian ne levisivät muihin Saksan kaupunkeihin. Lokakuussa 1989 yli 250 000 ihmistä oli liittynyt mielenosoituksiin. </li></ul><ul><li>Mielenosoituksissa vaadittiin muun muassa vapaata liikkumisoikeutta ja vapaita vaaleja. </li></ul><ul><li>Mielenosoituksien kuuluisin iskulause oli &quot; Wir sind das Volk! &quot;, eli &quot;Me olemme kansa&quot;. </li></ul>Mielenosoittajat koolla Leipzigissa (alla).
  170. 172. Miten Berliinin muuri murtuu syksyllä 1989? <ul><li>Itä-Saksassa mielenosoitukset </li></ul><ul><li>syksyllä 1989 </li></ul><ul><li>matkustusrajoitusten purkaminen </li></ul><ul><li>uutisten lukijan virhe </li></ul><ul><li>kymmenien tuhansien ryntäys muurille </li></ul><ul><li>kansanjoukot muurin </li></ul><ul><li>ylitse 9.11.1989 </li></ul>
  171. 173. Dokumentti Berliinin muurista / yle 4.11.2009(Ylen areena) <ul><li>1.Miten dokumentissa selitetään muurin rakentamisen perussyy? </li></ul><ul><li>2. Mitä luonnotonta Länsi-Berliinin sijainnissa oli? </li></ul><ul><li>3. Kuinka pitkä muuri oli? </li></ul><ul><li>4. Millaista propagandasotaa muurilla käytiin? </li></ul><ul><li>5. Miten pako länteen yritettiin estää? </li></ul><ul><li>6. Mikä tankkien kohtaaminen oli? </li></ul>Katso dokumentti loppuun kotona : http://areena.yle.fi/video/530506
  172. 174. Berliinin muuri ja sen rakenne
  173. 175. 4 3 2 1 5 6 2. ”Stalinin nurmikko”, maahan kiinnitettyjä metalliesineitä. 3. Piikkilanka-aita, korkeus 2 metriä. 4. Hälyttimen anturi. 5. Piikkilankaesteitä. 6. Bunkkeri 1. Rautaesteillä varustettu betonimuuri, korkeus n. 4 metriä, paikoitellen elektroninen valvonta. 7. Vahtikoirat pitkässä juoksuvaijerissa. 7 JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA
  174. 176. 11 10 9 8 12 13 9. Kaivanto, syvyys 3-5 metriä. 10. Katuvalot. 11. Öljysoratie, aseistettujen vartijoiden valvoma. 12. Sähköaita, varustettu hälytyslaittein. 13. Kaistale avointa maata. 8. Pehmeää hiekkaa pakolaisten jalanjälkien paljastamiseksi, joskus miinoitettu. 14. Betonimuuri, vaalea väritys, jotta pakolaisten varjot näkyisivät. Suunniteltu kestämään raskaan ajoneuvon törmäys. Yläosa muotoiltu vaikeuttamaan yli kiipeämistä. 14
  175. 177. Miten muuri murtui syksyllä 1989? Unkari 9.11 11.11 lehdistötilaisuus Itävallan rajan aukaise minen 4 miljoonaa itäberliiniläistä
  176. 178. Miten Baltian maat pääsivät irti NL:stä? <ul><li>Baltian maat hyödynsivät glastnostin mahdollistamaa kritiikkiä </li></ul><ul><li>Viron laulujuhlat 1988 : kansallislaulu, Viron oma lippu </li></ul><ul><li>Neuvostoaika vuodesta 1945 lähtien koettiin miehityksenä. </li></ul><ul><li>Latvia ja Liettua julistautuivat itsenäisiksi 1990  Neuvostoliiton sotilaallinen väliintulo. </li></ul><ul><li>Itsenäistyminen varmistui syksyllä 1991 Neuvostoliiton ajauduttua kriisiin </li></ul>Miten Baltian tapahtumat kytkeytyivät Neuvostoliiton kaatumiseen? ● Viron, Latvian ja Liettuan julistautuminen itsenäisiksi ja muiden valtioiden tunnustus niiden itsenäistymiselle merkitsi käytännössä Neuvostoliiton alueen hajoamista.
  177. 179. Millainen prosessi oli Neuvostoliiton romahtaminen 1991? Puolan solidaarisuus- liike glasnost ja perestroika Gorbatšovista NL:n johtaja 1985 Puola ja Unkari luopuvat kommunistisesta yksipuoluejärjestelmästä ja muut kansandemokratiat seuraavat Berliinin muuri murtuu Saksat yhdistyvät Elokuun kriisi Neuvostoliitossa Neuvostoliitto julistetaan lakkautetuksi Baltian maat itsenäistyvät Tehtävä 6 b) kirjan sivulta 128. Perustele, miten kukin yksittäinen tapahtuma oli kytköksissä Neuvostoliiton kaatumiseen.
  178. 180. Mitä kylmän sodan päättymisestä seurasi? <ul><li>Saksojen yhdistyminen </li></ul><ul><li>1990 </li></ul><ul><li>Markkinatalouden voitto sosialismista </li></ul><ul><li>Venäjän taloudellinen ja sotilaallinen romahtaminen </li></ul><ul><li>Baltian maat itsenäistyivät </li></ul><ul><li>Yksinapainen maailma; Yhdysvallat ainoa merkittävä suurvalta </li></ul>
  179. 181. Mitä kylmän sodan päättymisestä seurasi? <ul><li>Saksojen yhdistyminen </li></ul><ul><li>1990 </li></ul><ul><li>Markkinatalouden voitto sosialismista </li></ul><ul><li>Venäjän taloudellinen ja sotilaallinen romahtaminen </li></ul><ul><li>Baltian maat itsenäistyivät </li></ul><ul><li>Yksinapainen maailma; Yhdysvallat ainoa merkittävä suurvalta </li></ul>

×