Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena

VUOROVAIKUTTEINEN VERKKOVIESTINTÄ JOHTAMISEN TUKENA 11.2.2011 Jarno M. Koponen

JUURI NYT Keskustelua vuorovaikutteisesta viestinnästä ja johtajuudesta...

VERKOTTUNUT MAAILMA, MIELIKUVAYHTEISKUNTA & VIESTINNÄN MURROSVERKKOVIESTINTÄ & SOSIAALINEN MEDIA?UUDISTUVA JOHTAJUUS & JOHTAMINENMITÄ VUOROVAIKUTTEINEN VIESTINTÄ MAHDOLLISTAA?VERKKOVIESTINTÄ KÄYTÄNNÖSSÄKESKUSTELUA :)

VERKOTTUNUT MAAILMA, MIELIKUVAYHTEISKUNTA & VIESTINNÄN MURROS

Vietämme yhä enemmän aikaa vuorovaikutteisissa verkkoympäristöissä Tietoverkoissa tapahtuva toiminta on arkipäivää yhä useammalle ikään katsomattaLévy, Castells, Turkle, Taylor, Boyd: Vuorovaikutteiset verkkoympäristöt ovat sosiaalisen todellisuuden laajentuma

@Digitaalisissa ympäristöissä jokaisesta ilmaistusta ja tallennetusta ajatuksesta tai toiminnasta tulee luonteeltaan verkottunut -‐ globaalissa mittakaavassa

Verkottunut maailma: ihmisten, asioiden, esineiden, paikkojen ja tapahtumien jatkuvasti kehittyvä verkosto Verkottuneessa maailmassa fyysinen “reaalitodellisuus” ja digitaalinen kokemusavaruus limittyvät toisiinsa ennen näkemättömällä tavalla

Yksilöt ja yhteisöt vaikuttavat konkreettisesti toimintaympäristöjensä ja -‐kulttuurien kehittymiseenYksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaisevana muutosvoimanaTiedon ja sisältöjen yhteisöllinen tuottaminen, luominen, julkaiseminen, jakaminen, muokkaaminen, kuluttaminen, arvioiminen jne.

!Viestintäkulttuuri ja -‐ekosysteemi on murroksessaViestintämallit, -‐kanavat, -‐prosessit ja toimijat

AVAINSANOJA Ihmislähtöisyys, Monikeskeisyys, Monikanavaisuus, Avoimuus, Läpinäkyvyys, Vuorovaikutteisuus

Digitaalisuuden myötä tiedon ja sisältöjen välittäminen, julkaiseminen, jakaminen ja muokkaaminen on tullut entistä helpommaksi Tietoverkot avautuvat -‐ tietoa ei voi hallita tai ohjailla keskitetystiViestinnästä ja vaikuttamisesta on tullut monikanavaista ja monikeskeistä

MIELIKUVAYHTEISKUNTA Elämme mielikuvayhteiskunnassa Tiedon määrän kasvaessa ja viestintäkulttuurin viihteellistyessä mielikuvien merkitys korostuu Tarinoiden, brändien ja näkyvyyden merkitys kasvaa

Organisaation ja instituution brändi (Marimekko, Nokia, Suomen valtio, Aalto-‐yliopisto)Henkilöbrändi (Tarja Halonen, Tanja Karpela, Barack Obama, Stephen Elop, Mikael Jungner)Tietoisesti rakennetut mielikuviin pohjautuvat tarinat

Valokuvat: http://www.ﬂickr.com/photos/esrad/ ja Hannes Heikura / HS

EXTRAThttp://www.ted.com/ http://my.barackobama.com/ http://the-‐hub.net/

Wikileaks.info

YLE, “Youtube-‐sotilaat” esittelevät Puolustusvoimia

Mielikuvat luodaan tarinoiden avullaVerkkoviestintä tarjoaa ennen näkemättömän mahdollisuuden vuorovaikutteiseen tarinankerrontaanVuorovaikutteisissa ympäristöissä syntyy uusia tarinankerronnan muotoja ja prosesseja

VERKKOVIESTINTÄ & SOSIAALINEN MEDIA?

Verkkoympäristöt ovat alusta asti olleet luonteeltaan sosiaalisia -‐ ne tarkoitettu yhteydenpitoa ja tiedon välittämistä vartenSosiaalinen media on brändätty käsite & todellinen ilmiöSosiaalisessa mediassa on kyse verkkoympäristöjen sosiaalisen ulottuvuuden vahvistumisesta Uusien vuorovaikutteisuuden muotojen ja -‐tekniikoiden syntyminen

!Sosiaalinen media ei ole yksittäinen digitaalinen palvelu, ympäristö tai internet-‐sovellusSosiaalinen media on jatkuvasti kehittyvä ja uusia muotoja saava vuorovaikutteisen olemassaolon ja viestinnän prosessi, joka voidaan tuoda osaksi mitä tahansa olemassa olevaa toimintaa

Yhteydenpito, olemassaolevien verkostojen vaaliminen ja uusien yhteyksien luominen ja ylläpitäminenSisältöjen ja tiedon yhteisöllinen tuottaminen, luominen, julkaiseminen, jakaminen, muokkaaminen, kuluttaminen, arvioiminen jne.Verkkoympäristöt ja sisällöt ovat aktiivisia vuorovaikutteisia prosesseja, eivät staattisia yksiköitä

Sosiaalinen media rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinaverkostoista (yksilöt, ryhmät, yhteisöt, organisaatiot)Tarinat muodostuvat mikroilmentymistä ja mikrotarinoista mm. statuspäivityksistä, videoista, kommenteista, valokuvista, blogikirjoituksista ja mikroblogi-‐kirjoituksista

Me tahdomme liittää oman tarinamme toisiin, itsemme kannalta mielekkäisiin, vetovoimaisiin ja kiinnostaviin tarinoihin Sosiaalisessa mediassa tämä on helppoa (esim. Facebookin ja muiden järjestelmien Like-‐toiminto, ryhmät ja keskustelut, kommentointi, Twitterin Follow-‐toiminto ja RT jne.)

Tarina + Verkosto = TarinaverkostoSosiaalisessa mediassa tarinat luodaan ja kerrotaan yhdessä

Yhteisöllisyys ja kommunikaatio vaativat ihmisten läsnäoloa -‐ aktiivisuutta sekä yksilö-‐ että ryhmätasollaKuunteleva aktiivinen läsnäolo ja mahdollistava vuoropuhelu korostuu

Oikeat kysymykset ovat sosiaalisen median ympäristöissä useimmiten täydellisiä vastauksia tärkeämpiäRohkeus ilmaista keskeneräisiä ajatuksia, suunnitelmia ja ideoita avaa keskustelua ja kannustaa osallistumaan

SOSIAALISEN MEDIAN YMPÄRISTÖJÄ Yhteisölliset verkostopalvelut Linkkien ja sisällön jakopalvelut Pikaviestintäpalvelut Blogipalvelut Mikroblogipalvelut Wiki-‐ ja yhteistyöpalvelut Media-‐ ja sisältöpalvelut

Julkiset ja avoimetEsim. Suomi24, Facebook, LinkedIn, Digg, Skype, Blogilista, Posterous, Twitter, Qaiku, Wikipedia, Youtube, Flickr, Slideshare, Quora, Second life...

Toimijakohtaiset ja suljetutWiki-‐tyyppiset työskentely-‐ympäristöt (Twiki, Openwiki, SocialText, Google Docs)Proﬁilipohjaiset, reaaliaikaiset yhteistyö -‐ympäristöt, projektinhallintatyökalut jne. (Basecamp, Campﬁre, Xmind, Creately)3D-‐ympäristöt/virtuaalimaailmat, jotka yhdistelevät eri yhteistyö-‐alustojen ja -‐ympäristöjen piirteitä (I-‐maginer, Proton media, Tixeo)

ESIMERKKEJÄ Wiki-‐tyyppiset työskentely-‐ympäristöt (Google Docs) dokumentointiin ja materiaalien yhteiseen työstämiseen Blogi oman agendan esiin tuomiseksi, näkökulmien avaamiseksi ja keskustelun herättämiseksi Facebook ja Twitter auttavat osallistumaan keskusteluun ja pitämään yhteyttä ajasta ja paikasta riippumatta LinkedIn rekrytoinnin apuna Skype etätyön välineenä

!Iso työkalupakki, valinnan varaa on huimastiViestinnän, työprosessien ja johtamisen kannalta on tärkeä pohtia, mitkä ympäristöt ja palvelut palvelevat parhaiten omaa ydintoimintaa ja sen kehittämistä

UUDISTUVA JOHTAJUUS JA JOHTAMINEN

!Nykyjohtaja ei ole (tai tule olla) muuttumaton, hierarkiaan perustuvan arvovaltansa jähmettämä ikiaikainen ﬁguuri tammipöytänsä takana......vaan moniulotteinen persoona, joka elää, kokee, tekee virheitä, oppii, osallistuu, uudistuu ja inspiroi.

Johtaja(kin) on ihminen

Työyhteisö on orgaaninen kokonaisuus -‐ prosessi, jossa sattuu ja tapahtuu jatkuvasti niin makro-‐ kuin mikrotasolla Organisaation toiminnan ja toimintaedellytysten perspektiivi on laajentunut esim. ympäristövaikutukset, arvot jne.

The mark of a well educated person is not necessarily in knowing all the answers, but in knowing where to ﬁnd them. -‐Douglas Everett

?Mitä hyötyä on vuorovaikutteisuudesta?

Johtajuus ja johtaminen moniulotteisena kehitysprosessina, jota voidaan jalostaa ja edesauttaa henkilökohtaisten ja jaettujen tarinoiden kauttaRaymond T. Sparrowe (2005)

Johtajuuden ja oman äänen löytäminen aktiivisen ja avoimen vuoropuhelun avulla -‐ keskustelun kautta syntyvä moniäänisyys voimavaranaKouzes ja Pozner (2002)

Luottamukseen ja vuorovaikutteisuuteen perustuva johtajuus, joka rakentuu molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuvan ammatillisen suhteen pohjaltaSuhde syntyy ja rakentuu ajan myötä käydyn vuoropuhelun ja sen kautta löydettyjen yhteisten näkökulmien, päämäärien ja arvopohjan kautta Heckscher & Adler (2005)

Vuorovaikutteisen ja avoimen kuuntelemisen ja läsnäolon kautta johtaja kykenee aistimaan työyhteisössä vallitsevia asenteita, tunnelmia ja mielialoja yksilö-‐ ja ryhmätasolla

Johtajuuden ja johtamisen kehittämisen kannalta on merkityksellistä reﬂektoida aktiivisesti ja arvioida kriittisesti tehtyjä päätöksiä -‐ niin itsenäisesti kuin yhteisöllisesti

UUDISTUVA JOHTAJUUS Vuorovaikutteinen yhteisöjohtaminen: avoin vuoropuhelu ja ennakoiva mahdollistaminen Muutosjohtaminen: jatkuvat sisäiset ja ulkoiset mikro-‐ ja makrotason muutokset, strateginen ketteryys Tietojohtaminen: Kasvavan tietomäärän suodattaminen ja soveltaminen, jaettu osaaminen

!Avainsanoina: Ihmislähtöisyys, Monikeskeisyys, Monikanavaisuus, Avoimuus, Läpinäkyvyys, Vuorovaikutteisuus

MITÄ VUOROVAIKUTTEINEN VERKKOVIESTINTÄ MAHDOLLISTAA?

Yhteisölliset verkkoympäristöt ja sosiaalinen media vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän johtamisen arkeen, toimintamalleihin ja käytäntöihin sekä laajemmin organisaatioiden ja työyhteisöjen viestintään

Sosiaalisen median hyötykäyttöön ja sen tarjoamiin uusiin viestintäväyliin suhtaudutaan vielä epäilevästi suomalaisten organisaatioiden johtoportaassaSamaan aikaan tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollistava vuorovaikutteinen viestintäkulttuuri on yhä merkittävämmässä roolissa organisaation menestystä ja kehitystä ajatellen

Vuorovaikutteisten verkkoympäristöjen hyödyntäminen johtamisessa sekä organisaation sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä on riippuvainen niiden tarjoamien mahdollisuuksien ja hyötyjen tiedostamisesta ja tunnistamisesta

?Mitä hyötyä on vuorovaikutteisesta verkkoviestinnästä? Millä toimijalla tai organisaatiolla on varaa jättäytyä itseään koskevan vuoropuhelun tai toiminnan ulkopuolelle?

Verkkoympäristöjen kehittymisen myötä viestintää ja tiedon leviämistä ei voi hallita keskitetystiTuntematon pelottaa...... kuinka hallita hallitsematonta.

Missä sosiaalisen median ympäristöissä on syytä olla aktiivinen?Millainen osallistuminen ja viestintä on minun tai organisaationi kannaltani tärkeää ja olennaista? Missä ja mihin on järkevää ja hyödyllistä reagoida?

JOHTAJUUS TARINANA Sosiaalisessa mediassa osallistumalla johtajuudesta ja johtamisesta voidaan luoda vuorovaikutteinen tarina, johon kanssatekijät voivat osallistua, vaikuttaa, samaistua ja sitoutua

Sosiaalisen median väylät ja vuorovaikutteinen viestintä mahdollistavat uusia tarinankerronnan, kuuntelemisen, läsnäolon ja osallistumisen tapoja sekä tekniikoitaVoimavara ja työkalu arkipäivän johtamiseen

Viestit, ajatukset ja ideat tulevat uudella tavalla osaksi ihmisten arkea, ajatusmaailmaa ja toimintaa

http://fillarikanava.hel.fi/ http://www.nopolanews.fi http://www.nacka.se

TARINAT SOSIAALISESSA MEDIASSA ... antavat johdolle ja johtajalle mahdollisuuden omien näkökulmien esiintuomiseen ja avaamiseen ja samaan aikaan omien toimien perustelemiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen Johtajuus ( ja johtaminen) näyttäytyy jaettujen tarinoiden kautta dynaamisena prosessina, jossa jokainen toimija on jatkuvassa muutoksen tilassa -‐ myös johtaja itse

Vuorovaikutteisen viestinnän kautta arvot ja yhdessä sovitut päämäärät tulevat osaksi jokapäiväistä tekemistä ja toimimista Jaetun tarinan kautta tuetaan keskustelun avauksia ja moniäänisyyttäMahdollistaa strategisten päätösten käytännön vaikutusten seuraamisen

Uudet digitaaliset sovellukset ja sosiaalisen median ympäristöt tarjoavat entistä tehokkaampia keinoja hyödyllisen tiedon löytämiseenTyöyhteisössa oleva, jatkuvasti kumuloituva tieto tulee näkyvämmäksi ja tavoitettavammaksiApujoukot, asiantuntijat, tekijät, näkijät ja johtajat ovat entistä lähempänä -‐ läsnä ja tavoitettavissa

ESIMERKKEJÄ Toiminnan vaikutusten ja seurausten havainnointi (yksilö-‐/ryhmätaso, sisäinen/ulkoinen) Tehokas ideoiden arvioiminen ja iterointi Tiedonhankinta ja muokkaaminen yhteisölliseksi ja avoimeksi Osaamis-‐ ja tietopääoma esille ja saavutettavaksi

!Aito vuorovaikutteisuus perustuu tavoitettavuuteen ja kuuntelemisen kulttuuriin. Tärkeintä on osoittaa olevansa tarvittaessa tavoitettavissa.Kommunikaatioväylän avaaminen ja moniäänisyyden konkretisoiminen voi nykyään olla yhden klikkauksen tai "status-‐päivityksen" päässä

:( :)Kriittinenkin palaute voidaan kääntää organisaation parhaaksi oikean reagoinnin avulla

!Digitaaliset sovellukset, vuorovaikutteiset ympäristöt tai uudet viestintämuodot eivät itsessään tuota muutostaMuutoksen mahdollistavat ja tekevät ihmiset

VUOROVAIKUTTEINEN VIESTINTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ

Vuorovaikutteisten viestintäkanavien haltuunottaminen ja ymmärtäminen vaatii pitkäjänteistä työtä, asianmukaisia resursseja ja tulevaisuuteen suuntaavaa ajattelua 1. Tiedostaminen ja tunnistaminen2. Sovellukset ja käyttötavat3. Läsnäolo ja aktiivisuus

On tärkeää määrittää selvästi mihin ja miten sosiaalisia mediaympäristöjä käytetään -‐ päämäärien ja tavoitteiden asettaminenTämä helpottaa niin osallistumista, sisällöntuottantoa kuin resurssien kohdentamista sekä linjausten ja ohjeistuksen laatimista

Blogit: tiedon jakaminen, taustoitus, mielipiteet ja näkemykset, asiantuntijuus, keskustelun herättäminen ja verkostoituminenFacebook: verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminenTwitter: verkottuminen, tiedon jakaminen, markkinointi, vuorovaikutteinen läsnäoloLinkedIn: ammatillisesti orientoitunut verkottuminen, vuorovaikutteinen läsnäolo, yhteydenpito, tiedottaminenSlideshare (presentaatioiden jakaminen), Flickr (valokuvien jakaminen), Second Life, Habbo (virtuaalimaailmat)...

VUOROVAIKUTTEISUUS VIESTINNÄSSÄ

!Kaikkialla ei tarvitse olla... maalaisjärki auttaa.

Julkinen minä vs. Yksityinen minä

VERKKOIDENTITEETTI Nimi (käyttäjänimi, domain-‐nimi, blogin nimi jne.) Rooli (millaisena näyttäytyy muille, kuinka toimii) Ympäristöt (Facebook, LinkedIn, Youtube, oma blogi) Sisällöt (päivitykset, videot, valokuvat, kirjoitukset jne.) Läsnäolo ja aktiivisuus (mitä, missä, milloin, miten, kenelle) Verkosto (määrittää yksilön identiteettiä, näkyvät verkostot)

HENKILÖBRÄNDI Toimijalla/yksilöllä voi olla useita erilaisia verkkoidentiteettejä Eri roolit ja vuorovaikuttamisen tavat eri ympäristöissä, erilainen tapa viestiä Rooli + Tyyli + Toiminta + Vuorovaikutus +Verkostot = Henkilöbrändi Henkilöbrändiä voidaan luoda aktiivisesti digimediassa (esim. Mikael Jungner, Jenni Vartiainen, Jyrki Kasvi)

Minä ja identiteetti ilmenee verkossa henkilökohtaisina ja jaettuina mikroilmentyminä ja tarinoina sekä niiden tulkintoinaOn syytä olla tietoinen milloin toiminta liittyy työasioihin, milloin on esillä yksityishenkilönä... Toisaalta rajanveto elämänpiirien välillä on sosiaalisissa verkkoympäristöissä vaikeaa

Organisaatio ja työyhteisö ei sijaitse yhdessä paikassa -‐ se tulee esille ja viestii jokaisen jäsenensä ja sidosryhmänsä kauttaSosiaalisessa mediassa sisäisestä viestinnästä tulee ulkoista viestinääTyöyhteisön kaikkien jäsenien näkyvä viestintä on osa organisaation viestintää

Verkkoviestintään liittyy vastuuta sekä sisällön laadun että toiminnan aktiivisuuden ja jatkuvuuden kannaltaTyöhön liittyvästä osallistumisesta ja vuorovaikuttamisesta tulee tehdä osa jokapäiväistä tai -‐viikkoista työrutiinia Vuorovaikutteinen viestintä sisältää mahdollisuuden moniäänisyyteen -‐ mutta se on realisoitava käytännön tekemisen kautta

Läsnäolo ja vuorovaikutus uusissa digitaalisissa viestintäympäristöissä ei ole kampanja. Se on olemisen ja vaikuttamisen tapa.Organisaation ja yhteisön omalla äänellä on yhä enemmän merkitystä nyt ja tulevaisuudessa Toimivaa, aidosti vuorovaikutteista viestintää ei voida kehittää ulkoistetulla kampanjamallilla

Aito vuorovaikutteisuus lähtee asenteesta ja siirtyy tekemiseen. Samalla se vaatii omistautumista ja resursseja.

SOSIAALINEN MEDIA HALTUUN Askel kerrallaan -‐ tutustuminen ja kokeilu Medialukutaidon jatkuva kehittäminen Selkeät päämäärät ja tavoitteet -‐ strategia Sopivat sovellukset ja käyttötavat Ohjeistus ja avoin keskustelu organisaation sisällä sosiaalista mediaa koskien Sosiaalisen median koulutus

Verkostot + Vuoropuhelu + Osallistuminen + Luottamus = Yhteisöllisyys + Toiminta

KIITOS!Ajatuksia, ideoita, kysymyksiä tai kommentteja?jarno.koponen@lasipalatsi.ﬁwww.jarnokoponen.nettwitter.com/ilparone+358 40 5797010

Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena

by Jarno M. Koponen on Mar 13, 2011

Accessibility

Categories

Tags

Upload Details

Usage Rights

1 Embed 176

Statistics

Vuorovaikutteinen viestinta johtamisen tukena — Presentation Transcript