Kurs i bokhistoria Föreläsning 28.10.2009 Helsingfors (SLS) Läsandets, bokägandets och bibliotekens historia (med betoning på Finland) (föreläsningen på svenska med materialet på finska) Ilkka Mäkinen Institutionen för informationsvetenskap och interaktiv media Tammerfors universitet

Lähteitä ja lisäluettavaa Suomen yleisten kirjastojen historia. Toim. Ilkka Mäkinen. Hki: BTJ, 2009. Ilkka Mäkinen: "Nödvändighet af LainaKirjasto": modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot (1997) Bokvurm i Tammerfors. Lantmätare Gustaf Adolph Tuderus (1766-1817) bibliotek. Red. Ilkka Mäkinen. TUTKIVI 34. Tampere 2005 Ilkka Mäkinen: P.U. F. Sadelin (1788-1858): präst, skribent och biblioteksman. Tammerfors 2000. Kirjakulttuuri kaupungissa 1700-luvulla. Toim. Cecilia af Forselles & Tuija Laine. Hki 2008.

Suomen yleisten kirjastojen historia. Toim. Ilkka Mäkinen. Hki: BTJ, 2009.

Ilkka Mäkinen: "Nödvändighet af LainaKirjasto": modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot (1997)

Bokvurm i Tammerfors. Lantmätare Gustaf Adolph Tuderus (1766-1817) bibliotek. Red. Ilkka Mäkinen. TUTKIVI 34. Tampere 2005

Ilkka Mäkinen: P.U. F. Sadelin (1788-1858): präst, skribent och biblioteksman. Tammerfors 2000.

Kirjakulttuuri kaupungissa 1700-luvulla. Toim. Cecilia af Forselles & Tuija Laine. Hki 2008.

Modernin lukemiskulttuurin tulo Suomeen Kirjasto ovat (lukemis)kulttuurin instituutio Lukemisen historiaa on vaikea tutkia - ei jää jälkiä - harvat ja poikkeukselliset ihmiset merkitsevät muistiin lukemansa - kirjojen myyntitilastoja ei saatavilla - vähäarvoista lukemista ei huomioida - statukseltaan alemmat ryhmät jäävät pimentoon

Kirjasto ovat (lukemis)kulttuurin instituutio

Lukemisen historiaa on vaikea tutkia

- ei jää jälkiä

- harvat ja poikkeukselliset ihmiset merkitsevät muistiin lukemansa

- kirjojen myyntitilastoja ei saatavilla

- vähäarvoista lukemista ei huomioida

- statukseltaan alemmat ryhmät jäävät pimentoon

Mitä lukeminen on? - mekaanisen lukutaidon harjoittamista - tiedonhankintaa, työtä - osa elämäntapaa - modernin identiteetin piirre: moderni lukemiskulttuuri

- mekaanisen lukutaidon harjoittamista

- tiedonhankintaa, työtä

- osa elämäntapaa

- modernin identiteetin piirre: moderni lukemiskulttuuri

Lukemisen historian lähteitä - aikalaismuistiinpanot, muistelmat, lehdet - kirjasto- ja kirjakauppaluettelot - perukirjoitukset huutokauppaluettelot - sensuurin keräämät tiedot - tilauslistat lukuseurat, kaupalliset lainakirjastot ja niiden luettelot Mutta mitä kirjoja todella luettiin? - luetuimmat kirjat ei ehjiksi jää

- aikalaismuistiinpanot, muistelmat, lehdet

- kirjasto- ja kirjakauppaluettelot

- perukirjoitukset

huutokauppaluettelot

- sensuurin keräämät tiedot

- tilauslistat

lukuseurat, kaupalliset lainakirjastot ja niiden luettelot

Mutta mitä kirjoja todella luettiin?

- luetuimmat kirjat ei ehjiksi jää

Suomessa Grönroos & Nyman: Boken i Finland. Bokbeståndet hos borgerskap, hantverkare och lägre sociala grupper i Finlands städer enligt städernas bouppteckningar 1656-1809 (1996) Kirjahistoriallinen tietokanta Henrik, http://dbgw.finlit.fi/henrik/index.php Tulossa: kokoomateos, artikkeleita lukemisesta ja kirjoista Suomen kaupungeissa 1700-luvulla.

Grönroos & Nyman: Boken i Finland. Bokbeståndet hos borgerskap, hantverkare och lägre sociala grupper i Finlands städer enligt städernas bouppteckningar 1656-1809 (1996)

Kirjahistoriallinen tietokanta Henrik, http://dbgw.finlit.fi/henrik/index.php

Tulossa: kokoomateos, artikkeleita lukemisesta ja kirjoista Suomen kaupungeissa 1700-luvulla.

Lukemisen suuri murros (Rolf Engelsing) Saksassa 1700-luvun lopulla ensin: ”intensiivinen” toistolukeminen : samoja tekstejä uudestaan ja uudestaan * kourallinen kirjoja * lukeminen tilannesidonnaista * kirjan pyhyys sitten: ekstensiivinen kertalukeminen: aina uutta luettavaa * jatkuvasti uusia kirjoja, lehtiä * kirja menettää pyhyytensä * tilannesidonnaisuus höltyy * halu valita itse lukemansa

Saksassa 1700-luvun lopulla

ensin: ”intensiivinen” toistolukeminen : samoja tekstejä uudestaan ja uudestaan

* kourallinen kirjoja

* lukeminen tilannesidonnaista

* kirjan pyhyys

sitten: ekstensiivinen kertalukeminen: aina uutta luettavaa

* jatkuvasti uusia kirjoja, lehtiä

* kirja menettää pyhyytensä

* tilannesidonnaisuus höltyy

* halu valita itse lukemansa

Sairaus? Kun ekstensiivisen lukemisen piirteitä havaittiin ensi kertoja, helposti luokitettiin tällainen käyttäytyminen epänormaaliksi: - lukuvimma (Lesesucht), -raivo (Lesewut) (läsifver) - neutraalimmin: lukuhalu (Leselust, läslust)

Kun ekstensiivisen lukemisen piirteitä havaittiin ensi kertoja, helposti luokitettiin tällainen käyttäytyminen epänormaaliksi:

- lukuvimma (Lesesucht), -raivo (Lesewut) (läsifver)

- neutraalimmin: lukuhalu (Leselust, läslust)

Edellytyksiä modernin lukemiskulttuurin synnylle sanoma- ja aikakauslehtien, romaanien suuri merkitys tekniset, taloudelliset edellytykset aatehistoriallinen murros: - yksilön korostuminen, - kapitalismi, - valinnan vapaus, - kulutusyhteiskunta - koulutus

sanoma- ja aikakauslehtien, romaanien suuri merkitys

tekniset, taloudelliset edellytykset

aatehistoriallinen murros:

- yksilön korostuminen,

- kapitalismi,

- valinnan vapaus,

- kulutusyhteiskunta

- koulutus

Vastaväitteitä Engelsing-kritiikissä muutos ei tapahtunut yhtäkkiä, muutos koski vain pientä osaa väestöstä, ei pidä ottaa liian naivisti todesta aikalaiskirjoituksia intensiivinen ja ekstensiivinen eivät seuraa toisiaan sievästi tilannesidonnainen toistolukeminen (traditionaalisessa kirkollisessa kontekstissa) ei ole aina erityisen intensiivistä [Engelsingin termivalinta ei hyvä]

muutos ei tapahtunut yhtäkkiä,

muutos koski vain pientä osaa väestöstä,

ei pidä ottaa liian naivisti todesta aikalaiskirjoituksia

intensiivinen ja ekstensiivinen eivät seuraa toisiaan sievästi

tilannesidonnainen toistolukeminen (traditionaalisessa kirkollisessa kontekstissa) ei ole aina erityisen intensiivistä [Engelsingin termivalinta ei hyvä]

Mutta jotain tapahtui: ”Die unbändige Lesesucht unseres Zeitalters” LESESUCHT LESEWUT LESEREI LESEFURIA LESELUST LÄSEHUNGER LÄSEIFVER LÄS(E)LUST ROMAN-WURM

LESESUCHT

LESEWUT

LESEREI

LESEFURIA

LESELUST

LÄSEHUNGER

LÄSEIFVER

LÄS(E)LUST

ROMAN-WURM

...suomeksikin ROMAANI-KIIHKO (1847) HALU LUKEMISEEN LUWUN HALU LUKUHALU (1845) ” Lukuhalun” ensiesiintymä: Wolmar Schildt-Kilpinen julkaisi 1845 viipurilaisessa Kanawa-lehdessä (n:o 27) uutisen ”Lukuhalu”. Siinä kerrottiin, kuinka viitasaarelainen ”köyhä loisimies eli itseolevainen” niin hartaasti halusi saada luettavakseen Kanawan, että pyysi kirkkoherran jakamaan tilausmaksun kanssaan. LUKUKIIHKO

ROMAANI-KIIHKO (1847)

HALU LUKEMISEEN

LUWUN HALU

LUKUHALU (1845)

” Lukuhalun” ensiesiintymä: Wolmar Schildt-Kilpinen julkaisi 1845 viipurilaisessa Kanawa-lehdessä (n:o 27) uutisen ”Lukuhalu”. Siinä kerrottiin, kuinka viitasaarelainen ”köyhä loisimies eli itseolevainen” niin hartaasti halusi saada luettavakseen Kanawan, että pyysi kirkkoherran jakamaan tilausmaksun kanssaan.

LUKUKIIHKO

Monta lukemisen vallankumousta? laajentumisteoria pistemäisestä alusta globaaliin peittävyyteen (vai länsimainen harha?) 1) palatsivallankumous? *myöhäiskeskiaika, renessanssi 2) porvarillinen vallankumous * 1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku 3) demokraattinen vallankumous * 1800-luvun lopusta nykypäiviin 4) globaali mediavallankumous * menossa

laajentumisteoria

pistemäisestä alusta globaaliin peittävyyteen (vai länsimainen harha?)

1) palatsivallankumous?

*myöhäiskeskiaika, renessanssi

2) porvarillinen vallankumous

* 1700-luvun loppu ja 1800-luvun alku

3) demokraattinen vallankumous

* 1800-luvun lopusta nykypäiviin

4) globaali mediavallankumous

* menossa

Paino- ja paperinvalmistus-tekniikan virstanpylväitä pikapainokone 1812 (siihen saakka painaminen käsityötä) latomakone 1822 puuhiokkeen valmistus 1840-luvulla sellun tekeminen 1860-luvulla tehokkaita latomakoneita 1870, 1884 jne. = tärkeitä teknisiä edistysaskeleita, mutta ne eivät selitä kaikkea, esim. Saksan lukuvimmakeskustelu paljon ennen ratkaisevia teknisiä keksintöjä [silti: todellinen lukemisen laajeneminen kaikkiin kansanluokkiin vasta kansakoulun ja halvan paperin jälkeen]

pikapainokone 1812 (siihen saakka painaminen käsityötä)

latomakone 1822

puuhiokkeen valmistus 1840-luvulla

sellun tekeminen 1860-luvulla

tehokkaita latomakoneita 1870, 1884 jne.

= tärkeitä teknisiä edistysaskeleita, mutta ne eivät selitä kaikkea, esim. Saksan lukuvimmakeskustelu paljon ennen ratkaisevia teknisiä keksintöjä

[silti: todellinen lukemisen laajeneminen kaikkiin kansanluokkiin vasta kansakoulun ja halvan paperin jälkeen]

Lukuvimman puhkeaminen Saksassa 1700-luvun lopulla Wertherfieber (1774): itsemurhia ja muuta hälyttävää uudet lukijaryhmät huomion kohteeksi romaanin nousu uusi genre-jako, (kauno)kirjallisuus omaksi kategoriakseen

Wertherfieber (1774): itsemurhia ja muuta hälyttävää

uudet lukijaryhmät huomion kohteeksi

romaanin nousu

uusi genre-jako, (kauno)kirjallisuus omaksi kategoriakseen

Lukuvimma puhkeaa... fiktiivisen lukemisen opetteleminen * hartaus- ja opettavaista kirjallisuutta lukemaan tottuneet samastuivat liikaa teoksen maailmaan * valistuksellisesti suuntautuneet näkivät moraalisia ja terveydellisiä vaaroja - säätyraja lukemisen valinnassa * talonpojat ja työläiset eivät lukeneet kaunokirjallisuutta (kuin vasta 1800-luvulla)

fiktiivisen lukemisen opetteleminen

* hartaus- ja opettavaista kirjallisuutta lukemaan tottuneet samastuivat liikaa teoksen maailmaan

* valistuksellisesti suuntautuneet näkivät moraalisia ja terveydellisiä vaaroja

- säätyraja lukemisen valinnassa

* talonpojat ja työläiset eivät lukeneet kaunokirjallisuutta (kuin vasta 1800-luvulla)

Miten ja milloin suomalaiset siirtyivät ekstensiivisen lukemisen piiriin? säätyläistö 1700-luvulla * sanomalehdet, romaanit, näytelmät *kanavina mm. lukuseurat, kirjakaupat rahvas, kansa (kielestä riippumatta) 1800-luvun jälkipuoliskolla * levittäjinä kansankirjallisuus (folklitteratur), sanomalehdet, aikakauslehdistö, * pitäjän- ym. kirjastot * huokeat kirjasarjat 1890-1900-luvuilla

säätyläistö 1700-luvulla

* sanomalehdet, romaanit, näytelmät

*kanavina mm. lukuseurat, kirjakaupat

rahvas, kansa (kielestä riippumatta) 1800-luvun jälkipuoliskolla

* levittäjinä kansankirjallisuus (folklitteratur), sanomalehdet, aikakauslehdistö,

* pitäjän- ym. kirjastot

* huokeat kirjasarjat 1890-1900-luvuilla

Lukemisen kärkiryhmät 1700-luvulla: aatelisto, papisto, virkamiehet

aatelisto, papisto, virkamiehet

Aatelisupseerit kosmopoliittinen ryhmä monet oppimassa sotimista ja tapoja mannermaalla, jatkuvat kontaktit Suomessa toiminut vakinainen upseeristo asui maalla puustelleissaan erityistehtävissä, kuten Viaporin rakentamisessa runsaasti upseereita Ruotsin puolelta

kosmopoliittinen ryhmä

monet oppimassa sotimista ja tapoja mannermaalla, jatkuvat kontaktit

Suomessa toiminut vakinainen upseeristo asui maalla puustelleissaan

erityistehtävissä, kuten Viaporin rakentamisessa runsaasti upseereita Ruotsin puolelta

Aatelisupseerit toivat Ranskasta ja Saksasta uusinta kirjallisuutta, myös uskallettua Viaporin upseereilla tiivis seuraelämä kuolleiden upseerien kirjoja myytiin huutokaupoissa, jolloin niitä saattoi siirtyä virkamiehille ja porvareille

toivat Ranskasta ja Saksasta uusinta kirjallisuutta, myös uskallettua

Viaporin upseereilla tiivis seuraelämä

kuolleiden upseerien kirjoja myytiin huutokaupoissa, jolloin niitä saattoi siirtyä virkamiehille ja porvareille

Kapteeni G.J. Kyhlenbeckin († 1753) kirjojen huutokauppaluettelo ” L’Amant artificateur” [Chavigny: L'amante artificieuse : Ou le rival de soymême. Intrigue galante] ” Les Dames galantes” [kirj. Philippe Poisson: Les Dames galantes ou la confidence réciproque] ” Intrigues monastiques”[Jean-Baptiste de Boyer d'Argens:Intrigues monastiques ou l'amour encapuchonnée, nouvelles ...] ” Die galante Ober Saxisch” [Die schöne und galante, auch tugendhafte Obersachsin Friderica] ” Die (?) verliebte und galante Student” [Der verliebte und galante Student, welcher unter der Lebens-und Liebes-Geschichte des Spanischen Marchesens Perez de Cehnauscheno, ...] ...... jne. jne.

” L’Amant artificateur” [Chavigny: L'amante artificieuse : Ou le rival de soymême. Intrigue galante]

” Les Dames galantes” [kirj. Philippe Poisson: Les Dames galantes ou la confidence réciproque]

” Intrigues monastiques”[Jean-Baptiste de Boyer d'Argens:Intrigues monastiques ou l'amour encapuchonnée, nouvelles ...]

” Die galante Ober Saxisch” [Die schöne und galante, auch tugendhafte Obersachsin Friderica]

” Die (?) verliebte und galante Student” [Der verliebte und galante Student, welcher unter der Lebens-und Liebes-Geschichte des Spanischen Marchesens Perez de Cehnauscheno, ...] ...... jne. jne.

Aateliskartanoiden kirjastoissa * jopa 1600-luvun ranskalaisia paimenromaaneja, esim. d’Urfé: ”L’Astrée” * Marmontel * Fenélon: ”Les Aventures de Télémaque” * Richardsonin ja Fieldingin teoksia. Björkenheim, Magnus: Äldre fransk litteratur på herrgårdar i Finland. Helsingfors 1981 (näköispainos alkuperäisestä v. 1929). (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 45.)

* jopa 1600-luvun ranskalaisia paimenromaaneja,

esim. d’Urfé: ”L’Astrée”

* Marmontel

* Fenélon: ”Les Aventures de Télémaque”

* Richardsonin ja Fieldingin teoksia.

Björkenheim, Magnus: Äldre fransk litteratur på herrgårdar i Finland. Helsingfors 1981 (näköispainos alkuperäisestä v. 1929). (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja 45.)

Ei-aateliset säätyläiset osasivat usein saksaa ym. mutta alkoivat lukea enemmän vasta kun ruotsiksi alkoi ilmestyä 1700-luvun jälkipuoliskolla romaaneja, näytelmiä yms. käännöksinä

osasivat usein saksaa ym. mutta alkoivat lukea enemmän vasta kun ruotsiksi alkoi ilmestyä 1700-luvun jälkipuoliskolla romaaneja, näytelmiä yms. käännöksinä

Jacobina Charlotta Munsterhjelm, päiväkirja 1799-1801 Lukemisen kirjo: * katkismus * sanomalehtiä * Richardson: Klarissa * Defoe: Robinson Crusoe * ”Grefwe Hårds berättelse” * ”historia som heter Melusina” - ääneenluentaa - naisten ja lasten kesken Jacobina Charlotta Munsterhjelms Dagböcker 1799-1801. Utg. Bo Lönnqvist. Hfors 1970.

Lukemisen kirjo:

* katkismus

* sanomalehtiä

* Richardson: Klarissa

* Defoe: Robinson Crusoe

* ”Grefwe Hårds berättelse”

* ”historia som heter Melusina”

- ääneenluentaa

- naisten ja lasten kesken

Jacobina Charlotta Munsterhjelms Dagböcker 1799-1801. Utg. Bo Lönnqvist. Hfors 1970.

Maanmittari G. A. Tuderuksen (1766-1817) kirjasto Mäkinen: Maanmittari G. A. Tuderuksen (†1817) kirjasto. - Bibliophilos 4/2002, s. 14-19; Mäkinen: Tampereen kirjatoukka (2005) todennäköisesti suurin ei-aatelisen, ei-akateemisen säätyläisen kirjasto perukirjassa yli 1000 ”numeroa”, mutta varovaisen arvion mukaan yli 2100 nidettä, todennäköisesti paljon enemmän enimmäkseen ruotsinkielisiä, tärkein osa kaunokirjallisuutta

Mäkinen: Maanmittari G. A. Tuderuksen (†1817) kirjasto. - Bibliophilos 4/2002, s. 14-19;

Mäkinen: Tampereen kirjatoukka (2005)

todennäköisesti suurin ei-aatelisen, ei-akateemisen säätyläisen kirjasto

perukirjassa yli 1000 ”numeroa”, mutta varovaisen arvion mukaan yli 2100 nidettä, todennäköisesti paljon enemmän

enimmäkseen ruotsinkielisiä, tärkein osa kaunokirjallisuutta

Ruotsalainen näytelmäkirjallisuus

Romaanin aallot - 1700-luvun alku ja keskivaiheet: ranskalainen ja englantilainen romaani - 1700-luvun loppu saksalainen ”perheromaani” August Lafontaine (1758-1831) August von Kotzebue (1761-1819) Snellman: ”Lafontaineska perioden”

- 1700-luvun alku ja keskivaiheet: ranskalainen ja englantilainen romaani

- 1700-luvun loppu saksalainen ”perheromaani”

August Lafontaine (1758-1831)

August von Kotzebue (1761-1819)

Snellman: ”Lafontaineska perioden”

Kaunokirjallisuus kultaista kuorrutusta

Lukemisen sillanrakentajia Haqvin Spegel ’Guds werk och hwila’ (1. p. 1685, frekvenssi 35) Kolmodin ’Biblisk qwinnospegel’ (1. p. 1732, fr. 24) Bunyan: ’En Christens resa…’ (v. 1727, fr. 52) Eric Pontoppidan: Menoza, en asiatisk printz, som reste verlden omkring för att söka christna […] men fant litet af thet han sökte’, ( v. 1771-1773, fr. 12; ”teologinen matkaromaani”) Fénelon: ’Telemaque’ (ruots. 1721 ja 1723, fr. 19; ransk. laitos Tukholmassa v. 1743, fr. 10). Barclay: ’Argenis’, (latinaksi 1621, ruots. käännöksenä (1740) perukirjoissa 17 kertaa.)

Haqvin Spegel ’Guds werk och hwila’ (1. p. 1685, frekvenssi 35)

Kolmodin ’Biblisk qwinnospegel’ (1. p. 1732, fr. 24)

Bunyan: ’En Christens resa…’ (v. 1727, fr. 52)

Eric Pontoppidan: Menoza, en asiatisk printz, som reste verlden omkring för att söka christna […] men fant litet af thet han sökte’, ( v. 1771-1773, fr. 12; ”teologinen matkaromaani”)

Fénelon: ’Telemaque’ (ruots. 1721 ja 1723, fr. 19; ransk. laitos Tukholmassa v. 1743, fr. 10).

Barclay: ’Argenis’, (latinaksi 1621, ruots. käännöksenä (1740) perukirjoissa 17 kertaa.)

Lukuseurat ja lainakirjastot kansainvälisenä ja suomalaisena ilmiönä - lukuseura: sosiaalista lukemista # Esikuva Amerikassa: Benjamin Franklin, Philadelphia 1731 Tieto Eurooppaan: Pehr Kalm: Resa till Norra Amerika (1756) # mutta esim. The Spalding Gentlemen’s Society (Lincolnshire, England), per. jo 1710! Englannista tunnetaan 1700-luvulta yli 100 ”book clubs, book societies, reading societies” Saksassa yli 400 ”Lesegesellschaften”

- lukuseura: sosiaalista lukemista

# Esikuva Amerikassa:

Benjamin Franklin, Philadelphia 1731

Tieto Eurooppaan: Pehr Kalm: Resa till Norra Amerika (1756)

# mutta esim. The Spalding Gentlemen’s Society (Lincolnshire, England), per. jo 1710!

Englannista tunnetaan 1700-luvulta yli 100 ”book clubs, book societies, reading societies”

Saksassa yli 400 ”Lesegesellschaften”

Lukuseurat modernin ihmisen (mentaliteetin) syntymä: - rationaalisuus: valistus, valoa tiedosta, näköalojen avartuminen - yksilöllisyys, valinnanvapaus - suvaitsevaisuus - maallistuminen: kirkon ote kirpoaa - sääty-yhteiskunnan rakenteet murtuvat - kapitalismin eteneminen: rahatalous - kommunikaatio: tavarat, julkaisut, ajatukset liikkuvat

modernin ihmisen (mentaliteetin) syntymä:

- rationaalisuus: valistus, valoa tiedosta, näköalojen avartuminen

- yksilöllisyys, valinnanvapaus

- suvaitsevaisuus

- maallistuminen: kirkon ote kirpoaa

- sääty-yhteiskunnan rakenteet murtuvat

- kapitalismin eteneminen: rahatalous

- kommunikaatio: tavarat, julkaisut, ajatukset liikkuvat

Saksalaista lukuseuratutkimusta: Otto Dann esim. Lesegesellschaften und bürgerliche Emanzipation (1981) lukuseurat järjestäytymisen muotona Lukuseuroissa demokraattisia hallintokäytäntöjä * enemmistövaali * säännöt eli ”perustuslaki” *hierarkkisten suhteiden murtuminen * kanssakäyntiä säätyrajan yli - vrt. ”oppineiden tasavalta”

Otto Dann

esim. Lesegesellschaften und bürgerliche Emanzipation (1981)

lukuseurat järjestäytymisen muotona

Lukuseuroissa demokraattisia hallintokäytäntöjä

* enemmistövaali

* säännöt eli ”perustuslaki”

*hierarkkisten suhteiden murtuminen

* kanssakäyntiä säätyrajan yli

- vrt. ”oppineiden tasavalta”

Saksalaista... Marlies Prüsener : Lesegesellschaften im 18. Jahrhundert. - Archiv für Geschichte des Buchwesens, Band XIII (1973), [palstat] 369-594. - typologia - käytännöt - levinneisyys - lukuseura vs. kaupallinen lainakirjasto? Lukuseurojen yliarvostus?

Marlies Prüsener :

Lesegesellschaften im 18. Jahrhundert. - Archiv für Geschichte des Buchwesens, Band XIII (1973), [palstat] 369-594.

- typologia

- käytännöt

- levinneisyys

- lukuseura vs. kaupallinen lainakirjasto?

Lukuseurojen yliarvostus?

Typologiaa ja nimityksiä eri kielillä: Lukuseura —sateenvarjonimitys Reading society – Subscription library – Book Club Lesegesellschaft - Läsesällskap - Lukuyhtyys (1847) - Lukuyhtiö - Lukuseura

Lukuseura —sateenvarjonimitys

Reading society – Subscription library – Book Club

Lesegesellschaft -

Läsesällskap -

Lukuyhtyys (1847) - Lukuyhtiö -

Lukuseura

Typologiaa Zeitungsgesellschaft - Journalsällskap Lukupiiri : ei yhteistä kirjastoa, kirjat kiertävät, päätyvät lopuksi jäsenten omiin kirjahyllyihin tai huutokaupataan tai arvotaan Lesezirkel - Läsecirkel Book Club - Book Society - Bok-societet (1760) Dividing book club Lukukirjasto : yhteinen kirjasto, työnjako, säännöt Lesebibliothek - Läsebibliothek Subscription library , proprietary library Lukukabinetti : huoneita eri tarkoituksiin Cabinet de lecture, cabinet littéraire - Lesezimmer - Lesekabinette - Läsekabinett

Zeitungsgesellschaft - Journalsällskap

Lukupiiri : ei yhteistä kirjastoa, kirjat kiertävät, päätyvät lopuksi jäsenten omiin kirjahyllyihin tai huutokaupataan tai arvotaan

Lesezirkel - Läsecirkel

Book Club - Book Society - Bok-societet (1760) Dividing book club

Lukukirjasto : yhteinen kirjasto, työnjako, säännöt

Lesebibliothek - Läsebibliothek

Subscription library , proprietary library

Lukukabinetti : huoneita eri tarkoituksiin

Cabinet de lecture, cabinet littéraire -

Lesezimmer - Lesekabinette - Läsekabinett

Lukuseura - lainakirjasto Erilaiset lukuseurat olivat useimmiten suljetun piirin käytettävissä, jäsenmaksu melko korkea; avoimempia, joskin maksukyvyn puitteissa, olivat kaupalliset lainakirjastot Circulating library - Lending library - Leihbibliothek - Lånbibliothek - Lainakirjasto

Erilaiset lukuseurat olivat useimmiten suljetun piirin käytettävissä, jäsenmaksu melko korkea;

avoimempia, joskin maksukyvyn puitteissa, olivat

kaupalliset lainakirjastot

Circulating library - Lending library - Leihbibliothek -

Lånbibliothek -

Lainakirjasto

Lukuseurat Suomessa Yhteistilaus, tilausrengas Suomessa tietoja 1690-luvulta: Turku, Kokkola Turun Akatemia 1730-luvulta Ylä-Savo 1740-luvulla (tuomari Wijkman) - käsinkirjoitettuja uutislehtiä - renkaassa mukana useita pappeja - Viipuri ”Der Spiel Clubb” 1770/80-luku tilasi lehtiä - 1800-luvulla yleisiä maalla säätyläisten kesken, sitten myös talonpoikien (omia postilaukkuja)

Yhteistilaus, tilausrengas

Suomessa tietoja 1690-luvulta: Turku, Kokkola

Turun Akatemia 1730-luvulta

Ylä-Savo 1740-luvulla (tuomari Wijkman)

- käsinkirjoitettuja uutislehtiä

- renkaassa mukana useita pappeja

- Viipuri ”Der Spiel Clubb” 1770/80-luku tilasi lehtiä

- 1800-luvulla yleisiä maalla säätyläisten kesken, sitten myös talonpoikien (omia postilaukkuja)

Lukupiiri (Lesezirkel) *1760-luvulla Etelä-Pohjanmaalla “ Bok Societet” * “Pohjanmaan mystikot”? pohjalaisia talonpoikia, jotka suomensivat hengellistä ja maallista kirjallisuutta käsikirjoitukset kiersivät talosta taloon jäi julkisuudelta piiloon 1800-luvun puoliväliin

*1760-luvulla Etelä-Pohjanmaalla

“ Bok Societet”

* “Pohjanmaan mystikot”?

pohjalaisia talonpoikia, jotka suomensivat hengellistä ja maallista kirjallisuutta

käsikirjoitukset kiersivät talosta taloon

jäi julkisuudelta piiloon 1800-luvun puoliväliin

Bok Societet Framlidne lands kammereraren i Uleåborgs län Erik Tulindbergs Lefwerne (muistokirjoitus) : “ Några af Prästerskapet ock Stånds Personer i Socknarne kring Vasa , hade inom sig inrättat en så kallad Bok Societet, hvars ledamöter icke allenast meddelte hvarandra sina Böcker ock skrifter af något värde, utan ock förskaffade sig efter hand utkommande nya Böcker, som sedan inom Societeten kringsändes till genomläsning. Historien, Geographie, Rese Beskrifningar, Oeconomiske ock Stats Skrifter samt Natur Läran , voro egenteligen de ämnen hvaruti denna Bok Societet samlade, ....”

Framlidne lands kammereraren i Uleåborgs län Erik Tulindbergs Lefwerne (muistokirjoitus) :

“ Några af Prästerskapet ock Stånds Personer i Socknarne kring Vasa , hade inom sig inrättat en så kallad Bok Societet, hvars ledamöter icke allenast meddelte hvarandra sina Böcker ock skrifter af något värde, utan ock förskaffade sig efter hand utkommande nya Böcker, som sedan inom Societeten kringsändes till genomläsning. Historien, Geographie, Rese Beskrifningar, Oeconomiske ock Stats Skrifter samt Natur Läran , voro egenteligen de ämnen hvaruti denna Bok Societet samlade, ....”

“ Herr Montesquious tankar öfwer orsakerne til de romares wälde och fall. Af Fransöskan öfwersatte […] Af O. v. D[alin].” Stockholm 1755 - kiertävän kirjan etulehdellä: lääninlampuri Johan David Cneiff Kaskinen kirkkoherra Jacob Estlander Lapväärti kirkkoherra Johan Æjmelæus Isokyrö kappalainen Israel Reinius Laihia kapteeni Herman Julius Roos Ylistaro maanmittari Zach. Brander Sulva tai Mustasaari — “ — Erik Klingius Maalahti — “ — Erik Tulindberg Korsnäs — “ — Ludvig Anton Runeberg Korsnäs — “ — Erik Wijk Närpiö kappalainen Henrik Moliis Närpiö maanmittari Israel Wänman Närpiö

lääninlampuri Johan David Cneiff Kaskinen

kirkkoherra Jacob Estlander Lapväärti

kirkkoherra Johan Æjmelæus Isokyrö

kappalainen Israel Reinius Laihia

kapteeni Herman Julius Roos Ylistaro

maanmittari Zach. Brander Sulva tai Mustasaari

— “ — Erik Klingius Maalahti

— “ — Erik Tulindberg Korsnäs

— “ — Ludvig Anton Runeberg Korsnäs

— “ — Erik Wijk Närpiö

kappalainen Henrik Moliis Närpiö

maanmittari Israel Wänman Närpiö

Lukukirjasto (Lesebibliothek) 1794 Läsebibliothek i Wasa Hovkanslern Zibet 1802 : ”Til bibehållande och fortsättande af det Läse-Bibliotheque uti Vasa stad, om hwars inrättande flere Militaire och Civile Ämbetsmän sig förenat och hwaruti andre Stadens inwånare tillåtas emot lindrig afgift deltaga, hvarigenom det ikläder sig egenskap af Lån bibliotheque , har (Herr Assessoren) å Sälskapets vägnar begärt mit tilständ. Jag lämnar detta så mycket häldre, som jag är lika öfvertygad om nyttan af en sådan inrättning uti en stad, där ingen bokhandel finnes ……”

1794 Läsebibliothek i Wasa

Hovkanslern Zibet 1802 : ”Til bibehållande och fortsättande af det Läse-Bibliotheque uti Vasa stad, om hwars inrättande flere Militaire och Civile Ämbetsmän sig förenat och hwaruti andre Stadens inwånare tillåtas emot lindrig afgift deltaga, hvarigenom det ikläder sig egenskap af Lån bibliotheque , har (Herr Assessoren) å Sälskapets vägnar begärt mit tilständ. Jag lämnar detta så mycket häldre, som jag är lika öfvertygad om nyttan af en sådan inrättning uti en stad, där ingen bokhandel finnes ……”

Luku- ja lainakirjasto? Censurförordning 1829: ”… Boktryckerierne, Bokhandeln, Läse- och Låne-Bibliotheken samt Bok-auctions-Kamrarne…” ” Låne- och läsebibliothek” - ruotsalais-suomalainen erikoisuus? - Hovikanslerin ohjesääntö 1802, sitten Suomen sensuuriasetus 1829 - kaupallisen lainakirjaston ja lukuseuran lukukirjaston sulautuma oloissa, joissa kumpikaan ei olisi voinut yksinään menestyä

Censurförordning 1829:

”… Boktryckerierne, Bokhandeln, Läse- och Låne-Bibliotheken samt Bok-auctions-Kamrarne…”

” Låne- och läsebibliothek”

- ruotsalais-suomalainen erikoisuus?

- Hovikanslerin ohjesääntö 1802, sitten Suomen sensuuriasetus 1829

- kaupallisen lainakirjaston ja lukuseuran lukukirjaston sulautuma oloissa, joissa kumpikaan ei olisi voinut yksinään menestyä

Vaasa 1794-1845 J äsenistö 1802: paroni, hovioikeuden jäseniä, upseereja, maistereita ym. Jäsenistö 1830: porvarillistuminen * ensin julkaistiin painettua luetteloa hankinnoista * painetut kumulatiiviset luettelot 1813 & 1828 1813 1813-1828 matkakirjat 15% 5% hist. ja valtioll. 11% 18% romaanit 30% 36%

J äsenistö 1802: paroni, hovioikeuden jäseniä, upseereja, maistereita ym.

Jäsenistö 1830: porvarillistuminen

* ensin julkaistiin painettua luetteloa hankinnoista

* painetut kumulatiiviset luettelot 1813 & 1828

1813 1813-1828

matkakirjat 15% 5%

hist. ja valtioll. 11% 18%

romaanit 30% 36%

Vaasa.... August Lafontaine: n. 45 teosta, August von Kotzebue: tusina Walter Scott: tusina Werther-jäljitelmiä puoli tusinaa. säännölliset aukioloajat, pitkäaikaisia kirjastonhoitajia käyttäjinä myös naisia

August Lafontaine: n. 45 teosta,

August von Kotzebue: tusina

Walter Scott: tusina

Werther-jäljitelmiä puoli tusinaa.

säännölliset aukioloajat, pitkäaikaisia kirjastonhoitajia

käyttäjinä myös naisia

Toisella puolen Pohjanlahtea: Uumaja Västerbottenin lääninlääkäri Daniel Eric Naezén (1752-1808) Tietoja lukukirjastosta Naezénin kirjeenvaihdosta C. G. Gjörwellin kanssa (1800) ” År 1797 gjorde jag en nöjsam Sommartour igenom Wasa- och Uleåborgs Län, samt tog hemvägen öfver Torneå. … ” ”… Jag har nu fått i gång et Läse-Bibliothek för Umeå stad igenom Actier , och äro 26 personer, som härmed ingådt; men som början skjedde endast med 50 Rdr, så är Bibliotheket litet. Sammanskottet til nya Böcker skall väl efter hand öka Samlingen. Härigenom kunna mina Stadsboar ledas til hug och smak för lecture, och äfven blifva afnämare af nya Tractater. ...”

Västerbottenin lääninlääkäri Daniel Eric Naezén (1752-1808)

Tietoja lukukirjastosta Naezénin kirjeenvaihdosta C. G. Gjörwellin kanssa (1800)

” År 1797 gjorde jag en nöjsam Sommartour igenom Wasa- och Uleåborgs Län, samt tog hemvägen öfver Torneå. … ”

”… Jag har nu fått i gång et Läse-Bibliothek för Umeå stad igenom Actier , och äro 26 personer, som härmed ingådt; men som början skjedde endast med 50 Rdr, så är Bibliotheket litet. Sammanskottet til nya Böcker skall väl efter hand öka Samlingen. Härigenom kunna mina Stadsboar ledas til hug och smak för lecture, och äfven blifva afnämare af nya Tractater. ...”

Muita lukukirjastoja: * Kokkola 1800 (mm. Anders Chydenius) - lukuseura merenkulusta elävän pikkukaupungin henkisen elämän keskuksena - jäsenistö lähes täysin porvarillinen - yhteys suureen maailmaan, kokoontumispaikka miehille, sivistyksen merkki, sivistystä nuorisolle, lukemista naisille - J. V. Snellman muisteli myöhemmin myönteisesti Viipuri, Tornio, Porvoo, Uusikaarlepyy, Raahe, Helsinki, Hämeenlinna, Käkisalmi, Pietarsaari, Loviisa, Raahe, Leppävirta

* Kokkola 1800 (mm. Anders Chydenius)

- lukuseura merenkulusta elävän pikkukaupungin henkisen elämän keskuksena

- jäsenistö lähes täysin porvarillinen

- yhteys suureen maailmaan, kokoontumispaikka miehille, sivistyksen merkki, sivistystä nuorisolle, lukemista naisille

- J. V. Snellman muisteli myöhemmin myönteisesti

Viipuri, Tornio, Porvoo, Uusikaarlepyy, Raahe, Helsinki, Hämeenlinna, Käkisalmi, Pietarsaari, Loviisa, Raahe, Leppävirta

Lukukabinetti (Lesekabinett) 1798 ”Läsecabinet för Periodiska Skrifter” ——> Läsesällskapet i Åbo - akateeminen, saksalaistyyppinen, miehinen lukuseura - sanoma- ja aikakauslehtiä, vähän kirjoja - silmäätekevät jäseniä - hiipui kun ensin virkamiehet ja sitten yliopisto Helsinkiin *1846 Akademiska Läseförening (Hki) - opiskelijoiden ja opettajien kohtauspaikka - keskustelut, yhteisyys - sulautui myöhemmin Ylioppilaskunnan kirjastoon

1798 ”Läsecabinet för Periodiska Skrifter” ——> Läsesällskapet i Åbo

- akateeminen, saksalaistyyppinen, miehinen lukuseura

- sanoma- ja aikakauslehtiä, vähän kirjoja

- silmäätekevät jäseniä

- hiipui kun ensin virkamiehet ja sitten yliopisto Helsinkiin

*1846 Akademiska Läseförening (Hki)

- opiskelijoiden ja opettajien kohtauspaikka

- keskustelut, yhteisyys

- sulautui myöhemmin Ylioppilaskunnan kirjastoon

Ammatilliset eli fakkilukuseurat - taustat Saksasta, Ruotsista medisiinarien lääketieteellinen seura, osana kirjasto: 1820-1827 lääkärien kiertolukuseura (Finska Läkaresällskap) 1835 pappien kontrahti- eli rovastikuntakirjastoja Ahvenanmaalle ja Pohjois-Karjalaan 1837 … Krimin sodan jälkeen muuallekin upseerien lukuseura Kaartinpataljoonassa Helsingissä 1837, Meriekipaasissa 1844 [ensimmäinen miehistön kirjasto Krenatööritarkk’ampujapataljoonassa Turussa 1849]

medisiinarien lääketieteellinen seura, osana kirjasto: 1820-1827

lääkärien kiertolukuseura (Finska Läkaresällskap) 1835

pappien kontrahti- eli rovastikuntakirjastoja Ahvenanmaalle ja Pohjois-Karjalaan 1837 … Krimin sodan jälkeen muuallekin

upseerien lukuseura Kaartinpataljoonassa Helsingissä 1837, Meriekipaasissa 1844

[ensimmäinen miehistön kirjasto Krenatööritarkk’ampujapataljoonassa Turussa 1849]

Miksi yleiset lukuseurat hiipuivat 1830/40-luvuilla? Sensuurin hyökkäys 1829-30 kirjakaupat sukupolven vaihdos huokeat romaanisarjat

Sensuurin hyökkäys 1829-30

kirjakaupat

sukupolven vaihdos

huokeat romaanisarjat

Lukuseurojen jatko ” kaupunginkirjastot” lukuyhtiöt (sanomalehdet) romaanisarjat (ilmestyivät vihkosina ja toimitettiin tilaajille postin välityksellä, 1800-luvun puolivälin tienoilla ilmestyi myös aikakauslehtiä, jotka keskittyivät julkaisemaan romaaneja) kansan- eli yleiset kirjastot 1900-luvulla: kirjakerhot (kaupalliset), kirjakerhot (lukupiirit)

” kaupunginkirjastot”

lukuyhtiöt (sanomalehdet)

romaanisarjat (ilmestyivät vihkosina ja toimitettiin tilaajille postin välityksellä, 1800-luvun puolivälin tienoilla ilmestyi myös aikakauslehtiä, jotka keskittyivät julkaisemaan romaaneja)

kansan- eli yleiset kirjastot

1900-luvulla: kirjakerhot (kaupalliset), kirjakerhot (lukupiirit)

Kaupalliset lainakirjastot Suomessa Lainakirjasto Viipurissa 1780-luvulla - pietarilaisen C.T. Dahlgrenin sivubisnes, ennestään jo liike Pietarissa täysin saksalainen kokoelmiltaan, Goetheä, Schilleriä, Wielandia jne. yritys lyhytaikainen Friedrich Anton Meyer ( *1769/1771-†1831) 1801 Turussa, myöhemmin myös Helsingissä kirjakaupan sivutoimintona laaja hankintaverkosto ilmoitteli sanomalehdissä leski jatkoi (ilm. ensimmäinen naiskirjastonhoitaja Suomessa?)

Lainakirjasto Viipurissa 1780-luvulla

- pietarilaisen C.T. Dahlgrenin sivubisnes, ennestään jo liike Pietarissa

täysin saksalainen kokoelmiltaan, Goetheä, Schilleriä, Wielandia jne.

yritys lyhytaikainen

Friedrich Anton Meyer ( *1769/1771-†1831)

1801 Turussa, myöhemmin myös Helsingissä

kirjakaupan sivutoimintona

laaja hankintaverkosto

ilmoitteli sanomalehdissä

leski jatkoi (ilm. ensimmäinen naiskirjastonhoitaja Suomessa?)

Kaupalliset... J. W. Lillja (*1817-†1878)Turussa - kymmeniä tuhansia kirjoja - kirjakaupan ja antikvariaatin yhteydessä Muissakin kaupungeissa (tutkimusta puuttuu)

J. W. Lillja (*1817-†1878)Turussa

- kymmeniä tuhansia kirjoja

- kirjakaupan ja antikvariaatin yhteydessä

Muissakin kaupungeissa (tutkimusta puuttuu)

Kansankirjastojen synty Suomessa Lukuseurojen ja säätyläisten lukemiskulttuurin rajoittuneisuus: - koski vain muutamaa prosenttia väestöstä eikä selkeästi tiedostettu, pitäisikö ”kansaakin” valistaa (voisiko siitä syntyä vaaroja?) - mutta samat voimat vaikuttivat jatkossa

Lukuseurojen ja säätyläisten lukemiskulttuurin rajoittuneisuus:

- koski vain muutamaa prosenttia väestöstä eikä selkeästi tiedostettu, pitäisikö ”kansaakin” valistaa (voisiko siitä syntyä vaaroja?)

- mutta samat voimat vaikuttivat jatkossa

Kirjastoja rahvaalle ? Esteitä: - olosuhteet epäsuotuisat (savupirtit, kova työ) lukeminen ei kuulunut elämäntapaan liika viisaus voi aiheuttaa ristiriitoja kansanopetus kirkon velvollisuutena; valtio huolehti vain virkamiehistön yms. koulutuksesta: koulu <-> kansakoulu! ei veroja, ei varoja, kirjat kalliita (rahatalous kehittymätön) ei sopivaa kirjallisuutta, ei kysyntää

Esteitä:

- olosuhteet epäsuotuisat (savupirtit, kova työ)

lukeminen ei kuulunut elämäntapaan

liika viisaus voi aiheuttaa ristiriitoja

kansanopetus kirkon velvollisuutena; valtio huolehti vain virkamiehistön yms. koulutuksesta: koulu <-> kansakoulu!

ei veroja, ei varoja, kirjat kalliita (rahatalous kehittymätön)

ei sopivaa kirjallisuutta, ei kysyntää

Valistus - kansanvalistus! - varsinainen valistus oli itsevalistusta - valistuksen aika antoi kuitenkin uudet ihanteet, moraalisen velvollisuuden jakaa valistusta muillekin - alemmat luokat eivät omatoimisesti hankkineet tietoa ja valistusta (toki oli poikkeuksia, mutta…), siis niitä piti valistaa —> kansanvalistus (folkupplysning) - holhottujen valistamista

- varsinainen valistus oli itsevalistusta

- valistuksen aika antoi kuitenkin uudet ihanteet, moraalisen velvollisuuden jakaa valistusta muillekin

- alemmat luokat eivät omatoimisesti hankkineet tietoa ja valistusta (toki oli poikkeuksia, mutta…), siis niitä piti valistaa —> kansanvalistus (folkupplysning)

- holhottujen valistamista

Kansanvalistus - tietoa kansalle jakamaan! mutta millä ehdoilla? ja kuka takaa, ettei tietoa käytetä väärin? kestääkö kansan pää kaikkea uutta tietoa?

- tietoa kansalle jakamaan!

mutta millä ehdoilla?

ja kuka takaa, ettei tietoa käytetä väärin?

kestääkö kansan pää kaikkea uutta tietoa?

Kirkonkirjastot - tietoja jo 1700-luvulta että annettu Raamattuja ja muitakin kirjoja seurakuntalaisille lainaksi, usein maksua vastaan - säädökset hankaloittivat (ei saa viedä kirkosta pois)

- tietoja jo 1700-luvulta että annettu Raamattuja ja muitakin kirjoja seurakuntalaisille lainaksi, usein maksua vastaan

- säädökset hankaloittivat (ei saa viedä kirkosta pois)

Kansanvalistuksen keinoja 1700-luvun jälkipuoliskolla ja 1800-luvun alkupuoliskolla sopivat tekstit: kansankirjallisuus esim. almanakkojen artikkelit, huokeat kirjaset, muokatut valistava kanssakäyminen rahvaan kanssa * pitäjänlukuseurat * suullinen tiedonvälitys pitäjän- ja ruukin/tehtaankoulut sunnuntaikoulut, pyhäkoulut rahvaankirjastot, kansankirjastot kansakoulu

sopivat tekstit: kansankirjallisuus

esim. almanakkojen artikkelit,

huokeat kirjaset, muokatut

valistava kanssakäyminen rahvaan kanssa

* pitäjänlukuseurat

* suullinen tiedonvälitys

pitäjän- ja ruukin/tehtaankoulut

sunnuntaikoulut, pyhäkoulut

rahvaankirjastot, kansankirjastot

kansakoulu

Ensimmäinen suomalainen kansankirjasto: Regina-koulun kirjasto 1802(?) paroni Rabbe Gottlieb Wrede äitinsä testamentin mukaan kiertokoulu Anjalassa koulu ja kirjasto: patriarkaalinen laitos valistusiltoja myös aikuisille kyläläisille —> missä laajuudessa toteutui, ei tiedetä, mutta lainakirjasto syntyi — kuin sivutuotteena

paroni Rabbe Gottlieb Wrede äitinsä testamentin mukaan

kiertokoulu Anjalassa

koulu ja kirjasto: patriarkaalinen laitos

valistusiltoja myös aikuisille kyläläisille —> missä laajuudessa toteutui, ei tiedetä, mutta lainakirjasto syntyi — kuin sivutuotteena

Regina-koulun kirjasto Wrede lahjoitti kirjoja, lainausmaksuja kerättiin vaikutteita ja samantapaisia hankkeita Ruotsissa samaan aikaan (Pro Fide et Christianismo -seura tuki kirjalahjoin, Rutger Maclean toteutti samaan tapaan Skånessa) paikallinen ilmiö, tieto ei levinnyt Nykyään Regina-koulun kirjaston vanhimmat kirjat ovat Suomen kirjastomuseossa Vaasassa.

Wrede lahjoitti kirjoja, lainausmaksuja kerättiin

vaikutteita ja samantapaisia hankkeita Ruotsissa samaan aikaan (Pro Fide et Christianismo -seura tuki kirjalahjoin, Rutger Maclean toteutti samaan tapaan Skånessa)

paikallinen ilmiö, tieto ei levinnyt

Nykyään Regina-koulun kirjaston vanhimmat kirjat ovat Suomen kirjastomuseossa Vaasassa.

Muita aloitteita Ruotsin vallan aikana Z. Cygnæus: lukukirjasto Hämeenlinnan käsityöläisnuorisolle (1801) R. Holmberg ehdotti ”pitäjänkirjastoa” 1804 Janakkalan ”kyläkirjastot” (Gottlieb Johnin testamentti 1806, krh Daniel Hirn) Eipä paljon muuta Ruotsin vallan aikana! - missä syy? - mutta lukutaitoa sentään ajettiin kansaan!

Z. Cygnæus: lukukirjasto Hämeenlinnan käsityöläisnuorisolle (1801)

R. Holmberg ehdotti ”pitäjänkirjastoa” 1804

Janakkalan ”kyläkirjastot” (Gottlieb Johnin testamentti 1806, krh Daniel Hirn)

Eipä paljon muuta Ruotsin vallan aikana!

- missä syy?

- mutta lukutaitoa sentään ajettiin kansaan!

Autonomian aika Yksittäisiä aloitteita, toiveita ja kehoituksia: C.C. Böcker (1829), krh Roschier (1829), Gottlund: Otawan esipuhe (”kirjasto”, 1827/1831), M. Achrén (?) Talousseuran sihteerille (1831)

Yksittäisiä aloitteita, toiveita ja kehoituksia:

C.C. Böcker (1829), krh Roschier (1829), Gottlund: Otawan esipuhe (”kirjasto”, 1827/1831), M. Achrén (?) Talousseuran sihteerille (1831)

Ensimmäiset toteutuneet hankkeet: Tampereen lainakirjastoseura 1836 lukuseuramaiset muodot, perustajina ja määrääjinä säätyläiset, myös Finlaysonin tehtaan johtoa rahvasta suosittiin jäsenmaksuissa; toiminta hiipui melko pian ei haettu lupaa viranomaisilta, ei julkisuutta

Tampereen lainakirjastoseura 1836

lukuseuramaiset muodot,

perustajina ja määrääjinä säätyläiset, myös Finlaysonin tehtaan johtoa

rahvasta suosittiin jäsenmaksuissa;

toiminta hiipui melko pian

ei haettu lupaa viranomaisilta, ei julkisuutta

Sanomalehtiekspeditööri Mathias Weckströmin kirjasto Pohjan pitäjässä 1837 yksittäisen aktiivin valistunut ja virkeä yritys, toi julkisuuteen haki luvan sensuuriylihallitukselta kokoelmat kuin lukuseuran ja kaupallisen lainakirjaston sekoitus, tarkoitettu sekä säätyläisille että rahvaalle, kaksikielinen pitäjä Weckströmin kuva: https://oa.doria.fi/handle/10024/32922?show=full

yksittäisen aktiivin valistunut ja virkeä yritys, toi julkisuuteen

haki luvan sensuuriylihallitukselta

kokoelmat kuin lukuseuran ja kaupallisen lainakirjaston sekoitus,

tarkoitettu sekä säätyläisille että rahvaalle, kaksikielinen pitäjä

Weckströmin kuva: https://oa.doria.fi/handle/10024/32922?show=full

Kirjastoista suomeksi A.J. Europaeus: “Kirkon-kirjastoista” (Sanansaattaja Viipurista 1841) Vanhan Suomen saksalaisperäinen valistus, johon kuului kansanvalistuskin suomen kieli vahvemmin esillä haittana Vanhan Suomen puolifeodaaliset olot Länsi-Suomi kansanvalistuksen suhteen konservatiivisempi: ruotsi vallitsi, mutta kyse ei pelkästään kielestä

A.J. Europaeus: “Kirkon-kirjastoista” (Sanansaattaja Viipurista 1841)

Vanhan Suomen saksalaisperäinen valistus, johon kuului kansanvalistuskin

suomen kieli vahvemmin esillä

haittana Vanhan Suomen puolifeodaaliset olot

Länsi-Suomi kansanvalistuksen suhteen konservatiivisempi: ruotsi vallitsi, mutta kyse ei pelkästään kielestä

Pitäjänkirjastot seurakunnallisia - P. U. F. Sadelin per. pitäjänkirjaston Hammarlandiin (Ahvenanmaalla) 1841 - nuorempana Vaasa lukukirjaston kirjastonhoitaja valistuksen miehiä, mutta tiukasti säätysidonnainen, konservatiivi hankki luvan viranomaisilta kokoelma vakava, opettava käyttö ilmeisesti vähäistä, suuri osa kokoelmasta hyvin säilynyttä (Ahvenanmaan museossa)

seurakunnallisia

- P. U. F. Sadelin per. pitäjänkirjaston Hammarlandiin (Ahvenanmaalla) 1841

- nuorempana Vaasa lukukirjaston kirjastonhoitaja

valistuksen miehiä, mutta tiukasti säätysidonnainen, konservatiivi

hankki luvan viranomaisilta

kokoelma vakava, opettava

käyttö ilmeisesti vähäistä, suuri osa kokoelmasta hyvin säilynyttä (Ahvenanmaan museossa)

Pitäjänkirjastot 1842 kirjoituksia ruotsinkielisissä lehdissä turhien pelkojen torjuntaa, hyötyjen etsintää pitäjänkirjastot hyviä, mistä käytännön keinot?

1842 kirjoituksia ruotsinkielisissä lehdissä

turhien pelkojen torjuntaa, hyötyjen etsintää

pitäjänkirjastot hyviä, mistä käytännön keinot?

Taustaa suomalaisille hankkeille Ruotsissa: 1830-luvulla Värmlannin pitäjänkirjastoliike (kymmeniä) tiedot kantautuivat Suomeenkin Läsning för Folket -aikakauslehden kautta valistava, kuivahko, mallina suomalaisille vastaaville 1842 Ruotsin kansakouluasetus: kirjastoa suositellaan kansakouluihin

Ruotsissa:

1830-luvulla Värmlannin pitäjänkirjastoliike (kymmeniä)

tiedot kantautuivat Suomeenkin Läsning för Folket -aikakauslehden kautta

valistava, kuivahko, mallina suomalaisille vastaaville

1842 Ruotsin kansakouluasetus: kirjastoa suositellaan kansakouluihin

Kirjastoasia kansalliseksi kysymykseksi Snellman: Saima (1844-1846), Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning (1847-1862) kansakoulu tärkein, kannatti toki kansankirjastojakin hegeliläisperäinen kansallinen ideologia, kieli kansakunnan tärkein yhdistävä tekijä, suomen kieli kansaa valistettava kirjallisuudella, herätettävä kansallinen tietoisuus

Snellman: Saima (1844-1846), Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning (1847-1862)

kansakoulu tärkein, kannatti toki kansankirjastojakin

hegeliläisperäinen kansallinen ideologia, kieli kansakunnan tärkein yhdistävä tekijä, suomen kieli

kansaa valistettava kirjallisuudella, herätettävä kansallinen tietoisuus

Johan (Juha, Juho) Pynninen (1818-1864) “ Pitäjän-Kirjastosta muutomia sanoja” Kanava 21.6., 23.8., 6.9., 13.9., 20.9.1845 Kanava välitti Snellmanin ajatuksia suomeksi

“ Pitäjän-Kirjastosta muutomia sanoja” Kanava 21.6., 23.8., 6.9., 13.9., 20.9.1845

Kanava välitti Snellmanin ajatuksia suomeksi

Pitäjänkirjastoja alkaa syntyä - kirjastoja erit. Karjalaan, muutamia muuallekin 1846-50 * Pynninen perusti kirjaston Viipuriin (maaseurakunta), varat osakepohjaisesti - Suometar 1847 kirjastoista (ohjeita, kannustusta)

- kirjastoja erit. Karjalaan, muutamia muuallekin 1846-50

* Pynninen perusti kirjaston Viipuriin (maaseurakunta), varat osakepohjaisesti

- Suometar 1847 kirjastoista (ohjeita, kannustusta)

ylioppilaiden kirjastoyhdistykset 1849 - pohjustusta: August Cygnæus puhui ylioppilastovereille, ym. viipurilaiset etunenässä, sitten pohjalaiset, savokarjalaisilla omat projektit (Lukemisia Suomen kansalle) ylioppilaiden toiminta hiipuu 1850-luvun alussa (kiristyneet yhdistyssäädökset) - vuoden 1850 kieliasetus: suomeksi saa julkaista vain uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta

- pohjustusta: August Cygnæus puhui ylioppilastovereille, ym.

viipurilaiset etunenässä, sitten pohjalaiset, savokarjalaisilla omat projektit (Lukemisia Suomen kansalle)

ylioppilaiden toiminta hiipuu 1850-luvun alussa (kiristyneet yhdistyssäädökset)

- vuoden 1850 kieliasetus: suomeksi saa julkaista vain uskonnollista ja taloudellista kirjallisuutta

Snellman ja fennomaanit J. V. Snellman itsekasvatus, tiedonhankinta kansakoulu opettaa lukemaan kansalliskirjallisuuden parhaiden saavutusten perustalle laadittua kansankirjallisuutta (eli yleistajuista kirjallisuutta), jonka pohjalta laaditaan kansakoulussa käytettävät lukukirjat

J. V. Snellman

itsekasvatus, tiedonhankinta

kansakoulu opettaa lukemaan

kansalliskirjallisuuden parhaiden saavutusten perustalle laadittua kansankirjallisuutta (eli yleistajuista kirjallisuutta), jonka pohjalta laaditaan kansakoulussa käytettävät

lukukirjat

Yrjö Koskinen (Georg Zacharias Forsman) ym. fennomaanit lisäsivät ketjuun - kansankirjastot, joista koulun jälkeen voi saada lisää luettavaa (kansankirjallisuutta) Fennomaanit ottivat kirjastot keinovalikoimaansa kansanvalistuksessa - kirjastot varmistavat kansallismielisen, hyvän ja sopivan kirjallisuuden leviämisen

lisäsivät ketjuun

- kansankirjastot, joista koulun jälkeen voi saada lisää luettavaa (kansankirjallisuutta)

Fennomaanit ottivat kirjastot keinovalikoimaansa kansanvalistuksessa

- kirjastot varmistavat kansallismielisen, hyvän ja sopivan kirjallisuuden leviämisen

Ensimmäinen valtakunnallinen kirjastokampanja ei lähtökohdiltaan ollut kovin kansallismielinen: Arkkipiispa E. Bergenheim vaati kiertokirjeissään ja tarkastusmatkoillaan pappeja edistämään kouluja, kirjastoja, kanssakäymistä - alkoi Krimin sodan loppuvaiheissa 1856 - pappien perustettava kirjastoja joka pitäjään - varat säätyläisten lahjoituksilla, keräyksillä kansan parissa esim. lukukinkereillä

ei lähtökohdiltaan ollut kovin kansallismielinen:

Arkkipiispa E. Bergenheim vaati kiertokirjeissään ja tarkastusmatkoillaan pappeja edistämään kouluja, kirjastoja, kanssakäymistä

- alkoi Krimin sodan loppuvaiheissa 1856

- pappien perustettava kirjastoja joka pitäjään

- varat säätyläisten lahjoituksilla, keräyksillä kansan parissa esim. lukukinkereillä

1800-luvun loppua kohti kansakouluasetus 1866: suositus perustaa kirjastoja kansakouluille Kirjastojen määrän räjähdyksenomainen kasvu kyläkirjastot kansanliikkeiden kirjastot Kansanvalistusseura, Svenska Folkskolans vänner

kansakouluasetus 1866: suositus perustaa kirjastoja kansakouluille

Kirjastojen määrän räjähdyksenomainen kasvu

kyläkirjastot

kansanliikkeiden kirjastot

Kansanvalistusseura, Svenska Folkskolans vänner