1
PÄIVITETTY LUONNOS 18.3.2014
TOIMINTAKERTOMUS 2013
Ihmisoikeusliiton toiminnan temaattiset pääpainopisteet vuonna 2013 o...
2
uudistus jäisi vajaaksi esitetyssä muodossa. Viestinnässä nostettiin esiin
yhdenvertaisuuslakiuudistusta, ja tutkimuspää...
3
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet: Tehtiin SETAn kanssa strategista
taustayhteistyötä koskien UM:n ihmisoike...
4
pidettiin sekaryhmiä, joihin osallistui naisia ja miehiä sekä keskenään samasta että eri etnisistä
ryhmistä. Vuorovaikut...
5
KITKE!
Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma
2013
1.Ihmisoikeusliit...
6
vaikuttamistyön seurauksena kotoutumispalveluissa huomioidaan kunniaan liittyvän väkivallan
ehkäisytarpeet tehokkaammin ...
7
Hankkeen asiantuntija tarjosi perustietoa ihmisoikeuksista naisvangeille Hämeenlinnan naisten
vankilassa ja Vanajalla yh...
8
Viralliset lausunnot 2013
Annoimme vuonna 2013 kahdeksan virallista lausuntoa viranomaisilta tulleisiin lausuntopyyntöih...
9
Kevään 2013 aikana yhteistyötä Åbo Akademin kanssa vahvistettiin, ja Ihmisoikeusliiton väki
vieraili Turussa. Lisäksi ke...
10
oikeusturvakeinojen saatavuuteen ja vaikuttavuuteen liittyy syrjinnän uhrien näkökulmasta.
Selvitys julkaistiin 18.6.20...
11
5. VIESTINTÄ
Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma
2013
1. Ihmisoi...
12
Kuukausi Haastattelut Aiheet
Tammikuu 2 Uusi pääsihteeri, tyttöjen ympärileikkaus
Helmikuu -
Maalisuu 1 kotiapulaiset
H...
13
perinteet-vieraskynä
Joulukuu - -
Sosiaalinen media:
Päivämäärä Facebook-
seuraajat
Twitter-
seuraajat
18.12.2013 849 5...
14
aiheesta haastavat asiakastilanteet. Myös turvallisuusohjeistusta tarkennettiin ja vahvistettiin, ja
käytiin turvallisu...
15
Asiakastyön koordinaattori Christina Koivukoski (2.5.2013 alkaen)
Yhteisötyön koordinaattori Majid Allahyari (2.5.2013 ...
16
Pääsihteeri Mattila osallistui myös AEDH:n (Association Européen de Droits de l’Hommes)
vuosikokoukseen Brysselissä 9-1...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Ihmisoikeusliiton vuosikokous: Toimintakertomus 2013

519 views
344 views

Published on

Published in: Government & Nonprofit
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
519
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
6
Actions
Shares
0
Downloads
1
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Ihmisoikeusliiton vuosikokous: Toimintakertomus 2013

  1. 1. 1 PÄIVITETTY LUONNOS 18.3.2014 TOIMINTAKERTOMUS 2013 Ihmisoikeusliiton toiminnan temaattiset pääpainopisteet vuonna 2013 olivat yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän vähentäminen sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastainen työ. Yhdenvertaisuuden ja syrjinnän osalta vaikutimme erityisesti yhdenvertaisuuslain uudistamisprosessiin sekä romanien syrjintään. Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä tehtiin erityisesti ennaltaehkäisyn ja tiedon levittämisen keinoin maahanmuuttajayhteisöissä (tyttöjen sukuelinten silpomisen ja kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisy). Painopistealueiden lisäksi vaikutimme ihmisoikeuksien kannalta keskeisiin, yleisiin politiikkaohjelma- tai lainsäädäntöprosesseihin kuten kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman toteutumisen arviointiin, ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikkaan sekä ihmisoikeuksien kannalta useisiin keskeisiin lainsäädäntöprosesseihin. Myös Suomen ihmisoikeustilanteen tutkimus sekä monipuolinen ja monimuotoinen ihmisoikeuskasvatus olivat keskeisiä toimintamalleja. Vuoden 2013 aikana toteutettiin tai käynnistettiin useita organisaation toiminnan vahvistamiseen liittyviä prosesseja. Erityisesti kehitettiin henkilöstöä, viestintää sekä johtamista. Aloitettiin myös Ihmisoikeusliiton strategian valmistelun yhdessä koko henkilöstön sekä johtokunnan ja toimiston yhteisen strategiatyöryhmän kanssa. Strategiavalmistelu tarjosi hyvän tilaisuuden pohtia, mihin Ihmisoikeusliitto jatkossa toiminnassaan keskittyy sekä mikä järjestön paikka ja rooli on. Ihmisoikeusliitto on kasvanut henkilöstömäärältään viimeisten noin viiden vuoden aikana nopeasti pienestä keskisuureksi kansalaisjärjestöksi, joten henkilöstö- ja johtamisrakenteita on ollut tärkeää kehittää ja saattaa tarkoituksenmukaiseksi. Henkilövaihdoksia oli suhteellisen paljon. Vuoden 2013 aikana aloittivat uutena mm. pääsihteeri, tiedottaja sekä kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen Kitke-hankkeen kolme työntekijää. 1. VAIKUTTAMISTYÖ Yhdenvertaisuus, syrjintä ja vähemmistöjen oikeudet: Yhdenvertaisuuslain uudistusta on valmisteltu vuodesta 2007, ja Ihmisoikeusliitto on osallistunut uudistustyöhön aktiivisesti. Vuonna 2013 vaikutettiin tiiviisti oikeusministeriöön, jotta vuosia valmisteilla olleesta yhdenvertaisuuslaista tulisi ihmisoikeusnäkökulmasta mahdollisimman vahva. Ihmisoikeusliitto osallistui yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistusta viimeistelevään verkostoon ajalla 1.12.2012– 28.2.2013 (tutkimuspäällikkö Aaltonen ja pj Murto). Vaikka Ihmisoikeusliitto ei saanut verkostokeskusteluissa läpi (kunnianhimoisia) tavoitteitaan, osallistuminen antoi mahdollisuuden perehtyä luonnokseen syvällisesti ja tehostaa vaikuttamistyötä jatkossa. Keväällä annettiin keväällä hallituksen esitysluonnoksesta kirjallinen lausunto, jossa kiinnitettiin huomiota erityisesti syrjinnän määritelmään sekä siihen, että painopiste tuntuu siirtyneen syrjinnän kieltämisestä ja yhdenvertaisuuden edistämisestä erilaisen kohtelun oikeuttamiseen. Myös lainvalvonnan osalta
  2. 2. 2 uudistus jäisi vajaaksi esitetyssä muodossa. Viestinnässä nostettiin esiin yhdenvertaisuuslakiuudistusta, ja tutkimuspäällikköä haastateltiin aihepiiristä loppuvuodesta keskeisissä medioissa (STT, HS). Vaikuttamistyö jatkuu v. 2014 kun hallituksen esitys annetaan. Vaikuttaminen Suomen ihmisoikeus- ja ulkopolitiikkaan: Yhteydet ulkoministeriöön olivat tiiviit, virallisten lausuntoprosessien lisäksi Ihmisoikeusliittoa pyydettiin useaan tilaisuuteen ja pienimuotoisempiin konsultaatioihin. Ihmisoikeusliitto antoi suullisen ja kirjallisen lausunnon ulkoministeriön ihmisoikeusstrategiaan ja –ohjelmaan. Saavutuksena voidaan pitää sitä, että meidän sekä muutaman muun järjestön yhteinen tavoite ihmisoikeuspuolustajia koskevasta ulkoasiainhallinnon sisäisestä ohjeistuksesta sisältyy strategiaan. Lisäksi Ihmisoikeusliiton vahvalla vetoamisella ulkoministeri Tuomiojaan (laajassa kuulemistilaisuudessa) saattoi olla vaikutusta siihen, että vammaissopimuksen ratifiointia valmisteleva työryhmä ryhdistäytyi mm. henkilöresurssien osalta. Pienenä saavutuksena voidaan pitää sitä, että vaatimus Suomen aktivoitumisesta yritysten toimintaa säätelevän kansainvälisen sitovan säätelyn aikaansaamiseksi on mainittu (vaikkei toivomassamme vahvassa muodossa) ohjelmassa ja sitä, että myös UM:n kauppapoliittisen osaston kanssa on aloitettu tapaamiset ja keskustelut yrityksistä, ihmisoikeuksista sekä kaupasta. Ihmisoikeuspuolustajat: Tehtiin strategista yhteistyötä Amnestyn, KEPAn ja KIOSin kanssa ihmisoikeuspuolustajien asiassa. Ihmisoikeusliitto lähetti järjestöjen puolesta ulkoministeriöön muistutuskirjeen, jotta ministeriö ryhtyisi valmistamaan sisäistä ohjeistusta EU:n ihmisoikeuspuolustajia koskevien suuntaviivojen toimeenpanemiseksi ja lähetystöjen sekä eri ministeriöiden (UM, SM) tällä hetkellä eriävien käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Tavattiin Ihmisoikeusliitossa Suomen Nairobin lähetystön edustajaa tiedonvaihdon ja sitä kautta strategisoinnin merkeissä. Yritysten ja ihmisoikeuksien osalta tehtiin vaikuttamistyötä myös yhdessä Finnwatchin kanssa liittyen Finnwatchin Thaimaata koskeneeseen tutkimukseen, jossa nousivat esille mehutehtaiden – asiakkaina mm. suuret suomalaiset vähittäisketjut – ihmisoikeusloukkaukset. Thaimaalainen yritys (Natural Fruit) nosti syytteet Finnwatchille tutkimuksen tehnyttä englantilaista (Thaimaassa asuvaa) tutkijaa ja ihmisoikeusaktivistia Andy Hallia vastaan. Ihmisoikeusliitto sai aikaan kaksi tapaamista keväällä Thaimaan Suomen suurlähettilään kanssa, niihin osallistuttiin yhdessä Finnwatchin kanssa. Lähetystö toimitti Ihmisoikeusliitolle Thaimaan työviranomaisilta vastausmuistion Finnwatchin tutkimuksen nostamiin epäkohtiin. Tämän kaltainen vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja vaikuttamista Thaimaan hallitukseen lähetystön kautta jatketaan Finnwatchin kanssa myös v. 2014. Tämä toiminta tarjoaa myös mahdollisuuden syventää Ihmisoikeusliiton ymmärrystä uhattuina olevien ihmisoikeuspuolustajien asemasta ml. oikeuslaitoksen edessä. Maahanmuuttaneiden, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet: Maaliskuussa Ihmisoikeusliitto lausui sisäasiainministeriölle hallituksen luonnoksesta Maahanmuutto 2020- strategiaksi ja viesti lausunnon keskeisistä näkökohdista sosiaalisessa mediassa. Toukokuussa osallistuttiin Amnestyn koordinoimaan, usean järjestön yhteiseen kannanottoon sisäministeriölle säilöönoton vaihtoehtojen kehittämiseksi sekä yksintulleiden alaikäisten säilöönoton kieltämiseksi. Rasismin vastainen työ: Rasisimi oli aiheena Ihmisoikeusliiton järjestämässä keskustelussa Maailma Kylässä –festivaaleilla toukokuussa. Keskustelijoina oli mm. Ihmisoikeusliiton johtokunnan jäsen professori Pentti Arajärvi ja Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed.
  3. 3. 3 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet: Tehtiin SETAn kanssa strategista taustayhteistyötä koskien UM:n ihmisoikeusstrategiaa ja –ohjelmaa. Lisäksi sosiaalisessa mediassa tiedotettiin aktiivisesti ajankohtaisista HLBTI-oikeuskysymyksistä ja tapahtumista. Vammaisten oikeudet: Ihmisoikeusliitto nosti painokkaasti YK:n vammaissopimuksen kiirehtimisen tärkeyden esiin ulkoministeriön ihmisoikeusstrategia-kuulemisessa tammikuussa ministeri Tuomiojalle, joka lupasikin puuttua junnaavaan tilanteeseen ”vahvemmalla poliittisella ohjauksella.” Annettiin suullinen ja kirjallinen lausunto itsemääräämisoikeuslain uudistuksesta. TSS-oikeudet: Tehtiin alustavaa vaikuttamisanalyysia Ihmisoikeusliiton mahdollisuudesta ottaa tiettyjä TSS-oikeuskysymyksiä vaikuttamistyön agendalle jatkossa tiiviimmin. RAY:lta haettiin myös rahoitusta aihepiirin vaikuttamistyöhön, mutta varsinainen vaikuttamistyö jää odottamaan asiantuntijaresurssien vahvistumista. Työelämän oikeudet: Vuonna 2013 aloitettiin analyysi liiton vaikuttamismahdollisuuksista työoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Pääsihteeri tapasi SAK:n aloitteesta ammattiliittojen ulkomaalaisten työntekijöiden asioista vastaavia tahoja, ml. SAK:n kv-asioiden päällikkö. Marraskuussa tavattiins HEUNIn (The European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations) tutkija ja keskusteltiin yhteisistä vaikuttamismahdollisuuksista. Pääsihteeri nosti työoikeuksien loukkaukset esille useammassa median henkilöhaastattelussa sekä puhetilaisuudessa. Ihmisoikeusliitto oli syyskuussa kuultavana eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa työvoiman liikkuvuuden toimeenpanodirektiivistä. Ihmisoikeusliitto kiinnitti lausunnossaan huomiota erityisesti työelämässä tapahtuvan syrjinnän valvonnan puutteisiin, ja esitti, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja työsuojeluviranomaisilla on oltava rinnakkainen toimivalta työelämän valvonnassa. Syksyllä 2013 käynnistettiin FRA:lle tehtävä tutkimus ulkomaalaisten työriistosta. Tätä edelsi FRAlle tehty lyhyempi kartoitus aiheesta ’Severe forms of labour exploitation’. KOKONAINEN Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma 2013 1) Ruohonjuuritason ennaltaehkäisevä työ vahvistuu ja tehostuu maahanmuuttajien keskuudessa, erityisesti uusien etnisten ryhmien parissa. 2) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelma konkretisoituu ml. riittävän rahoituksen kanssa. Koulutus siirtyy viranomaisten työksi. 3) Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön tietotaito ennaltaehkäistä osaltaan tyttöjen ympärileikkausta lisääntyy. Kokonaisen ruohonjuuritason työtä tehostettiin vuoden 2013 aikana. Kohderyhmiä olivat somalialais-, etiopialais-, eritrealais- ja sudanilaistaustaiset naiset ja miehet. Erillisryhmien lisäksi n
  4. 4. 4 pidettiin sekaryhmiä, joihin osallistui naisia ja miehiä sekä keskenään samasta että eri etnisistä ryhmistä. Vuorovaikutus naisten ja miesten välillä oli onnistunutta ja tällaiset sekaryhmät innostivat osallistujia. Keskustelu oli vilkasta ja palaute myönteistä. Osallistujat olivat helpottuneita siitä, etteivät he ole ainoita yhteisöjä, joiden piirissä kyseinen perinne on olemassa. Vuoden aikana pidettiin 92 nais-, 67 mies- ja 47 sekaryhmätapaamista. Yhteensä tavoitettiin noin 620 naista ja noin 545 miestä. Vuonna 2013 KokoNaisen kohderyhmäksi otettiin myös päivähoidon henkilökunta ja sellaiset päivähoidossa olevien lasten vanhemmat, joiden lähtömaassa harjoitetaan tyttöjen sukuelinten silpomista. Kohdekaupunkeja ovat Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Turku ja Vantaa. Koulutuksia järjestettiin kuusi, osallistujia oli yhteensä 178. Kaikista koulutustilaisuuksista tuli erittäin hyvää palautetta. Työhön päiväkotien kanssa on saatu tukea Euroopan pakolaisrahastolta (ERF) ajalle 1.1.2013. – 30.6.2014. Tavoitteena on saavuttaa 200 henkilöä. Järjestimme myös kolme vanhempien ryhmäkeskustelua. Helsingin tilaisuuteen osallistui kuusi naista ja kolme miestä. Taustaltaan he olivat somalialaisia ja etiopialaisia. Ensimmäiseen Espoossa järjestettyyn tilaisuuteen ei tullut ketään, toiseen osallistui kaksi naista ja yksi mies, kaikki somalitaustaisia. Jatkossa käytetään myös muita tapoja vanhempien tavoittamiseksi. KokoNaisen asiantuntijat osallistuivat lukuisiin koulutustilaisuuksiin, mm. Maahanmuuttoviraston henkilökunnalle, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille sekä opiskelijoille Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kemissä, Lieksassa, Oulussa, Pietarsaaressa, Turussa ja Vaasassa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 700 henkilöä. Palaute on ollut hyvin positiivista. KokoNaisen vaikuttamistyö keskittyi Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) julkaiseman ”Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen estämisen toimintaohjelman” toteutumisen edistämiseen. Toimintaohjelman valmistuminen tukee KokoNaisen pitkäaikaisia tavoitteita, että (1) valtaosa terveydenhuollossa, sosiaalityössä ja lastensuojelussa Suomessa työskentelevistä ja näille aloille opiskelevista tuntisi tyttöjen ympärileikkaukseen sekä sen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvät perusasiat ja mistä voi löytää asiaan liittyvää tukea ja lisätietoa sekä, että (2) tyttöjen ympärileikkausten vastainen työ järjestetään Suomessa pysyvällä tavalla. Jälkimmäistä tavoitetta Ihmisoikeusliitto nosti eri tilaisuuksissa ja viestinnässä esille korostaen toimintaohjelman rahoittamisen ja resursoinnin tarvetta. Vuoden aikana pidettiin THL:n kanssa neljä kokousta, aiheena mm. kansallisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ohjelman valmistelu liittyen tyttöjen ympärileikkauksiin sekä näkemyksemme tyttöjen ympärileikkausta koskevien tutkimusaiheiden suunnitteluun. Lisäksi KokoNaisen asiantuntijat osallistuvat joulukuussa STM:n ja THL:n järjestämään valtakunnalliseen työkokoukseen tyttöjen ympärileikkausten ennaltaehkäisystä.
  5. 5. 5 KITKE! Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma 2013 1.Ihmisoikeusliitolla on lisääntynyt yhteistyö eri yhteisöjen kanssa koskien kunniaan liittyviä konflikteja ja laajempi tieto eri yhteisöjen suhtautumisesta ilmiöön. 2.Näiden yhteisöjen jäsenten valmius ja halukkuus käydä dialogia arvoista ja haitallisista perinteistä lisääntyy. 3.Näiden yhteisöjen jäsenet pystyvät tunnistamaan kunniaan liittyviä konflikteja ja ennaltaehkäisemään niiden eskaloitumista Suomen lainsäädäntöä ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. 4.Yhteisöjen jäsenille on tarjolla käytännönläheistä, kokemukseen perustuvaa materiaalia siitä, miten ehkäistään kunniaan liittyvien konfliktien eskaloitumista. 5.Vaikuttamistyön tavoitteena on tänä vuonna erityisesti kunniaan liittyvää väkivaltaa koskevien kattavien viranomaiskoulutusten järjestäminen Suomessa. STM on kehittänyt kunniaan liittyvää väkivaltaa koskevan koulutusmateriaalin viranomaisille. Ihmisoikeusliitto seuraa, miten viranomaiskoulutus etenee. Hanke jatkoi pitkäjänteistä asennekasvatustyötä sellaisten maahanmuuttajayhteisöjen parissa, joiden keskuudessa esiintyy kunniaan liittyviä konflikteja. Yhteisötyön mallia uudistettiin kestävämpien kumppanuuksien saavuttamiseksi. Syksyllä 2013 perustettiin Kitke!-hankkeen yhteisöjen asiantuntijatyöryhmä, joka pyrkii vakiinnuttamaan hankkeen työmuotoja osaksi järjestöjen rutiinitoimintaa. Työryhmällä on tärkeä rooli hankkeen yhteisöseminaarien järjestämisessä, ja työryhmän jäsenet toimivat myös syksyn seminaarin alustajina. Vuonna 2013 järjestettiin yksi yhteisöseminaari pääkaupunkiseudulla. Se perustui sukupolvi- ja sukupuolisensitiiviseen dialogityöpajamalliin, osallistujia oli noin 50. Palautteen mukaan suurin osa osallistujista koki olevansa seminaarin jälkeen avoimempia keskusteluun kunniasta ja kunniaan liittyvistä konflikteista. Hankkeen asiantuntija vieraili myös kolmessa yhteisöjen asiantuntijatyöryhmän jäsenjärjestössä vetämässä pienimuotoisia dialogipajoja koskien kunniaan liittyviä ristiriitoja. Työpajat tavoittivat yli 50 henkeä. Kitke!-hankkeen päivystävä puhelin avattiin uudelleen kesällä 2013. Puhelin tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa viranomaistahoille, muille järjestöille ja henkilöille, jotka kohtaavat kunniaan liittyviä konflikteja. Puhelimesta tiedotettiin mm. kaikille Länsi- ja Pohjois-Suomen turvakodeille, maahanmuuttopalveluille, vastaanottokeskuksille ja ELY-keskuksille. Tietoa levitettiin myös pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystyksiin, poliisipiireihin ja päivystyssairaaloiden sosiaalityöhön ja sovittelutoimintaan sekä ainakin Neuvola- ja Kouluterveys- lehdessä, Rikosuhripäivystyksen RIKU-lehdessä ja Suomi 2 -opettajien ammattilehdessä. Asiakasneuvontaa tehtiin yhdeksässä kunniaan liittyvässä konfliktitapauksessa puhelimitse tai osallistumalla tapaamisiin asiakkaiden ja viranomaisten kanssa. Yhteiskunnallisen vaikuttamistyön tavoitteena on, että viranomaiset ottavat vastuun kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisystä ja varmistavat työn jatkuvuuden. Vuoden 2013
  6. 6. 6 vaikuttamistyön seurauksena kotoutumispalveluissa huomioidaan kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisytarpeet tehokkaammin ja tieto Kitke!-hankkeen päivystävästä puhelimesta tavoittaa kotoutuvia maahanmuuttajia valtakunnallisesti. STM:n kanssa nostettiin eri tilaisuuksissa esille kunniaan liittyvän viranomaiskoulutusmateriaalin käyttöönoton tärkeys. Yhteistyötä tehtiin myös THL:n kanssa Lastensuojelun käsikirjan kunniaan liittyvän väkivalta -osion päivittämisessä. Osana Kitke!-hankkeen toisen kauden strategiaa on työn saavuttavuuden lisääminen Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Asiantuntijat vierailivat Oulussa toimivan kunniakulttuuriverkoston ja Tampereella toimivan kunniaväkivaltatyöryhmän luona. Hankkeen edustajat tukivat molempien verkostojen toimintaa ja yhteistyön avulla pyrittiin lisäämään keskustelua ja koordinaatiota eri toimijoiden välillä. Asiantuntijat kouluttivat myös opiskelijoita, eri alojen ammattilaisia ja viranomaistahoja kunniaan liittyvästä väkivallasta. Vuoden aikana koulutusta sai noin 420 henkilöä. ROMANIHANKE YHTEISÖ VOIMAVARAKSI Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma 2013 1) Tärkeimpien yhteisöjen, sukujen ja järjestöjen identifioinen ja saattaminen osaksi romaniyhteisön dialogia 2) Marginaalissa elävien romaneiden identifioiminen ja saattaminen osaksi edellä mainittua romaniyhteisön dialogia 3) Projekti- ja tutkimustiimi tekevät keväällä analyysin tutkimus- ja selvitystarpeista koskien Suomen romaniyhteisön kokemaa syrjintää. Mikäli päädymme oman selvityksen tekoon, sen valmistelu aloitetaan kesällä tai syksyllä 2013. 4) Romaniyhteisön kokeman syrjinnän ja marginaalissa elävien romanien kokeman syrjinnän vastaisen työn mallintaminen yhteisödialogin avulla. Romanihankkeen aihe on sensitiivinen ja haasteellinen, ja luottamuksen ja yhteistyön rakentamiseen yhteisön kanssa käytettiin paljon aikaa. Hankkeella on nyt toimivia verkostoja ja yhteistyöstä on sovittu keskeisten toimijoiden kanssa. Tapaamisissa saatiin vahvistusta sille käsitykselle, että romanien yhteiskunnalliseen osallistumisen ja oikeuksien toteutumisen esteenä on mm. puutteellinen tietämys perus- ja ihmisoikeuksista. Hankkeen painopiste päätettiin kuluneella jaksolla siirtää keskusteluryhmistä ihmisoikeuskoulutukseen, josta romaniaktivistit ja järjestöjen edustajat ovat myös olleet kiinnostuneita. Syrjinnän käsitteitä avaavaa keskustelua järjestettiin eri paikkakunnilla eri ryhmille. Lähes kaikissa keskusteluissa sivuttiin myös ryhmän sisäistä syrjintää.
  7. 7. 7 Hankkeen asiantuntija tarjosi perustietoa ihmisoikeuksista naisvangeille Hämeenlinnan naisten vankilassa ja Vanajalla yhteistyössä Romano Mission Naistenvuoro-hankkeen kanssa. Myös näissä keskusteluissa nousi esiin romanien tiedon tarve omista oikeuksista. Asiantuntija keskusteli romaninaisten kanssa syrjintäkokemuksista myös viidessä naisten perjantai-päivässä Helsingin Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen päiväkeskus Kaalossa. Hankkeella oli puheenvuoro romaninaisten kohtaamasta väkivallasta ja tarpeesta huomioida yhteisöllinen kulttuuri Helsingin yliopiston Speak out -seminaarissa. Hankkeen asiantuntijat kouluttivat Rikosseuraamuslaitoksen ja Sörnäisten vankilan henkilökuntaa romanikulttuurista, romanien syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta. Poliisiammattikorkeakoulussa pidettiin viisi koulutusta romanikulttuurista. Asiantuntijat keskustelivat Kriminaalihuollon tukisäätiön Jenginuorihankkeen työntekijöiden kanssa syrjinnästä ja perus- ja ihmisoikeuksista, jotta he voivat paremmin opastaa ja auttaa asiakkaitaan tulevaisuudessa. Asiantuntijat vetivät myös keskusteluja yhdenvertaisuudesta ja syrjinnästä romanien järjestämillä leireillä ja koulutuksissa Turussa, Jyväskylässä, Kiteellä, Heponiemellä, Punkaharjulla ja Kiljavalla. Yhteensä keskustelut tavoittivat yli 500 henkilön kanssa. Joulukuussa 2013 hanke järjesti ihmisoikeuksien peruskoulutuksen pääkaupunkiseudun romanijärjestöille ja -toimijoille sekä keskusteli syrjinnästä Salon romanityöryhmän kanssa. Romanijärjestöt ja –aktiivit antoivat koulutuksesta hyvää palautetta, kouluttajina toimivat Ihmisoikeusliiton ja YK-liiton asiantuntijat. Asiakastyötä tehtiin erityisesti päivystävän puhelimen kautta. Siinä keskityttiin kertomaan syrjinnän tunnusmerkeistä sekä neuvottiin kysyjiä oikeiden viranomaiskanavien löytämisessä. Vuoden aikana hankkeelle tuli 14 syrjintää koskevaa yhteydenottoa, jotka vaativat perusteellisempaa asian selvittelyä, mm. asumis- ja terveyspalveluihin liittyen. Kymmenissä muissa tapauksissa annettiin yleisempää neuvontaa. Puhelimesta tiedotettiin aktiivisesti, ml. romanimedian kautta. Yhteydenottoja tuli myös muiden romanitoimijoiden ja -järjestöjen kautta. Ihmisoikeusliiton viranomaisiin suuntautuva vaikuttamistyö keskittyi v. 2013 poliisiviranomaisten mahdollisuuksiin puuttua romanien keskinäiseen asumiseen ja liikkumisvapauteen liittyvään syrjintään. Ihmisoikeusliitto tapasi omasta aloitteestaan kaksi kertaa ylijohtaja Paateroa sekä muita poliisijohdon edustajia, ja kummallakin kerralla keskusteltiin myös romanien oikeuksista. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin osallistumalla Euroopan neuvoston kansainvälisen romaninaisten Suomessa pidetyn konferenssiin ja sen valmisteluun osana SMT:n asettamaa valmisteluryhmää.
  8. 8. 8 Viralliset lausunnot 2013 Annoimme vuonna 2013 kahdeksan virallista lausuntoa viranomaisilta tulleisiin lausuntopyyntöihin. Jätimme vastaamatta sellaisiin virallisiin pyyntöihin, jossa emme muuten toimi lainkaan tai henkilöresurssisyistä. Lausunnon aihe Viranomaistaho Pvm Maahanmuutto 2020-ohjelma, luonnos Sisäministeriö 15.3. Ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia ja –toimintaohjelma, luonnos Ulkoministeriö 26.3. Yhdenvertaisuuslain uudistus, lakiluonnos Oikeuministeriö 12.4. Ulkoasiainhallinnon YK-strategia, luonnos Ulkoministeriö 14.6. Sosiaali- ja terveyshuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus, lakiluonnos STM Kansallinen seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma STM Työvoiman liikkuvuuden toimeenpanodirektiivi Eduskunta/TyV 10.9. Child, early and forced marriage Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights 13.12. 3. TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma 2013 1.Ihmisoikeusliiton tutkimus- ja selvitystyön tulosten parempi käyttö vaikuttamistyössä – strategiatyöryhmä pohtii tätä ja tuottaa vuosille 2014-17 ohjeistusta tästä. 2.Yhteydenpito ja vaikuttaminen FRA:han tiedon käyttömahdollisuuksien lisäämiseksi. 3.Kartoitetaan mahdollisuuksia muuhun yhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa sekä mahdollisuuksia hakea rahoitusta tutkimussäätiöiltä ym. Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) toimeksiantona tehdyt tutkimukset Kaikkien FRAn toimeksiantona tehtävien tutkimusten kautta Ihmisoikeusliitto osallistuu FRAn vaikuttamistyöhön. FRAn toimeksiannot perustuvat usein direktiivien implementointiin tai ihmisoikeussopimusten ratifiointiin tai seurantaan, ja toimeksiantojen kautta liitto vahvistaa omaa osaamistaan ajankohtaisista ihmisoikeuskysymyksistä. Haastattelut lisäävät yleisesti tietoa ihmisoikeuksista, Ihmisoikeusliitosta ja FRAsta. Vuonna 2013 tehtyjen tutkimusten kohderyhmiä olivat oikeuksien toteutumisen kannalta tärkeitä ammattiryhmät (mm. poliisit, syyttäjät ja tuomarit).
  9. 9. 9 Kevään 2013 aikana yhteistyötä Åbo Akademin kanssa vahvistettiin, ja Ihmisoikeusliiton väki vieraili Turussa. Lisäksi kevään aikana aloitettiin säännöllinen viestintä FRAsta yhteistyökumppaneiden kanssa. Lasten kuuleminen oikeudellisissa prosesseissa (Participation of Children in Justice): Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lasten kuulemista siviili- ja rikosoikeudellisissa prosesseissa. Tutkimusta varten haastateltiin 50 lasten kuulemiseen eri tavoin osallistuvaa henkilöä ajalla 1.8.–30.11.2012. Loppuraportti kirjoitettiin maaliskuussa 2013. FRA:n oli tarkoitus julkaista tutkimus keväällä 2014, näillä näkymin julkaisu siirtyy syyskuuhun 2014. Tutkimuksen alkuvaiheessa syksyllä 2012 tutkijat tapasivat lapsiasianvaltuutetun ja hänen toimistonsa henkilökuntaa. Syksyllä 2013 liitto järjesti tapaamisen lapsiasianvaltuutetun ja keskeisten lapsijärjestöjen kanssa aiheesta. Keväällä 2013 liitto lähetti kaikille haastateltaville painetun version Euroopan neuvoston lapsiystävällisen oikeuden suuntaviivoista. HLBT-ihmisiä koskevat politiikat ja toimintaohjelmat (Surveying LGBT people and authorities): Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa sellaisten politiikkojen ja toimintaohjelmien luomisesta ja toimeenpanosta, joiden tarkoituksena on edistää HLBT-ihmisten yhdenvertaisuutta. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 50 henkilöä (viranomaisia, poliiseja, opettajia, rehtoreita ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä) ajalla 1.12.2012–30.3.2013. Loppuraportti palautettiin 28.6.2013. FRA julkaisee tutkimuksen vuonna 2014. Haastattelut lisäsivät tietoisuutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, jotkut haastateltavat kertoivat innostuneensa haastattelun vuoksi pohtimaan, miten HLBT-asioita voisi edistää heidän organisaatiossaan. Rikosten uhrien palvelut (Victim Support Services in the EU Phase 3: An overview and assessment of victims’ rights in practice; Victim Support Services in the EU Phase 4: The rights and support of victims of hate crime): Vuonna 2013 Ihmisoikeusliitto teki FRA:lle kaksi rikosten uhrien tukipalveluihin liittyvää toimeksiantoa. Toinen näistä liittyi erityisesti viharikosten uhreihin. Tässä yhteydessä vahvistimme yhteistyötämme RIKUn kanssa. Katsauksen kautta saatua tietoa voidaan käyttää esimerkiksi vaikutettaessa uhridirektiivin implementointiin. Muita FRAlle vuonna 2013 aikana tehtyjä toimeksiantoja: Judgements referring to EU Charter (DL 25.1.2013) Ad hoc: Severe forms of labour exploitation (DL 15.3.2013) Mapping Data Sources on Roma (DL 6.9.2013) Ad hoc: Gender-based violence against women (DL 23.7.2013) Ad hoc: Indicators on political participation of persons with disabilities (DL 16.8.2013) Project on criminalisation of irregular migration (DL 16.9.2013) Annual Report (DL 13.1.2014) Muut tutkimustoiminta Toimikauden aikana Ihmisoikeusliitto tuotti sisäministeriön koordinoiman syrjinnän seurantaryhmän toimeksiantona selvityksen oikeusturvakeinojen saatavuudesta ja vaikuttavuudesta syrjintätapauksissa. Selvityksen tarkoituksena on saada yleiskuva erilaisten oikeudellisten ja muiden keinojen käytöstä syrjintätapauksissa ja selvittää, millaisia esteitä
  10. 10. 10 oikeusturvakeinojen saatavuuteen ja vaikuttavuuteen liittyy syrjinnän uhrien näkökulmasta. Selvitys julkaistiin 18.6.2013 Säätytalolla SM:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa myös Ihmisoikeusliiton asiantuntijat esiintyivät. Selvityksessä annettiin suosituksia siitä, miten oikeusturvakeinoja olisi kehitettävä. Vuoden 2013 aikana aihe tuotiin esille tapaamisissa relevanttien ammattilaisten kanssa (mm. syyttäjät, asianajajat, poliisijohto.) Tutkimuspäällikkö kävi myös esittelemässä tutkimusta sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön sekä tasa- arvovaltuutetun toimiston väelle. Keväällä toteutimme STM:n tasa-arvoyksikön toimeksiantona lisäanalyysin v. 2012 tasa- arvovaltuutetun toimeksiantona tehdystä selvityksestä, joka koski tasa-arvolain ja rikoslain työsyrjintäsäännöksen soveltamista oikeuskäytännössä vuosina 2008–2011. 4. IHMISOIKEUSKASVATUS JA KOULUTUS Ihmisoikeudet.net eli 10 järjestön yhteinen ihmisoikeuskasvatushanke jatkui Ihmisoikeusliiton koordinoimana. Vuonna 2013 Ihmisoikeudet.net –hankkeen verkkosivusto uusittiin. Hankkeen lisäksi Ihmisoikeusliitto teki selvityksen etnisten ja kansallisten vähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen huomioimisesta peruskoulun 5., 6. ja 7. luokan äidinkielen ja kirjallisuuden, historian, maantiedon, uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa 2000-luvulla. Tavoitteena oli, että kustantajat ottavat jatkossa selvityksen avulla esiin nostetut vahvuudet ja heikkoudet paremmin huomioon oppikirjoja kehitettäessä. Syrjinnästä vapaa alue -kampanja on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Ihmisoikeusliitto on ollut alusta lähtien aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kampanjaa. Keväällä 2013 kampanjan painopistealueena oli koulumaailmassa tapahtuva syrjintä. Ihmisoikeusliitto osallistui osana kampanjaa tammikuussa 2013 järjestetyille Educa-messuille, joilla vieraili yli 15 000 kävijää. Useampi Ihmisoikeusliiton työntekijä koulutti eri tahoja joko temaattisissa ihmisoikeuskysymyksissä (ks. myös KokoNainen, Kitke, romanihanke) sekä yleisesti. Osallistuttiin kouluttajina esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnan kouluttamiseen syrjinnästä, yhdenvertaisuudesta sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista (yhdessä SETAn kanssa) sekä yleiseen ihmisoikeuskoulutukseen raja- ja merivartiokoulussa. Ihmisoikeudet.net –hanke sai ulkoministeriöltä projektiavustuksen vuosille 2013-14. Hankkeen järjestökumppanit rahoittavat hanketta vuosina 2013-14 Amnesty 16 000 euroa, YK-liitto 6 000 euroa ja Ihmisoikeusliitto 10 000 euroa.
  11. 11. 11 5. VIESTINTÄ Vuoden 2013 tavoitteet ja toimenpiteet jaksolla niiden saavuttamiseksi/Toimintasuunnitelma 2013 1. Ihmisoikeusliiton viestintää ja tiedotusta kehitetään ja uudistetaan vastaamaan paremmin viime vuosina kasvaneen järjestön tarpeita. 2. Kotisivujen kokonaisvaltainen uudistamistyö aloitetaan vuoden 2013 aikana. 3. Ihmisoikeusliiton toiminnasta kertova yleisesite uudistetaan. Vuoden 2013 alkupuolella Ihmisoikeusliiton viestinnässä tehtiin laaja kartoitus viestinnän tarpeista, minkä pohjalta laadittiin viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelmaan nousivat muiden muassa nettisivu-uudistus, Facebook-sivujen uudistaminen ja avaaminen, visuaalisen ilmeen kohentaminen ja yleisesitteen suunnittelu. Lisäksi jokaiselle hankkeelle tehtiin omat viestintäsuunnitelmat. Kaikkiaan tavoitteena oli vuoden aikana saada viestintävälineet ajan tasalle ja kasvattaa viestinnän resurssit vastaamaan kasvaneen järjestön tarpeita. Myös liiton henkilöstölle tehtiin viestintäkysely, jonka pohjalta suunniteltiin sisäisiä viestintäkoulutuksia. Kevään aikana osallistuttiin Maailma kylässä –festivaaleille järjestämällä paneelikeskustelu otsikolla ”En ole rasisti, mutta….”. Keväällä toteutettiin myös Ihmisoikeudet.net-sivuston uudistus ja Euroopan neuvoston vihapuhekampanjan viestintää. Toukokuussa otettiin käyttöön mediaseuranta-palvelu, minkä avulla henkilöstö voi aiempaa paremmin seurata ihmisoikeusaiheita eri medioissa. Vaikka suurin osa suunnitelluista viestinnän prosesseista jouduttiin keväällä siirtämään myöhemmäksi pitkäaikaisen viestintäpäällikön Susan Villan lopetettua tehtävässään toukokuussa ja uuden tiedottajan rekrytoinnin takia, tuntityöntekijän avulla käynnistettiin kuitenkin facebook-sivut sekä twitter-tili. Pienellä henkilöresurssipanostuksella saatiin varsin kohtuullinen alku näille viestintäkanaville. Syyskuun alussa aloitti uutena tiedottajana Niina Karling. Syksyn aikana kasvatettiin sosiaalisen median näkyvyyttä ja tehtiin uusi yleisesite. Myös muita esitteitä päivitettiin. Lisäksi aloitettiin vuodelle 2014 jatkuvat nettisivujen uudistus sekä graafisen ilmeen uudistus. Elokuun lopussa Helsingin Sanomissa ja Hbl:ssa julkaistu Ihmisoikeusliiton mielipidekirjoitus poikien ympärileikkauksesta aloitti julkisen keskustelun aiheesta. Lisäksi Kitke! Ja Kokonainen tekivät vieraskynä-kirjoituksen Kalevaan Naisten väkivallan vastaisena päivänä. Ihmisoikeusliittoa haastateltiin mediaan vuoden 2013 aikana 14 kertaa, lisäksi Ihmisoikeusliitto julkaisi viisi omaa kirjoitusta. Tätä voidaan pitää resurssseihin ja tiedottajan vaihtumisen (toimisto 4 kk ilman tiedottajaa) näkökulmasta hyvänä saavutuksena. Aiheista esillä olivat etenkin tyttöjen ympärileikkaus (A-studio, Puoli Seitsemän, Helsingin Uutiset), Ihmisoikeusliiton kommentit UM:n ihmisoikeusstrategiaan (Maailma.net, Radio Fem haastattelu), Ihmisoikeusliiton uuden pääsihteerin valinta (kolme laajaa henkilöhaastattelua, pienempiä uutisia) ja yhdenvertaisuuslain valmistelu. Yksittäisiä haastatteluja annettiin esimerkiksi Ruandan ihmisoikeustilanteesta, järjestetyistä avioliitoista ja nykyajan orjuudesta.
  12. 12. 12 Kuukausi Haastattelut Aiheet Tammikuu 2 Uusi pääsihteeri, tyttöjen ympärileikkaus Helmikuu - Maalisuu 1 kotiapulaiset Huhtikuu 1 ympärileikkaus Toukokuu 4 Immenkalvojen korjausleikkaukset, työsyrjintä, Ruandan oppositio Kesäkuu 1 Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella, Heinäkuu 2 lasten asema uskonnollisissa yhteisöissä, rasistiset murhat Suomessa Elokuu 1 Syrjintä Suomessa Syyskuu - taustahaastatteluja Silminnäkijä-ohjelmaan, aiheina homosaatio ja maahanmuuttajien syrjintä Lokakuu - Marraskuu 1 Pakkoavioliitot Joulukuu 1 Yhdenvertaisuuslain uudistus Kuukausi Tiedotteet/omat kirjoitukset Missä mennyt läpi Tammi-toukokuu Ei tiedotteita tai kirjoituksia Kesäkuu 18.6.Riiteleminen on pienelle raskasta- selvityksen julkistaminen STT, Keskisuomalainen, Hämeen Sanomat, Kansan Uutiset, Heinäkuu - Elokuu 28.8. 2 x Mielipidekirjoitus poikien ympärileikkauksesta HS + HbL, vastineita HS:ssa, myöhemmin juttua kirjoituksen pohjalta US:ssa Syyskuu - - Lokakuu Päivi Mattilan kolumni yritykset ja ihmisoikeudet, erit. Intia Maailma.net Marraskuu 25.11. Naisiin kohdistuva väkivalta/haitalliset Kaleva
  13. 13. 13 perinteet-vieraskynä Joulukuu - - Sosiaalinen media: Päivämäärä Facebook- seuraajat Twitter- seuraajat 18.12.2013 849 593 Muu näkyvyys Vuoden aikana osallistuttiin lukuisiin julkisiin keskusteluihin ja tilaisuuksiin. Joitain esimerkkejä: pääsihteeri Mattila oli yhtenä pääpuhujana UM:n”Human rights in the United Nations system; trends, successes and challenges”, muina puhujina ulkoministeri Erkki Tuomioja, YK:n apulaispääsihteeri Ivan Simonovic ja vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Mattila oli puhujana myös UM:n järjestämillä vaikuttajapäivillä, EU-tiedotuksen yhteiskuntaoppi- ja historiaopettajien seminaareissa Helsingissä ja Kuopiossa sekä Eurooppalainen Suomi-järjestön keskustelussa Caisassa. Ihmisoikeuksien päivänä 10.12.2013 Mattila veti ulkoministeriön tilaisuudessa keskustelun ulkopoliitikasta ja ihmisoikeuksista eduskunnan ulkoasianvaliokunnan pj Timo Soinin ja ulkoministeri Tuomiojan kanssa. Tutkimuspäällikkö Aaltonen oli ihmisoikeuksien päivänä puhujana paneelissa 10.12.2013 Tampereen yliopistolla pidetyssä kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman arviointiseminaarissa. 6. TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO Taloudellinen tilanne Ihmisoikeusliiton vuoden 2012 tilinpäätös valmistui maaliskuussa, hyväksyttiin huhtikuun johtokunnan kokouksessa ja vahvistettiin toukokuun vuosikokouksessa. Tilinpäätöksen tulos oli 12 785€ ja se lisättiin Ihmisoikeusliiton omaan pääomaan, joka oli tämän jälkeen 104 090€. Vuodelle 2013 hyväksytyn talousarvion kokonaisliikevaihto oli 923 121€ ja kokonaistulos 0€. 2013 loppuvuoden kirjanpitoa ja tilinpäätöstä valmistellaan tammi-maaliskuussa 2014. Tilinpäätös valmistuu maaliskuussa 2014. Henkilöstöhallinto Vuoden 2013 henkilöstöhallinnon merkittävimpiä uudistuksia olivat uuden henkilöstölinjauksen laatiminen ja käyttöönotto, uuden palkkamallin sopiminen, uusien työntekijöiden perehdytyssuunnitelman tekeminen ja käyttöönotto sekä kaikkien työntekijöiden työnkuvien määritteleminen. Myös työsuojeluohjelmaa ryhdyttiin kehittämään lisäämällä siihen mm. varhaisen puuttumisen ja tuen malli. Ohjelma valmistuu keväällä 2014. Henkilöstölle laadittiin ohjeistus toimistolle tulevien asiakasyhteydenottojen hoitamiseen ja järjestettiin koulutus kaikille
  14. 14. 14 aiheesta haastavat asiakastilanteet. Myös turvallisuusohjeistusta tarkennettiin ja vahvistettiin, ja käytiin turvallisuuskysymyksiä läpi myös poliisin kanssa. Henkilöstön kapasiteettia vahvistettiin käynnistämällä viikoittaiset ruotsin ja suomen kielen keskustelukurssit. Esimiehet osallistuivat organisaatiorakennetta pohtiviin ryhmätyöohjaussessioihin, jotka toimivat osaltaan myös esimieskoulutuksena. Ihmisoikeusosaamista vahvistettiin yhteisillä koulutuksissa kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Kaksi työntekijää osallistui Åbo Akademin Advanced Course on the International Protection of Human Rights -kurssille Turussa elokuussa. Työnohjauksen tarvetta kartoitettiin ja työntekijöitä osallistui työnohjaukseen. Henkilöstölle järjestettiin myös jälkipuinti-sessio (debriefing) liittyen Kitke-hankkeen v. 2012 tilanteeseen. Kevään henkilöstön virkistyspäivä vietettiin laivaretkellä Porvooseen ja syksyn virkistyspäivä Nuuksiossa ulkoillen. Kevään suunnittelupäivässä käsiteltiin tiimi/hankekohtaisia syksyn työsuunnitelmia ja pohjustettiin Ihmisoikeusliiton strategiatyöryhmän työtä. Syksyllä pidettiin kolme yhteistä strategian valmistelupäivää. Vuoden 2013 aikana rekrytoitiin tiedottaja, Kitke-hankkeen kolme työntekijää ja käynnistettiin Ihmisoikeudet.net -hankkeen koordinaattorin rekrytointi. Koordinaattorin rekrytointi saatiin päätökseen tammikuussa 2014. Harjoittelijoita oli vuoden aikana kaksi viestinnässä ja yksi hallinnossa avustamassa muuttojärjestelyissä. Työntekijät Pääsihteeri Päivi Mattila Tiedottaja Niina Karling (1.9. alkaen) Viestintäpäällikkö Susan Villa (1.1.-15.5.2013) Talous- ja hallintopäällikkö Adam Kral Toimistopäällikkö Helena Kaivo-oja Tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen Tutkija Anni Sams Tutkija Anna-Maija Sorjanen Tutkija Päivi Heino (16.9.-15.12.2013) Asiantuntija Outi Lepola (1.1.-31.1.2013) Tutkimusavustaja Anna Leppälä( 1.1.-28.2.2013) RAY-hankkeiden Projektipäällikkö Lisa Grans Romanihanke Asiantuntija Rikhard Lumberg Asiantuntija Päivi Majaniemi Kitke! Hallinnon ja vaikuttamistyön koordinaattori Sini Maria Heikkilä (2.5.2013 alkaen)
  15. 15. 15 Asiakastyön koordinaattori Christina Koivukoski (2.5.2013 alkaen) Yhteisötyön koordinaattori Majid Allahyari (2.5.2013 alkaen) KokoNainen Asiantuntija Saido Mohamed Asiantuntija Solomie Teshome Asiantuntija Janneke Johansson Asiantuntija Abdirizak Mohamed (2.6.-31.12.2013) Harjoittelijoina työskentelivät Aki Tetri (3.6.-27.9.) ja Heikki Pölönen (16.9. alkaen) Johtaminen Kevään aikana tiimiorganisaatiota vahvistettiin perustamalla viikoittain kokoontuva tiimipäälliköistä, talous- ja hallintopäälliköstä sekä pääsihteeristä koostuva koordinaatiokokous. Pääsihteerin vetämä kokous valmistelee toimisto- ja johtokunnan kokouksia, suunnittelee operatiivista toimintaa ja sen seurantaa sekä valmistelee toiminnan linjauksia ja päätöksiä. Uusi mekanismi on osoittautunut tärkeäksi tiedonkulun ja päätöksenteon valmistelun sekä työroolien selkeyttämiseksi ja toisaalta esimiestyön vahvistamiseksi. Ihmisoikeusliiton johtokunta kokoontui vuoden 2013 aikana kuusi kertaa: 12.2., 16.4., 20.5., 5.9., 28.10. ja 4.12. Puheenjohtajana toimi Liisa Murto ja varapuheenjohtajina alkuvuonna Tuomas Ojanen ja Reetta Toivanen, toukokuusta lähtien Murto, Toivanen sekä uutena varapj.nä Ojasen tilalla aloittanut Lena Bremer. Johtokunta päätti uuden vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta ja nykyisen irtisanomisesta sähköpostikokouksella 22.11.. Vuosikokous pidettiin 20.5.2012. Uuden toimitilan etsintä Kevään aikana kahdessa talon päätyhuoneessa havaittiin merkittäviä kosteusvaurioita ja molemmat huoneet olivat kuukausia kuivauksessa ja remontissa. Useat työntekijät oireilivat ja sairastivat tavalla, joka viittaisi nimenomaan huonon sisäilman aiheuttamiin ongelmiin. Johtokunta päätti 16.4. toimistotilan muutosta. Uusien tilojen kriteereiksi määriteltiin esteettömyys, hyvä sisäilma, keskeinen sijainti ja kohtuullinen hinta. Toimitiloja etsittiin kesäkuusta lähtien ja kesä- marraskuun välillä käytiin arviolta 30-40 eri toimitilassa. Neuvottelut käynnistettiin viidestä eri toimitilasta ja lopulta sopimus allekirjoitettiin 28.11. Forum Capita Oy:n kanssa Simonkatu 8:ssa sijaitsevasta 353 m2:n tilasta. Tiloihin muutettiin 6.2.2014. 7. KANSAINVÄLISET YHTEYDET Kansainvälisen kattojärjestömme FIDH:n (Federational International de Droits de l’Hommes) kolmen vuoden välein pidettävä kongressi järjestettiin 23-27.5. Istanbulissa. Kongressiin osallistunut pääsihteeri Päivi Mattila loi suhteita mm. FIDH:n viestintätiimiin ja keskusteli yhteistyön tiivistämisestä. Tutkimuspäällikkö Milla Aaltonen osallistui 4.6.2013 Oslossa Etyjin Pohjoismaiseen viharikostapaamiseen. Suomesta tapaamisen osallistui liiton lisäksi Vammaisfoorumi, Poliisihallitus ja Vantaan paikallispoliisi.
  16. 16. 16 Pääsihteeri Mattila osallistui myös AEDH:n (Association Européen de Droits de l’Hommes) vuosikokoukseen Brysselissä 9-12.112013. Konferenssissa hahmoteltiin eri maiden järjestöjen yhteistä EU-parlamenttivaalikampanjaa. AEDH:n kapasiteetti vetää mittavaa kampanjaa jäi kuitenkin epäselväksi. Myös AEDH:n taloudellinen tilanne on huolestuttava. Ihmisoikeusliitto harkitsee v. 2014 aikana vetäytymistä AEDH:stä. Mattila vieraili samassa yhteydessä myös FIDH:n Brysselin toimistossa, jossa keskusteltiin yhteisistä vaikuttamis- ja viestintämahdollisuuksista. Romanihankkeen asiantuntija Päivi Majaniemi osallistui Suomen edustajana Euroopan Neuvoston vähemmistökielten asiantuntijakomitean kokouksiin Strasburgissa 26.2-3.3, 17-22.6. ja 11- 16.11.2013. Lisäksi hän osallistui 9-11.5. Saksassa Greisfwaldin yliopistossa Pohjoismaiden vähemmistöjä käsitelleeseen konferenssiin kutsuttujana puhujana.

×