• Share
  • Email
  • Embed
  • Like
  • Save
  • Private Content
Polarisaatiomuistio
 

Nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolella Suomessa 2004

Nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolella Suomessa 2004

Statistics

Views

Total Views
1,837
Views on SlideShare
1,836
Embed Views
1

Actions

Likes
0
Downloads
3
Comments
0

1 Embed 1

http://www.linkedin.com 1

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Adobe PDF

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment

    Polarisaatiomuistio Polarisaatiomuistio Document Transcript

    • POLARISAATIOMUISTIO95 000 NUORTA KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN ULKOPUOLELLA 2004
    • PolarisaatiomuistioESIPUHEOnko meillä varaa polarisaatioon?Kädessäsi oleva muistio on pitkän prosessin tulos. Kirjoittaja on vuodesta 2000 osallistunutlääninhallitusten toteuttamaan peruspalvelujen arviointiin. Vastuualueeni on ollut nuortentyöpajatoiminta, ja siinä sivussa nuorisotyöttömyys. Tässä työssä jäin pohtimaan mistä kaikkityöttömät nuoret tulevat. Vuonna 2003 törmäsin tilastokeskuksen työvoimaan kuuluvat jakuulumattomat tilastoissa käsitteeseen muualla olevat nuoret. Samana vuonna sain käteeni Ruotsinnuorisopolitiikan keskusviraston, Ungdomsstyrelsen:in, tekemän selvityksen Unga utanför.Kiinnostuin selvittämään mistä tulevat nämä muulla olevat, ja oliko todella niin että meillä onnuoria jotka ovat kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.Vuosien saatossa olen peruspalvelujen yhteydessä selvittänyt asiaa, ja vihdoin olen siinä tilanteessa,että minulla on jonkinlainen käsitys ja faktaa siitä mitä tapahtuu, kuinka paljon nuoriso onkoulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Siitä syntyi tämä muistio. Halusin tuoda nämä asiat esillekoska nämä nuoret eivät meidän poliittisissa keskusteluissa näy, tai sitten niitten määrä pidetäänmutu-käsitteen pohjalta pienenä.Kyseessä on kuitenkin valtava polarisaatio ongelma. Jos lähes 15 % 15- 24-vuotiaista onkoulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Varsinkin kuin ulkopuolisuus uhkaa jäädä monellepysyväksi. Toisaalta tämä muistio todistaa että ulkopuolisuus nuorten ikäryhmissä on selvästikorkeampaa kuin väestössä keskimäärin.Toivottavasti muistioni herättää keskustelua asiasta ja toimenpiteisiin.Kiitän kaikkia jotka ovat innostaneet minua tekemään tämän työn valmiiksi, ja niitä on paljon.Muistion omistan työpajojen valmentajille, jotka jaksavat usko siihen että tekemällä ja välittämällävoidaan ehkäistä ulkopuolisuutta ja antaa jokaiselle nuorelle jonkinlaisen perustan mistä ponnistaatulevaisuuteen, jossa häneltä vaaditaan entistä enemmän.Pori 20.8.2007Erik HäggmanSivistystoimentarkastaja Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 2 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioYhteenvetoKoulutuksen ja työelämän ulkopuolella lähes 100 000 nuorta vuonna 2005Tämä muistio kertoo, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli Suomessa vuonna 2004 lähes100 000 nuorta. Suurin osa ulkopuolista nuorista tulevat toisen asteen ammatillisen koulutuksenkeskeyttäneistä nuorista. Muistio osoittaa, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminentapahtuu viiveellä. Tämän takia näitä nuoria ei ole aiemmin nostettu esille.Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista noin yli 50 000 olivat vuonna 2004työttömiä nuoria. Lähes 45 000 nuorta olivat kuitenkin kokonaan työelämän ja koulutuksenulkopuolella. Tämä tarkoittaa sitä, että eivät olleet työttöminä työhakijoina, koulutuksessa,työelämässä, armeijassa, ulkomailla tai kotona hoitamassa lastaan/lapsiaan. Nämä nuoret olivatpalvelujärjestelmän ulkopuolella.Muistiossa todetaan myös että alueelliset erot koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuudessa ovatsuuret.Muistio toteaa, että Suomella ei ole varaa tämäntyyppiseen polarisaatioon. Tulos on myös jyrkässäristiriidassa maamme koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa. Voidaan jopa puhukoulutuspoliittisesta heitteillejätöstä. Ongelma on suuri ja vaatii niin koulutuspoliittisia,sosiaalipoliittisia kuin työvoimapoliittisia toimenpiteitä.Muistion yhtenä viestinä on myös, että oppilashuoltoon sekä ohjaukseen ja neuvontaanpanostamalla voitaisiin saada paljon myönteistä aikaiseksi.Muistion tärkein esitys on, että Suomessa kuten muissakin pohjoismaissa tulee luodaperuskoulunuorten seurantajärjestelmää. Muistio peräänkuuluttaa myös joustavuuttaopetusjärjestelmään sekä erilaisten oppijoiden parempaa huomioimista.Muistio vahvistaa käsityksen että nuorten taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne on muutaväestöä heikompaa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 3 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioSisällysluetteloESIPUHE .............................................................................................................................................2Yhteenveto ............................................................................................................................................3Sisällysluettelo .....................................................................................................................................41 Lähtökohtana Eurooppalainen nuorisosopimus ...........................................................................72 Nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolella............................................................................73 Mitä tapahtuu koulutuksensa päättäville .....................................................................................8 3.1 Mitä tapahtuu peruskoulunsa päättävälle nuorelle? .............................................................8 3.2 Mitä tapahtuu ammatillisen perustutkinnon suorittaneille nuorille?....................................9 3.3 Mitä tapahtuu lukion päättötodistuksen jälkeen?.................................................................9 3.4 Mitä tapahtuu opintonsa keskeyttäneille..............................................................................9 3.5 Eri koulutusmuodot yhdessä ..............................................................................................10 3.6 Alueelliset erot ovat suuret ................................................................................................12 3.7 Työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus nuorena uhkaa jäädä pysyväksi.......................15 3.8 Koulutukseen ja nivelvaiheeseen liittyvät johtopäätökset ................................................17 3.8.1 Laajan nivelvaiheen ongelmana on ammatillisen koulutuksensa keskeyttänyt .........17 3.8.2 Perusopetuksen opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon resurssit riittämättömät ja toimintakulttuuri kehittymätön ..................................................................................................18 3.8.3 Osa nuorista tarvitsee aikaa ja vaihtoehtoisen vuoden...............................................19 3.8.4 Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ja resurssit riittämättömät .............................................................................................................................20 3.8.5 Erityisopetuksessa olevien nuorten määrä kasvaa. ....................................................21 3.8.6 Ollaanko luomassa uutta rinnakkaiskoulujärjestelmää? ............................................23 3.8.7 Opinpolun erilaiset matkaajat ja joustava oppiminen ................................................23 3.8.8 Pitääkö asiat tehdä moneen kertaan ja onko meillä siihen varaa? .............................25 3.8.9 Lukio- tai peruskoulupohjalla työelämään siirtynyt - tuleva väliinputoaja?..............26 3.9 Koulutukseen ja nivelvaiheeseen liittyvät toimenpide-esitykset .......................................27 3.9.1 Suomeen on luotava peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmä......................27 3.9.2 Opinto-ohjauksen, oppilashuollon, nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan palvelut tulee koota toimivaksi kokonaisuudeksi .............................................................................................29 3.9.3 Koolla on merkitystä – luokka- ja ryhmäkoot pienennettävä ....................................30 3.9.4 Onnistumisen kokemukset oppimisen edellytyksenä ................................................30 3.9.5 Nuorille luotava mahdollisuus viettää peruskoulun jälkeen vaihtoehtoinen vuosi....31 3.9.6 Suomeen tulee luoda joustavan oppimisen malleja ...................................................31 3.9.7 Suomen tulee kiireellisesti toteuttaa osaamisen ja opitun tunnustamisen ja tunnistamisen järjestelmää. ........................................................................................................33 3.9.8 Koulutuksen järjestäjiä on velvoitettava tarjoamaan keskeyttävälle nuorelle vaihtoehtoja keskeyttämiselle ....................................................................................................33 3.9.9 Alle 25-vuotiaille työssä oleville nuorille tulee tarjota joustavia koulutusväyliä......33 3.10 Johtopäätökset nuorten koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuudesta pajatoiminnan kannalta ..........................................................................................................................................34 3.10.1 Työpajatoiminnan kehitys ja työpajatoiminnan rooli ................................................34 3.10.2 Minkälaisia taitoja nuori tarvitsee pajajaksolta?........................................................35 3.10.3 Yksi kehittämisen lähtökohta – elinikäisen oppimisen avaintaidot ...........................36 3.10.4 Työpajojen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyö tulee tiivistää........37 3.10.5 Työpajojen kehittämää osaamista tarvitaan koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ..........................................................................................................................38 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 4 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio 3.10.6 Työpajaverkostoista koulutukseen ja työelämään polkujen maakunnallisiksi osaamiskeskuksiksi ....................................................................................................................38 3.10.7 Pajatoimintaa tulee dokumentoida paremmin............................................................39 3.10.8 Pajatoimintaa ylläpitävien on seurattava pidempikestoisesti nuorten sijoittumista...39 3.11 Toimenpide-esitykset pajatoiminnan kannalta...................................................................39 3.11.1 Työpajamäärärahaa tulee kasvattaa 12 miljoonan euroon vuonna 2008. ..................39 3.11.2 Osaamisen ja opitun tunnistamisen järjestelmää kehitetään laajalla yhteistyöllä......40 3.11.3 Suositus ammatillisen koulutuksen ja työpajojen yhteistyöstä ..................................40 3.11.4 Pajat tiiviimmin mukaan ohjauksen ja neuvonnan järjestelmään ..............................40 3.11.5 Vahvistaa pajojen poikkihallinnollista yhteistyötä ....................................................41 3.11.6 Pajat voisivat hoitaa peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmän toimeenpanoa 41 3.11.7 Pajojen tulee jatkaa toiminnan sisällön kehittämistä .................................................41 3.11.8 Yritysyhteistyö ............................................................................................................41 3.11.9 Työpajat välittäjä-organisaatioina tai työvoimapoolina.............................................41 3.12 Johtopäätökset nuorten koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuudesta nuorisotoimen kannalta ..........................................................................................................................................42 3.12.1 Koululaisten kerhotoiminta voisi antaa koululaisille onnistumisen kokemuksia ......42 3.12.2 Nuorisotiedotusta on kehitettävä ja laajennettava toimimaan maan kaikilla alueilla 42 3.12.3 Nuorisotalot in- ja non-formaalisen oppimisen paikkoina.........................................42 3.12.4 Nuorisotalot ja – toimi voivat tukea nuorten koulukäyntiä........................................42 3.13 Toimenpide-esitykset nuorisotoiminnan kannalta .............................................................43 3.13.1 Koululaisten kerhotoiminnan määrärahaa tulee lisätä ...............................................43 3.13.2 Nuorisotiedotuksen ja – neuvonnan kehittämistä tulee jatkaa ja laajentaa................43 3.13.3 Nuorisotoimen edustus kaikkiin oppilashuoltoryhmiin .............................................43 3.13.4 Nuorisotoimi ja kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa ...................434 Nuorten työttömien määrä pienenee, mutta pieneneekö työttömien osuus nuorten ikäryhmästä? 44 4.1 Määrä laskee, mutta osuus pysyy.......................................................................................44 4.2 Alueelliset erot ovat suuret ................................................................................................45 4.3 Toimiiko yhteiskuntatakuu?...............................................................................................51 4.4 Johtopäätöksen ja toimenpide-esitykset nuorten työllisyyteen ja työllistyvyyteen ...........52 4.4.1 Työvoimahallinnolla ei riittäviä resursseja yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi ........52 4.4.2 Nuorille tulee luoda riittävän kestoinen ura- ja kehittämissuunnitelma ....................52 4.4.3 Viranomaisten yhteistyötä pajatoiminnan rahoituksessa tulee kehittää.....................525 Taloudellinen ulkopuolisuus ......................................................................................................53 5.1 100 000 nuorta toimeentulotuen piirissä............................................................................53 5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-esitykset taloudellisen ulkopuolisuuden osalta ..................54 5.2.1 Tarvitaan lisää tutkimusta ..........................................................................................546 Toteutuuko sukupolvinen tasavertaisuus? .................................................................................54 6.1 Lähtökohtana työpajatoiminnan ja Noste-ohjelman valtion rahoitus ................................54 6.1.1 Pajatoiminnan kohderyhmät ......................................................................................54 6.1.2 Noste ohjelman kohderyhmät.....................................................................................55 6.1.3 Noste ja työpaja toiminnan resursointi suhteutettuna kohderyhmään työlliset.........55 6.1.4 Noste- ja työpajtoiminnan resursointi suhteutettuna kohderyhmään työttömät ja muut 56 6.1.5 Työpaja- ja Noste-ohjelma toteutunut resursointi 2003 – 2006 ................................577 Lopuksi .......................................................................................................................................588 Luettelot .....................................................................................................................................59 8.1 Lähteet................................................................................................................................59 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 5 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio8.1.1 Kartat..........................................................................................................................598.1.2 Kirjalliset lähteet ........................................................................................................598.1.3 Kuvat..........................................................................................................................608.1.4 Taulukot .....................................................................................................................608.1.5 Verkkosivut................................................................................................................61 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 6 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio1 Lähtökohtana Eurooppalainen nuorisosopimusOsana EU:n Lissabonin strategiaa Eurooppa-neuvosto hyväksyi 22–23.3.2005, eurooppalaisennuorisosopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on suunnata huomiota nuorten elämän kannaltakeskeisiin kysymyksiin, kuten työllisyyteen, koulutukseen, sosiaalikysymyksiin japerhepolitiikkaan. Nuorisosopimus on ensisijaisesti poliittinen aloite, jonka tavoitteena on tehostaanykyisten toimien vaikuttavuutta, ei luoda uusia rakenteita tai ohjelmia. Eurooppalainennuorisosopimus sisältyy Lissabonin strategiaa toteuttaviin kansallisiin toimenpideohjelmiin. 1Nuorisosopimuksen lähtökohdat ovat; Eurooppalaisella nuorisosopimuksella pyritään parantamaaneurooppalaisten nuorten yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, liikkuvuutta, pääsyä työelämäänja sosiaalista osallisuutta sekä samalla helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.Sopimuksen on varmistettava näillä aloilla tehtävien aloitteiden keskinäinen johdonmukaisuus jaoltava lähtökohtana aktiiviselle ja jatkuvalle toiminnalle nuorten hyväksi. Jotta sopimus tuottaisituloksia, tarvitaan kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden ja etenkin kansallisten, alueellisten japaikallisten nuorisojärjestöjen sekä Euroopan nuorisofoorumin, alueellisten yhteisöjen jatyömarkkinaosapuolten osallistumista toimintaan.Eurooppa-neuvosto kehottaa unionia ja jäsenvaltioita kutakin oman toimivaltansa rajoissakäyttämään erityisesti Euroopan työllisyysstrategian ja sosiaalista osallisuutta koskevan strategianyhteydessä työnsä pohjana seuraavia toimintalinjoja: • Työllisyys, integroituminen ja sosiaalisen aseman parantaminen • Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä liikkuvuus • Työelämän sekä yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittaminenKevään 2006 Eurooppa-neuvosto kokous totesi että toimeenpannut kansalliset toimenpiteet ovatrohkaisevia mutta eivät riittäviä. Erityisesti tulisi tehostaa seuraavia toimenpiteitä • parantaa nuorten työllisyystilannetta siten, että vahvistetaan työllistyvyyttä ja yrittäjyyttä ja tuetaan siirtymistä koulutuksesta työhön • varmistaa että heikommassa asemassa oleville nuorille annetaan etusija työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien kansallisten politiikkojen yhteydessä • vähentää koulun keskeyttäjien määrää ja kehittää tiiviimpää yhteistyötä avoimuuden lisäämiseksi ja epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen merkityksen tunnistamiseksi.Lääninhallitusten työpajatoiminnan arviointi, osana peruspalvelujen arviointia on osoittanut, ettänuorisosopimuksen tapaista ajattelua ja toimeenpanoa tarvitaan. Tämän raportin tiedot osoittavat,että eri politiikkojen yhteensovittamisessa suuria puutteita. Politiikkojen sisälläkin koordinointi onpuutteellista ja se luo esteitä nuorisosopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen.2 Nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolellaLänsi-Suomen lääninhallitus on osana peruspalvelujen arviointia selvittänyt koulutukseen jatyöelämään liittyviä polarisaatioilmiöitä. Seurannan lähteenä on käytetty pääasiallisestitilastokeskuksen koulutuksen ja työssäkäynnin tilastoja. Lähteet ovat henkilötunnuspohjaisia.1 www.mindedu.fi Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 7 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioVuonna 2004 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olivat Suomessa noin 95000 nuorta. Näistänuorista 52000 oli työttömänä ja 43000 muualla. Muualla tarkoittaa että nuori ei ollutkoulutuksessa, ei armeijassa, ei eläkkeellä tai ulkomailla. Luku pitää sisällään noin 12–15000kotona lastaan hoitavaa henkilöä.Nuorten tilanne 2004 Työttömänä MuuallaVuonna 2004 peruskoulun, lukion ja ammatillisen 11 592 7 833perusopetuksen päättötodistuksen saaneetVuosina 2000 – 2003 peruskoulun, lukion ja ammatillisen 37 042 24 328perusopetuksen päättötodistuksen saaneet vuonna 2004Koulutuksensa kokonaan keskeyttäneet 2004 3353 10 386Yhteensä 51 987 42457Nuoret jotka jäävät koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle näyttävät tulevan kolme pääväylääpitkin; • Peruskoulunsa päättäneet vailla toisen asteen koulutuksen vaatimaa osaamista • Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, jotka jäävät ”pysyvästi” työttömäksi • Koulutuksensa, erityisesti ammatillisen perustutkinnon, keskeyttäneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävät.3 Mitä tapahtuu koulutuksensa päättäville3.1 Mitä tapahtuu peruskoulunsa päättävälle nuorelle?Suurin osa nuorista jatkaa opiskelua heti päättötodistuksen saatuaan. Peruskoulun jälkeen vain noin3500 nuorta jää toisen asteen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle, näistä kuitenkin noin 1500suorittaa nk. lisäluokan. Tilanne säilyy sellaisenaan 1- 3 vuotta peruskoulun jälkeen. Suurin muutostapahtuu 3- 4 vuotta peruskoulun jälkeen kuin noin 10 000 nuorta ikäluokka kohti on jokotyöttömänä tai koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Näyttää tilaston valossa siltä, ettäpääasiallisesti peruskoulunsa päättäneet, keskeyttävät toisen asteen, ammatillisen koulutuksensatoisen ja kolmannen lukuvuoden aikana. Viidessä vuodessa peruskoululaisista kuitenkin noin28 000 jää kumulatiivisesti koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.Taulukko 1 kuvaa tilannetta vuoden 2004 lopussa. Peruskoulun päättötodistuksen vuosina 2000 - 2004 saaneitten tilanne 2004 lopussaPäättövuosi 2000 2001 2002 2003 2004 YhteensäKoulutuksessa 33089 32969 57426 57710 59260 240454Työllinen 16674 15552 1332 813 568 34939Työtön 5568 5734 802 520 128 12752Varusmies 5806 4156 67 6 0 10035Eläke 358 231 117 80 43 829Muu 4268 4999 1576 1599 3460 * 15902Ulkomailla 464 246 137 83 41 971Yhteensä 66227 63887 61457 60811 63459 315882Taulukko 1; Perusoulun päätötodistuksen vv. 2000 - 2004 saaneet, tilanne vuoden 2004 lopussa 22 Tilastokeskus, Opiskelijavirtataulukot 8.6b, Taulukot T1a – e, päivitetty 12.9.2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 8 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio3.2 Mitä tapahtuu ammatillisen perustutkinnon suorittaneille nuorille?Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista noin neljännes jatkaa opiskelua viimeistään vuosiperustutkinnon jälkeen. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden ongelma on että noin 11 000nuorta ei pääse työmarkkinoille heti valmistumisen jälkeen. Eli noin neljännes jää ulkopuolelle.Ulkopuolelle jäävistä noin 6500 nuorta päätösvuotta kohti näyttää jäävän pysyvästityömarkkinoiden ulkopuolelle, tämä on 15 % tutkinnon suorittaneista. Ammatillisen perustutkinnon 2000 – 2004 suorittaneiden tilanne 2004 lopussaPäättövuosi 2000 2001 2002 2003 2004 YhteensäKoulutuksessa 11600 12611 12618 11854 6054 54737Työllinen 29708 28915 30048 30431 19714 138816Työtön 4489 4553 4964 6642 9073 29721Varusmies 59 76 156 1637 3348 5276Eläke 566 509 336 294 212 1917Muu 2200 2101 1817 1903 1572 9593Ulkomailla 520 439 331 230 163 1683Yhteensä 49142 49204 50270 52991 40136 201607Taulukko 2; Ammatillisen perustutkinnon 2000 - 2004 suorittaneiden tilanne vuoden 2004 lopussa33.3 Mitä tapahtuu lukion päättötodistuksen jälkeen?Lukion päättötodistuksen saaneista alta alle puolet sijoittuu jatko-opiskeluun saman vuoden aikana.Kahden vuoden sisällä 80 % on kuitenkin löytänyt opiskelupaikan. Koulutuksen ja työelämänulkopuolelle jääviä on noin 4 %. Ongelmaksi on myös luokiteltava se, että päättövuotta kohti jäätyömarkkinoille pelkällä ylioppilastutkintopohjalla 6000 nuorta. Lukion päättötodistuksen saaneet 2000 – 2004, tilanne 2004 lopussa 2000 2001 2002 2003 2004 YhteensäKoulutuksessa 27400 29139 29179 24017 16592 126327Työllinen 6118 4422 5161 6499 10624 32824Työtön 873 672 811 1414 2391 6161Varusmies 59 58 130 1875 2357 4479Eläke 133 135 108 101 58 535Muu 883 751 776 1365 2810 6585Ulkomailla 398 323 275 179 135 1310Yhteensä 35864 35500 36440 35450 34967 178221Taulukko 3; Lukion päättötodistuksen saaneet vuosina 2000 - 2004, tilanne vuoden 2004 lopussa 43.4 Mitä tapahtuu opintonsa keskeyttäneilleKoulutuksensa keskeyttää vuositasolla noin 35 000 opiskelijaa. 20 % keskeyttäneistä jatkaaopiskeluaan muualla tai suorittaa tutkinnon toisessa oppilaitoksessa. Keskeyttäneistä 80 %, eli28300 keskeyttää kokonaan opiskelunsa. Erot eri koulutusmuotojen välillä ovat erittäin suuret.Lukion keskeyttäneistä noin 44 % keskeytti kokonaan opiskelunsa. Ammatillisen perustutkinnon jayliopisto-opintonsa keskeyttäneistä peräti 90 % keskeytti kokonaan opiskelunsa. AMK opintonsakeskeyttäneistä 75 % keskeyttää kokonaan.3 Tilastokeskus, Opiskelijavirtataulukot 8.6b Taulukot T3 a – e, päivitetty 12.9.20064 Tilastokeskus, Opiskelijavirtataulukot 8.6b Taulukot 2 a – e, päivitetty 12.9.2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 9 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioKoulutus Keskeytti Jatkoi Poistui kokonaan koulutusjärjestelmästäLukio 4688 2588 2100%-osuus 100 55,20 44,80Ammatillinen perustutkinto 12394 1284 11110%-osuus 100 10,36 89,64AMK 10791 2679 8112%-osuus 100 24,83 75,17Yliopisto 7757 760 6997%-osuus 100 9,80 90,20Yhteensä 35630 7311 28319%-osuus 100 20,52 79,48Taulukko 4; Opintonsa vuonna 2004 keskeyttäneet koulutusmuodoittain 5Raporttia tehtäessä ei ollut olemassa seurantatietoja opiskelunsa kokonaan vuonna 2004keskeyttäneiden toiminnasta vuoden 2004 lopussa. Lukukaudella 2002–2003 keskeyttäneistä löytyyseurantatietoja heidän tilanteestaan vuoden 2003 lopussa.Lukukaudella 2002 – 2003 opintonsa keskeytti kokonaan reilut 25 000 opiskelijaa, näistä hiemanyli 14 000 sijoittui työelämään. 11 600 keskeyttäneistä nuorista jäi työelämän ja koulutuksenulkopuolelle.Seurantatietojen perusteella opintonsa kokonaan keskeyttäneistä ongelmallisena on pidettäväammatillisen perusopintonsa keskeyttäviä joista peräti 65 % jää koulutuksen ja työelämänulkopuolelle. AMK ja yliopisto opintonsa keskeyttäneistä valtaosa eli 70 % sijoittui työelämään. Koulutuksensa keskeyttäneet 21.9.2002 – 20.9.2003, jatko-opinnot ja pääasiallinen toiminta 2003 lopussa Jatkoi Poistui koulutus ToimintaKoulutustaso Keskeytti opiskelua järjestelmästä Työllinen Työtön MuuAmmatillinen peruskoulutus 13063 1424 11639 4219 2025 5395%-osuus 10,9 89,1 36,25 17,40 46,35AMK 10329 2479 7 850 5 443 992 1 415%-osuus 24 76 69,34 12,63 18,03Yliopisto 6967 676 6291 4431 355 1505%-osuus 9,7 90,3 70,43 5,65 23,92Yhteensä 30359 4579 25 780 14 094 3 372 8 315Yhteensä %-osuus 15,08 84,92 54,67 13,08 32,25Taulukko 5; Koulutuksensa lukukaudella 2002/2003 keskeyttäneet toiminta 2003 lopussa 63.5 Eri koulutusmuodot yhdessäVoidaan olettaa että vuonna 2004 keskeyttäneet käyttäytyisivät, suurin piirtein, samalla tavalla kuinvuosi aiemmin keskeyttäneet. Jos oletetaan että vuonna 2004 keskeyttäneiden sijoitusprosentit ovatsamat kuin vuonna 2003 keskeyttäneiden niin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli vuonna2004 yhteensä noin 95 000 nuorta. Asia esitetään kuvassa 1 seuraavalla sivulla.5 Tilastokeskus, Opiskelujen kulku tilastot 8.6a, Taulukot 1 a, b, d ja e. päivitetty 4.4.20066 Tilastokeskus, Opiskelujen kulku tilastot 8.6a, Taulukot 06 b, d ja e, päivitetty 3.4.2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 10 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioKuva 1 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella 2004, virtakuva Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 11 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio3.6 Alueelliset erot ovat suuretEdellä on kuvattu nuorten ulkopuolisuutta käyttäen tilastokeskuksen henkilötunnuspohjaisia tietojaopiskelijavirtataulukoista ja opintojen kulku tilastoista. Nämä tiedot ovat saatavilla vainvaltakunnan tasolla.Tilastokeskuksen työssäkäynnin- ja työvoimatutkimuksen tilastoja, jotka perustuivat otantaan jahaastattelututkimuksiin, voidaan kuitenkin käyttää siten että tarkastellaan mahdollisia alueellisiaeroja.Nuorten ulkopuolisuuden alueelliset erot, vuonna 2004, ovat suuret, riippumatta siitätarkastellaanko asiaa lääneittäin, maakunnittain tai seutukunnittain. Lääneittäin tarkasteltuna tilanneon määrällisesti ja prosentuaalisesti seuraava; Opiskelijat, Varusmiehet,Läänit 15–24 Työlliset Työttömät koululaiset Eläkeläiset siviilipalvelus MuutEtelä-Suomenlääni 237789 96891 9329 108128 1399 5953 16089Länsi-Suomenlääni 233502 82138 13656 117919 1424 5921 12444Itä-Suomen lääni 87838 25211 6312 48337 673 2461 4844Oulun lääni 64479 20000 4691 34131 510 1603 3544Lapin lääni 24457 6576 1951 13769 160 721 1280Ahvenanmaa 2923 1162 71 1323 12 4 351Koko maa 650988 231978 36010 323607 4178 16663 38552Taulukko 6 15- 24-vuotiaat 2004, toiminnan mukaan715 – 24-vuotiaista on koko maassa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella melkein 11,5 %.. Josmukaan laskettaisiin myös eläkeläiset ja varusmiespalvelussa olevat, osuus nousisi yli 14,5 %:n.Suurimmat ulkopuolisuusluvut ovat Ahvenanmaan maakunnassa sekä Itä-Suomen, Lapin ja Oulunlääneissä. Ulkona, ilman Ulkona koko opiskelijat koko Työttömät koko Läänit ikäryhmästä (*) ikäryhmästä (**) ikäryhmästä(***) Etelä-Suomen lääni 10,69 19,60 20,78 Länsi-Suomen lääni 11,18 22,58 24,11 Koko maa 11,45 22,78 24,32 Itä-Suomen lääni 12,70 28,24 30,68 Oulun lääni 12,77 27,14 29,17 Lapin lääni 13,21 30,23 32,95 Ahvenanmaa 14,44 26,38 26,64 * Ryhmä muut ja työttömät % -osuus koko ikäryhmästä ** Ryhmä muut ja työttömät %-osuus ikäryhmästä - opiskelijat *** Ryhmä muut ja työttömät osuus ryhmästä työlliset (työlliset + työttömät + muut)Taulukko 7 15 - 24-vuotiaat työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus % osuutena8Maakunnittainkin erot ovat suuret. Vähiten ulkopuolisuutta on Etelä-, Keski- ja Pohjanmaanmaakunnissa. Ahvenanmaan ja Lapin maakunnissa ulkopuolisuus on suurinta. Etelä-Suomen jaLänsi-Suomen läänien sisälläkin löytyy alueita, kuten Etelä-Karjalan, Keski-Suomen,Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnat jossa ulkopuolisuus on yli 12,5 %.7 Tilastokeskus, Työssäkäynnin ennakkotilasto 2004.8 Tilastokeskus, Työssäkäynnin ennakkotilasto 2004. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 12 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio Ulkona koko Ulkona, ilman opiskelijat Työttömät kokoMaakunta ikäryhmästä (*) koko ikäryhmästä (**) ikäryhmästä(***)Pohjanmaa 8,43 16,98 18,15Etelä-Pohjanmaa 9,52 20,37 22,24Itä-Uusimaa 9,63 19,32 21,02Keski-Pohjanmaa 10,01 21,67 23,65Uusimaa 10,14 18,11 19,08Varsinais-Suomi 11,09 21,37 22,49Kanta-Häme 11,11 21,47 22,94Pirkanmaa 11,39 22,37 23,96Koko maa 11,45 22,78 24,32Pohjois-Karjala 12,26 28,97 31,15Pohjois-Pohjanmaa 12,43 26,13 27,99Päijät-Häme 12,60 24,06 25,85Etelä-Savo 12,63 28,78 31,44Satakunta 12,69 26,39 27,93Pohjois-Savo 12,88 27,73 30,37Etelä-Karjala 13,03 27,77 29,87Keski-Suomi 13,04 27,56 29,62Kymenlaakso 13,10 26,12 28,33Lappi 13,21 30,23 32,95Ahvenanmaa 14,44 26,38 26,64Kainuu 14,49 32,53 35,68Taulukko 8 15 - 24-vuotiaat työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus -osuutena maakunnittain9Kartassa 1, seuraavalla sivulla, esitellään ulkopuolella olevien nuorten määrä, suhteessaikäluokkaan, seutukunnittain, koko maan osalta. Koko maassa löytyy 20 seutukuntaa jossa yli 13 %koko ikäryhmästä on kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Pahin on tilanne niissä 13seutukunnissa jos ulkopuolisten osuus koko ikäryhmästä on yli 14 %. Ulkona koko Ulkona, ilman opiskelijoita Työttömät kokoSeutukunta ikäryhmästä (*) koko ikäryhmästä (**) ikäryhmästä(***)135 Äänekoski 15,25 33,92 37,26212 Ålands landsbygd 14,83 27,77 27,96174 Raahe - Brahestad 14,68 33,70 36,56105 Pieksämäki 14,65 34,38 36,46125 Pielisen Karjala 14,65 37,35 41,39211 Mariehamns stad 14,62 25,13 25,42181 Kehys-Kainuu 14,51 34,53 38,85182 Kajaani - Kajana 14,49 31,81 34,59093 Imatra 14,29 31,07 33,32132 Joutsa 14,26 30,62 34,05173 Oulunkaari 14,16 30,94 33,64072 Heinola 14,00 28,03 30,32191 Rovaniemi 14,00 30,75 33,26* Ryhmä muut ja työttömät % -osuus koko ikäryhmästä** Ryhmä muut ja työttömät %-osuus ikäryhmästä - opiskelijat*** Ryhmä muut ja työttömät osuus ryhmästä työlliset (työlliset + työttömät + muut)Taulukko 9 Seutukunnat, joissa nuorten ulkopuolisuus on suurinta9 Lähde: Tilastokeskus; Työssäkäynnin ennakkotilasto 2004. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 13 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioKartta 1; Nuoret työelämän ja koulutuksen ulkopuolella seutukunnittain Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 14 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio3.7 Työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus nuorena uhkaa jäädä pysyväksiTyöministeriön 2006 julkaisemattomassa selvityksessä10 todetaan, että vuonna 2004 työelämässä,työttömänä ja koulutuksen ulkopuolella 105 000 nuorta, jolla oli pelkästään perusasteen koulutus.Kuvassa 3 on pelkästään perusasteen koulutuksella olevien nuorten osuus ja toiminta ikäryhmittäinvuonna 2004. Kuvan viestiä voisi tiivistää myös siten, että jos nuori ei pääse viimeistään 20 – 23-vuotiaana kiinni toisen asteen koulutukseen niin todennäköisyys että hän jää pelkälleperuskoulupohjalle on erittäin suuri.Kuva 2; Koulupuokkaiden osuus ikäluokasta 2004 11Työssäkäynnin ennakkotilastojen mukaan alle 25-vuotiaat nuoret, jolla ei ole perusasteen jälkeistätutkintoa ovat suurin ryhmä, niistä nuorista jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.Pelkästään perusasteen suorittaneista – alle 25-vuotiaista 11 % on koulutuksen ja työelämänulkopuolella. (Katso Taulukko 10) Vastaavasti 25 – 34 vuotiaista vain perusasteen suorittaneista10 Nio Ilkka, Työministeriö, julkaisematon asiakirja, Helsinki 13.10.200611 Nio Ilkka, Kuva, Työministeriö, julkaisematon asiakirja, Helsinki 13.10.2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 15 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistiokoulutuksen ja työelämän ulkopuolella on peräti 32 %! (Katso Taulukko 11). Ulkopuolisuus jää siisaika pysyväksi perinnöksi.Toisaalta taas toisen asteen ammatillisen perustutkinnon osalta näyttää siltä, että koulutus jatyömarkkinoiden tarpeet eivät kohtaa. Alle 25 vuotiaista ammatillisen perustutkinnon suorittaneistaoli vuonna 2004 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella 12,4 % ja ikäryhmässä 25–34-vuotiaat 15%. Alle 25-vuotiaat nuoret toiminnan ja koulutuksen mukaan 2004 EläkeläisetTutkinto Yhteensä Työlliset Työttömät Opiskelijat ( ei tm eläke) Varusmiehet MuutEi perusasteen jälkeistäkoulutusta tai tuntematon 3408 73 69123 10280 229685 3430 2727 2562830 Toinen aste 296411 152621 24267 92384 746 13831 1256250 Opistoaste 290 173 39 50 0 1 2760 Alempi korkeakouluasteja ammatillinen korkea-aste 11971 8998 1302 1276 2 85 30870 Ylempi korkeakouluaste 1437 1061 121 210 0 19 2680 Tutkijakoulutusaste 6 2 1 2 0 0 1Yhteensä 650 988 231 978 36 010 323 607 4 178 16 663 38 552Taulukko 10; Alle 25 vuotiaat pääasiallinen toiminta 2004 koulutuksen mukaan 12 25- 34-vuotiaatpääasiallinen toiminta 2004, koulutuksen mukaan Yhteensä Työlliset Työttömät Opiskelijat Eläkeläiset Varusmiehet MuutEi perusasteen jälkeistäkoulutusta tai tuntematon 94058 52113 16262 6208 5667 64 1374430 Toinen aste 301371 220380 26829 30770 4489 243 1866050 Opistoaste 72773 60496 3805 3177 344 15 493660 Alempi korkeakouluaste jaammatillinen korkea-aste 93515 79059 5467 4690 106 60 413370 Ylempi korkeakouluaste 69870 60680 2826 3451 74 73 276690 Koulutusaste tuntematon 0 0 0 0 0 0 0Yhteensä 634 560 475 286 55 265 48 482 10 681 459 44 387Taulukko 11 25- 34 vuotiaat pääasiallinen toiminta 2004, koulutuksen mukaan13Ruotsin nuorisopolitiikan keskusvirasto, Ungdomstyrelsen, teki vuonna 2003 selvityksen nuortenulkopuolisuudesta – Unga utanför. Selvityksessä todetaan että niistä 20 – 24-vuotiaista nuoristajotka olivat vuonna 1990 työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella 30 % oli edelleentyöttömänä vuonna 2001.Samassa raportissa todetaan että jos nuori on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella 2 vuotta, niintodennäköisyys, että on ulkopuolella myös kolmannen vuoden on noin 65 % 14Taulukot 10 ja 11 viittaavat siihen että ulkopuolisuus 20-vuotiaana uhkaa jäädä pysyväksiperinnöksi.12 Tilastokeskus, Työikäisen väestön pääasiallinen toiminta 2004 koulutuksen mukaan, työsskäynnin ennakkotilasto200413 Tilastokeskus, Työikäisen väestön pääasiallinen toiminta 2004 koulutuksen mukaan, , työsskäynnin ennakkotilasto200414 SOU 2003:92, Unga utanför, Fritzes, Stockholm 2003, www.ungdomsstyrelsen.se Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 16 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio3.8 Koulutukseen ja nivelvaiheeseen liittyvät johtopäätöksetOpetusministeriö on linjannut seuraavia tavoitteita nuorten koulutukseen ja työelämäänsijoittumisen osalta:15− Nuorten koulutustakuun toteuttaminen. Tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 96 % peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna toisella asteella tai perusopetuksen lisäopetuksessa.− Nopeutetaan nuorten siirtymistä koulutukseen ja työmarkkinoille siten, että korkeakoulutuksen aloittamisikä ja tutkinnon suorittamisikä laskee, koulutuksen läpäisy nousee ja keskeyttäminen vähenee ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopinnoissa.− Nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen,− Ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle (ammatillinen tai korkeakoulututkinto)− Nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttaminen mm, opiskelijavalintoja kehittämällä, koulutuksen läpäisyä tehostamalla ja moninkertaista koulutusta vähentämällä− Nuorten syrjäytymisen ehkäisy mm. tukiopetusta, erityisopetusta, opiskelija- ja oppilashuoltoa vahvistamalla sekä koulutustakuulla ja maahanmuuttajien koulutusta kehittämällä− Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen alkoi vuoden 2005 alusta. Kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tulee tarjota viimeistään kolmen kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden jälkeen nuoren tilannetta edistävä aktivointivaihtoehto. Tavoitteena on nuoren pysyvämpi työllistyminen, ei vain työttömyyden katkaisu. Yhteiskuntatakuuseen kuuluvia nuorten palveluja ovat työnhakukoulutus, ammatillinen tai valmentava työvoimakoulutus, työkokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus, starttiraha tai tukityö. 3.8.1 Laajan nivelvaiheen ongelmana on ammatillisen koulutuksensa keskeyttänytLaajan nivelvaiheen ongelmana on erityisesti toisen asteen ammatillisen perusopetuksenkeskeyttävä nuori. Keskeyttäneistä peräti 64 % jää joko työttömäksi tai kokonaan koulutuksen jatyöelämän ulkopuolelle. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävistä nuorista 50 % tulee toisenasteen ammatillisesta perusopetuksesta. 30 % on nuoria jotka jäävät peruskoulun jälkeentyöttömäksi tai eivät jatka opintojaan. Näistä 95 000 nuoresta 52 000 on työttömänä ja 43 000 ei oleilmoittautunut työttömäksi työnhakijoiksi, eikä opiskele.Ammatillisen koulutuksensa keskeyttävät nuoret eivät ole mikään homogeeninen ryhmä. Useattutkimukset mm Komonen 2001 ovat nostaneet esille keskeyttäjien heterogeenisuuden.Opetusministeriön nivelvaiheen työryhmä listaa seuraavia syitä;− epäonnistunut koulutusvalinta (erityisesti suoraan perusopetuksesta tulleilla; opintojaan keskeyttävät myös sellaiset opiskelijat, jotka ovat päässeet ensimmäiselle sijalle asettamaansa koulutukseen),− oppimis- ja opiskeluvaikeudet ja/tai opiskeluun liittyvät motivaatio-ongelmat,− henkilökohtaiset syyt (vaikea elämäntilanne, terveydelliset syyt),− taloudelliset syyt (opintotuen vähäisyys, toimeentulon niukkuus) sekä− siirtyminen työelämään (joka on usein myös seurausta edellisistä).1615 www.minedu.fi16 Opetusministeriö, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteenkoulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 17 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioTähän voidaan lisätä ryhmä, joka valmistuu peruskoulusta ilman toisen asteen koulutuksenvaatimaa osaamista. Heitä on kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan 6 % ikäryhmästä.Tilastojen valossa ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen tapahtuu viiveellä. Suurin osa näyttääkeskeyttävän toisen asteen ammatilliset opintonsa ensimmäisen ja kolmannen lukuvuoden välillä.Tämä asettaa haasteita myös nykyiselle koulutustakuu määritelmälle. Tulisiko koulutustakuumääritellä uudelleen? Uusi koulutustakuun määritelmä voisi lähteä hallituksen asettamastatavoitteesta että ammatillisesti eriytyvä koulutus tulee tarjota koko nuorisoikäluokalle (ammatillinentai korkeakoulututkinto)Erityisenä ongelmana on pidettävä myös sitä, että opinto-ohjauksen ammattikunta itse ei pidäkeskeyttämistä suurenakaan ongelmana. Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeenaluehankkeet eivät pitäneet opintojen keskeyttämistä omalla alueellaan tai oppilaitoksissakovinkaan suurena ongelmana. Opintojen keskeyttämisiä tapahtui melko harvoin.17Erityistä huomiota tulisi kiinnittää siihen suureen 43 000 nuoren ryhmään, joka jää tällä tavoinkoulutus- ja yhteiskuntatakuun ulkopuolelle. Miten tavoittaa ja taata, että nämä nuoret saavattarvitsemansa ohjausta, neuvontaa ja vaihtoehtoista aktiivitoimintaa. 3.8.2 Perusopetuksen opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon resurssit riittämättömät ja toimintakulttuuri kehittymätönLäänien peruspalvelujen arvioineissa on todettu, että opinto-ohjauksen ja oppilashuollonhenkilökuntapula vaikeuttaa hyvien ja yksilöllisten ohjauspalvelujen järjestämistä peruskouluissa.Nykyisellään opiskelijat joutuvat usein tulemaan toimeen ilman systemaattista tukea ja ohjausta.Palvelurakenteiden ja koulutustarjonnan viidakossa tiiviimpi ohjausyhteistyö ehkäisisi myösnuorten syrjäytymistä. Koulujen ohjauksen toimintakulttuurissa on myös runsaasti parannettavaa.Opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaus on koko henkilöstön tehtävä. Tutkimustulostenmukaan koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuri on vasta kehittymässä tähän suuntaan.Oppilaitosten ja eri työntekijäryhmien työssä näkyy vielä eristäytyneisyyttä.18Opetushallituksen tekemän arvioinnin mukaan 20 % perusopetuksen oppilaista ei ollut saanutlainkaan henkilökohtaista ohjausta. Perusopetuksen ohjaus toimi paremmin lukiokoulutuksenkuin ammatillisen koulutuksen suuntaan. Perusopetuksesta suoraan ammatilliseen koulutukseensiirtyneistä runsas kymmenen prosenttia arvioi olevansa omalla alallaan, noin kolmasosa oliepävarmoja alastaan ja yli puolet sanoi, ettei ollut vielä omalla alallaan. Tästä näkökulmastaammatillisen koulutuksen keskeyttämisluvut eivät ole yllättäviä. Toisen asteen koulutuksenkeskeyttämisen vähentämiseen voidaan vaikuttaa perusopetuksen viimeisten vuosienoppilaanohjauksella ja erityisesti uranvalinnanohjauksella. Perusopetuksen haaste on perehdyttääoppilaita työelämään ja ammatteihin niin, että oppilaan jatkokoulutuksellinen ja siihen liittyväammatillinen suuntautuminen selkiintyisi nykyistä paremmin.1917 Karjalainen Merja & Kasurinen Helena; Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä,Koulutuksen tutkimuslaitos 200718 Tiedote 9.2.2007, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän Yliopisto, http://ktl.jyu.fi/19 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksennivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio, sivu 68 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 18 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioPerusopetuksen opinto-ohjausta ja sen toimintakulttuuria on pyritty kehittämään ja tehostamaan mmopinto-ohjauksen kehittämishankkeessa. Opiskelijaohjauksen ja – huollon perusongelmana onkuitenkin edelleen perustasolla riittämätön henkilöstö.Resurssipuute ei sinänsä selitä kokonaan opinto-ohjauksen ongelmaa. Tanskalaiset nuorisotutkijatMette Pless ja Noemi Katznelson ovat tehneet Tanskan opetusministeriölle laajan seurantatutkimuksen liittyen Tanskan koulu-uudistukseen20. Seurannan kolmannessa raportissa tutkijattuovat esille asioita liittyen nuorten koulutusvalintaan, opinto-ohjaukseen sekä nuorten omiinkäsityksiin tulevaisuuden työmarkkinoista.Opinto-ohjauksessa tulisi paremmin huomioida että työelämä ja maailma muuttuvat nopeasti, niinmyös nuoret. Nuorista on tulossa entistä heterogeenisempi ryhmä, omine yksilöllisillä tarpeineen jataustoineen. Selvityksen mukaan seuraavilla tekijöillä on merkittävä rooli nuortenkoulutusvalinnoissa.− Nuorten osaaminen− Myönteiset kokemukset koulutuksesta− Vanhempien koulutustausta− Asuinpaikka21Tanskassa, kuten Suomessakin siirtyminen toiselle asteelle toimii suurimalle osalle hyvin, joskinmonet kokevat lukioon siirtymisen vaativana. Oleellista on kuitenkin muistaa, että nuorellekoulutusvallinnassa on kysymys muustakin kuin oman ammatin ja tulevaisuuden työelämän paikanvalitsemisesta. Nuorelle valinnassa on kyse ensimmäisestä suuresta institutionaalisesta muutoksestamatkalla lapsuudesta nuoruuteen ja aikuisuuteen. Nuoret käyttävät tätä valintaa myös osana omanidentiteetin rakentamista. Tässä valinnassa koulutuksen sosiaalisella positiolla ja nuorisokulttuurillaon suuri merkitys. Nuoret käyttävät valintaa myös siten, että hakeutuvat siihen mihin kokevatsamanlaisten nuorten hakeutuvan.Raportti toteaa myös, että nuorilla ja heidän vanhemmillaan on valintaa tehtäessä liian heikot tiedotammatillisesta koulutuksesta. Tähän voisi todeta että Suomessa tilanne on sama, sillä poikkeuksellaettä täällä myös opinto-ohjaajilla on liian heikot tiedot.Opinto-ohjauksessa tulisi siis yhteiskunnan ja työelämän muutosten lisäksi huomioida että nuoretmuuttuvat. Osa nuorista tarvitsee entistä enemmän pidempikestoisempaa yksilöllistä tukea jaohjausta.Vanhempien rooli koulutusvalinnassa on merkittävä, joten tulisi ohjauksen kehittämisessä myöskiinnittää huomiota siihen miten vanhemmille saadaan valinnan kannalta relevanttia tietoa,Varsinkin niitten nuorten vanhemmille jolla itsellä ei ole ammatillista koulutusta. Omaneritysryhmänsä muodostavat maahanmuuttajanuorten vanhemmat, jolla ei ole laisinkaan kokemustasuomalaisesta koulutusjärjestelmästä. 3.8.3 Osa nuorista tarvitsee aikaa ja vaihtoehtoisen vuodenEdellä mainitussa raportissa on myös selvitelty Tanskan nk. 10-luokan tai lisävuoden merkitystä javaikutuksia. Moni nuori tarvitsee valinnassaan ja oikean koulutusväylän löytämiseksi aikaa ja20 Undervisningsministeriet, Bedre Uddannelse tai Better Education, Kööpenhamina 2002, www.uvm.dk21 Pless Mette ja Katznelson Noemi, Unges Vejmod ungdomsuddannelse, Centrum för Ungdomsforskning,Kööpenhamina 2007 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 19 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistiolisäaikaa. Osa näistä valitsee Tanskassa kuten Suomessakin lisävuoden tai nk. 10-luokan. Suurinosa niistä, jotka valitsevat 10-luokan haluavat vahvistaa osaamistaan, mutta osa valitseevaihtoehdon saadakseen toisenlaisen kouluvuoden ja kokemuksia.Pless ja Katznelson toteavat raportissa, että jotta lisävuodella olisi merkitystä, sen tulee poiketatäydellisesti suhteessa 9 lukuvuoteen. Nuorten tulee kokea että se todellakin on erilainen vuosi jamahdollisuus. Opettajan rooli, opetusmuodot, sisällöt, nuorten ryhmän jne. täytyy olla erilainen.Lisävuosi tulisi ehkä enemmän rakentaa monen toimijan yhteistyönä vapaaehtoiseksi vuodeksi,kuten esim saksalaisten ein freiwilliges jahre, jossa voi olla mm ympäristö- ja luonnonsuojelullinenpainotus jne.Irlannissa vastaava lisävuotta käytetään paljon esim. kansainvälisten kokemusten saamiseksi, omanosaamisen kehittämisen ohella.Tämän raportin kirjoittaja on vähän ihmeissään myös siitä, miten vähän nk 10-luokka ja ölisävuosivaihtoehtoa käytetään Suomessa. Toimintaa voitaisiin varmaan kehittää eri tahojen yhteistyönä,siten että lisävuodella olisi nuorelle todella merkitystä. 3.8.4 Ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ja resurssit riittämättömätToisen asteen ammatillisen perusopetuksen keskeyttämisen luvut pysyvät edelleen suurena. Osakeskeyttämisistä voitaisiin välttää paremmalla ja toimivammalla opinto-ohjauksella jaopiskelijahuollolla. Kouluissa, joissa opinto-ohjaukseen ja opiskelijahuoltoon on panostettu,keskeyttämisprosentit ovat yleensä alle 6 %, kuin valtakunnallinen luku on noin 10 %.Opinto-ohjauksen tila -raportin mukaan ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaus on monestiriittämätöntä. Ohjattavien opiskelijoiden määrä vaihteli ammatillisissa oppilaitoksissa allekymmenestä yli tuhanteen opiskelijaan: keskimäärin päätoimisilla opinto-ohjaajilla oli noin 500ohjattavaa. Jopa kaksi viidesosaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei katsonut saavansaopinto-ohjauksesta tukea opintoihinsa tai tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista. Lähes puoletopiskelijoista oli sitä mieltä, ettei heidän saamansa opinto-ohjaus ollut lisännyt heidän tietojaanammateista tai työelämästä. Näitä aihealueita ei aina edes käsitelty ammatillisen koulutuksenopinto-ohjauksessa. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistilastot osoittavat kuitenkin, ettäammatillinen suuntautuminen on etenkin koulutuksen alkuvaiheessa vielä varsin epäselvä monilleopiskelijoille. Näiden opiskelijoiden opinto-ohjauksessa tämän osa-alueen on sen vuoksi oltavakeskeisessä asemassa.22Edellä mainitussa Tanskan raportissa nostetaan esille sitä, että ammatillisen koulutuksenalkuvaiheissa erityistä tukea tarvitsevat varsinkin ne nuoret joilla on vaikeuksia teoreettistenosioitten kanssa. Suomessa syksyllä 2007 käynnistyvä nk valmentava ammatillinen koulutus, jokakäynnistyy 2007, on askel oikean suuntaan. Aika näyttää onko se riittävä toimenpide.22 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksennivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio, sivu 73 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 20 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio 3.8.5 Erityisopetuksessa olevien nuorten määrä kasvaa.Syksyllä 2005 erityisopetukseen oli otettu tai siirretty lähes 43 000 oppilasta, 7 prosenttia kaikistaperuskoulun oppilaista. Vaikka peruskoululaisten määrä väheni prosentilla, erityisopetukseensiirrettyjen määrä kasvoi edellisvuodesta runsaalla 7 prosentilla. Eniten lisääntyi niiden oppilaidenmäärä, joilla erityisopetuksen perusteena oli tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus.Lähes 130 000 peruskoulun oppilasta eli 22 prosenttia oppilaista sai osa-aikaista erityisopetustalukuvuonna 2004–2005 lievien oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi. Lisäystä edelliseenlukuvuoteen oli 3 prosenttia. Eniten kasvoi matematiikan oppimisvaikeuksien takia osa-aikaistaerityisopetusta saavien määrä.23Opetusministeriön nk. Nivelvaihetyöryhmä toteaa; Erityisopetuksen voimakkaaseen kasvuun onosaltaan vaikuttanut myös se, että erityistuen tarpeen tunnistaminen on parantunut ja erityis-opetukseen siirtäminen tätä kautta lisääntynyt. Kuitenkin koulutuksen arviointineuvoston tekemänkyselyn mukaan perusopetuksessa erityisen tuen tarve on edelleen selvästi annettua tuen määrääsuurempi. Tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä kasvaa nopeammin kuin tarpeeseen kyetäänvastaamaan24Valtion nuoriso-asiainneuvoston julkaisussa vuodelta 1999 Kristiina Lappalainen kirjoittaa;”Oppilaiden koulumenestymisellä oli jo ala-asteella selvä yhteys heidän toisen asteen koulutukseenosallistumiseensa. Koulumenestyminen peruskoulussa määrittääkin tutkimukseni mukaan vahvastija pysyvästi toisen asteen koulutukseen osallistumista. Peruskoulussa erityistä tukea tarvinneidenoppilaiden epäonnistumisen tuntemukset ja tyytymättömyys omaan koulumenestymiseenvaikuttavat koulumenestymättömyyden kautta oman alan ja koulutuspaikan löytymiseenperuskoulun jälkeen. Oppilaan kokemukset siitä, ettei hänen osaamistaan koulussa eikä kotonaarvosteta voivat johtaakin epäonnistumisen kierteeseen josta nouseminen on vaikeaa”.25Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisussa, Onko sukupuolella väliä?, Markku Jahnukainenkirjoittaa, viitaten Suomen koulujen hyvään menestykseen kansainvälisessä Pisa tutkimuksessa;Koska pohjimmiltaan kyse on siitä, että suomalainen koulu on onnistunut nostamaan oppilaidenkeskimääräistä osaamista ja samalla kaventamaan oppilaiden välisiä eroja, on analysoitava myösniitä keinoja, joilla heikommassa asemassa olevien nuortenoppimiseen ja opiskeluun on pystyttyvaikuttamaan. Tässä mielessä suomalainen peruskoulu onkin ratkaisultaan poikkeuksellinen jakatseet kääntyvät niihin toimenpiteisiin, joita tehtiin 1970-luvulla, jolloin siirryttiinrinnakkaiskoulujärjestelmästä kaikille yhteiseen peruskouluun. Tällöin alkoi erityisopetuksenvoimakas laajentuminen, joka osaltaan jatkuu edelleen.26Jahnukainen jatkaa; Eräs erityisopetuksen paradokseista on se, että vaikka kyseessä onhyvinvointipalveluista ja se lainsäädännössä määritellään ” oppilaan oikeudeksi”, erityisopetuksellaon edelleen osin kielteinen leima. Kun nykyisellään tavalla tai toisella erityisopetuksen palveluistanauttii lähes 30 % peruskoululaisista, on myös kannettu huolta nuorimman ikäluokan tilanteesta;onko kyse lisääntyneistä ongelmista ja häiriintyneemmistä nuorista kuin aiemmin.23 Tilastokeskus, http://www.stat.fi/til/erop/2005/erop_2005_2006-06-15_tie_001.html24 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksennivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio, sivu 6725 Kristiina Lappalainen; Yläasteelta eteenpäin, teoksessa Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun . nuortensyrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot. (1999) Nuoran julkaisut, Helsinki 199926 Jahnukainen Markku, Nuorten elinolot vuosikirja 2006, Onko sukupuolella väliä?, Helsinki 2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 21 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioErityisopetuksen kriittisen näkökulman ydin pohjautuu siihen, että vuodesta 2001 eteenpäin onerityisopetuksen tarve ja erityisopetukseen siirtäminen yhä selvimmin perustunut diagnooseihin taivammaisuuteen.Kriitikot lähestyvät diagnoosin sijaan oppimistyyliajattelusta. Teoria eri oppimistyyleistä lähtee siitäettä eri yksilöillä on eri tapa oppia, mistä johtuen perinteinen sopii joillekin oppilaille, kun se taashaittaa toisia. Oppimistyylin puolestapuhujien mukaan yksittäinen oppilas hyötyy paljon siitä, ettähän saa oppimistyylinsä määritellyksi. Oppilas voi tällöin käyttää oppimistyylejä ja – keinoja, jotkasopivat hänelle ja hänen oppimistavalleen. Opettajat taas voivat käyttää tietoa oman opetuksenayksilöllistämisen ja opetuksen tehostamiseksi.27Ruotsalainen tutkija Lena Boström toteaa edelleen; ”Lärstilsanpassad undervisning utgår från vaden individ är bra på eller kan, och hur en pedagog kan matcha det och tvärt om. Jag tror till exempelatt många barn med diagnoser skulle ha mycket vinna på att jobba med utgångspunkt i sina styrkoroch straka sinnen, och att det är de som förlorar mest på traditionell undervisning. Traditionellundervisning gynnar individer med visuell och auditiv lärstil, vilket jag tror att de flesta lärare äreftersom de generellt trivdes och gjorde bra ifrån sig i sin skolgång.28”Ruotsalainen Dennis Groth on tohtorinväitöksessään tutkinut erityisopetuksen vaikutukset.Ruotsalaisen koulutuksen tutkimusporatalissa, www.skolporten.com, hän toteaa;”- När det gäller lärandeaspekten uppfattar jag att eleverna till övervägande delen är positiva till denhjälp de får. Mina resultat tyder också på att det kan ske en överföring från speciallärarnasindividuella synsätt till eleverna, med följden att eleverna kan få uppfattningen att de generellt harproblem med sitt lärande.Den negativa påverkan av den specialpedagogiska verksamheten som denna elevgrupp uttryckerkan mildras genom att kopplingen till skolmisslyckanden tonas ner. För att kunna förekomma detnegativa utpekandet som den specialpedagogiska verksamheten verkar medföra, anser Dennis Grothatt det är önskvärt att det klassystem som finns i dagens skola tas under omprövning och ersätts avett organisatoriskt system som innebär att vissa avvikelser inte betraktas som negativa och dåliga.- Ett förslag kan vara att generellt införa mindre studiegrupper som är flexibla över tid och utifrånstudieområde och att man börjar fundera över den kulturellt betingade synen på normalitet ochavvikelse, säger Dennis Groth.29Erityisopetus on tärkeä koulutuspoliittinen palvelu ja sillä on merkitystä niin yleisen osaamistasonkuin yksilönkin osaamistason kannalta. Olennaista on kuitenkin oppilaan näkökulmasta, miten setoteutetaan. Boström ja Grothia mukaillen on tärkeää että oppimistyyli otetaan huomioon, ja ettäyksi erityisopetuksen keskeisiä puolia on vahvistaa oppilaan muita vahvoja alueita tai osaamista.Suomalaisessa kontekstissa tämä voisi mm tarkoittaa erityisopetusta tarvitsevan oppilaan kohdallapanostusta mm kerhotoimintaan, jossa oppilaan muita vahvoja alueita ja sosiaalisia taitojavahvistetaan. Tärkeää oppilaan kannalta on myös miten ja missä oppimisympäristössä erityisopetusannetaan.27 Boström Lena KT, Högskolan i Jönköping; Lärande och metod. Lärstilsanpassad undervisning i jämförelse medtraditionell undervisning i svensk grammatik, teoksessa Hur betygsätta en verkstad, Växsjö 200628 KT Lena Boström, ed.29 Groth Dennis, Luleå Tekniska Universitet, Uppfattningar om specialpedagogiska insatser, Luleå 2007 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 22 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio 3.8.6 Ollaanko luomassa uutta rinnakkaiskoulujärjestelmää?Viimeisten tilastotietojen valossa eritysopetukseen siirrettyjen määrä on edelleen kasvamassa.Tilanteessa kuin yli 30 % nuorista on koko tai osa-aikaisessa eritysopetuksessa herää huoli siitä, ettäollaan tietoisesti tai tiedostamatta menossa uudelleen kohti uutta rinnakkaiskoulujärjestelmää.Tähän keskusteluun voisi myös liittää huoli erityislahjakkaiden oppilaiden kohtalosta.Nuorten kannalta tilanne on huolestuttava ottaen huomioon, erityisopetukseen sijoittamisenvaikutuksista heidän minäkuvaansa. Edellä mainittu tutkija Dennis Groth toteaa, että tulisi harkitauudelleen nykyistä luokkajärjestelmää, tai ainakin opetuksen organisoimista, siten että saadaanpienempiä ryhmiä, jossa inkluusio voidaan turvata ja jossa on helpompi luoda poikkeavuudellehyväksyttävä ilmapiiri. 3.8.7 Opinpolun erilaiset matkaajat ja joustava oppiminenKoulutuskeskustelua dominoi näkökulma jossa koulutus nähdään yhtenä jatkumona peruskoulustatoiseen asteen ammatillisen koulutuksen kautta työelämään. Kaikki poikkeamat nähdäännegatiivisina ja häiriötekijöinä.Koulutus määrittää yhä selvemmin siirtymää nuoruudesta aikuisuuteen. Täysivaltaisenyhteiskunnallisen jäsenyyden ja aikuisen statuksen saavuttamiseksi nuorilta vaaditaan peruskoulunjälkeen integroitumista koulutusmarkkinoihin tavalla tai toisella. Koulutukseen osallistumisensäätelystä on tullut myös myöhäismodernin yhteiskunnan kontrollin väline. Viime kädessä nuortenyhteiskunnallista kouluttautumisvelvollisuutta säädellään ja koulutusmoraalia vartioidaan Suomessavuoden 1997 alusta voimaan tulleella työmarkkinatukea koskevalla lailla (1993/1542, §3). Senmukaan alle 25-vuotias, vailla ammatillista koulutusta oleva nuori, jolla ei ole työ- tai harjoittelu-paikkaa, menettää oikeutensa työmarkkinatukeen ellei hakeudu koulutukseen tai työpoliittiseentoimenpiteeseen, kuten työharjoitteluun. Kaikille tarjolla olevan koulutuksellisen hyvänvastapainona peruskoulun jälkeiseen keskiasteen koulutukseen osallistumisesta on sitenkäytännössä tullut normatiivisen odotuksen ohella työmarkkinatukea koskevalla lailla ohjailtuvelvollisuus.30Tanskalainen tutkija Noemi Katznelson on kauan tutkinut nuorten suhdetta koulutukseen jatyöelämään. Hän vertaa peruskoulun jälkeistä siirtymävaihetta jatkokoulutukseen ja/tai työelämäänmatkana, joka jokaisen nuoren on tehtävä. Matka on heille yhteinen, mutta reitit, matkatavarat jatapa millä he matkan toteuttavat ovat kovin erilaiset. Hän on luokitellut nuoria heidänsuhtautumisessaan koulutukseen, koulutuspolkuihin ja työhön seuraaviin ryhmiin; 31− Chartermatkustaja (charterturisten)− Reilaaja (rygsæksrejsende)− Kulkuri (vagabond)Luokittelu ei ole kategorisointi vaan voidaan nähdä mahdollisina positiona tai jatkumona.Chartermatkustaja nuoria tunnistaa siitä, että ammatin valinta ei merkitse hänelle niin suuressamäärin eksistentiaalista pohdiskelua tai epävarmuutta. Hänellä on selkeä käsitys matkanpäämäärästä mikä ammatti ja mikä työ. Koulutus on matkan välivaihe lopulliseen päämäärääntyöelämään. Matkan tulee olla mahdollisimman selkeä ja rajattu mahdollisimman paljon.30 Komonen Katja, Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilönelämänkulkua, Helsinki 200031 Luokittelu on puolalaisen sosiologin Zygmunt Baumans;in teorian innoittama (1999) Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 23 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioTavoitteena on turvallinen ansiotyö. Mutta sillä on tietysti merkitystä minkälainen työ odottaajatkossa. Chartermatkustajan tavoin ei ole ihan merkityksetöntä, onko määräpää Thaimaa vai Costadel Sol.Reilaaja taas on nuori jolle itse matka opiskelu on tärkeä osaa omaa kehittymisprosessia jaetsiskelyä. Hän asettaa kovat vaatimukset koululle, matkan tulee olla jännittävä. Näillä nuorilla eiole selkeää käsitystä matkan määräpäästä, heille on tärkeää että voivat vaihtaa koulutusmatkansuuntaa, matkan aikana. Tärkeintä on että matkan ensimmäinen osuus vie maailmalle. He haluavatpitkää harkinta-aikaa lopullisille päätöksille. Nuoret jotka hakevat lukion kautta lisää aikaalopulliselle valinnalle edustavat näitä nuoria.Kulkurinuoria kuvaa se, että heillä on vaikeuksia määritä matkan suuntaa ja määräpäätä. Heilletunnusomaista on koulunkäynti, johon liittyy epäonnistumisen tunteita. Heillä on heikko itsetunto.Heilläkin on ammatillisia ja koulutuksellisia unelmia, mutta törmäävät seinään kun tuntevat ettäoma osaaminen ei riitä unelman toteuttamiseen. Nämä nuoret palaavat lähtöpisteeseen ja aloittavatalusta useamman kerran.32Katznelson toteaa että nuoret mieltävät koulutusvalinnan omaksi vastuuksi. He mieltävät oikeanvalinnan merkityksen, mikäli haluavat pärjätä koulutus- työmarkkinoilla. He mieltävät että heillä onoltava selkeä suunnitelma ja tavoite. Nuorille valinta on huomattavasti vaikeampaa kuin 10–15vuotta sitten, mutta se osoittaa myös nuorten sopeutumista yhteiskunnan odotuksiin. Nuorten”pakkovalintaan” liittyy myös että vanhempien oman koulutustaustan merkitys valinnassa kasvaa.Tilastojen valossa nuorten koulutusoptimismi ja koulutusmoraali on, korkeasta työttömyydestä jakoulutuksen arvon ennustettavuuden vähentymisestä huolimatta, säilynyt vahvana. Valtaosanykynuorista tuntuu tiedostaneen opiskelun tärkeyden, vaikka osa ei koulussa varsinaisestiviihtyisikään, ja jatkaa koulunkäyntiä sujuvasti peruskoulun jälkeen.33Pohjimmiltaan kyse on yksilön vapaudesta valita aktiivisen toimintansa suuntautuminen jatoimeentulonsa lähde. Tällöin kiinnostavaksi nousee kysymys siitä, missä määrin ihmisillä ontodellisuudessa vapautta tehdä itse siirtymä- ja poikkeamapäätöksiä polullaan sekä rakentaa jamuokata yksilöllisiä koulutus- tai laajemmin aikuistumispolkuja ja missä määrin ne muotoutuvatsellaisista rakenteista ja kulttuurisista käytännöistä, jotka tavalla tai toisella rajoittavat yksilön omiamahdollisuuksia tehdä sosiaalisesti merkittäviä ratkaisuja.34Samaan aikaan kun yhteiskunta laajentuvine koulutusmahdollisuuksineen suuntaa nuorisoonkasvavia odotuksia, kaikki nuoret eivät ole valmiita toimimaan yhteiskunnan odotusten mukaisestivaan etenevät koulutuspoluillaan odotetusta poiketen, esimerkiksi keskeyttävät opintonsa.35Nuoret myös aistivat julkisen koulutuspolitiikan ristiriidan joka nyky-yhteiskunnassa vallitsee.Virallisen koulutuspoliittisena tavoitteena on, että tulee valmistua nopeasti, aikaisessa vaiheessa32 Katznelson Noemi, Unges forestillinger om arbejde, tekosessa Tidskrift for Arbejdsliv 8 vuosikerta 3:2006,Kööpenhamina33 Komonen Katja, Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilönelämänkulkua, Helsinki 200034 Komonen Katja, Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilönelämänkulkua, Helsinki 200035 Komonen Katja, Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilönelämänkulkua, Helsinki 2000 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 24 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistiopäättää koulutuksen määräpäästä aikaisin ja mahdollisimman tiheä koulutuksen läpäisy. Toisaaltakansainvälinen diskurssi elinikäisestä oppimisesta, muuntuvuudesta, laajasta ja yleisestäosaamisesta sekä liikkuvuudesta on ristiriidassa virallisen koulutuspoliittisen tavoitteen kanssa.Mikäli pidämme edelleen niin yhteiskunnallisena kuin yksilöllisenä tavoitteena sitä, että nuoretsaavat vähintään toisen asteen ammatillisen osaamisen, meidän tulee luoda siihen myösedellytykset, jotka ottavat huomioon nuorten tarpeet, halut ja oppimistyylin. Kykenemmeköluomaan järjestelmän sisälle nykyistä joustavimpia väyliä määräpäähän? 3.8.8 Pitääkö asiat tehdä moneen kertaan ja onko meillä siihen varaa?Allekirjoittanut toimii toimen virkansa puolesta monessa syrjäytymisen ehkäisyn ohjausryhmissä.Olen tässä työssä törmännyt tapauksiin, joissa nuori on aloittanut kolme kertaa ammatillisenperusopetuksen eri linjoilla, keskeyttäen joka kerta. Ongelmana on että tämä nuori on joka kertaapalannut lähtöpisteeseen ja aloittanut alusta niin kuin varhaislapsuuden lautapeleissä. Ongelmana onettä hän ei ole koskaan saanut aiemmin opittua luettua hyväkseen. Kysyn vaan onko meillä siihenvaraa?Suomessa osaamisen ja opitun tunnistamisessa ei ole, muun Euroopan kehityksestä huolimatta,tapahtunut kovin paljon. Olkoon että Suomeen luoto näyttötutkintojärjestelmä pidetäänammatillisen koulutuksen puolella eurooppalaisessakin keskustelussa, loistavana innovaationa.Tämä ei ole kuitenkaan ole riittävä toimenpide, Suomesta puuttuu kokonaisnäkemys opitun jaosaamisen tunnistamisesta. Suomi voisi tässä yhteydessä ottaa esimerkkejä muista Pohjoismaista,etenkin Tanskasta.Osaamisen ja opitun tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan lyhyesti sitä että yksilön eitarvitse oppia sama asiaa kahteen kertaan, vaan että hän voi käyttää ja rakentaa aiemmin opitun jaosaamisen päälle riippumatta missä se on opittu tai hankittu.Tanskan hallitus jätti, osana koulutusjärjestelmänsä uudistamisprosessia, marraskuussa Tanskaneduskunnalle mietinnön – anerkendelse av realkompetencer i uddannelse. Mietinnössään opituntunnistaminen kuvataan seuraavasti; ”Not only education provides useful competences. We learn inmany different settings in life. Recognition of prior learning builds on the basic notion that theindividual should not learn the same thing twice but should have the opportunity to use and build onhis or her competences, irrespective of where and how they were acquired.”36 Nuoretkin hankkivat erilaista osaamista ja oppivat erilaisilla areenoilla, mutta voivat harvoin lukea sen hyväkseen opiskelujen yhteydessä. Oppimisen areenat voidaan kuvata kuvan 3, osoittamalla tavalla; Kuva 3 Realkompetence36 Danish Ministry of Education, Recognation of prior learning within the education system, , November 2004,Copenhagen, www.uvm.dk. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 25 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioSuomikin hyötyisi eri oppimisen areenoiden välisestä yhteistyöstä. Tanskan hallitus listaa omaltaosaltaan seuraavat hyödyt osaamisen ja opitun tunnistamisen ja tunnustamisen osalta. It is motivating for the individual when the focus is on what the individual is capable of. It will make the individuals’ competences more visible and contribute towards giving everybody – and perhaps particularly those with a practical turn of mind – the chance to utilise their potential to a much greater extent. It can provide better opportunities for the unemployed and refugees/immigrants to get started in the education system and qualify to join the labour market. It will support a more targeted demand for and provision of education. Financial resources are utilised better when unnecessary education is avoided and when students move more quickly through the education system. It will contribute to increasing the overall level of educational attainment within our society.37Tanskan hallitus kuvaa opitun ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessia seuraavasti; Kuva 4 Osaamisen ja opitun tunnistamisen ja tunnustamisen prosessiSuomessa tanskankaltainen politiikka ei ole onnistunut, koska kaikilla tasolla ylläpidetäänmieluimmin kaikkien kilpailua kaikkia vastaan järjestelmän sisällä. Mikäli halutaan toteuttaa,hallituksen kaavailuja koulutuspolitiikan osalta, on aika ryhtyä katsoa koulutuspolitiikan tarpeita,myös yksilön kannalta ei vaan vanhan ruostuneen järjestelmän kannalta. 3.8.9 Lukio- tai peruskoulupohjalla työelämään siirtynyt - tuleva väliinputoaja?Vuonna 2004 meillä oli työelämässä 68000 nuorta alle 25-vuotiasta, peruskoulun ja lukionpäättötodistuksen vuosina 2000 – 2004 saaneita, jolla oli pelkkä peruskoulun loppututkinto tai jokaoli suorittanut lukion oppimäärän/ylioppilastutkinnon. Mitä näille nuorille käy työmarkkinoidenosaamisvaatimusten lisääntyessä. Kyseessä on ryhmä, joka ei ole ollut esillä koulutus- ja37 Recognation of prior learning within the education system, Danish Ministry of Education, November 2004,Copenhagen, www.uvm.dk. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 26 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistiotyöllisyyspoliittisessa keskustelussa. Miten luoda edellytykset näille nuorille, että he saavatvähintään toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tai että heillä on riittävä osaamistasotulevaisuuden työmarkkinoille?Näillä nuorilla on suuri riski jäädä jossain vaiheessa työmarkkinoiden ulkopuolelle. Toisaaltatilastot osoittavat, että heitä voi olla vaikeaa saada koulutukseen 23 ikävuoden jälkeen.3.9 Koulutukseen ja nivelvaiheeseen liittyvät toimenpide-esitykset 3.9.1 Suomeen on luotava peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmä”Kun lapsi lähtee päiväkodista, niin se ei ole enää päiväkodin probleemaa, kun se lähteealakoulusta, se ei oo enää alakoulun probleema, kun se lähtee yläkoulusta, se ei oo yläkoulunprobleema ja niin edelleen”. 38Läänien peruspalvelujen arvioinneissa on nostettu esille tarve luoda Suomeen peruskoulunsapäättäneiden seurantajärjestelmä. Läänit ehdottavat että nuoria tulisi seurata siihen asti kunnestäyttävät 20 vuotta.39Opetusministeriön koulutukselle asettamat tavoitteet edellyttävät jonkinlaisen seurantajärjestelmänluomista. Muissakin yhteyksissä on nostettu esille seurantajärjestelmän tarve.” Oppilaan ja opiskelijan elinikäisen oppimisen opinpolku ohjaustarpeineen muodostuu alue-verkostossa Oppilaan ja opiskelijan elinikäisen oppimisen opinpolku ohjaustarpeineen muodostuualue-verkostossa Lasten ja nuorten oppilaan- ja opinto-ohjauksen palveluista vastaavat ensisijaisestikoulut ja oppilaitokset. Työhallinto vastaa koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ja aikuistenammatinvalinta- ja urasuunnitteluohjauksesta sekä koulutus- ja ammattitietopalveluista. (Ohjauskoulutukseen ja työelämään Suomessa 2002.) Ohjauksen alueverkoston yhteistyössä ovat mukanasivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut, kolmas sektori jatyöelämä”.40Erityiseksi toimintapoliittiseksi kehittämiskohteeksi haastatteluissa nostettiin opiskelijoidenopinpolun seurantajärjestelmän ja ohjauksen alueellisen yhteistyön rakenteen kehittäminen.Tarvitaan alueellisia toimintamalleja ja eri organisaatioiden välistä tiedonsiirtoa vartensalassapitosäädösten kansallista kehittämistä. Yhteisvalinnan sähköisen palvelujärjestelmänkehittäminen antanee työvälineen myös opiskelijoiden opintovaiheiden välisen siirtymävaiheenseurantatyöhön.41Työpajatoiminnan vakinaistaminen ja toiminnan sisällön kehittäminen on ollut viime vuosinaOpetusministeriön nuorisoyksikön keskeisiä painopisteitä. Tuloksena on ollut että pajatoiminnantyö- ja yksilövalmentajien määrä on kolmessa vuodessa kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä pajoissaon noin 1100 valmentajaa. Valmentajien koulutustaso on myös noussut. Samaan aikaanvalmentautujien osuus on kaksinkertaistunut. Valmentautujista yhä suurempi osa tulee koulutuksenjärjestäjien kautta tai suoraan eri palvelujen tarjoajien ulkopuolelta.4238 Tiedote 9.2.2007, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän Yliopisto, http://ktl.jyu.fi/39 Sisäministeriö, Peruspalvelujen arviointiraportti 2005 toiminnasta40 Nykänen Seija, Karjalainen Merja, Vuorinen Raimo, Pöyliö Lea, Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen,Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 200741 Nykänen Seija, Karjalainen Merja, Vuorinen Raimo, Pöyliö Lea, Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen,Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 200742 Sisäministeriö, Läänien peruspalvelujen arviointiraportit 2005, 2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 27 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioPajatoiminnalla on tietyin lisäresurssein edellytykset toimia peruskoulunsa päättäneiden nuortenseurantaorganisaationa yhteistyössä kunnallisen nuorisotoimen kanssa. Pajatoiminnan valmentajillaon myös erittäin suuri kokemus nuorten kohtaamisessa sekä nuorten osaamisen ja työkyvyntunnistamisessa.Suomeen tulee luoda peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmä. Seurannan tulee jatkuakunnes nuori on täyttänyt 20 vuotta. Seurantajärjestelmä olisi osa kunnallista/seutukunnallistasyrjäytymisen ehkäisyn toimintajärjestelmää.. Seurantajärjestelmää voidaan kuvata seuraavallatavalla;Kuva 5 Peruskoulunuorten seurantajärjestelmäVastaavan tyyppisestä seurantajärjestelmästä on Ruotsissa säädetty lailla vuonna 2005. Laintoteutus on käynnistynyt vuonna 2006.Tanskassakin on luoto seurantajärjestelmä. Siellä seuranta kohdistuu toiselle asteelle.Seurantavelvoite on toisen asteen koulutuksen järjestäjillä. Koulutuksen järjestäjät ilmoittavatkeskeyttäneen oppilaan kotikunnalle, että oppilas on keskeyttänyt. Kunnalla taas on velvoitejärjestää oppilaalle vaihtoehtoista opiskelua tai toimenpidettä. Kunnan tulee olla yhteyksissänuoreen kahdesti vuodessa.43Työmarkkinajärjestöjenkin piiristä on noussut vaatimuksia, jonkinlaisen seurantajärjestelmänluomiseksi. Syrjäytymiskehitykseen puututaan jo peruskoulussa. Jatkossa yksi viranomainen(kunnan opetus- tai sosiaalitoimi, työvoiman palvelukeskukset) vastaa siitä, että jokaiselleperuskoulun päättäneelle löydetään soveltuva, tarvittaessa räätälöity ratkaisu. Pääpaino ratkaisujen43 www.uvm.dk Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 28 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistioetsimisessä on oltava siinä, että kaikki suorittavat jonkun peruskoulun jälkeisen ammatillisentutkinnon. 44Seurantajärjestelmän luominen selkeyttäisi, täsmentäisi ja tehostaisi syrjäytymisen ehkäisyntoimintaa. Seurantajärjestelmän luomisessa tulee myös kirjata tarkemmin eri tahojen vastuuttoiminnasta. Toiminnan ja vastuun hajanaisuuteen kiinnitti huomiota myös Valtion TaloudenTarkastusvirasto raportissaan 200745 3.9.2 Opinto-ohjauksen, oppilashuollon, nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan palvelut tulee koota toimivaksi kokonaisuudeksiSuomen nuorisohallinto on viime vuosina, muiden EU-maiden tapaan, ja osana EU:n valkoisenkirjan toteutusta, panostanut nuorisotiedotuksen ja neuvonnan kehittämiseen. Työ on syytä jatkaa.Samaan aikaan nuoret saavat koulutukseen ja työelämään liittyvää tietoa ja ohjausta monessapaikassa ja tahoilta.Opinto-ohjauksen, oppilashuollon ja nuorisotiedotuksen ja neuvonnan palvelut on syytä kootatoimivammaksi kokonaisuudeksi. Tässä työssä on syytä ottaa huomioon myös seuraavia osanaEuroopan Unionin päätöslauselmia Elinikäisestä ohjauksesta toukokuu 2004 Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteista, 2004 Elinikäinen oppiminen.Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaiken-ikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa missä tahansa elämän-vaiheessa, tehdä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä sekä hallita yksilöllistä kehitys-kaartaan oppimisessa, työssä ja muussa sellaisessa toiminnassa, jossa valmiuksia ja taitoja opitaanja/tai käytetään. Ohjauspalveluja tuotetaan eri toimintaympäristöissä: koulutuksessa ja työvoima-toimistoissa työpaikoilla, järjestöissä sekä yksityisesti. 46Opetushallituksen toimeenpanemassa opinto-ohjauksen kehittämishankkeessa on haettu alueellisiamalleja opinto-ohjauksen kehittämiseksi. Opinpolun siirtymävaiheiden ohjauksesta tulisi kehittääorganisaatioiden ja oppilaitosten välistä moniammatillista yhteistyötä. Opiskelijan opinpolunnivelvaiheiden ohjaus tulisi kuvata ja kirjata alueelliseen ohjaussuunnitelmaan. Tästädokumentoinnista hyötyisivät opiskelijat, vanhemmat/huoltajat, eri organisaatioiden ohjaavattyöntekijät, suunnittelijat ja hallinnon edustajat. Ohjauspalvelujen kirjaaminen tekisinivelvaiheyhteistyön näkyväksi sekä varmistaisi palvelujen saatavuuden ja mahdollistaisiarvioinnin. 47Osana elinaikaisen ohjauksen järjestelmän rakentamista, ohjauksen ja neuvonnan palvelut tulisikoota kunnittain/seutukunnittain toimivaksi palveluverkostoksi. Opinto-ohjauksen ja neuvonnanhenkilöstöresursseja tulee koota ja lisätä. Tavoitteena tulee olla ohjauksen osaamiskeskuksia jotka44 Ihalainen Lauri, Puheenvuoro, Hallituksen työllisyyden politiikkaohjelman päätösseminaarissa, työllisyys nousussa,Helsinki 24.1.2007, www.vn.fi45 Valtion Talouden Tarkastusvirasto, toimintatarkastuskertomus 146/2007, Helsinki 200746 Karjalainen Merja & Kasurinen Helena, Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä, Koulutuksentutkimuslaitos 200747 Seija Nykänen, Merja Karjalainen, Raimo Vuorinen, Lea Pöyliö; Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen,Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2007 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 29 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistiopalvelevat kaikkia ikäryhmiä ja kouluasteita. Ohjaukselle tulee asettaa selvä tavoitetaso esim.henkilömäärä/opinto-ohjaaja.Edellä mainitun tanskalaisten Pless ja Katznelsonin Tanskan koulutuksen seurantatutkimuksessa ontodetta että kavereilla nuorten vertaisryhmällä on suuri merkitys koulutuspolun valinnassa.Ohjauksen ja neuvonnan kehittämisessä tulee lisätä myös vertaisohjausta, josta maassammetoimivilla nuorisotiedotuksen ja – neuvontapisteillä on hyvät kokemukset ja käytännöt.Toiminnallisen kehittämisen lisäksi opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon henkilökuntaa tulee lisätäkaikilla tasolla. Nyt eriarvoisuudet eri koulujen ja kuntien välillä ovat todella suuret. 3.9.3 Koolla on merkitystä – luokka- ja ryhmäkoot pienennettäväErityisopetuksen ja erityisryhmien osalta käydään jatkuva keskustelu nk. inkluusiosta. Tämänmuistion eri taustamateriaalit puoltavat inkluusiota. Ruotsalainen tutkija Groth mm. korostaa tarvepienentää kuokkakokoa, tai ainakin organisoida opetusryhmät toisella tavalla.Ikäryhmien asteittain pienentyessä vapautuvat voimavarat tulisikin käyttää luokkien jaopetusryhmien koon pienentämiseksi. 3.9.4 Onnistumisen kokemukset oppimisen edellytyksenäErityisopetuksessa tai osa-aikaisessa eritysopetuksessa olevien määrän jatkuva kasvu indikoi ettäyksilöillä on erilaisia tarpeita opinpolulla. Edellä mainitut Katznelson, Groth toteavat ettäerityisopetukseen osallistuvat voivat sen tarpeesta ja myönteisyydestä huolimatta saadaepäonnistujan leiman tai nuoret itse kokevat itsensä epäonnistujiksi vertaisryhmävertailussa.Erityisopetus on kuitenkin nuorten näkökulmasta yleistä normista poikkeavaa opetusta.Kertomusten vallitsevaksi teemaksi nousi tunne epäonnistumisesta ja ajautumisesta: etenkinperuskoulu näytti olleen nuorille voimakas emotionaalinen kokemus. Opintojen keskeyttämiseenjohtanutta koulutuspolkua voidaan kuvata putoamisen tai pudottamisen prosessiksi, jota voitiintarkastella oppilaan ja koulun yhteentörmäyksenä. Tässä yhteentörmäyksessä nuoret luokiteltiinepäonnistujiksi ja samalla he leimautuivat poikkeaviksi yksilöiksi. Koulu alkoi samoin kuin kenellätahansa oppilaalla: koulu oli kivaa ja jännää, ainakaan se ei ollut vastenmielistä. Koulun kielteiseksikokeminen ja etenkin yleissivistävän koulutuksen väheksyminen syntyikin ensimmäisten luokkienselviytymisen kääntyessä koulun arvosanakilpailussa häviämisen seurauksena epäonnistumisenkokemuksiksi ja pärjäämättömyydeksi. He joutuivat jo peruskoulun alussa epäonnistujien ryhmään,jossa ei menestytty, ja myös pysyivät siellä koko kouluajan.48Miten antaa nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia, onnistumisen kokemuksia ja myönteisenomakuvan itsestään oppijana. Taideaineet ja harrastukset voivat olla monelle nuorelle osaamisen jaonnistumisen paikkoja, joiden kautta saadaan myönteinen ja realistinen omakuva. Koulujenkerhotoimintaa tulee huomattavasti vahvistaa. Kerhotoiminnalla voidaan huomattavasti myös lisätätaideaineitten opiskelua.48 Katja Komonen, Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilönelämänkulkua, Helsinki 2000 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 30 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioKansainvälisessä koulutuspoliittisessa keskustelussa nousee yhä vahvemmin esille teema erilaisetoppijat ja erilaiset oppimistyylit. Tulisiko erityisopetuksessa entistä enemmän huomioida erilaisiaoppijoita ja pyrkiä tukemaan oppilaan muita vahvoja osaamisalueita enemmän kuin nyt 3.9.5 Nuorille luotava mahdollisuus viettää peruskoulun jälkeen vaihtoehtoinen vuosiNk. 10-luokka tai lisävuosi järjestelmää tulee kehittää kohti saksan mallista vapaaehtoista vuotta,jonka sisältöä räätälöidään nuoren omasta tarpeesta. Aiemmin mainitussa Plessin ja Katznelsonintanskalaisessa raportissa korostetaan, että nuorille on tärkeää miten, millä tavalla ja millä sisällöllävuosi toteutetaan. Nykyisen nk. kymppiluokan lisäksi Suomessa toimii muitakin vaihtoehtojaperuskoulun jälkeen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääville nuorille, esim. Avartti-ohjelma,työpajojen starttipajat, nuorisoaloitteet järjestö- ja harrastusaktiviteetit jne.Nämä elementit muodostavat hyvän rungon vaihtoehtoisen vuoden sisällön luomiseksi sitätarvitseville nuorille. Tärkeintä on kuitenkin että nuori on toiminnallisesti aktiivinen ja että toimintavahvistaa hänen itsetuntoaan, usko omiin osaamiseen ja realistinen minäkuva. Tärkeää myös ettävuoden aikana vahvistetaan nuoren koulutukselliset edellytykset.Vaihtoehtoisen vuoden järjestelmän luominen tulisi tapahtua eri hallintokuntien ja toimijoittenlaajan yhteistyönä. 3.9.6 Suomeen tulee luoda joustavan oppimisen mallejaYksi tapa vähentää keskeyttämisiä ja luoda opinpolkuja koulutuksen ja työelämän ulkopuolellejääville on luoda enemmän joustavan oppimisen väyliä, malleja ja keinoja ammatilliseenkoulutukseen. Tulee luoda joustavan oppimisen järjestelmä. Tämän tyyppisiä puheenvuoroja ovatviime vuoden aikana esittäneet mm. eri työmarkkinajärjestöt järjestöt.Yksi tulevaisuuden keskeisimpiä haasteita on, miten koulutusjärjestelmä kykenee antamaan kokoikäluokalle perusvalmiudet työelämään. Jatkossa meillä ei ole enää varaa siihen, että lähes viidesosanuorisoikäluokista jää vaille ammatillista koulutusta tai peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoa.Tämä aukko potentiaaliseen syrjäytymiseen työmarkkinoilta jo nuorella iällä on tukittava. Nykyinenkolmevuotinen ammatillinen koulutus on monelle nuorelle liian vaativa yhtämittaisenasuorituksena. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, koulutuksen modulointia,käytäntöpainotteisuuden lisäämistä sekä koulutuksen ja työn vuorottelua.49Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään määräajaksi niin, että kaikille ensisijaisillehakijoille löytyy koulutuspaikka sekä valintaansa vielä miettiville paikka valmistavastaammatillisesta koulutuksesta. Valmistava koulutus voi olla myös työssä oppimista tai työpajassatyöskentelyä. 50Joustavan oppimisen järjestelmän luominen voidaan aloittaa toteuttamalla Opetusministeriönnivelvaiheen työryhmän esitystä; Ammatillisia perustutkintoja kehitetään siten, että ne muodostuvatnykyistä selkeämmin työelämän edellyttämistä toimintakokonaisuuksista. Tutkintojenosakokonaisuudet rakennetaan siten, että yhden tai useamman osakokonaisuuden suorittaminen49 Markku Koponen, EK, Puheenvuoro, Hallituksen työllisyyden politiikkaohjelman päätösseminaarissa, työllisyysnousussa, Helsinki 24.1.2007, www.vn.fi50 Lauri Ihalainen, ed. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 31 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistioantaa ammatillisen osaamisen ja pätevyyden työelämän kannalta tarvittaville tehtäväalueille.Tällöin tutkinnon osista on mahdollista koota sellaisia kokonaisuuksia, joita suorittamalla voidaanmuodostaa yksilöllisiä polkuja työelämään niille nuorille, joilla ei ole valmiuksia yhtäjaksoisestisuorittaa koko kolmivuotista ammatillista perustutkintoa. Opetusministeriö tekee tarvittavatmuutokset ammatillisia perustutkintoja koskevaan opetusministeriön asetukseen ja Opetushallitusvastaavasti opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteisiin.51Tässä kehittämistyössä voidaan käyttää tanskalaisen ammatillisen koulutuksen mallia;Kuva 6 Tanskan ammatillinen koulutus52Samalla tulee pohtia ammatillisen koulutuksen moduuleja, osatutkintoja sekä lisätäoppisopimuskoulutuksen paikkoja.51 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksennivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio, esitys 1952 Ministry of Education in Denmark; The Danish Vocation Education and Training System, Copenhagen September2005, www.uvm.dk Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 32 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio 3.9.7 Suomen tulee kiireellisesti toteuttaa osaamisen ja opitun tunnustamisen ja tunnistamisen järjestelmää.Suomessa osaamisen ja opitun tunnistamisessa ei ole, muun Euroopan kehityksestä huolimatta,tapahtunut kovin paljon. Suomen hallituksen tuleekin kiireellisesti asettaa työryhmääsuunnittelemaan ja toteuttamaan osaamisen ja opitun tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmääSuomeen. Työ voisi rakentua samoille periaatteille kuin Tanskan hallituksen periaatteet jotka ovat; The individual citizen should be able to request an assessment of his or her prior learning based on the framework and regulations applicable within the individual areas of education. The individual also has a responsibility for contributing to the documentation of his or her prior learning. A user fee may be charged for a competence assessment, excepting the low skilled. A competence assessment should always be based on the objectives and admission requirements of the education programme in question. The individual’s competences should be recognised, irrespective of where and how they were acquired, but without compromising the quality/standard of the education and training programmes. The methods used must ensure a reliable assessment, inspiring confidence in the outcome. The result of the assessment should be documented by issuing a certificate.Toimiva opitun ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen järjestelmää, tehostaisi opintoja,nopeuttaisi tien ammatillisen tutkintoon. Samalla järjestelmä loisi erilaisille oppijoilletasavertaisemman mahdollisuuden saavuttaa tunnustetun ammatillisen osaamisen. 3.9.8 Koulutuksen järjestäjiä on velvoitettava tarjoamaan keskeyttävälle nuorelle vaihtoehtoja keskeyttämiselleKohdassa 4.9.1. puhutaan peruskoulunuorten seurantajärjestelmän luomisesta. Osana tätä toisenasteen ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tulee velvoittaa tarjoamaan keskeytymisvaarassaolevalle nuorelle, vaihtoehtoisen tien ammatti pätevyyden ja osaamisen saavuttamiseksi.Jos koulutuksen järjestäjä ei kykene tarjoamaan vaihtoehtoista toimintaa hänen tulee ilmoittaaasiasta oppilaan kotikunnalle, joka olisi velvollinen tarjoamaan nuorelle vaihtoehtoista toimintaa. 3.9.9 Alle 25-vuotiaille työssä oleville nuorille tulee tarjota joustavia koulutusväyliäVuonna 2004 työelämässä oli 70 000 15–24 -vuotiasta, joilla ei ollut perusasteen jälkeistäkoulutusta. Ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta olevia 25–59 -vuotiaita oli 350 000.Suhteutettuna ikäryhmien kokoon nuorten osuus on suurempi. Jälkimmäiselle ryhmälle on luotuNoste-ohjelma, joka antaa heille mahdollisuuden kartuttaa osaamistaan ja kehittääjatkokoulutusvalmiuksiaan. Työelämässä oleville nuorille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistäkoulutusta, tulisi luoda joustavan oppimisen ohjelma, jolla taattaisiin se, että he voisivat suorittaatoisen asteen ammatillisen tutkinnon. Ohjelma voisi sisältää erilaisia menetelmiä kutenoppisopimus, osatutkintoja jne. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 33 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio3.10 Johtopäätökset nuorten koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuudesta pajatoiminnan kannaltaKirjoittajan johtopäätökset ja esitykset pajatoiminnan osalta perustuvat pitkälti työpajatoiminnanarvioinnista vv. 2000 – 2007 saatuihin kokemuksiin. 3.10.1 Työpajatoiminnan kehitys ja työpajatoiminnan rooliSuomessa on n. 250 kuntien, säätiöiden sekä erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämäätyöpajaa, joissa vuosittain on n. 10 000 – 12 000 valmentautujaa. Ensimmäiset työpajat perustettiin1980-luvun alussa. Asiakkaita ovat esimerkiksi ammattitaidottomat tai työkokemusta kaipaavatnuoret, opintonsa keskeyttäneet nuoret, työ- ja toimintakyvyltään heikentyneet aikuiset, päihdeja/tai mielenterveysongelmaiset, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat.53Työpajatoiminta Suomessa on noin 30 vuoden olemassaolonsa aikana kehittynyt huomaavasti ja onnykyään tunnustettu osa yhteiskunnan palvelujärjestelmää. Pajatoiminnan kehitystä voidaan jakaakolmeen eri vaiheeseen; 1. Nuorisotyöttömyyden torjumisen projektit (1970- 1995) 2. Työpajat koulutukseen ja työelämään valmentavana toimintana (1995 - ) 3. Työpajat koulutusareenana osana elinikäistä oppimista (2000 -)54Suurin osa työpajoista voidaan edelleen sijoittaa toiseen vaiheeseen. Tämä ilmenee myös erityöpajamääritelmistä. Opetusministeriön nivelvaiheen työryhmä määrittelee pajatoimintaaseuraavasti; ”Nuorten työpajatoiminta on koulutuksen ja työelämän sekä perusopetuksen ja toisenasteenkoulutuksen välille sijoittuva toimintamuoto, jonka tarkoituksena on edistää nuorten työssäoppimista, lisätä nuorten opiskelu- ja työelämävalmiuksia sekä tukea nuorten tulevaisuudensuunnittelua ja ammatinvalintaprosessia sekä yleistä arjenhallintaa. Työpajalla kannustetaan jamotivoidaan nuoria työllistymään, kouluttautumaan ja parantamaan valmiuksiaan arjenhallinnassa.Työpajojen asiakasvirrat koostuvat nuoriso-, sosiaali- ja opetustoimen sekä työhallinnonlähettämistä nuorista, jotka tulevat pajoille yksilöllisten, eriasteisesti tunnistettujen tarpeidenvuoksi. Eniten nuoria ohjautuu pajalle työvoimatoimistojen kautta, mutta viime aikoina asiakasvirtaniin sosiaalitoimen kuin opetustoimenkin kautta on kasvanut. Työpajan asiakkaana voi olla työtönnuori tai aikuinen, perusopetusta suorittava, toisella asteella opiskeleva tai opintonsa keskeyttänytnuori, pitkäaikaistyötön, vanhentuneen koulutuksen omaava aikuinen, päihde- ja/taimielenterveyskuntoutuksesta tuleva, maahanmuuttaja tai vajaakuntoinen. Työmenetelminä pajoillakäytetään työvalmennusta, jolla kehitetään paja-asiakkaan mahdollisuuksia osallistua työelämään jalisätään työkokemusta, sekä yksilövalmennusta, joka tähtää asiakkaan toimintakyvyn jaarjenhallintataitojen parantamiseen.”55Valtakunnallinen työpajayhdistys määrittelee työpaja seuraavasti: ”Työpaja on yhteisö, jossatyönteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään parantamaan yksilönarjen hallintaa ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovatkäytännön työn tekemisen lisäksi vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avullakehitetään työkykyä ja osaamista kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn jaarjenhallintakyvyn kehittämistä. Toimenpiteinä voivat olla mm. kuntouttava työtoiminta,53 www.tpy.fi54 mukaillen Tanskan Tuotantokoulujen raporttia; Realkompetencevurdering i produktionsskolen, Copenhagen 2006.55 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksennivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 34 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistiotyökokeilu, työharjoittelu, lisä- ja erityiskoulutus, oppisopimuskoulutus, starttipajatoimintatai pajakoulu.Työpajassa elämäntilanteen kartoittaminen on kokonaisvaltaista ja toimenpiteet kunkinvalmentautujan tarpeisiin räätälöityjä. Työpajajakso on osa palvelukokonaisuutta, jossa yhteistyötätekevät mm. työvoimahallinto ja sosiaalitoimi.56Tämän muistion kirjoittaja taas on sijoittanut työpajatoiminnan, kuten ed. mainitutkoulujärjestelmän, sosiaalitoimen ja työmarkkinoiden välimaastoon.Kuva 7 Työpajat peruspalvelujen kentässä57Tämän muistion tietojen perusteella pajatoiminnan tulisi siirtyä kuten Tanskassakin lähemmäksi taitiiviimmin koulutusjärjestelmän kylkeen osaksi elinikäisen oppimisen järjestelmää. Tämä ei tarkoitaettä pajatoiminnan tulisi luopua esim. sosiaalisesta työllistämisestä. 3.10.2 Minkälaisia taitoja nuori tarvitsee pajajaksolta?Mitä taitoja nuoren tulisi sitten pajoissa oppia? Työpajayhdistyksen ja opetusministeriönmääritelmissä puhutaan arjentaidoista ja elämänhallinnasta. Lisäksi työpajajakson tulisi lisätäopiskelu ja työelämänvalmiuksia.Tanskan tuotantokouluissa, joista suomalainen pajatoiminta on saanut paljonkinkehittämisvirikkeitä, käydään parasta aikaa laajaa keskustelua toiminnan kehittämisestä jatuotantokoulujen toiminnan sisällöstä ja tehtävistä. Tanskan tuotantokoulujen tehtävä määritelläänseuraavasti;Tuotantokoulujen tehtävänä on opastaa nuoret kolutukseen tai työelämään. Tämän tuotantokouluttoteuttavat tunnistamalla ja kehittämällä tuotantokoulujen opiskelijoitten ammatillista,56 www.tpy.fi, työpajatoiminta57 Häggman Erik, Vaasa 2005 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 35 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistiohenkilökohtaista ja sosiaalista osaamista tuotantoyhteisössä, joka perustuu käytännön työhön jatehtäväratkaisuihin58.Kehittämiskeskusteluissa tuotantokoulujen opiskelijoiden kehittämistavoitteena pidetäänkvalificerat selvbestemmelse ( kirjoittajan käännös pätevä itsenäisyyttä/itsemääräämistä ?) sekä ettäkehittävät elämänhallintaa. Käsite kvalificert selvbestemmelse on tanskalaisen nuorisotutkijan SvenMørch;in lanseeraama joka psykologi Jan Tønnesvang on kehittänyt edelleen.Käsite voidaan kuvata seuraavalla tavalla.59Elämänhallinta Osaaminen ItsenäisyysUlkoinen Ammatilliset taidot Sosiaaliset taidot Perusosaaminen Ihmissuhdetaidot Tekniset ja yleiset kyky osallistua vastuullisiin ammatilliset taidot organisaatioihin Tehtävä ymmärrys Empatia Laatutietoisuus Johtaminen Kyky myötävaikuttaa Konfliktienhallinta tehtävän ratkaisemiseksiSisäinen Valitsemisen taidot Itsetuntemusta Reflektio/itsereflektio tunne osaamista itsearvioinnin taitoja itsetunto/ itsensä tunteminen omien oppimistyylinsä itsensä tunteminen arviointi käyttämisen omana kyky tulkita elämäänsä ja ohjenuorana ympäristöä ( biograficitet) kyky erottaa oleellinen ja ei koodiosaamista oleellistaTämän perusteella tanskalaiset tuotantokoulut pohtivat parasta aikaa, mitä taitoja tuotantokouluissatulisi kehittää ja miten opittu ja osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tuotantokoulujakson aikana.Tämän muistion faktojen perusteella suomalaisella työpajatoiminnalla voi olla merkittävä roolityöelämän ja koulutuksen ulkopuolisuuden ehkäisyssä. On kuitenkin perusteltua, että pajatoiminnanylläpitäjät kävisivät laajaa keskustelua siitä, miten ja millä tavalla pajatoiminnan sisältöä jamenetelmiä tulee kehittää. Otan esimerkkinä vain yksi kysymys. Jos ammatillisen koulutuksenkeskeyttää nuori koska hänen taidot matematiikassa ei riitä. eikö hänelle tulisi silloin pajajaksonaikana tarjota mahdollisuutta kehittää osaamistaan juuri matematiikassa? 3.10.3 Yksi kehittämisen lähtökohta – elinikäisen oppimisen avaintaidotTyöpajatoiminnan kannalta tilanne jossa 95000 nuorta jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelleasettaa myös pajatoiminnalle haasteita. Miten pajatoiminnan sisältöä voidaan kehittää siten, ettäpajatoiminta voi kartuttaa valmentautujien osaamista tulevaisuuden työmarkkinoita ajatellen.Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus elinikäisen oppimisen avaintaidoista voi luodapajatoiminnan uudistamiskeskustelulle hyvän pohjan.Suositus hyväksyttiin marraskuussa 2005. Suosituksen käytännön tavoitteet ovat seuraavat;58 Häggmanin käännös, tanskaksi; Produktionsskolen skal ifølge indholdsbekendtgørelsen vejlede deltagerne til uddannelse eller varig beskæftigelse.Det gøres ved at afklare og kompetenceudvikle deltagerne fagligt, personligt og socialt i et praksisfællesskab, der er baseret på praktisk arbejde ogopgaveløsning (tjenesteydelser/produktion).59 Hoppe Axel, Realkompetencevurdering i produktionsskolen, Köpenhamn 2006, Ungdomspædagogisk Vide nogUdviklingscenter, CVU Fyn. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 36 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio1) Yksilöidä ja määritellä henkilökohtaisen onnistumisen tunteen, sosiaalisen osallisuuden jatyöllistyvyyden edellyttämät avaintaidot.2) Tukea jäsenvaltioiden toimia, joilla varmistetaan, että yleissivistävän ja ammatillisen perus-koulutuksen päättymiseen mennessä nuorilla on sellaiset avaintaidot, jotka antavat heille valmiudetaikuiselämään, ja että aikuiset voivat kehittää ja päivittää avaintaitoja koko elämänsä ajan.3) Antaa poliittisille päättäjille, koulutuksen tarjoajille, työnantajille ja oppijoille itselleen Euroopantason vertailuväline, liitteenä oleva Elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskeva eurooppalainenviitekehys, helpottamaan kansallisia ja Euroopan tason toimia, joilla pyritään saavuttamaan yhdessäsovitut tavoitteet.4) Antaa puitteet sekä Koulutus 2010 -työohjelman että yhteisön koulutusohjelmien yhteydessätoteutettaville yhteisötason jatkotoimille.60Suositus määrittelee seuraavat 8 elinikäisen oppimisen avaintaidot 1. Viestintä äidinkielellä 2. Viestintä vierailla kielillä 3. Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla 4. Digitaaliset taidot 5. Oppimistaidot 6. Ihmissuhde- ja sosiaaliset taidot, kulttuurien väliset valmiudet ja kansalaisuuteen liittyvät taidot 7. Yrittäjyys 8. Kulttuurin ilmaisumuodot.Näistä kohdat 4 – 8 ovat sellaisia avaintaitoja, joita voidaan hyvin kehittää työpajatoiminnassa.Työpajatoiminnan pitää kirjata paremmin auki pajoissa tapahtuvaa prosessia siten että pajassaopittua/saatua osaamista voidaan tunnistaa. 3.10.4 Työpajojen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyö tulee tiivistää.Työpajojen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistyö on kasvussa. Läänienperuspalvelujen arvioinnista saatujen tietojen mukaan vuoden 2006 valmentautujista yli 10 % olitoisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjien lähettämiä. Tähän on vielä lisättävä neammatillisen perusopetuksensa keskeyttäneet, jotka tulevat pajalle työvoimahallinnon kautta.Työpajajoista 80 % tekee yhteistyötä toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa.Luku on kasvanut vuosi vuodelta. Yhteistyön muotoja ovat mm työpajanuorten tutustuminenammatilliseen koulutukseen, työssä oppimisjaksot, oppilaitoksista eronneiden rekrytointi työpajalle,kesken jääneen tutkinnon loppuun suorittaminen, opiskelumotivaation kohottamisjakso jne.61Kehittyvästä yhteistyöstä huolimatta pajojen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjienvälistä yhteistyötä on harvemmin ohjattu millään sopimuksella. Pajoista 16 % on yhteistyösopimusammatillisen koulutuksen kanssa organisaatiotasolla ja 20 % yksilötasolla. Opetusministeriönkoulutuksen nivelvaiheen työryhmän suositus ja esitys eivät vielä täysin toteudu;Opetuksen/koulutuksen järjestäjän ja työpajan ylläpitäjän tulee laatia yhteistyönsä pohjaksisopimus, jossa määritetään yhteistyön muodot, vastuut sekä työpajalta tai opetuksen/koulutuksenjärjestäjältä ostetun palvelun korvaus. Tämän sopimuksen lisäksi on syytä tehdä erikseen sopimusjokaisesta oppilaasta/opiskelijasta, joka lähetetään koulusta/oppilaitoksesta työpajalle. Tämä60 2005/0221 (COD), Bryssel, 11. marraskuuta 200561 Länsi-Suomen lääninhallitus, peruspalvelujen arviointiraportti 2006, Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisusarja1/2007 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 37 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistioasiakaskohtainen sopimus määrittää muun muassa tavoitteet, jotka pyritään työpajajaksollasaavuttamaan ja työpajajakson keston.62Suurin osa nuorista, jotka jäävät koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle tulevat, toisen asteenammatillisen perusopetuksen keskeyttäneistä. Työpajoilla voisi olla merkittävä rooli tarjota näillenuorille vaihtoehtoista koulutusta tai tietä takaisin koulutukseen. Tämä edellyttää kuitenkin, ettäammatillisen koulutuksen järjestäjät ottavat suuremman vastuun opiskelijoistaan, jotkakeskeyttävät. Eivätkä jätä heitteille, kuten usein tapahtuu tänä päivänä.Tämä edellyttää myös että pajatoiminnan järjestäjät kehittävät yhteistyössä eri koulutuksenjärjestäjien kanssa selkeitä moduuleita pajatoiminnassa. Pajatoiminnalla on tästä kokemuksia esim.pajakoulutoiminnan kautta. 3.10.5 Työpajojen kehittämää osaamista tarvitaan koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksiTyöpajoissa toimii tällä hetkellä 1100 valmentajaa. Valmentajista 58 % on työvalmentajia, 21 %yksilövalmentajia. Valmentajista 38 % on suorittanut vähintään amk-tutkinnon ja 94 % vähintääntoisen asteen ammatillisen perustutkinnon. Yksilövalmentajista 60 % on vähintään amk-tutkinto.Valmennuskuviot työpajoissa ovat selkeytyneet ja varsinkin yksilövalmentajien tulo pajalle onkehittänyt valmennuksen sisältöä. Työpajoissa on kehitelty hyviä käytänteitä nuorten saattamiseksikoulutukseen tai työmarkkinoille. Tällaisia ovat mm urasuunnittelu/yksilölliset kehittämisohjelmat,arjen hallinta sekä nuorten sijoittumisen seuranta pajajakson jälkeen.Tämän muistion tilastot kertovat nuorista jotka tarvitsevat yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa,täsmätoimenpiteitä ja onnistumisen kokemuksia. Työpajat ovat olleet avoinna poikkihallinnolliselleyhteistyölle ja ovat edelleen. Yllättävän vähän koulutuksen järjestäjät hyödyntävät pajojenammattitaitoja.Hallituksen koulutuspoliittisena tavoitteena on että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteenammatillisen koulutuksen. Tilanteessa jossa yli 15 % jää pelkän peruskoulun tai ylioppilastutkinnonvaraan, ollaan kaukana tavoitteesta. Päästäkseen tavoitteeseen tarvitaan laajempi koulutuspoliittinenkeinovalikoima. Pajatoiminta voisi ottaa vastaan lähes 30 % näistä nuorista, mikälihenkilöstöresursseja pajoissa lisätään. Pajat voisivat olla se organisaatio, joka ryhtyy peruskoulunsapäättäneiden nuorten seurantajärjestelmän toteuttajaksi. 3.10.6 Työpajaverkostoista koulutukseen ja työelämään polkujen maakunnallisiksi osaamiskeskuksiksiSuomessa toisen asteen koulutuksen verkosto maakunnallistuu. Opetusministeriö on käynnistänythankkeen jolla vauhditetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen nuoriso- ja aikuiskoulutusta.Hankkeen tavoitteena on laajentaa koulutuksen järjestäjien väestöpohjaa 50 000 asukkaankokoiseksi.Työpajatoiminnan on otettava tämän huomioon. Työpajatoiminnan palveluja oli vuonna 2006saatavilla 75 % maan kunnista. Pajojen joukossa on suuria ja pieniä pajoja, on kunnallisia pajoja,62 Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksennivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio, esitys 28 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 38 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistioyhdistyksen ja säätiöiden pajoja. Pajojen palvelutasot ja resurssitkin ovat erilaisia. Nykyistäpajaverkostoa olisikin yhteistyön kautta syytä tiivistää, tavoitteena että jokaisessa maakunnassa yksipaja toimisi maakunnallisena osaamiskeskuksena.Osaamiskeskus tukisi muita pajoja heidän toiminnassaan ja tarjoisi maakuntatasolla sellaisiapalveluja, joita ei kannata sijoittaa joka pajaan. Maakunnallinen osaamiskeskus voisi myös toimiayhdistävänä linkkinä työvoimahallintoon, maakuntien liitoihin sekä toisen asteen koulutuksenjärjestäjätahoihin. Maakunnalliset osaamiskeskukset voidaan toteuttaa nykyisellä kansallisellatyöpajarahalla. 3.10.7 Pajatoimintaa tulee dokumentoida paremminYksi haaste työpajatoiminnalle on myös dokumentoida toimintansa paremmin. Tarkoitan tällä kahtaasiaa: Dokumentoida valmennettavien taustat, pajassa opittua sekä kehittymistä. Dokumentoida ja kirjata auki paremmin pajojen valmennusprosessit, ja mitä niissä tapahtuu sekä valmennuksen tavoitteet.Tämä on tärkeää sen takia, että tulevaisuudessa on voitava eri tahojen hyväksyttävällä tavallatunnistaa ja tunnustaa pajoissa opittua tai saatua osaamista. Valmennettavan on saatava tietoa siitäettä pajajakson aikana opitusta on jatkossa hyötyä myös muodollisesti. 3.10.8 Pajatoimintaa ylläpitävien on seurattava pidempikestoisesti nuorten sijoittumistaLääninhallitusten tekemän peruspalvelujen arvioinnissa saatujen tulosten perusteella 75 %ylläpitäjistä seuraa nuorten sijoittumista pajajakson jälkeen hyvin. Seuranta on kuitenkinlyhytjännitteistä. Pajoista vain 38 % seuraa nuorten sijoittumista yli vuosi pajajakson päätettyä.Seurannan kestoa tuli kehittää. Tämä antaisi paremman pohjan pajatoiminnan sisällönkehittämiselle. Parempi seuranta kertoisi myös pajatoiminnan tuloksellisuudesta ja velvoittaisi pajaatukemaan nuorta myös pajajakson jälkeen.3.11 Toimenpide-esitykset pajatoiminnan kannalta 3.11.1 Työpajamäärärahaa tulee kasvattaa 12 miljoonan euroon vuonna 2008.Lääninhallitusten peruspalvelujen arvioinnin tulosten perusteella vuonna 2006 pajojenvalmentautujista 70 % sijoittui myönteisesti työpajajakson jälkeen. Suurin hyöty pajatoiminnastasaivat ne nuoret, joilla oli pelkkä peruskoulupohja. Työpajatoiminta pystyy tukemaan koulutuksenja työelämän ulkopuolella olevia nuoria pääsemään kiinni työelämään ja koulutukseen.Ed. mainitun arvioinnin mukaan pajat kykenisivät ottamaan vastaan useammankin nuoren, esteenähenkilökunnanpuute. Pajavalmentajien määrä on 4 vuodessa kaksinkertaistunut ja samoinvalmentautujien määrä. Vuonna 2006 työpajatoiminnan kansallinen avustus oli 4,1 miljoona euroa.Pajamäärärahakin on kaksinkertaistunut neljän vuoden aikana.Työpajatoiminnan kansallinen määräraha tulee vuonna 2008 nostaa 12 miljoonaan euroon.Tavoitteena että toiminta tarjoaa 25000 nuorelle toimenpiteitä, joiden tavoitteena on toisen asteentutkinnon suorittaminen tai työelämään sijoittuminen. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 39 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio 3.11.2 Osaamisen ja opitun tunnistamisen järjestelmää kehitetään laajalla yhteistyölläOpetusministeriön nivelvaiheen työryhmä esitti mietinnössään että ammatilliseen jalukiokoulutukseen kehitetään systemaattinen osaamisen tunnustamisjärjestelmä opetusministeriöntyöryhmämuistion "Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä" (OPM2004:27) linjausten mukaisesti. Tämä tarkoittaa myös muissa kuin koulutusjärjestelmän mukaisissaoppimisympäristöissä, esimerkiksi työpajoissa, vapaan sivistystyön piirissä, työelämässä taiharrastuksissa hankitun osaamisen tunnustamista. Osaamisen tunnustamista koskevan järjestelmänja menettelytapojen kehittämisestä vastaa Opetushallitus.Opetushallituksen tulisi ottaa tähän työhön mukaan työelämän järjestöt ja työpajat koulutuksenjärjestäjien lisäksi. Osaamisen tunnistaminen tulisi myös liittää osaksi ammatillisen koulutuksenmoduulien kehittämistä.Työpajayhdistys ja opetusministeriö voisi myös yhteistyössä luoda säännöt ja sisällötpajatoiminnalle, siten että siellä kehitettyä osaamista ja opittua olisi tunnistettavissa jatunnustettavissa. Tuleva ESR-ohjelmakausi antaa oivan mahdollisuuden siihen, että ammatillisenkoulutuksen järjestäjät ja pajat kehittävät tätä yhteistyötä. 3.11.3 Suositus ammatillisen koulutuksen ja työpajojen yhteistyöstäEdellä mainittiin, että melkein kaikilla työpajoilla on jonkinlainen yhteistyö ammatillisenkoulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyön ongelmana on kuitenkin että se suurimmaksi osaksi eiperustu sopimukseen. Tämä tarkoittaa myös, että koulutuksensa keskeyttävä nuori usein tuleetyöpajalle työvoimahallinnon kautta.Useat ammatillisen koulutuksen järjestäjät elävät siinä uskossa etteivät voi ostaa koulutuksensakeskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille koulutuspalveluja työpajoilta. Osa ammatillisenkoulutuksensa keskeyttäville voidaan tietysti tarjota esim. ammatillisen koulutuksen valmentavaakoulutusta oppilaitoksessa. Moni keskeyttävistä tarvitsee kuitenkin työpajatyyppistä toimintaa.Opetusministeriön ja opetushallituksen olisi hyvää antaa suositus työpajojen ja ammatillisenkoulutuksen yhteistyöstä ennen kaikkea yhteistyön taloudellisista puolista. 3.11.4 Pajat tiiviimmin mukaan ohjauksen ja neuvonnan järjestelmäänPajatoiminnan ylläpitäjien tulisi mennä tiiviimmin mukaan koulutuksen ohjaus- janeuvontajärjestelmien kehittämiskeskusteluihin. Monella paikkakunnalla ja seutukunnissakehitetään, mm. osana Onnistuvat Opit-hanketta ohjauksen ja neuvoon järjestelmiä. EsimerkiksiKeski-Pohjanmaan maakunnassa ollaan kehittämässä koulutuksen psykososiaalistaresurssikeskustaa. Pajatoiminnan pitäisi olla näissä mukana tiiviisti. Ylipäänsä pajajojen tulisitiivistää yhteistyötään ohjaus- ja neuvontaorganisaatioiden kanssa.Pajat voisivat myös tehdä esityksiä kunnille, että nämä tekisivät syrjäytymisen ehkäisyntoimenpideohjelmia eri tahojen yhteistyön perustaksi. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 40 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio 3.11.5 Vahvistaa pajojen poikkihallinnollista yhteistyötäValtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan (146/2007) työpajatoiminta on hyvä esimerkkionnistuvasta poikkihallinnollisesta yhteistyöstä. Poikkihallinnollisessa yhteistyössä on kuitenkinvielä kehittämisen varaa. Varsinkin, sivistystoimen, toisen asteen ammatillisen koulutuksenjärjestäjien ja yrityselämän edustusta voisi lisätä pajatoiminnassa ja yhteistyötä näiden tahojenkanssa tiivistää. 3.11.6 Pajat voisivat hoitaa peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmän toimeenpanoaTyöpajatoiminnan järjestäjillä on tahto ja hyvät edellytykset hoitaa peruskoulunsa päättäneidennuorten seurantaa. Opetusministeriö voisi pienin lisäresurssein luoda henkilöstöresurssillisetedellytykset sille että pajat hoitaisivat peruskoulunsa päättäneiden seurantaa. 3.11.7 Pajojen tulee jatkaa toiminnan sisällön kehittämistäPajojen tulee jatkaa toimintansa sisällön kehittämistä, samalla joustavalla pohjalla kuin tähänkinasti. Pääpaino tulee olla tarjota nuorille yksilölliset vaihtoehdot osaamisensa kehittämiseksiyhteisöllisessä ympäristössä.Toiminnan sisällön kehittäminen tulisi tapahtua tiiviissä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien jatyöelämän organisaatioiden kanssa. 3.11.8 YritysyhteistyöUudistuvassa ammatillisen koulutuksen maailmassa työpajojen kannatta rakentaa yhteistyötäyrityselämän järjestöjen kanssa. Monella yritysorganisaatio on kehittänyt omia koulutuksenmoduuleja, joita voidaan pajatoiminnassa hyödyntää.Varsinkin aloilla, joilla on työvoimapula, esim. rakennusalalla, voitaisiin uudelleen ottaa käyttöönmuunneltu mestari-kisällimalli. Esimerkiksi siten että pajan valmentajat voisivat toimia tämänoppimisprosessin tukihenkilönä. 3.11.9 Työpajat välittäjä-organisaatioina tai työvoimapoolinaTyöpajatoiminta voisi myös tehokkaammin toimia välittäjäorganisaatioina, varsinkin nuorille, jotkatarvitsevat työelämän kokemuksia. Varsinkin kolmas sektori tarvitsee tekijöitä, ja siellä on paljontekemättömiä töitä. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 41 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio3.12 Johtopäätökset nuorten koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuudesta nuorisotoimen kannalta 3.12.1 Koululaisten kerhotoiminta voisi antaa koululaisille onnistumisen kokemuksiaErityisoppilaiden jatkuva kasvu kertoo myös koulun sisäisistä ongelmista sekä siitä että monellanuorella on tarvetta yksilöllisiin toimenpiteisiin saavuttaakseen peruskoulun kasvatuksellisettavoitteet. On muistettava että oppimisen lähtökohtana ovat onnistumisen kokemukset. Tutkimustenvalossa monelta nuorelta jäävät peruskoulun aikana onnistumisen kokemukset saamatta.Koulujen kerhotoiminta ja sen lisääminen on yksi tapa antaa nuorille onnistumisen kokemuksia, sevoi olla myös paikka jossa nuori voi vahvistaa oman osaamisensa alueita. Kerhot kehittävät myösyhteisöllisenä toimintamuotona nuorten sosiaalisia taitoja.Kunnan nuorisotoimi olisi luonnollinen taho kehittää kerhotoimintaa yhteistyössä koulujen kanssa.Nuorisotoimella on kerhotoiminnasta hyvät kokemukset ja osaavaa henkilökuntaa, sekä tiloja. 3.12.2 Nuorisotiedotusta on kehitettävä ja laajennettava toimimaan maan kaikilla alueillaNuorisotiedotuksen ja – neuvonnan kehittäminen on useamman vuoden ajan ollut opetusministeriönnuorisoyksikön la lääninhallitusten nuorisotoimen painopistealueena. Toiminnan kehittämiseksi onkunnille myönnetty rahaa niin opetusministeriöstä kuin läänien kehittämisrahaa. Toimintaa on syytäjatkaa kunnes nuorisotiedotuksen ja neuvonnan verkosto kattaa koko maan.Nuorisotiedotuksella ja – neuvonnalla on tärkeä rooli nuorten ammatin ja koulutuksen valinnassa.Nuorisotiedotuspisteet ovat yleensä matalakynnyksen paikkoja, johon nuorten on helppo tulla.Nuorisotiedotuksen piirissä voitaisiin myös kehittää koulutus ja ammatinvalinnan vertaisohjausta.Olisi hyvää luoda ammatinvalinnan ja koulutusvalinnan ”youtube”-versiota.Useat tutkimukset osoittavat, että nuorilla on aika hatarat tiedot esim. tulevan opiskelunvaatimuksista.(esim. Vuorinen, Valkonen 2005)63 3.12.3 Nuorisotalot in- ja non-formaalisen oppimisen paikkoinaNuorisotalojen toimintaa voidaan myös kehittää siten että toimivat non- ja informaalisen oppimisenpaikkoina, hyvin monessa muodossa mm bänditoimintaa, IT, osallistumista jne. Monellapaikkakunnalla näin tapahtuukin. 3.12.4 Nuorisotalot ja – toimi voivat tukea nuorten koulukäyntiäNuorisotalojen ohjaajat ovat niitä harvoja aikuisia, jotka ovat läsnä nuorten arjessa. Monestinuorisotalojen ohjaajat ovat ensimmäiset, jotka huomaavat nuoren mahdollisen oireilun.Esimerkiksi koulupinnaamisen. Nuorisotalojen ja koulujen vuorovaikutusta tulisikin lisätä.Nuorisotalot ja sen henkilökuntaa voivat myös tukea nuorta koulukäynnissä, esimerkiksi tukemallaläksyjen tekoa jne.63 Vuorinen Päivi ja Valkonen Sakari, Ammattikorkeakoulu ja yliopisto yksilöllisten koulutustavoitteiden toteuttajana,Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä 2005 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 42 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio3.13 Toimenpide-esitykset nuorisotoiminnan kannalta 3.13.1 Koululaisten kerhotoiminnan määrärahaa tulee lisätäKoululaisten kerhotoiminnan sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan määrärahaa tulee lisätä ja senkohderyhmää laajentaa. Kerhotoiminta voisi myös liittyä koulun oppiaineisiin, harrastuksiin jne.Tavoitteena tulee olla että jokaisella koululaisella on mahdollisuus kehittävään kerhotoimintaan.Tapaa, millä tätä toimintaa rahoitetaan, tulee myös uudistaa. Nyt määrärahaa jakavat monet tahot,liikuntatoimi, nuorisotoimi, ja sivistystoimi. Kunnille tulee antaa selkeä velvoite toiminnanjärjestämisestä ja rahoitus kanavoitava kuntien kautta. Kunnat itse päättävät tietysti millä tavalla setoimintaa organisoi ja millä sisällöllä.Tavoitteen tulisi kuitenkin olla, että jokaisella nuorella on jonkinlainen harrastus. 3.13.2 Nuorisotiedotuksen ja – neuvonnan kehittämistä tulee jatkaa ja laajentaa.Opetusministeriön ja läänien panostus nuorisotiedotuksen ja neuvonnan kehittämiseksi tulee jatkaa.Nuorisotoimen on hyvää hakea tässä työssä yhteistyötä mm kirjastotoimen kanssa. Ei kuitenkaanriitä että luodaan tietoja verkostoon, tulee myös huolehtia siitä, että on riittävästi neuvonnanhenkilökuntaa kehittämällä yhteistyötä, muitten neuvontaorganisaatioiden kanssa.Esimerkiksi ammatinvalinnan ja koulutusvalinnan suhteen olisi hyvää tiivistää nuorisotiedotuksenja TET-toritoiminnan yhteistyötä. Tavoitteena voisi olla että nykyiset hajanaiset tiedot koottaisiinparemmin. 3.13.3 Nuorisotoimen edustus kaikkiin oppilashuoltoryhmiinMonessa kunnassa kunnan nuorisotoimella on edustus yläkoulujen oppilashuoltoryhmissä, mutta eiläheskään kaikissa. Sama on tilanne ammatillisen koulutuksen osalta. Kuntien sivistystoimi jatoisen asteen koulutuksen järjestäjien tulisi avata nuorisotoimelle edustus ryhmissä. 3.13.4 Nuorisotoimi ja kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaaMaaliskuussa vuonna 2006 voimaan astunut uusi nuorisolaki ”velvoittaa” kuntia tekemään lapsi- januorisopolitiikan kehittämisohjelmia. Opetusministeriö on parasta aikaa valmistelemassaensimmäistä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaa.Kuntien nuorisotoimen tulisi tehdä aloitteet omassa kunnassaan/seutukunnassaan lapsi- januorisopolitiikan kehittämisohjelman työn käynnistämisestä. Ohjelmassa tulisi pitkälti myöshuomioida tämän muistion faktoja. Kuntataso on toimivin taso kuin halutaan ehkäistä nuortenjäämistä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 43 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio4 Nuorten työttömien määrä pienenee, mutta pieneneekö työttömien osuus nuorten ikäryhmästä?4.1 Määrä laskee, mutta osuus pysyyNuorten työttömien määrä laski valtakunnallisesti vuodesta 1999 vuoteen 2005 yhteensä 17 000nuorella eli 44,3 prosenttia. Vuoden 2005 loppuun asti työttömien nuorten määrän laskussa olipaljolti myös kysymys siitä, että ikäryhmän koko laski. Vuodesta 2005 tähän päivään astihallituksen eri toimenpiteet, kuten yhteiskunta- ja koulutustakuu ja työmarkkinoiden elpyminen onnäyttänyt merkittävämpää roolia määrän laskussa.Kuva 8 Nuorisotyöttömyyden kehitys eri EU:n jäsenmaissa 2000 - 2006Työttömien nuorten osuus työllisestä ikäryhmästä on kuitenkin pysynyt aika vakiona 2000-luvullavuoteen 2006 asti. Vuonna 2006 osuus painui ensimmäisen kerran alle 20 %:n. NuorisotyöttömyysSuomessa on edelleen Euroopan Unionin korkeimpia. Vain kuudessa jäsenvaltiossanuorisotyöttömyys on Suomea korkeampi.Suomen nuorisotyöttömyys on edelleen suhteellisen korkea. Yhteiskunta- ja koulutustakuu näyttääpurevan yllättävän hitaasti. Nuorisotyöttömyysprosentti painui alle 20 % ensimmäisen kerran 2000-luvulla joulukuussa 2005. Nuorisotyöttömyysprosentti on kuitenkin kolme kertaa korkeampi kuinyleinen työttömyysprosentti, ja se on eri ikäryhmistä korkein Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 44 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio Nuorisotyöttöm yysprosentti 2004 - 2006 22 21,5 21 20,5 NT % 20 19,5 19 18,5 2004 2005 2006 18 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 KuukausiKuva 9 Tasapainotettu nuorisotyöttömyysprosentti kuukausittain 2004 – 2006 644.2 Alueelliset erot ovat suuretAlueelliset erot maakuntien välillä ovat erittäin suuret. Korkeinta nuorisotyöttömyys on Kainuun,Lapin ja Keski-Suomen maakunnissa. Alhaisin se on Ahvenanmaan ja Uudenmaan maakunnissaNuorisotyöttömyys maakunnittain 2003 - 2005Maakunta 2003 2004 2005Kainuu 26,5 24,7 22,7Lappi 22,9 22,6 21,2Keski-Suomi 19,1 18,5 16,9Etelä-Savo 18,3 19 16,8Pohjois-Savo 18,7 18,4 16,7Pohjois-Karjala 22,4 20,7 16,5Etelä-Karjala 20,6 19,5 16,4Pohjois-Pohjanmaa 18,3 17,8 15,9Satakunta 18,8 18,2 15,8Kymenlaakso 17,8 16,9 15,5Päijät-Häme 16,2 15,1 13,8Keski-Pohjanmaa 16 14,5 12,2Pirkanmaa 15 14,3 12Koko maa 13,8 13,3 11,6Kanta-Häme 13,2 12,4 11,4Etelä-Pohjanmaa 14,1 12,8 11,2Varsinais-Suomi 12,7 12,1 9,5Itä-Uusimaa 8,9 8,9 8,2Pohjanmaa 10,7 9,7 8,1Uusimaa 6,8 6,8 5,9Ahvenanmaa 4,4 5,3 4,6Taulukko 12; Nuorisotyöttömyys maakunnittain 2003 – 2005 6564 Tilastokeskus, Työvoimatutkimus kausivaihtelusta tasoitettuja trendejä 2004 - 2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 45 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioAlueelliset erot maakuntien välillä ovat erittäin suuret. Korkeinta nuorisotyöttömyys on Kainuun,Lapin ja Keski-Suomen maakunnissa. Alhaisin se on Ahvenanmaan ja Uudenmaan maakunnissaKartta 2 Nuorisotyöttömyys 2005 seutukunnittain65 Sotkanet, Työttömien nuorten osuus vastaavanikäisestä työvoimasta, www.sotkanet.fi Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 46 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioVuonna 2004 työttömänä olleista nuorista 67, 39 % oli suorittanut toisen asteen tutkinnon, 28,55 %pelkän perusasteen koulutuksen. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista peräti 66,5 % olivain perusasteen koulutusta.Koulutus Kaikki Työttömät MuutEi perusasteen jälkeistä koulutusta tai tuntematon 52,36 28,55 66,4830 Toinen aste 45,53 67,39 32,5850 Opistoaste 0,04 0,11 0,0760 Alempi korkeakouluaste ja ammatillinen korkea-aste 1,84 3,62 0,8070 Ylempi korkeakouluaste 0,22 0,34 0,0780 Tutkijakoulutusaste 0,00 0,00 0,0090 Koulutusaste tuntematon 0,00 0,00 0,00Yhteensä 100,00 100,00 100,00Taulukko 13; 15 - 24-vuotiaat koulutustausta vuonna 2004, toiminnan mukaan 66Alueelliset erot maakuntien välillä ja sisällä ovat suuret. Työttömien nuorten osalta voidaankärjistetysti sanoa että Suomi jakautuu tietyllä tavalla kahtia. Pohjoisessa ja idässä nuorilla ontoiseen asteen tutkinto, kun taas lännessä ja etelässä työttömillä nuorilla on vain perusasteenkoulutus tai ylioppilastutkinto. Nuoret maan eri alueilla ovat siis eriarvoisessa asemassa.Pohjoisessa ja idässä ei edes ammattitutkinto takaa pääsyä työmarkkinoille. Vai onko niin ettäpohjoisessa ja idässä valmistutaan sellaisille aloille joilta työtä ei löydy kotimaakunnasta? Tilanneon huolestuttava ottaen huomioon että nuorten muuttoliikenne on näilläkin seuduilla suuriNuorisotyöttömyyden poistamisen toimenpiteiden ja toimenpiteiden painotusten tulisi tämänperusteella olla erilainen maan eri alueilla.Seuraavilla sivuilla (kartat 3-5) käy selvästi ilmi työttömyyden erilainen rakenne eri maakunnissa.Kartta 3 kuvaa niitten työttömien nuorten osuutta jolla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Etelä-Suomessa ja Länsi rannikolla noin puolella ei ole perusasteen jälkeistä koulutustaKartta 4 kuvaa kuinka suurella osalla työttömistä nuorista ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta taivain ylioppilastutkinto.Kartta 5 kuvaa niitten työttömien nuorten osuutta, joilla on toisen asteen ammatillinen tutkinto66 Lähde; Tilastokeskus, Työssäkäynnin ennakkotilasto 2004 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 47 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioKartta 3; Osuus työttömistä nuorista jolla ei perusasteen jälkeistä koulutusta Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 48 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioKartta 4; Osuus työttömistä nuorista maakunnassa, joilla ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai ainoastaanlukion tutkinto Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 49 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioKartta 5; Osuus työttömistä nuorista maakunnassa, joilla ammatillinen perustutkinto Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 50 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio4.3 Toimiiko yhteiskuntatakuu?Vuonna 2005 työttömiä nuoria oli yhteensä keskimäärin 30 500 ja niistä syrjäytymiskehityksennopeaan katkaisuun tarkoitetun nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvia nuoria oli kuukausittainnoin 8 800. Nuorten työttömyysjaksoista noin 4 % jatkui yhdenjaksoisesti yli vuoden.67Työttömistä nuorista noin 50 % sai vuoden 2005 aikana jonkinlaisen toimenpiteen %-Osuus %-osuus työvoima- Palkka- Työvoima- joka poliittisissa perusteinen poliittinen Yhteensä toimenpite Työpajassa toimenpiteissäIkä Työttömät toiminta koulutus nuoria issä. nuoria olevista15–19 7201 3087 472 3559 49,42 2934 82,4420–24 23590 8026 3608 11634 49,32 3288 28,26alle 25 30791 11113 4080 15193 49,34 6222 40,9525–29 25420 6226 3681 9907 38,97 881 8,89Taulukko 14; Työnvälityksen työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) 68Huomioitavaa tilastossa on erityisesti se, että nuoremman ikäluokan osalta nuorten työpajatoimintatavoitti yli 80 % niistä nuorista, jotka ovat saaneet toimenpiteen vuoden 2005 aikana.Nuorten työttömyyden kesto oli vuoden aikana 15–19-vuotiailla kuusi viikkoa, 20 – 24-vuotiaillayhdeksän ja 25–29-vuotiailla 12 viikkoa.69Nuorten yhteiskuntatakuu käynnistettiin vuoden 2005 aikana. Yhteiskuntatakuun tavoitteena on;Nuorten yhteiskuntatakuu koskee julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa määriteltyjä nuoriaeli alle 25 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita. Yhteiskuntatakuu sisältää palveluprosessintehostamisen ja lupauksen siitä, että jokaiselle alle 25 -vuotiaalle työttömänä työnhakijana olevallenuorelle tarjotaan viimeistään työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolme kuukautta hänentilannettaan edistävä aktiivivaihtoehto. 70Työministeriön vuoden 2005 työllisyyskertomuksen yhteiskuntatakuu tavoitti noin puolettyöttömistä alle 25-vuotiaista nuorista. Kirjoitettaessa ei ole tieoja siitä miten yhteiskuntatakuu ontoiminut vuoden 2006 aikana. Nuorten työttömien määrän ja työttömyysprosentin lasku kuitenkinantaa viitteitä siitä että yhteiskuntatakuun toimeenpano olisi ollut tehokkaampaa vuonna 2006.Työministeriön selvitys, työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden seuranta II, vuodelta2006 osoittaa kuitenkin että varsinkin nuorempien työttömien osalta toimenpiteet tuottavatmyönteisiä tuloksia. Nuorten sijoittumiset toimenpiteiden jälkeen ovat myönteisempiä kuin muissaikäryhmissä.Tämän perusteella tulisi turvata työvoimahallinnon resurssit yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi.67 Työministeriö, Hyvää työtä ja osaava työvoima, Työministeriön tulevaisuuskatsaus ensi hallituskaudelle, Helsinki200668 Työministeriö, Työministeriön työllisyyskertomus vuodelta 2005, Helsinki kesäkuu 2006, thj 36369 Työministeriö, Työpoliittinen aikakauskirja 2/2006, taulukko 1570 Opetusministeriö, Opetusministeriön ja työministeriön kirje hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmantoimenpanosta, Dnro 15/600/2005, 891/39/2005 TM Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 51 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioKuva 10 Sijoittuminen kolme kuukautta toimenpiteiden päättymisen jälkeen 714.4 Johtopäätöksen ja toimenpide-esitykset nuorten työllisyyteen ja työllistyvyyteen 4.4.1 Työvoimahallinnolla ei riittäviä resursseja yhteiskuntatakuun toteuttamiseksiVuoden 2005 tietojen perusteella puolet alle 25-vuotiaista työttömistä sai toimenpiteen. Ongelmanaon myös että esimerkiksi työpajoille sijoitettujen nuorten toimenpidejakson keskimääräinen kestoon 5 kuukautta. Opetusministeriön nivelvaiheen työryhmä esitti, että työpajajakso alkaa uudenpajalaisen elämäntilanteen kartoituksella. Tämän jälkeen työpajajakso voidaan suunnitella nuorentarpeen mukaan räätälöidysti ja arvioida tarvittavan toiminnan kestoa. Työpajoille asiakkaitalähettävien tahojen ja työpajojen tekemissä palvelun tuottamista koskevissa sopimuksissa tämävoidaan ottaa huomioon. Haasteellisten nuorten kohdalla pajajakson kestoa joudutaan toisinaantarkistamaan pajajakson aikanakin. 4.4.2 Nuorille tulee luoda riittävän kestoinen ura- ja kehittämissuunnitelmaLiian moni nuori kulkee toimenpiteistä toiseen ilman että ne olisivat loogisesti polutettuja.Ongelmana on myös eri viranomaistahojen yhteistyön puute joka vaikeuttaa riittävän pitkienpolkujen rakentamista.Nuorelle jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta päätavoitteena tulisi aina olla että nuori saatoisen asteen ammatillista perusosaamista. Toimenpiteiden polut tulisi rakentaa sitä silmällä pitäenriittävän pitkäksi. Toimenpiteisiin ei saisi tulla katkoja ennen kuin nuori sijoittuu koulutukseen jatyöelämään. Liian moni nuori (30 %) jää vieläkin toimenpiteiden jälkeen työttömiksi. Yleensä syyon liian lyhyt toimenpidejakso, joka sitten aina välillä toistetaan. 4.4.3 Viranomaisten yhteistyötä pajatoiminnan rahoituksessa tulee kehittääPajatoiminta on riippuvainen siitä että sen palveluja ostavat eri tahot, sosiaalitoimi,työvoimahallinto ja koulutuksen järjestäjät yleensä. Suurin osa pajoille tulevista nuorista tulevattyövoimahallinnon kautta.Tulisi luoda systeemi, jolla nuorelle tehdään riittävän pitkiä toimenpidejaksoja, ja sovitaan sensisällöstä ja rahoituksesta eri toimijoiden kesken. Työvoimahallinto voisi olla tämän toiminnankoordinoijana (työvoiman palvelukeskukset). Oleellista on kuitenkin luoda polkuja, jotka johtavattulokseen.71 Työministeriö, Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden seuranta II, TPT 324, Helsinki 2006 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 52 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio5 Taloudellinen ulkopuolisuus5.1 100 000 nuorta toimeentulotuen piirissäNuorten toimeentulotukiasiakkaiden määrä ja osuus ikäryhmästä antavat suuntaviivoja sille, kuinkamoni nuori elää taloudellisessa ulkopuolisuudessa. Vuonna 2005 oli 100 000 18 – 29-vuotiastatoimeentulotuen piirissä. Toimeentulotukea sai 12,81 % ikäluokasta. Ikäryhmässä 18 – 24-vuotiaattoimeentulotuen piirissä oli 14,71 % ikäryhmästä. Toimeentulotuen saajien osuus ikäryhmästä onsuurin Lapin ja Itä-Suomen lääneissä. Toimeentulotuen saajista opiskelijoita oli 34 000. 72Toimeentulotuen saajat iän mukaan vuonna 2005 lääneittäin Toimentulotuen saajat %-osuus koko ikäryhmästäLääni 18–19 20–24 25–29 Yhteensä % 18–19 % 20–24 % 25–29 % 18–24 % 18–29Etelä-Suomi 5 464 18 394 13 035 36 893 11,47 13,88 8,98 13,24 11,34Länsi-Suomi 4 941 18 291 11 847 35 079 11,24 15,08 10,21 14,06 12,47Itä-Suomi 2 101 7 133 4 151 13 385 14,71 20,48 14,19 18,80 17,08Oulu 1 568 5 500 3 076 10 144 12,33 17,09 10,28 15,74 13,56Lappi 831 2 984 1 510 5 325 16,86 25,25 16,01 22,78 20,34Ahvenanmaa 39 130 95 264 6,50 9,99 6,28 8,89 7,74Koko maa 14 944 52 432 33 714 101 090 12,04 15,70 10,18 14,71 12,81Taulukko 15; Nuoret toimeentulotuen saajina 2005 73Toimeentulotuen saajat ikäryhmittäin ja maakunnittain 2005 Toimentulon saajat %-osuus ikäryhmästäMaakunta 18–19 20–24 25–29 18–29 % 18–19 % 20–24 % 25–29 % 18–24 %18–29Uusimaa 3 294 11 101 8 626 23 021 10,97 12,34 8,28 12,00 10,27Itä-Uusimaa 140 548 324 1 012 6,85 13,11 7,61 11,06 9,65Varsinais-Suomi 1 117 4 024 2 947 8 088 10,95 13,50 9,83 12,85 11,55Satakunta 707 2 355 1 299 4 361 13,22 17,65 10,78 16,38 14,19Kanta-Häme 468 1 453 878 2 799 12,08 15,92 9,79 14,78 12,74Pirkanmaa 1 166 4 761 3 301 9 228 11,13 14,89 10,18 13,96 12,33Päijät-Häme 662 1 960 1 202 3 824 14,46 17,48 11,10 16,61 14,36Kymenlaakso 500 1 741 1 095 3 336 12,25 17,46 11,29 15,95 14,05Etelä-Karjala 400 1 591 910 2 901 13,10 19,71 12,68 17,90 15,85Etelä-Savo 482 1 602 880 2 964 12,63 18,43 12,43 16,66 15,13Pohjois-Savo 1 034 3 451 1 940 6 425 16,76 22,27 14,52 20,70 18,35Pohjois-Karjala 585 2 080 1 331 3 996 13,61 19,53 15,11 17,83 16,82Keski-Suomi 1 009 3 756 2 136 6 901 15,35 20,26 12,53 18,97 16,37Etelä-Pohjanmaa 427 1 563 1 034 3 024 8,55 13,08 10,38 11,74 11,24Pohjanmaa 391 1 288 805 2 484 9,02 11,47 7,68 10,79 9,54Keski-Pohjanmaa 124 544 325 993 6,11 12,22 8,07 10,31 9,45Pohjois-Pohjanmaa 1 309 4 507 2 637 8 453 12,52 16,51 10,10 15,40 13,24Kainuu 259 993 439 1 691 11,44 20,37 11,51 17,54 15,44Lappi 831 2 984 1 510 5 325 16,86 25,25 16,01 22,78 20,34Ahvenanmaa 39 130 95 264 6,50 9,99 6,28 8,89 7,74Koko maa 14 944 52 432 33 714 101 090 12,04 15,70 10,18 14,71 12,81Taulukko 16, Toimeentulotuen saajat ikäryhmittäin ja maakunnittain 2005 7472 Stakes, Tilastotiedote 25/2006, Helsinki 15.12.2006, Taulukko 773 Stakes, Tilastotiedote 25/2006, Helsinki 15.12.2006, Taulukko 15 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 53 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioErot maakuntien välillä ovat suuret. Pohjois-Savon ja Lapin maakunnissa toimentulon saajien osuusikäryhmästä on korkea. Muista maakunnista huomio kiinnittyy Keski-Suomen toimeentulotuensaajien suureen osuuteen.Nuorten taloudellinen tilanne on huonompi kuin koko väestön tilannetta. Toimeentulosaajien osuusikäryhmässä 30- on 5,3 %, siis 2 kertaa pienempi kuin nuorten ikäryhmien osuus. Tilanne on samakuin työttömyyden osalta, jossa myös työttömien nuorten osuus ikäryhmästä on suurempi kuinmuitten ikäryhmien.Tilanne on täten Suomessa vastaavanlainen kuin Ruotsissa. Siellä vastaavat luvut olivat 2006 kokoväestön osalta 4,5 % ja nuorten osalta 10 prosenttia.755.2 Johtopäätökset ja toimenpide-esitykset taloudellisen ulkopuolisuuden osalta 5.2.1 Tarvitaan lisää tutkimustaTämän muistion tietojen mukaan voidaan olettaa että on vahvaa kytkentää koulutuksen, työelämänja taloudellisen ulkopuolisuuden välillä. Tällaista johtopäätöstä ei voida kuitenkaan suoraan vetää.Tarvitaan lisää tutkimusta nuorten taloudellisesta ulkopuolisuudesta ja siitä millä työelämän jakoulutuksen ulkopuolella olevat nuoret elävät. Tarvitaan myös nuorten toimeentulosaajienprofilointia.Opetusministeriön ja nuorisotutkimusverkoston tulisikin mahdollisimman pian käynnistää tällaistatutkimusta.6 Toteutuuko sukupolvinen tasavertaisuus?Kansallisen lapsi ja nuorisopolitiikan yksi keskeinen arvo on tasa-arvo. Lasten ja nuorten kannaltaon tärkeää tarkastella eri yhteiskunnan toimintoja siitä näkökulmasta toteutuuko niissä myössukupolvinen tasa-arvo.Opetusministeriön toimialalla Noste-ohjelma ja nuorten työpajatoiminnan tuki ovat kaksi ohjelmaa,joilla yritetään kehittää nuorten ja aikuisten osaamista sekä työllistyvyyttä. Vertailen tässäkumpaankin ohjelmaan tehtyjä panostuksia suhteessa kohdejoukkoon sekä suhteessa toiminnantuloksellisuuteen.6.1 Lähtökohtana työpajatoiminnan ja Noste-ohjelman valtion rahoitus6.1.1 Pajatoiminnan kohderyhmätNuorten työpajatoiminta on koulutuksen ja työelämän sekä perusopetuksen ja toisen asteenkoulutuksen välille sijoittuva toimintamuoto, jonka tarkoituksena on edistää nuorten työssäoppimista, lisätä nuorten opiskelu- ja työelämävalmiuksia sekä tukea nuorten tulevaisuudensuunnittelua ja ammatinvalintaprosessia sekä yleistä arjenhallintaa. Työpajalla kannustetaan jamotivoidaan nuoria työllistymään, kouluttautumaan ja parantamaan valmiuksiaan arjenhallinnassa.74 Stakes, Tilastotiedote 25/2006, Helsinki 15.12.2006, Taulukko 1575 Ungdomsstyrelsen, Ung idag 2007, Stockholm 16.augusti 2007, www.ungdomsstyrelsen.se Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 54 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioTyöpajatoiminnan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti alle 29-vuotiaat nuoret, mutta enenevässämäärin työpajatoimintaa tarjotaan myös yli 29-vuotiaille.6.1.2 Noste ohjelman kohderyhmätNoste on pääosin työssä käyvien aikuisten osaamisen kohottamiseksi tarkoitettu ohjelma. Sekohdistuu vähiten koulutusta saaneeseen aikuisväestöön.Opetusministeriö on yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja työministeriön kanssa käynnistänytvuosille 2003–2009 ajoittuvan aikuisten koulutustason kohottamisohjelman, jonka tavoitteena onparantaa kohderyhmän työelämässä pysymistä ja urakehitystä. Ohjelmalla pyritään myösvaikuttamaan työllisyyteen ja lieventämään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaatyövoimavajausta.Noste-ohjelman kohderyhmät: • 30 – 59-vuotiaat työntekijät ja yrittäjät, joilla ei ole perus- tai kansakoulun jälkeistä tutkintoa • 25 – 59-vuotiaat, jotka voivat suorittaa kesken jääneet perusopinnot Nosteen tukemana6.1.3 Noste ja työpaja toiminnan resursointi suhteutettuna kohderyhmään työllisetNoste-ohjelman kohderyhmänä on erityisesti 30–59-vuotiaat työlliset joilla ei ole perusasteenjälkeistä koulutusta. Vuonna 2004 oli työllisiä 35 – 59-vuotiaita vailla perusasteen jälkeistäkoulutusta 293 000. Työllisiä 15 – 34-vuotiaita vailla perusasteen jäkeistä koulutusta oli 121 000.Ikäryhmässä 25- 44 noin 12 % on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta, muissa ikäryhmissä osuuson yli 20 %.Koulutus Työlliset Ikäryhmä 15–24 25–34 35–44 45–54 55–59 60–64 Kaikki30 Toinen aste 152621 220380 264437 256546 90099 24036 100811950 Opistoaste 173 60496 132715 118684 43697 12830 36859560 Alempi korkeakouluasteja ammatillinen korkea-aste 8998 79059 43350 44531 20211 6301 20245070 Ylempi korkeakouluaste 1061 60680 70358 51852 20435 7866 21225280 Tutkijakoulutusaste 2 2558 7082 7245 3341 1848 2207690 Koulutusaste tuntematon 0 0 0 0 0 0 0Ei perusasteen jälkeistä koulutustatai tuntematon 69123 52113 73528 131874 87598 34653 448889Yhteensä 231978 475286 591470 610732 265381 87534 2262381Taulukko 17; Työllisten koulutustausta vuonna 2004 ikäryhmittäin 76Noste-ohjelmaan on vuoden 2007 valtion tulo- ja menoarviossa varattu 35 milj. euroa. Nuortentyöpajatoiminnan tukemiseen on varattu 4,1 milj. euroa. Näitä kahta opetusministeriön alaisuudessatoimivaa ohjelmaa voidaan tarkastella sukupolvisen tasa-arvon näkökulmasta. Tällöin voidaantodeta että nuoriin kohdistuva toimenpide on vahvasti aliresursoitu muihin ikäryhmiin nähden.Laskelma on tietysti vain suuntaa antava, mutta kertoo kyllä jotain peruslinjoista. Sukupolvinentasa-arvo toteutuisi jos työpajatoimintaa tuettaisiin 14 milj. eurolla.76 Tilastokeskus, Työikäisen väestön (15-74v.) pääasiallinen toiminta koulutuksen mukaan vuonna 2004 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 55 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioIkäryhmät 15–34 35–59Työllisten määrä joilla Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 121236 293000Osuus työllisistä 17,14 19,96Budjettivarat 2007Nuorten työpajatoiminta 4100000,00Noste-ohjelma 35000000,00Työpajat euro per nuori 15–34 työllinen 33,82 €Noste euro per työllinen 35–59 119,45 €Työpajassa pitäisi olla suhteessa määrärahaa 14 482 116,04 €Taulukko 18; Resursointivertailu työpajat - Noste-ohjelma6.1.4 Noste- ja työpajtoiminnan resursointi suhteutettuna kohderyhmään työttömät ja muutTyöpajatoiminnan pääasiallinen kohderyhmä on alle 30-vuotiaat työelämän ja koulutuksenulkopuolella olevat. Työpajatoiminnan ja Noste-ohjelman resursointi voidaan myös tarkastellamiten paljon resursseja on suhteutettuna kohderyhmään työttömät ja muut työvoimaankuulumattomat.Vuosi 2005Toiminta 1000 henkeä 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59Väestö yhteensä 319 333 331 307 353 379 381 395 421Työvoima yhteensä 96 225 279 265 313 341 345 339 298Työlliset yhteensä 67 189 255 248 294 318 323 317 275Työttömät yhteensä 28 36 24 17 19 23 21 23 23Työvoimaan kuulumattomatyhteensä 224 108 53 42 40 38 36 56 122Työvoimaan kuulumattomistaopiskelijoita 205 77 22 8 7 6 4 2 1Työvoimaan kuulumattomistakotitaloustyötä tekeviä 2 9 19 21 16 7 3 4 7Työvoimaan kuulumattomistaeläkeläisiä 0 0 0 0 0 0 0 1 13Työvoimaan kuulumattomistatyökyvyttömiä 1 4 5 7 10 15 21 36 68Muut työvoimaankuulumattomat 16 18 6 6 7 10 8 12 34Työvoimaosuus, % 29,9 67,5 84,1 86,3 88,7 90 90,5 85,8 70,9Työllisyysaste, % 21,1 56,7 76,9 80,6 83,3 83,9 84,9 80,1 65,4Työttömyysaste, % 29,5 16,1 8,6 6,6 6,2 6,9 6,2 6,6 7,8Osa-aikaiset työlliset 40 61 31 20 25 22 21 24 39Taulukko 19; Työvoima ja työvoimaan kuulumattomat ikäryhmittäin ja toiminnan mukaan vuonna 200577Työttömiä ja työvoiman ulkopuolella on vuonna 2005 alle 30-vuotiaita 128 000 ja 30 - 60-vuotiaita208 000. Sukupolvinen tasavertaisuus toteutuisi tässä laskelmassa, jos työpajojen resursointi olisi22 milj. euroa.77 Tilastokeskus, Työvoima ja työvoimaan kuulumattomat tilastot Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 56 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioIkäryhmä 15 - 29 30 - 39 40 - 49 50–60Väestö 1000 henkeä 983 660 760 816Työvoima 1000 henkeä 600 578 686 637Työttömät 1000 henkeä 88 36 44 46Muut työvoimaan kuulumattomat 1000 henkeä 40 13 18 46Työttömät + muut 1000 henkeä 128 49 62 92Osuus ikäryhmästä 13,02 7,42 8,16 11,27Budjettivaroja 2007Työpajat 4 100 000 €Noste ohjelma euroa 1000 henkilö 35 000 000 €Pajat euroa 1000 nuorta 32 031,25 €Noste 50 - 60 euro 1000 henkilö 380 434,78 €Noste 40 - 60 euro 1000 henkilö 227 272,73 €Noste 30 - 60 euro 1000 henkilö 172 413,79 €Työpajarahoituksen pitäisi olla 22 068 965,52 €Taulukko 20; Työpaja ja Nosteohjelman resursoinnin vertailu 26.1.5 Työpaja- ja Noste-ohjelma toteutunut resursointi 2003 – 2006Opetusministeriön määräraha vuosina 2003 – 2006 Nuorten työpajatoimintaan on ollut yhteensä 10,4 milj. euroa. Toimintaan on osallistunut vuosina 2003 -2006 yhteensä 35 500, joista alle 29-vuotiaita on ollut 26 200. Tässä vertailussa on huomioitu ainoastaan työpajatoimintaan kohdistettukansallinen raha. 78 Noste-ohjelman ja työpajatoiminnan toteutunut toiminta ja rahoitus 2003 - 2006 Osallistujat 2003 - 2006 Rahoitus 1(toteutunut) Rahoitus 2 (Myöntö)NOSTE 16352 48500000 89500000Nuorten työpajat alle 29 26273 10416000Nuorten työpajat kaikki 35501Euroa/osallistujaNoste 2 966,00 € 5 473,34 €Työpaja alle 29 396,45 €Työpaja kaikki 293,40 €Työpajarahoitus tulisi olla Alle 29 KaikkiTyöpajarahoitus 77 925 666,59 € 105 295 896,53 €Taulukko 21; Noste- ja työpajatoiminta toteutunut toiminta ja resursointi 2003 – 2006Noste-ohjelman valtionavustusrahoituksella on vuoden 2003 alusta 19.12.2006 mennessä aloittanutkoulutuksen 16 352 henkilöä. Se on 57 % vuosille 2003–2006 asetetusta 28 600 aloittajantavoitteesta. Määrärahojen käyttö on ollut vastaavan suuruista. Noste-hankkeille on 19.12.2006mennessä maksettu toteutuneesta toiminnasta 48,5 milj. euroa, mikä on 54 % vuosille 2003–2006myönnetyistä 89,5 milj. euron määrärahoista.7978 Lähde: Läänien peruspalvelujen arviointiraportit 2004 – 200779 Opetusministeriö, Opetusministeriön kirje 4/503/2006, 19.12.2006, Noste-hankkeille, koulutuksen järjestäjille jalääninhallituksille Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 57 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioTaulukko 22 osoittaa, että jos vertaillaan vuosina 2003 – 2006 toteutunutta toimintaa ja toteutunuttaresursointia, niin sukupolvinen tasavertaisuus ei toteudu alkuunkaan. Vaikkakin tällainen mutkatsuoraksi vetävä vertailu ei ihan oikeutta teekään, niin voidaan todeta, että nuorten työpajatoimintaankohdistuvat resurssit eivät ole suhteessa toiminnan määrään ja tuloksiin.Noste-ohjelman ja työpajatoiminnan vertailu kuitenkin vahvistaa, että nuorten koulutuksen,työelämän ja taloudellisen ulkopuolisuuden torjumiseen panostetaan vähemmän kuin muihinikäryhmiin.7 LopuksiTässä muistiossa on lähinnä todennettu että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli 2004 lähes100 000 nuorta ja mitä kautta ne joutuvat ajautuvat siihen. Tuskin tässä on kyse homogeenisestaryhmästä. Tarvitaan vielä paljon tutkimusta taustoista ja syistä.Toivon että muistio inspiroi tällaiseen tutkimustoimintaan Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 58 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio8 Luettelot8.1 Lähteet 8.1.1 KartatKartta 1; Nuoret työelämän ja koulutuksen ulkopuolella seutukunnittain.........................................14Kartta 2 Nuorisotyöttömyys 2005 seutukunnittain ............................................................................46Kartta 3; Osuus työttömistä nuorista jolla ei perusasteen jälkeistä koulutusta ..................................48Kartta 4; Osuus työttömistä nuorista maakunnassa, joilla ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai ainoastaan lukion tutkinto ..........................................................................................................49Kartta 5; Osuus työttömistä nuorista maakunnassa, joilla ammatillinen perustutkinto....................50 8.1.2 Kirjalliset lähteet2005/0221 (COD) Bryssel, 11. marraskuuta 2005Boström Lena KT Lärande och metod. Lärstilsanpassad undervisning i jämförelse med traditionell undervisning i svensk grammatik, teoksessa Hur betygsätta en verkstad, Högskolan i Jönköping, Växsjö 2006Groth Dennis Uppfattningar om specialpedagogiska insatser, Luleå Tekniska Universitet, Luleå 2007Hoppe Axel Realkompetencevurdering i produktionsskolen, Köpenhamn 2006, Ungdomspædagogisk Vide nog Udviklingscenter, CVU Fyn.Ihalainen Lauri Puheenvuoro, Hallituksen työllisyyden politiikkaohjelman päätösseminaarissa, työllisyys nousussa, Helsinki 24.1.2007Jahnukainen Markku Nuorten elinolot vuosikirja 2006, Onko sukupuolella väliä?, Helsinki 2006Karjalainen Merja & Kasurinen Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä,Helena; Koulutuksen tutkimuslaitos 2007Katznelson Noemi Unges forestillinger om arbejde, tekosessa Tidskrift for Arbejdsliv 8 vuosikerta 3:2006, KööpenhaminaKomonen Katja Ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen osana yksilön elämänkulkua,Nuorisotutkimus 19 (2000):3, Helsinki 2000Koulutuksen tutkimuslaitos Tiedote 9.2.2007,Jyväskylän Yliopisto, http://ktl.jyu.fi/Kristiina Lappalainen; Yläasteelta eteenpäin, teoksessa Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun . nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot. (1999) Nuoran julkaisut, Helsinki 1999Länsi-Suomen lääninhallitus Peruspalvelujen arviointiraportti 2006, Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisusarja 1/2007Markku Koponen EK, Puheenvuoro, Hallituksen työllisyyden politiikkaohjelman päätösseminaarissa, työllisyys nousussa, Helsinki 24.1.2007, www.vn.fiMinistry of Education Recognation of prior learning within the education system, November 2004, Copenhagen, www.uvm.dk.Ministry of Education The Danish Vocation Education and Training System, Copenhagen September 2005, www.uvm.dkNio Ilkka Työministeriö, julkaisematon asiakirja, Helsinki 13.10.2006Nykänen Seija, KarjalainenMerja, Vuorinen Raimo, Pöyliö Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen, KoulutuksenLea tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2007Opetusministeriö Opetusministeriön ja työministeriön kirje hallituksen työllisyyden politiikkaohjelman toimenpanosta, Dnro 15/600/2005, 891/39/2005 TMOpetusministeriö Opetusministeriön kirje 4/503/2006, 19.12.2006, Noste-hankkeille, koulutuksen järjestäjille ja lääninhallituksilleOpetusministeriö Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33, Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 59 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • Polarisaatiomuistio kehittämistyöryhmän muistioPless Mette ja Katznelson Unges Vejmod ungdomsuddannelse, Centrum förNoemi Ungdomsforskning, Kööpenhamina 2007Sisäministeriö Läänien peruspalvelujen arviointiraportit 2005, 2006, 2007SOU 2003:92 Unga utanför, Fritzes, Stockholm 2003Stakes Tilastotiedote 25/2006, Helsinki 15.12.2006Tilastokeskus http://www.stat.fi/til/erop/2005/erop_2005_2006-06-15_tie_001.htmlTilastokeskus Opiskelijavirtataulukot 8.6b Taulukot 2 a – e, päivitetty 12.9.2006Tilastokeskus Opiskelijavirtataulukot 8.6b Taulukot T3 a – e, päivitetty 12.9.2006Tilastokeskus Opiskelujen kulku tilastot 8.6a, Taulukot 06 b, d ja e, päivitetty 3.4.2006Tilastokeskus Opiskelujen kulku tilastot 8.6a, Taulukot 1 a, b, d ja e. päivitetty 4.4.2006Tilastokeskus Työikäisen väestön (15-74v.) pääasiallinen toiminta koulutuksen mukaan vuonna 2004Tilastokeskus Työikäisen väestön pääasiallinen toiminta 2004 koulutuksen mukaan, työsskäynnin ennakkotilasto 2004Tilastokeskus Työssäkäynnin ennakkotilasto 2004Tilastokeskus Työvoima ja työvoimaan kuulumattomat tilastot 2000 - 2007Tilastokeskus Työvoimatutkimus kausivaihtelusta tasoitettuja trendejä 2004 - 2006Tilastokeskus Opiskelijavirtataulukot 8.6b, Taulukot T1a – e, päivitetty 12.9.2006Työministeriö Hyvää työtä ja osaava työvoima, Työministeriön tulevaisuuskatsaus ensi hallituskaudelle, Helsinki 2006Työministeriö Työministeriön työllisyyskertomus vuodelta 2005, Helsinki kesäkuu 2006, thj 363Työministeriö Työpoliittinen aikakauskirja 2/2006, taulukko 15Työministeriö Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneiden seuranta II, TPT 324, Helsinki 2006Undervisningsministeriet Bedre Uddannelse, Kööpenhamina 2002, www.uvm.dkUngdomsstyrelsen Ung idag 2007, Stockholm 16.augusti 2007, www.ungdomsstyrelsen.seValtion TaloudenTarkastusvirasto Toimintatarkastuskertomus 146/2007, Helsinki 2007Vuorinen Päivi ja Valkonen Ammattikorkeakoulu ja yliopisto yksilöllisten koulutustavoitteidenSakari toteuttajana, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä 2005 8.1.3 KuvatKuva 1 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella 2004, virtakuva......................................................11Kuva 2; Koulupuokkaiden osuus ikäluokasta 2004 ..........................................................................15Kuva 3 Realkompetence ....................................................................................................................25Kuva 4 Osaamisen ja opitun tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi .............................................26Kuva 5 Peruskoulunuorten seurantajärjestelmä.................................................................................28Kuva 6 Tanskan ammatillinen koulutus.............................................................................................32Kuva 7 Työpajat peruspalvelujen kentässä........................................................................................35Kuva 8 Nuorisotyöttömyyden kehitys eri EU:n jäsenmaissa 2000 - 2006 ........................................44Kuva 9 Tasapainotettu nuorisotyöttömyysprosentti kuukausittain 2004 – 2006 ..............................45Kuva 10 Sijoittuminen kolme kuukautta toimenpiteiden päättymisen jälkeen .................................52 8.1.4 TaulukotTaulukko 1; Perusoulun päätötodistuksen vv. 2000 - 2004 saaneet, tilanne vuoden 2004 lopussa ....8Taulukko 2; Ammatillisen perustutkinnon 2000 - 2004 suorittaneiden tilanne vuoden 2004 lopussa 9 Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 60 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioTaulukko 3; Lukion päättötodistuksen saaneet vuosina 2000 - 2004, tilanne vuoden 2004 lopussa .9Taulukko 4; Opintonsa vuonna 2004 keskeyttäneet koulutusmuodoittain .......................................10Taulukko 5; Koulutuksensa lukukaudella 2002/2003 keskeyttäneet toiminta 2003 lopussa ............10Taulukko 6 15- 24-vuotiaat 2004, toiminnan mukaan.......................................................................12Taulukko 7 15 - 24-vuotiaat työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus % osuutena..........................12Taulukko 8 15 - 24-vuotiaat työelämän ja koulutuksen ulkopuolisuus -osuutena maakunnittain.....13Taulukko 9 Seutukunnat, joissa nuorten ulkopuolisuus on suurinta.................................................13Taulukko 10; Alle 25 vuotiaat pääasiallinen toiminta 2004 koulutuksen mukaan ...........................16Taulukko 11 25- 34 vuotiaat pääasiallinen toiminta 2004, koulutuksen mukaan..............................16Taulukko 12; Nuorisotyöttömyys maakunnittain 2003 – 2005 ........................................................45Taulukko 13; 15 - 24-vuotiaat koulutustausta vuonna 2004, toiminnan mukaan .............................47Taulukko 14; Työnvälityksen työttömät työnhakijat (ilman lomautettuja) ......................................51Taulukko 15; Nuoret toimeentulotuen saajina 2005 .........................................................................53Taulukko 16, Toimeentulotuen saajat ikäryhmittäin ja maakunnittain 2005 ....................................53Taulukko 17; Työllisten koulutustausta vuonna 2004 ikäryhmittäin ................................................55Taulukko 18; Resursointivertailu työpajat - Noste-ohjelma ..............................................................56Taulukko 19; Työvoima ja työvoimaan kuulumattomat ikäryhmittäin ja toiminnan mukaan vuonna 2005............................................................................................................................................56Taulukko 20; Työpaja ja Nosteohjelman resursoinnin vertailu 2 ......................................................57Taulukko 21; Noste- ja työpajatoiminta toteutunut toiminta ja resursointi 2003 – 2006 ..................57 8.1.5 Verkkosivutec.europa.eu/eurostateuropa.eu/index_fi.htmktl.jyu.fistat.fiwww.alli.fiwww.cefu.dkwww.mindedu.fiwww.mol.fiwww.nova.nowww.nuorisottukimusseura.fiwww.oph.fiwww.psf.nuwww.regeringen.sewww.skolporten.comwww.skolutrveckling.sewww.skolverket.sewww.sotkanet.fiwww.tpy.fiwww.ungdomsstyrelsen.sewww.uvm.dkwww.vn.fi Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman 61 Länsi-Suomen lääninhallitus
    • PolarisaatiomuistioSivistystoimentarkastaja Erik Häggman 62 Länsi-Suomen lääninhallitus