Your SlideShare is downloading. ×
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

"Nuoret ja työelämä - kaksi eri maailmaa?"- tutkimusraportti.

897

Published on

Yli tuhat nuorta kertoi meille, miksi peruskoulu ei anna riittäviä eväitä tulevaisuutta varten. Taloudellinen Tiedotustoimisto ja Fountain Park kokosivat kolmen vuoden tutkimustiedoista kahdeksan …

Yli tuhat nuorta kertoi meille, miksi peruskoulu ei anna riittäviä eväitä tulevaisuutta varten. Taloudellinen Tiedotustoimisto ja Fountain Park kokosivat kolmen vuoden tutkimustiedoista kahdeksan kovaa väittämää asioista, joita nuoret vastauksissaan toivat esille.

Asiantuntijat ottivat tutkimuksessa myös kantaa nuorten väittämiin ja pohtivat, mitä pitäisi tehdä eri tavalla, jotta nuorten ja työelämän odotukset vastaisivat paremmin toisiaan.

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
897
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
11
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. Nuore T JAT YÖEL ÄMÄ– kaksi eri maailmaa?
  • 2. Nuore T JA T YÖEL ÄMÄ – kaksi eri maailmaa? Jaakko Alasaarela Sami Myllyniemi Paavo Arhinmäki Pirkko Mäkinen Teemu Arina Sirja Nieminen Saara Backberg Minna Parikka Susanna Haapalainen Ari Rahkonen Hanna Hihnala Pasi Sahlberg Janne Jauhiainen Pirjo Suhonen Ole Johansson Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Jari Lavonen Janne Tienari Esa Kiiskinen Virpi Utriainen Laura Kiviluoma Raija Vahasalo Tapio Kuure Rauno Vanhanen Olli Luukkainen Peter Vesterbacka Hanna-Mari Manninen Kari Väisänen Mika MartikainenHelsingissä 2012Katja Laurén, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen, Kari Väisänen (toim.)Graafinen suunnittelu ja taitto Vanto Design OyKuvat IstockphotoKustantaja Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT)Kirjapaino Kopijyvä OyISBN 978-952-9876-90-7
  • 3. SisällysNuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa?Liisa Tenhunen-Ruotsalainen ja Kari Väisänen........................................................6Väittämä 1Nuorten käsitykset työstä liittyvät enemmän työn avullasaavutettaviin asioihin kuin itse työn tekemiseen................................................. 10Väittämä 2Kouluaineilla ei ole yhteyttä työhön eikä työelämään............................................ 16Väittämä 3Palkalla on merkitystä, muttei eniten...................................................................30Väittämä 4Pelko vääristä valinnoista kipsaa nuoret...............................................................38Väittämä 5Tyttöjä kiinnostavat eniten sosiaalisiksi mielletyt alat,poikien suosiossa on ICT..................................................................................... 46Väittämä 6Kansainvälisyys osana työnkuvaa jakaa mielipiteitä..............................................52Väittämä 7Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle......................................................62Väittämä 8Nuoret eivät saa tarpeeksi itselle merkityksellistä tietoatyöstä ja työelämästä, vaikka kanavia tiedon saamiseenja välittämiseen on enemmän kuin koskaan ......................................................... 68Asiantuntijat................................................................................................. 72Tutkimuksen toteutus............................................................................... 73
  • 4. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? 7Nuoret ja työelämä – kaksi eri maailmaa? Tutkimusten valossa nuorten arvot suhteessa työelämään ovat pitkälti niitä, joita me työelämässä olevat tarkoitamme, kun puhumme hyvästä työelämästä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on yksi sellainenNuoret ja työelämä puhuttavat laajalti, jopa Suomen ylintä poliittista joh- asia, jossa nuoret tulevat vaatimaan joustavia työaikoja. Työn sisältö jatoa. Keskustelua aiheuttaa tarve saada nuoret nopeammin työelämään, ja merkitys sekä työilmapiiri painavat vaakakupissa enemmän kuin palkka,toisaalta estää nuorten mahdollinen syrjäytyminen. Meillä on yli 30 000 kun nuori miettii, kenen joukoissa hän työskentelee. Nuoria kannattaanuorta, jotka jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle, syrjäytyen tavalla tai siis kuunnella.toisella. Tutkimuksissamme nuoret ovat nostaneet esille myös epäkohtia, jotka Ratkaisukeinoja tilanteeseen haetaan yhteiskunnan eri tahoilla. Yhtä liittyvät koulun ja työelämän suhteeseen. Nuoret kokevat yritykset oppi-mieltä ollaan siitä, että työ, mielekäs tekeminen ylipäätään, on paras keino misympäristöinä, toisin kuin valtaosa heitä opettavista opettajista. Kan-kiinnittää nuori yhteiskuntaan. Eri tahojen pitäisikin sopia roolistaan nattaisiko tässäkin suhteessa kuunnella enemmän nuoria ja myös yritys-nuorten työllistämiseksi, ollen liikkeellä asioita ratkoen, ei uusia ongelmia ten edustajia?ja esteitä luoden. Kokosimme tähän raporttiin kolmen viime vuoden tutkimustiedoista Nuoria on viime aikoina syyllistetty julkisuudessa, etteivät he osaa kahdeksan kovaa väittämää asioista, joita nuoret vastauksissaan toivatkäyttäytyä työpaikoilla. Nuorten työelämävalmiuksia pidetään huonoina. esille. Yli tuhat nuorta kertoi esimerkiksi, miksi peruskoulu ei anna riittä-Nuoret itse vastaavat kritiikkiin, että kuinka he voivat tietää asioista, joita viä eväitä tulevaisuutta varten.heiltä odotetaan, kun heillä on hyvin vähän mahdollisuuksia hankkia työ- Pyysimme lisäksi tätä raporttia varten asiantuntijoita ottamaan kantaakokemusta. väittämiin ja pohtimaan, mitä pitäisi tehdä eri tavalla, jotta nuorten ja työ- Tutkimustemme mukaan nuorten mielestä paras tapa saada tietoa elämän odotukset vastaisivat useammin toisiaan.ammateista ovat erilaiset vierailut yrityksiin. He tarvitsevat omia koke- Haluamme tämän raportin osaltaan auttavan eri tahoja ymmärtämäänmuksia työn tekemisestä, kuten TET-jaksot ja kesätyöt. Tekemällä aitoja nuorten maailmaa paremmin. Uskomme, että nuoret yllättävät lukijantyötehtäviä nuori rakentaa omaa minäkuvaansa ja itsetuntoaan. monessa asiassa myönteisesti. Uskomme myös, että tutkimuksesta löytyy Usein keskusteluissa toistuu epäkohta, joka selvästi häiritsee nuo- vastauksia muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.ria. Epäkohtia on itse asiassa kaksi. Ensinnäkin: mahdollisia ratkaisuja Asiantuntijalausunnot avaavat näkemään nuoriin ja työelämään liitty-tilanteeseen, asiaa ylipäätänsä, unohdetaan kysyä itse nuorilta. Toiseksi: vät asiat osana laajempaa, Suomessa meneillään olevaa kehitystä. Asian-nuorista puhutaan yhtenäisenä joukkona. Nuori on aina ainutkertainen tuntijalausunnot osoittavat myös, että ratkaisut eivät ole yksiselitteisiä.yksilö. Olemme kuitenkin pitkällä, jos jaksamme kuunnella toisiamme. Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) on kysynyt nuorilta heidän työ-elämää koskevia odotuksiaan ja asenteitaan jo 1980-luvulta lähtien. Seu- Keskustelu jatkukoon. Kyse on meidän kaikkien tulevaisuudesta.rantatutkimuksessa yksi asia ei ole muuttunut, ja se on nuorten halu tehdätöitä. Sen sijaan odotukset työelämää ja johtamista kohtaan sekä tavattehdä työtä ovat muuttuneet. Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Kari Väisänen Taloudellinen tiedotustoimisto
  • 5. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? 9
  • 6. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 1 11Väittämä 1: Nuorten käsitykset työstä • Työssä viihtyminen nousi selkeästi esiin avovastauksissa. Työn halu- taan olevan pakkopullan sijaan viihtyisää ja mielekästä. Tytöillä koros-liittyvät enemmän työn avulla saavutettaviin tui poikia voimakkaammin työelämän sosiaalinen puoli ja yhteistyö. • Valittujen kuvien suhde toisiinsa ja valintojen perustelut ovat säilyneetasioihin kuin itse työn tekemiseen samankaltaisina vuosien 2009–2011 välillä.Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimuksessa nuorilta kysyttiin kuvien avulla,miltä hyvä työelämä näyttää ja pyydettiin perustelemaan omaa kuvavalin- Esimerkkejä nuorten kuvatauluvastauksistataa. Kuvataulutekniikka helpottaa nuoria pukemaan näkemykset hyvästä ”Siinä on hieno auto, eli työstä saa hyvää palkkaa. Siinä olevalla miehellätyöelämästä sanoiksi. näkyy myös olevan hyvä mieli, eli hän tekee mielekästä työtä.” ”Kuvassa on kaksi ihmistä, jotka näyttävät varsin iloisilta. Minulle hyvä työelämä olisi sellaista, jossa saan tehdä töitä ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi, ja työ tekisi minut ainakin suurimmaksi osaksi ajasta onnelliseksi.” ”Kuva näyttää mukavan rennolta. Hyvässä työssä on mahdollisuus joustavuuteen ja valinnaisuuteen työtapojen hoidossa.” ”Kuva näyttää todella iloiselta ja valoisalta. Käytännössä tarkottaisi 23,11 % (358) 15,36 % (238) 28,02 % (434) hyvää työilmapiiriä mukavia työkavereita ja etenkin sitä että viihtyy työs- sään ja nauttii siitä mitä tekee. Kuva myös kuvaa että etenemismahdolli- suuksissa vain taivas on rajana. Todella stressitön kuva ja turhaa stressiä jokainen haluaa varmasti välttää.” Kysymys 1.1 14,65 % (227) 13,88 % (215) 4,97 % (77) Onko nuorille ylipäänsä mahdollista välittää ajankohtaista tietoa työelämästä, kun ajat muuttuvat kuitenkin koko ajan?Kuvaaja 1. Koonti vuoden 2011 kuvatauluvastauksista. Susanna Haapalainen, puheenjohtaja, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:• Hyvä työelämä mielletään enimmäkseen halutunlaisen elämäntyylin ”Ajantasainen tieto työelämän muuttuvista tuulista ja uusista ajoista on osaksi ja suurelta osin sen mahdollistajaksi. Perusteluissaan pienempi parhaiten saatavilla juuri työpaikoilta ja alan ammattilaisilta. Totta kai osa vastaajista puhui konkreettisesti työn tekemisestä. on myös mahdollista ennakoida ja varautua siihen, miten työelämä muut-• Työ ei saa nuorten mielestä hallita elämää. Vapaa-ajan ja työn toivo- tuu ja kehittyy lähitulevaisuudessa. Tämän tiedon välittäminen nuorille taan olevan tasapainossa; halutaan itse hallita työn ja muun elämän on mahdollista mitä moninaisimpien väylien kautta, mutta ensisijaisesti välistä yhteyttä, kuten työaikoja, työtapaa ja vapaa-ajan määrää. omakohtaisen kokemuksen kautta. Tärkeää olisi tietysti taata nuorille• Hyvä työelämä tarjoaa nuorten mielestä mahdollisuuden toteuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kokemuksia työelämästä ja työ- itseään ja tuottaa tarpeeksi rahaa asumiseen, harrastuksiin, matkusta- elämän käytänteistä. Erilaiset harjoittelujaksot ja työssäoppimiset ovat miseen ja perheen perustamiseen. ehdottoman tärkeä väylä työhön tutustumisen kannalta.”
  • 7. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 1 13Kysymys 1.2 olettamukset työelämästä ja työn tekemisestä eivät välttämättä aina koh- taa realismin kanssa. Tämä aiheuttaa monelle ongelmia työmotivaationOnko työelämätietouden lisäämiseen mahdollisuuksia? kanssa, jos työnteko ei vastaa omia kuvitelmia.Millaisia, ja kuka tästä olisi vastuussa? Tästä syystä työelämätietouden lisääminen on ehdottoman merkit-Susanna Haapalainen: tävässä asemassa myös syrjäytymisen ehkäisyn kannalta. Tietoisuus eri aloista ja ammattien työtehtävistä voi varmasti helpottaa myös esimerkiksi”Työelämätietouden lisäämiseen on mahdollisuuksia ja niitä on ehdot- opiskelupaikan valintaa ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Yhteistyöntoman suotavaa hyödyntää. Työelämätietouden lisäämisen tulee kattaa lisääminen eri toimijoiden kanssa on toimenpiteenä välttämätön.”konkreettista tietoa työn tekemisen tavoista ja työpaikkojen arjesta, muttamyös ehdottomasti työelämän pelisäännöistä. Tietouden lisääminen vaatii Sami Myllyniemi, tilastotutkija, Nuorisotutkimusseura ry:ehdottomasti monen tahon tiivistä yhteistyötä. ”Nuorten työkäsityksistä puhuttaessa ”Nuoret pitävät Koulut ja oppilaitokset ovat avainasemassa nuorten tavoittamisen kan- kiinnittyy nuorisotutkijan huomio sii-nalta. Oppilaitosten kautta esimerkiksi työnantajien on helppo tavoittaa vapaa-aikaa selvästi hen, että kaiken työelämän muutoksennuoret ja esitellä omaa alaa ja työpaikkaa. Samoin nykyistä tehokkaam- keskelläkin yksi nuorten pysyvimpiä tärkeämpänä elämänpana tiedotusväylänä on hyödynnettävä myös esimerkiksi nuorisotaloja arvoja on työn tärkeys. Kyselytutki- osa-alueena kuinja muita sosiaalitiloja, joiden kautta nuoreen ikäluokkaan on luontevaa muksissa lähes kaikki nuoret pitävät vanhemmat.”saada kontakteja. työtä tärkeänä elämänsisältönä, pysy- Työelämätietouden lisäämisessä avainasemassa ovat luonnollisesti vää työsuhdetta tavoittelemisen arvoisena, ja yhä useampi pitää työelä-myös ammattiyhdistysliike ja eri viranomaistahot. Ammattiliittojen luon- mää niin vaativana, että ihmiset palavat ennenaikaisesti loppuun.teva ja avoin väylä oman alan opiskelijoihin on tehokas tapa tiedottaa Vertailematta eri ikäryhmiä keskenään jää arvailujen varaan, onkotyöelämän muuttuvista tuulista, sillä ammattiyhdistysliikkeellä on usein nuoruus työelämään liittyvien asenteiden suhteen jotenkin erityinen elä-erityisesti työntekijänäkökulmasta ensikäden tietoa. Samoin esimerkiksi mänvaihe. Esimerkiksi World Values Surveyssa työasenteita on kartoi-alueiden TE- ja ELY-keskusten tuominen lähelle oppilaitosten ja koulujen tettu kaiken ikäisten suomalaisten parissa, mikä mahdollistaa nuortenarkea laajentaa nuorten käsitystä ja tietoutta työelämän toimijoista.” erityispiirteiden tarkastelun. Tulokset vahvistavat ennakkokäsityksiä iän yhteydestä työn arvostukseen, sillä vanhemmat sukupolvet todellakin suhtautuvat työhön vakavammin. Ja kääntäen: nuoret pitävät vapaa-aikaaVapaita kommentteja tai ajatuksia nuorten selvästi tärkeämpänä elämän osa-alueena kuin vanhemmat. Nuorten suh-työelämäkäsityksistä ja niiden suhteesta aikaansa tautumisen työhön voi siis tulkita olevan vähemmän itseisarvoista kuin vanhemmalla polvella.Susanna Haapalainen: Metodologisena varauksena näihin havaintoihin kannattaa muistaa,”Nuoren ikäpolven käsitykset työelä- ”Työelämätietouden että kyselytutkimusten tulokset kertovat vain kyselyhetken tilanteen.mästä varmasti eroavat joiltain osin Niistä ei siis suoraan voi päätellä, onko kyse ikään vai pikemminkin suku- lisääminen on ehdot-esimerkiksi vanhemman sukupolven polviin liittyvistä eroista.näkemyksistä ja kokemuksista. Työltä toman merkittävässä Jos nuorten suhde työhön on välineellistä, samaa voi tavallaan sanoaja työnantajilta vaaditaan paljon. Toi- asemassa myös opiskelusta, sillä kysyttäessä opiskelun syistä korostuu vastauksissa kou-saalta myös muun elämän yhteen- syrjäytymisen lutuksen merkitys väylänä työelämään. Opiskelu näyttää siis välineeltäsovittaminen on entistä merkityk- ehkäisyn kannalta.” työelämään, ja työ puolestaan välineeltä – niin, mihin?sekkäämpää. Nuorten kuvitelmat ja
  • 8. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 1 15 Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksen mukaan nuorten näke-myksissä tulevaisuuden työelämästä korostuvat siis ihmissuhteet javapaa-aika sekä työn kiinnostavuuteen ja mielekkyyteen liittyvät teki-jät. Jos työelämä todella kykenisi vastaamaan näihin tarpeisiin, olemaanmielekästä, elämyksellistä ja vielä tukemaan ihmisenä kasvamista, olisise yksinomaan hyvä uutinen. Ja vaikka kyse olisi nuorten utopiasta, se eitarkoita, ettei työelämä todella voisi olla muutoksessa utopiaa kohti. Nuo-rethan tulevaisuuden työn tekevät. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei vinoutuneita käsityksiä tulisi oikoatai ettei törmäys työelämän todellisuuteen voisi joskus olla rajukin. Kui-tenkin samalla kun painiskellaan työelämätietoisuuden lisäämisenkanssa, voidaan varovasti toivoa, että nuorten valoisissa näkemyksissätulevaisuuden työelämästä olisi itseään toteuttavan ennusteen piirteitä.”
  • 9. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 2 17Väittämä 2: Kouluaineilla ei ole yhteyttä • Alan valinta ja oman polun rakentaminen työelämään tuntuvat monista haastavilta ja etäisiltä asioilta. Paljon aprikoidaan koulutuk-työhön eikä työelämään sen vaikutusta ja ”oikeiden” aineiden opiskelua. Oppiaineiden työelä- mäyhteyden esiin tuominen ja työelämän konkretisointi on mahdolli-Nuoret ovat vuosi toisensa jälkeen tuoneet Nuoret ja ammatinvalinta -tut- suus, jota nuoret toivoivat hyödynnettäväksi enemmän myös vuonnakimuksissa esiin, että koulun ja työelämän välisen yhteyden pitäisi olla 2011.suurempi. Kysymys 2.1 Onko tuntijakoinen opetussuunnitelma tullut tiensä päähän? Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ: ”Uudessa oppimiskäsityksessä korostuvat oppiaineiden eheyttäminen, ilmiölähtöisyys ja opettajien yhteistyö. Oppimisen perustan muodosta- vat oppiaineet, jotka säilynevät tuntijaon pohjana. Tuntijakoinen opetus- suunnitelma turvaa koulutuksen riittävän tasalaatuisuuden koko maassa ja luo perustan koulutuksen jatkumolle. Oppilaitoksen toiminta organi- soituu paikallisten asiantuntijoiden osaamiselle sekä normien ja säädös- ten pohjalle. Opetuksen eheyttäminen tapahtuu aihekokonaisuuksien pohjalta. Painoalueiden tietoinen sisällyttäminen koulupäiviin ei ole aktiivista, mutta toisaalta jokainen opettaja huomioi painoalueet opetuksessaan ja kasvatuksessaan huomaamattaan. Esimerkiksi aihekokonaisuuden ’Osal- listuva kansalaisuus ja yrittäjyys’ tulisi vastata ajan koulutushaasteisiin näkyvämmin. Painoalueissa voisi toteuttaa ajallisia, kansallisia painotuk-Kuva 2. Nuoret kaipaavat selkeämpää yhteyttäluokassa opitun ja työelämän välillä. sia ja käyttövalmista pedagogiikkaa. Oppilaan kehittyminen omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätie-• Nuoret kokevat koulun oppiaineet ja koulua seuraavan työelämän kah- toiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi lähtee liik- deksi toisistaan irralliseksi kokonaisuudeksi. Jo vuoden 2009 tulok- keelle vaikuttavasta osallisuudesta kouluyhteisössä ja vasta sitten yhteis- sista ilmenee, että koulun ja työelämän välisen yhteyden kirkastami- työssä työelämän ja yritystoiminnan kanssa.” nen sekä työelämäyhteyden tuominen mukaan kaikkiin oppiaineisiin Raija Vahasalo, kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri: on nuorten mielestä keskeinen kehittämiskohde.• Kouluaineista keskeisinä tulevaisuuden taloudellisen menestyksen ”Tuntijakoista opetussuunnitelmaa on ”Aineenopettajien kannalta mainittiin mm. matemaattiset aineet, yhteiskuntaoppi, vaikea muuttaa, koska sekä aineen- täytyy osata opetettava taloustieto ja kaupalliset aineet sekä opinto-ohjaus. opettajankoulutus että yliopiston tiede-• Nuoret haluavat tukea työelämän kohtaamiseen jo koulussa. Työelä- kunnat ovat paljonkin tuntijaon mukai- oppiaineensa mahdolli- män kannalta hyödyllisiä taitoja toivotaan opittavan monipuolisesti sia. Aineenopettajien täytyy osata simman syvällisesti.” koulussa niin, että opitun asian liittymäkohta työhön nähdään jo kou- opetettava oppiaineensa mahdollisim- luaikana. man syvällisesti. Se ei olisi mahdollista, jos aineenopettajista luovuttaisiin.
  • 10. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 2 19 Aineenopettajajärjestelmä on koettu hyväksi. Myös luokanopettajien Yleisesti on huolestuttavaa, että viime vuosina on eri suunnilta esi-koulutuksessa on entistä enemmän menty aineenhallinnan parantami- tetty vaatimuksia hyvin toimivan järjestelmän muuttamisesta siten, ettäseen ja ns. kaksoiskelpoisuuksien saamiseen. Kumpaakin tarvitaan. On perusopetuksessa paljolti luovuttaisiin vanhoista oppiainerajoista javälttämätöntä päästä pureutumaan syvälle eri oppiaineisiin ja siten saada siirryttäisiin opettamaan erilaisia aihekokonaisuuksia tai lähestyttäisiinosaamisen taso korkeaksi. Toisaalta opetussuunnitelmissa ja opetuksessa asioita ilmiölähtöisesti. Mallina tällaisessa ajattelussa ovat työelämän taiilmiökeskeisyyttä pitää korostaa enemmän, jotta kokonaisuudet hahmot- arkielämän tilanteet. On huomattava, että työelämässä työskentelevät ovattuisivat ja syy-seuraus-suhteet ymmärrettäisiin helpommin. Ilmiöt ja eksperttejä ja oppilaat ovat noviiseja. Vain terävillä käsitteellisillä työka-oppiaineet eivät ole toisilleen vastakkaisia.” luilla ympäröivästä maailmasta voidaan saada jäsentynyt kuva ja välttää maailmaa koskevan tiedon rämettyminen toisiinsa kytkeytymättömienOle Johansson, puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK: tiedonsirpaleiden massaksi.””Oppiaineita tarvitaan myös tulevaisuudessa, vaikka onkin tärkeääymmärtää laajempia kokonaisuuksia ja osata yhdistää eri oppiaineissaopittuja asioita. Valtakunnallisen tuntijaon osalta tarvittaisiin todennä- Kysymys 2.2köisesti uudelleen arviointia siitä, miten yksityiskohtaisesti on tarpeen Onko opettajankoulutus riittävän ennakoivaa?määritellä valtakunnan tasolla eri oppiaineiden tuntimääriä.” Olli Luukkainen:Jari Lavonen, professori, Helsingin yliopisto:”On totta, että suomalainen koulu on ”On huomattava, että ”Nykyinen opettajankoulutus ei anna ”Nykyinen opettajan- tarpeeksi eväitä työelämän kanssaollut aina oppiainejakoinen. Tämä ei työelämässä työskente- koulutus ei anna tehtävään yhteistyöhön. Opettajan-ole kuitenkaan estänyt suomalaisten levät ovat eksperttejä ja koulutusta antavien yliopistojen ja tarpeeksi eväitä työ-nuorten menestymistä kansainväli- oppilaat ovat noviiseja.” korkeakoulujen tulisi ajantasaistaa elämän kanssa tehtä-sissä oppimistutkimuksissa (esim.PISA), pikemminkin päinvastoin. Esi- opetussuunnitelmiaan yhteistyössä ja vään yhteistyöhön.” sitouttaa suunnitteluun mukaan myösmerkiksi PISA-tutkimuksen tehtävät mittaavat oppilaiden kykyä tun- työelämäjärjestöt. Yliopistollisen ja ammatillisen opettajankoulutuksennistaa informaatiotulvassa olennaisia asioita, tehdä kysymyksiä, tehdä yhteistyötä on lisättävä ja tiivistettävä. Yhteistyöllä päivittyy ajantasainenaineiston tai tarjolla olevan informaation pohjalta päätelmiä sekä selittää käsitys siitä, millaisia työelämän tarpeet ovat ja kuinka tämä huomioidaanympärillämme tapahtuvia tietoja tukeutumalla selitettävän tiedonalan tie- koulutuksessa. On myös kuunneltava opiskelija- ja koululaisjärjestöjä,toon. OECD:n asiantuntijat ovat sitä mieltä, että nimenomaan tällaisesta koska näin tulevilla opettajilla on mahdollisuus vaikuttaa keskusteluunosaamisesta on hyötyä tulevaisuuden maailmassa, ratkaistaessa henkilö- opetustyön ja opettajankoulutuksen tulevaisuuden linjauksista.”kohtaisia, yhteisöön liittyviä tai globaaleja ongelmia. Oppiainejakoinen opetus perustuu eri tiedonalojen tapaan selittää Raija Vahasalo:maailmaa: esimerkiksi luonnontieteellinen tieto syntyy havaintojen teke- ”Opettajankoulutuksessa tarvitaan se- ”Opettajankoulutuksenmisen, mittaamisen, päättelyn ja mallintamisen kautta, historiassa taas kä määrällistä että sisällöllistä enna-tulkitaan historiallisia jäänteitä ja selitetään ihmisten toimintaa heidän tulisi olla edelläkävijä kointia. Kumpikaan ei tällä hetkelläpyrkimystensä kautta. Oppiainejakoinen opetus ei tarkoita sitä, että oppi- toimi kunnolla. Edes opettajien luku- teknologian hyödyn-laita ei tulisi ohjata kompleksisten ongelmien äärelle. Päinvastoin. Tällais- määrästä ei valtakunnallisesti ole tämisessä opetuksessaten ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan syvää käsitteellistä ymmärrystä. tarkkaa tietoa. Tiedon avulla voitaisiin ja eri oppiaineidenTällaisia ongelmia voidaan kohdata mm. tiedonalalähtöisessä eheyttä- ennakoida opettajien koulutustarvettavässä opetuksessa. yhteistyössä.” tulevaisuudessa.
  • 11. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 2 21 Opettajankoulutuksen sisältöjen kehittäminen on yliopistojen tehtävä. opettaja hallitsee hyvin esimerkiksi tietyn oppiainekokonaisuuden kaikkiOpettajankoulutuksessa on otettava huomioon maailman megatrendit, taustatieteet, jotta hän voisi ohjata oppilaita merkityksellisten ongelmienjotka tulevat vaikuttamaan koko yhteiskuntaan. Meidän tulee varmistaa, äärelle ja mielekkääseen ongelmanratkaisuun tutkittavien ilmiöidenettä opettamamme asiat ovat sellaisia, jotka antavat tämän päivän lapsille omista lähtökohdista käsin; muussa tapauksessa tarkastelu jää arkikäsi-valmiuksia toimia työelämässä vielä 50 vuoden päästä. tysten uusintamisen tasolle. Oppiainerajoja hämärtävää tai rikkovaa otetta Kauas katsovan kehittämisen ohella meiltä vaaditaan ketteryyttä ja on vaikea toteuttaa ennen kuin opettajat siirtyvät kokonaistyöaikaan.rohkeutta viedä läpi nopeita uudistuksia. Se on meille suuri haaste. On Opettajankoulutuksessa ei saa riittävästi valmiuksia kohdata erilaisiaosattava ja muistettava säilyttää hyväksi koettu ja arvokas, ettei lapsi mene oppilaita ja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa pedagogisestipesuveden mukana. Koulutus ei myöskään saa olla pelkkä työelämän val- mielekkäällä tavalla. Myös vuorovaikutusvalmiudet ja työtapojen moni-mentaja. Koulutuksessa on aina kysymys myös lasten, nuorten ja aikuis- puolinen hallinta ovat kehittymässä. Nämä jäävät kehittymättä, jos työyh-tenkin persoonallisuuden kasvusta ja kehittymisestä sekä sivistyksestä. teisö ei tue kehittymistä. Rehtoreilla on tässä suuri merkitys.” Opettajien täydennyskoulutukseen on kiinnitettävä huomiota. Se onsaatava samalla tavalla velvoittavaksi kuin on sosiaali- ja terveyssektorilla.Jokaisella opettajalla tulee olla oikeus päästä täydennyskoulutukseen ja Kysymys 2.3velvollisuus osallistua siihen. Jokaisella työnantajalla tulee olla velvolli- Miten kehittää opettajien pedagogista osaamista?suus järjestää täydennyskoulutusta vuosittain.” Olli Luukkainen:Ole Johansson: ”Opettajankoulutus ei vastaa aloitta- ”Opinto-ohjaajien roolia”Opettajankoulutuksen tulisi olla edelläkävijä teknologian hyödyntämi- vien opettajien mielestä riittävästi työ-sessä opetuksessa ja eri oppiaineiden yhteistyössä. Myös opettajankoulu- ei saa unohtaa keskei- elämän haasteisiin. Haasteiksi koetaantuksen yhteyksiä työelämään tulee lisätä.” mm. konfliktitilanteiden hoitaminen, simpänä ammatinva-Jari Lavonen: monikulttuurinen oppimisympäristö linnan ohjauksessa ja sekä vanhempien ja erilaisten oppijoi- työelämäyhteyksissä.””Suomalainen opettajankoulutus, päin- ”Oppiainerajoja rikkova den kohtaaminen. Opettajien pedago-vastoin kuin monen muun maan opet- opetus vaatii opetta- ginen osaaminen vahvistuu riittävällä opetusharjoittelulla ja uudistuvilla,tajankoulutus, ei anna opettajaopis-kelijoille valmiita malleja, vaan ohjaa jalta laaja-alaista toimintaympäristön muutokset huomioivilla opettajankoulutussisällöillä. Opettajan työllä on yhteiskunnallinen tehtävä ja merkitys. Opettajaopiskelijoita kriittiseen ja tutkivaan ammattitaitoa.” voi opetuksessaan mm. ennakoida työelämän tarpeita ja käyttää opetus-otteeseen. Opiskelijat saavat koulutuk- menetelmiä, joissa kehitetään tarvittavia taitoja. Siksi opettajankoulutuk-sen aikana valmiuden oppia uutta ja ratkaista ongelmia. sen valintojen tulee perustua soveltuvuuden arviointiin. Tulevaisuudessa Tutkivaan oppimiseen ja tieteelliseen ajatteluun voi parhaiten johdat- opettajien perus- ja täydennyskoulutuksesta tulee rakentaa jatkumo, jossataa oppilaita vain sellainen opettaja, joka on itse saanut maisteritasoisen huomioidaan joustavasti opettajien erilaiset oppimisen polut. Opetta-koulutuksen, tutkijan koulutuksen. Koulutus sisältää myös pedagogisen juuden polut voivat olla esimerkiksi substanssiosaaminen, kehittäminenkoulutuksen. ja johtajuus. Kehittäjäopettajilla voi olla kiinnostuksen kohteena esim. On huomattava, että niin kutsuttu ilmiölähtöinen tai oppiainerajoja työelämäyhteistyö ja yrittäjyys. Opinto-ohjaajien roolia ei saa kuiten-rikkova opetus vaatii opettajalta laaja-alaista ammattitaitoa ja oppilailta kaan unohtaa keskeisimpänä ammatinvalinnan ohjauksessa ja työelämä-sellaista oma-aloitteisuutta ja kypsyyttä, johon suurella osalla peruskou- yhteyksissä.”lulaisista ei ole vielä valmiuksia. Sellainen opetus edellyttää myös, että
  • 12. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 2 23Raija Vahasalo: Kysymys 2.4”Meillä on maassamme varsin hyvä jär- ”Siirtyminen pois Pitäisikö kouluaineilla olla yhteyttä työelämään?jestelmä, jossa oleellisena osana opet- luokkahuoneista joko Raija Vahasalo:tajankoulutusta on harjoittelu oikeissakoululuokissa. Tällaista on harvoissa virtuaalimaailmaan ”Oppiainerajat ylittävää ilmiöpoh- ”Kun koulu aikoinaanmaissa. Opettajien tulisi hyödyntää tai ympäröivään todel- jaista opetusta tarvitaan enemmän. päättyy, nuorilla onparemmin omaa tieteellistä tutkimus- liseen maailmaan vaatii On osattava hahmottaa kokonaisuuk-osaamistaan ja olla aktiivisia uusien päässä paljon teoreet- omat resurssinsa ja sia, syy-seuraus-suhteita ja laajentaamenetelmien kokeilijoina. Aivotutki- tarkastelunäkökulmaa. Oppiaineet on tista osaamista, muttamukset, tutkimustulokset oppimispro- osaamisensa.” kuitenkin hyvä säilyttää. ei kokemusta siitä, ettäsessista ja kasvatuspsykologia antavat Työelämä vaatii entistä enemmän niillä taidoilla pärjää.”jatkuvasti uutta tietoa, jota opettaja voi itsekin soveltaa omaan työhönsä. sekä syvää osaamista että laaja-alaistaErilaisten oppimisympäristöjen tunnistaminen ja osaaminen ovat uutta, osaamista. Isompaan rooliin nousevatjoita opettajien tulee hyödyntää. Opettajankoulutuksen tutkimusta onkin luovuus ja innovatiivisuus, yrittäminen, ongelmanratkaisutaidot, tiimitai-lisättävä, jotta pystymme jatkuvasti löytämään ja ottamaan käyttöön par- dot, oma-aloitteisuus, jne. Näitä työelämän tarpeita tulee voida harjoitellahaimmat menetelmät. jo koulussa, mikä vaatii uutta ajattelua koulun toimintakulttuurissa. Ope- Siirtyminen pois luokkahuoneista joko virtuaalimaailmaan tai ympäröi- tuksen järjestäminen muuttuu ja opettajien välinen yhteistyö korostuu.vään todelliseen maailmaan vaatii omat resurssinsa ja osaamisensa. Tutkiva Onnistuakseen hyvin, oppiaineiden rajojen ylittäminen on huomioitavaoppiminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllinen oppiminen siirtävät perusopetuksen valtakunnallisessa tuntijaossa ja valtakunnallisessa ope-huomion opettajasta toiminnan keskipisteenä oppimisprosessiin. Opetuk- tussuunnitelman perusteissa.sessa ja koulutuksessa olisi myös osattava paremmin huomioida erilaisia Nykyään koulussa oppilaille opetetaan teoreettisia taitoja ilman, ettälahjakkuuksia. Sitä emme tee nykyisin riittävästi. Samoin valinnaisuutta on niitä joudutaan soveltamaan käytännön tehtäviin. Kun koulu aikoinaanlisättävä, jotta motivaatio ja onnistumisen edellytykset turvattaisiin. päättyy, nuorilla on päässä paljon teoreettista osaamista, mutta ei koke-Jari Lavonen: musta siitä, että niillä taidoilla pärjää. Siksi tulevaisuus voi monista tuntua niin epävarmalta, että opiskelua ei uskalla lopettaa ja omiin kykyihin luot-”Tarvitaan jatkuvaa tutkimusperustaista opettajankoulutuksen (perus- ja taa. Tähän on saatava muutos.”täydennyskoulutus) kehittämistä sekä opettajien ammatillista osaamistakehittäviä hankkeita. Ole Johansson: Opettajaopiskelija kehittää peruskoulutuksen aikana opettajan työssä ”On tärkeää, että jo koulussa tulee tutuksi missä matematiikkaa, kemiaa,tarvittavia perusvalmiuksia ja ennen kaikkea valmiuksia oppia ja kehittää fysiikkaa, äidinkieltä, toista kotimaista tai vieraita kieliä työelämässä tar-omaa työtään jatkuvasti. Kun opettajaopiskelija siirtyy työelämään, hän vitaan ja miksi eri oppiaineita kannattaa opiskella.”tarvitsee niin kutsutun induktiovaiheen tukea. Tällöin koulutuksen saa- Jari Lavonen:nut vertaismentori perehdyttää nuoret opettajat työelämään. Koko uransa ajan opettaja osallistuu erilaisiin koulun tason ja kansal- ”Työelämäyhteydet ovat erittäin tär- ”Työelämäyhteydetlisiin kehittämis- ja kouluttautumishankkeisiin. Itsensä kehittäminen on keitä oppimisen ja motivoitumisen kuuluvat kaikkiintavoitteista, vuorovaikutteista, kontekstuaalista ja jatkuvaa. kannalta. Itse olen ollut mukana lukui- Käsitykseni on, että täydennyskoulutus on melko vanhanaikaista ja sissa työelämäyhteyksiä kehittävissä oppiaineisiin.”perustuu lyhyiden kurssien käymiseen. Tällaisella koulutuksella ei ole kansallisissa ja kansainvälisissä tutki-vaikutusta opettajan ammatilliseen kehittymiseen.”
  • 13. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 2 25mus- ja kehittämishankkeissa. En lähde analysoimaan kaikkien koulun ehdollistuvat hyvien arvosanojen tavoitteluun; koulu muuttuu suoritus-oppiaineiden yhteyttä työelämään ja yhteydellä saavutettavia etuja. Mutta putkeksi, josta selvitään tunti tunnin, kurssi kurssin ja lukuvuosi luku-totean, että työelämäyhteydet kuuluvat kaikkiin oppiaineisiin.” vuoden jälkeen. Toisaalta nuorilta vaaditaan jo yläkoulussa kauaskan- toisia päätöksiä siitä, mihin jatkokoulutukseen peruskoulun jälkeen olisiJaakko Alasaarela, toimitusjohtaja, ZEF Solutions Oy: työuraa ajatellen viisainta hakeutua.”Kouluaineilla pitäisi olla yhteys työelämään. Suomalainen koulujärjes- Monien nuorten suusta, myös omastani aikoinaan, muistan kuulleeni,telmä antaa erinomaisen yleissivistyksen, josta on hyötyä teki elämässä miten jonkun asian oppiminen ei ole tärkeää, koska ’ei sitä kuitenkaansitten mitä tahansa. Kaikki opiskelu edellyttää aivotyötä ja ihmiset kehit- koskaan tule tarvitsemaan’. Uskonkin, että yleissivistävillä kouluaineillatyvät kaikenlaisen oppimisen yhteydessä viisaammiksi. voisi hyvin olla enemmän yhteyttä työelämään. Olisi varmasti eduksi, jos Yhteys työelämään tulisi olla sellaista, että se antaisi lapsille positiivi- oppilaat paremmin pystyisivät tunnistamaan opiskelunsa merkityksensia kuvia ja visioita erilaisista mahdollisuuksista elämässä. Liian monet tulevan koulutus- ja työuransa kannalta.”päätyvät jollekin alalle väärästä, itsestään lähtemättömästä syystä.”Saara Backberg, opiskelija, Turun kauppakorkeakoulu: Kysymys 2.5”Kouluaineille voi olla vaikea löytää yhteyttä työelämään, koska työelä- Mitä pitäisi tehdä, ja kenen, jotta koulutus ja työelämämässä tarvitaan hyvin konkreettisia taitoja ja koulussa opiskellaan enem-mänkin periaatteellisella tasolla. Lisäksi eri ammateissa vaadittavat taidot kohtaisivat nykyistä paremmin?ovat erilaisia. Kaikki eivät pystyisi opiskelemaan kaikkea, eikä erikoistu- Ole Johansson:minen tässä vaiheessa ole vielä tarkoituksenmukaista. Vaikka oppiaineeteivät konkreettisesti linkittyisikään työelämään, opitaan koulussa silti ”Koulujen ja yritysten yhteistyötä tulee lisätä kaikilla tasoilla perusope-työelämän kannalta tärkeitä taitoja. Kouluun on velvollisuus mennä joka tuksesta opettajankoulutukseen. Yhteisenä tavoitteena on tukea jokaistaaamu, koulutehtävät tulee tehdä ja toisten oppilaitten kanssa on kyettävä nuorta kiinnostumaan omasta tulevaisuudestaan. Tässä kohtaa myös yri-tekemään yhteistyötä. tyksillä on vastuu.” Koulu ja työelämä asettavat siis samanlaisia vaatimuksia. Koulussa Jaakko Alasaarela:opitaan elämän kannalta yleishyödyllisiä tietoja ja taitoja, joiden avullapystytään muodostamaan kokonaisvaltainen mielikuva maailmasta. ”Kokonaisuudessaan lapsille kannat- ”Lapset voisivat tehdä taa esittää ensiluokilta alkaen erilaisiaPeruskoululla on oma tärkeä tehtävänsä – vasta ammattiopintojen ja oppiaineeseen liittyen vaihtoehtoja. Eri vaihtoehdot kytevätlukion jälkeisten opintojen tarkoitus on valmistaa konkreettisesti tuleviin mielessä vuosien ajan ja päätöksenteko todellisia yrityscaseja.”työtehtäviin.” myöhemmin on paljon helpompaa.Laura Kiviluoma, kasvatustieteen opiskelija, Turun yliopisto: Jokaiseen oppiaineeseen liittyen voitaisiin järjestää ammattiesittely”Kouluaineita miettiessä on mieles- kerran tai pari vuodessa. Esim. äidinkielen tunnilla voisi käydä kirjailija ”Koulutuskeskeisessä kertomassa ammatistaan, uskontotunnilla pappi voisi käydä kertomassatäni tärkeää palata peruskysymyksen yhteiskunnassamme työstään, liikuntatunnilla urheilija ja käsityötunnilla käsityöalan yrittäjä.äärelle: Miksi koulua käydään? Onkotarkoitus kerätä merkintöjä todistuk- lapset ja nuoret Lapset voisivat myös tehdä oppiaineeseen liittyen todellisia yritysca-seen, vai taitoja elämässä selviämistä helposti ehdollistuvat seja. Yritysten näkökulmasta hommia varmasti riittäisi, jos tämän toteut- taa riittävän yksinkertaisesti.”varten? Koulutuskeskeisessä yhteis- hyvien arvosanojenkunnassamme lapset ja nuoret helposti tavoitteluun.”
  • 14. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 2 27Saara Backberg:”Jos opetussuunnitelmaan kuuluisi enemmän tunteja, joissa kerrotaanerilaisista ammateista ja niihin linkittyvistä oppiaineista, oppilaat saisi-vat todenmukaisemman käsityksen siitä, millaisia työtehtäviä erilaisiinammatteihin kuuluu. Oppiaineet eivät niinkään ole keskiössä mietittä-essä linkityksiä työelämään, vaan se, miten oppilaat opiskelevat koulussa.Ongelmaratkaisu- ja tiedonhakutaidot ovat työelämässä tärkeitä. Näidentaitojen opettelemiseen voitaisiin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Opetus ei saa olla liian opettajakeskeistä, jotta oppilaista ei tule pas-siivisia kuuntelijoita. Ryhmätöiden tekeminen on tärkeää, jotta opittaisiinkertomaan omia ajatuksia, kuuntelemaan toisten ideoita ja yhdessä kehit-telemään näistä toimivia kokonaisuuksia. Koulutehtävät voidaan linkittääparemmin todellisuuteen. Esimerkiksi matematiikan tunnilla sanallisettehtävät voivat olla hyödyllisempiä kuin pelkät matemaattiset kaavat. Tek-nologinen osaaminen on tänä päivänä ehdoton vaatimus, joten oppilaittenolisi hyvä tutustua teknologian käyttöön jo mahdollisimman varhaisessavaiheessa.”Laura Kiviluoma:”Tulevaisuudessa varmasti olisikin ”Pelkkä kuuliainenhyödyksi enenevissä määrin pyrkiä läsnäolo ei työelämäs-hyödyntämään koulun ulkopuolistatietotulvaa opetuksessa. Tämä myös säkään riitä, vaan onsitoisi oppimisympäristöä koulun osattava tuoda aja-ulkopuoliseen arkeen. Myös suoritus- tuksiaan ja ideoitaanten arvostelun tulisi seurata aikaansa. aktiivisesti esille.”Pelkkä kuuliainen läsnäolo ei työ-elämässäkään riitä, vaan on osattavatuoda ajatuksiaan ja ideoitaan aktiivisesti esille. Ainesisältöjä ajatellen olen joskus leikitellyt ajatuksella kansalais-taidon palautumisesta lukujärjestyksiin, modernina versiona tietenkin.Uuteen kansalaistaitoon voisi sisältyä myös työelämätaitoja. Olen myös itse huomannut, että monelle lapselle ja nuorelle ei välttä-mättä ole selvää, mitä työtä oma äiti tai isä tekee, tai mitä se perheen toi-mentulolle merkitsee. Ehkä kotonakin voitaisiin rohkeammin jutella van-hempien työpäivästä tavalla, joka lapsellekin sopii.”
  • 15. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? 29
  • 16. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 3 31Väittämä 3: Palkalla on merkitystä, • Vaikka palkka ja palkitseminen puhuttavat nuoria selvästi eniten, palkkaa pidetään vasta neljänneksi tärkeimpänä työelämän tarjo-muttei eniten amana mahdollisuutena. • Tärkeimpänä pidetään perhettä, kavereita ja vapaa-aikaa. Toiseksi tär-Nuorilta kysyttiin, mitä mahdollisuuksia näet tulevaisuuden työelämässä? keimmäksi nostetaan työkaverit. Kolmanneksi tärkeimpänä puoles-Vuoden 2011 Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimuksen vastaukset on luoki- taan koetaan mielekäs ja kiinnostava työ. Menestystä ja uralla etene-teltu teemoihin. Oranssi pylväs kuvaa, kuinka paljon kyseisestä teemasta mistä pidetään lähes yhtä tärkeänä kuin palkkaa. Menestys nostetaanon puhuttu. Vihreä pylväs kuvaa, kuinka tärkeänä teemaa pidetään. viidenneksi tärkeimmäksi työelämän mahdollisuudeksi. • Palkan ja palkkauksen teemasta yleisin näkökulma on, että palkan on tarjottava riittävä toimeentulo: mahdollisuus asuntoon, elämiseen ja 0 25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 275 harrastuksiin. Palkka • Palkan halutaan olevan oikeudenmukainen suhteessa osaamiseen ja Työn saaminen koulutukseen. Opiskelu, koulutus • Koulutuksen nähdään vaikuttavan työelämässä pärjäämiseen ja Työn kiinnostavuus ja mielekkyys hyvänä pidetyn palkan saavuttamiseen. Hyvän koulutuksen puute Menestys, uralla eteneminen nähtiin näiden saavuttamisen esteenä. Hyvää opiskelupaikkaa on Kehittyminen nuorten mielestä vaikea saada, ellei opiskeluun ja koulunkäyntiin ole panostettu jo varhaisessa vaiheessa. Ihmiset Yhteiskunnallinen merkitys Kansainvälisyys Nuorten näkemyksiä tulevaisuuden Perhe, kaverit, vapaa-aika työelämän mahdollisuuksista Alavalinta Työssä viihtyminen, työympäristö ”Hyvä työ mahdollistaa paremman ”Tulevaisuus on täynnä elämän. Kun hyvästä työstä saa hyvää Työkaverit mahdollisuuksia ja palkkaa, on paremmat mahdollisuudet Teknologian kehitys elämään, kuten perheen perustami- muutoksia, joihin Osaaminen seen, liikuntaan tai vapaa-aikaan.” tarvitaan luovuutta Kiire, jaksaminen ”Haluaisin edetä urallani. Toivoisin, ja kekseliäisyyttä.” Vastuu, haasteet että tulevaisuudessa urani ei katkeaisi Luovuus kuin kananlento, vaan yksi työpaikka toimisi ponnahduslautana seuraa- valle ja voisin käyttää kaiken opiskelun ja koulutuksen edukseni. Uralla ete-Kuvaaja 3. Mitä mahdollisuuksia nuoret näkevät tulevaisuuden työelämässä? neminen tarkoittaa myös paitsi isompaa palkkatiliä, niin myös tietotaidonKoonti vuoden 2011 tutkimuksen vastauksista. karttumista ja sitä myötä vapautta valita erilaisten työpaikkojen väliltä.” ”Palkan avulla voi kokea muuta elämää. Unelmatyössä myös palkka olisi niin hyvä, ettei peruselämisestä tarvitsisi huolehtia, ja lisäksi jäisi rahaa matkusteluun sekä omiin hankintoihin. Luulen, ettei tulevaisuuden palkkani välttämättä ole niin hyvä. Toivon hyvää palkkaa, jotta minun ei tarvitsisi huolehtia talousasioistani, ja että voisin saada kokemuksia vaikka ne maksaisivat.”
  • 17. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 3 33 ”Luovuus. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia ja muutoksia, joihin mahdollisuus ja samalla velvollisuus kehittää omaa työtään. Ajan kanssatarvitaan luovuutta ja kekseliäisyyttä. Uskon, että matemaattisten ja visu- työtehtävien vaatimustasoa tulee myös nostaa sekä tarvittaessa järjestääaalisten taitojen yhdistäminen tulee olemaan tulevaisuudessa kova sana.” koulutusta uusien vaatimusten saavuttamiseksi tai uran ohjaamisesta ”Työ, jossa palkka ja mieltymykset kohtaa. Työn pitäisi olla kivaa, sel- uuteen suuntaan. Elämäntilanteesta riippuen myös ns. downgreidaus voilaista että sitä jaksaa tehdä ja siitä nauttii. Kuitenkin palkkakin on tärkeä, tulla kysymykseen esim. perheen perustamisen tai lasten koulun alkami-koska haluan kuitenkin elää työllä jota teen.” sen yhteydessä. Työelämän joustaminen työntekijän tarpeisiin onkin mie- ”Miellyttävä työympäristö ja hyvä palkka. Minusta merkittävää on lestämme yksi vahva sitouttamistekijä tulevaisuudessa. Useat nuoret ovatettä viihtyy työpaikallaan eikä töissä ole liian kiire. Minusta myös hyvä myös hyvin monitaitoisia ja heidän erilaiset taidot tulisi ottaa huomioonpalkka on tärkeä, mutta sen eteen täytyy tehdä vaativaa työtä. Myös työ- myös työtehtäviä suunnitellessa.”kaverit ovat tärkeä osa työntekoa.” Sirja Nieminen, kasvatustieteen opiskelija, Turun yliopisto: ”Uusia kokemuksia ja haasteita. Työssä tulisi olla haasteita jotta se olisimielenkiintoista ja jännää, jolloin siitä saa myös kokemuksia ja osaaminen ”Työelämän tulisi näyttäytyä nuorille monipuolisena ja kiinnostavanakarttuu.” elämän osa-alueena. Julkisuudessa työelämän kovat puolet saavat helposti ”En halua turhaa työtä, vaan haluan tehdä jonkinlaisen muutoksen paljon näkyvyyttä (lomautukset, työpaikkakiusaaminen ym. negatiivisetjossain, vaikuttaa johonkin.” asiat) ja voivat vaikuttaa kielteisesti uusien sukupolvien motivaatioon työ- elämän suhteen. On tärkeää, että tämä negatiivinen kuva ei jää ainoaksi, vaan jo peruskoulusta lähtien työelämästä puhuttaisiin aidosti ja autettai-Kysymys 3.1 siin oppilaita löytämään omat vahvuutensa, joita he tulevaisuudessa työ-Millä motivoida uudet sukupolvet työelämään? elämässä voivat hyödyntää. Tietyllä tapaa olennaisinta motivoinnissa on saada nuoret uskomaan itseensä ja omaan osaamiseensa.”Janne Tienari, professori, Aalto-yliopisto:”Samoilla asioilla kuin meidät vanhemmatkin. Veikkaan, että suurin osa Kysymys 3.2ihmisistä haluaa edelleen tuntea itsensä tarpeelliseksi ja kunnioitetuksi,tulla kuunnelluksi ja kuulluksi, tehdä merkityksellistä työtä, toimia ter- Miten työelämää pitäisi kehittää,veessä työyhteisössä ja saada työstään oikeudenmukaisen korvauksen. jotta nuorten odotukset voisivat täyttyä?Eli aika perusjuttuja. Tempuilla ei pitkälle pötkitä, eikä kannata yleistää. Janne Tienari:Nuoria, kuten vanhoja, on erilaisia. Painotukset vain vaihtelevat.” ”En tiedä onko kehittäminen oikea sana, ainakaan jos se viittaa jatku-Mika Martikainen, tekstiili- ja vaatetusinsinööri, Makia Clothing Oy: vaan etukenoon ja tulevaisuuden lupauksiin. Tärkeämpää on pitää huolta”Palkka on luonnollinen osa työtä, ”Työelämän jousta- ihmisten hyvinvoinnista tässä ja nyt. Työyhteisöjen terveydestä on pidet-korvaus tekijän ammattitaidosta sekä tävä huolta myös, ja erityisesti silloin, kun on tiukat ajat.” minen työntekijäntyöpanoksesta. Yleisellä tasolla palkantulee vastata työtehtävien vaativuutta tarpeisiin on yksi Mika Martikainen:ja alan keskimääräistä tasoa, jotta työn- vahva sitouttamistekijä ”Ns. kellokorttiasenteesta ja ’läsnä- ”Kaikkien työntekijöi-teko koetaan lähtökohtaisesti mielek- tulevaisuudessa.” olosta’ maksamisesta tulisi päästä den, myös vanhempienkääksi. eroon. Nykyajan nuoriso on tottu- Pidempikestoinen ja tuottavampi nut liikkuvaan ja monimuotoiseen ihmisten kanssa tulisimotivaatio työntekijälle tulee työn sisällöstä ja vaikutusmahdollisuuk- elämään, ja työnteko, työtehtävistä toimia nykyistäsista omaan uraansa. Työntekijälle tulee antaa vapauksia ja vastuuta sekä riippuen, voidaan järjestää hyvinkin yksilöllisemmin.”
  • 18. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 3 35vapaamuotoisesti. Tämä vapaus asettaa kuitenkin myös paljon vaatimuk- on kaikille työsarkaa, jos ei muuten, niin äänestysvalintojen kautta. Orga-sia niin työnantajalle kuin työntekijälle ja pelin säännöt on sovittava yhtei- nisaatioissa ja työyhteisöissä meiltä vähän vanhemmilta vaaditaan avointasesti ja selkeästi. mieltä ja erilaisuuksien ymmärtämistä. Mitä jos nuoret ovat oikeassa?” Nuorten odotukset ovat muuttuneet viimeisten parin vuosikymmenen Mika Martikainen:aikana hyvin voimakkaasti ja työn arvostus on lähtökohtaisesti erilainenkuin aiemmin. Joillekin nuorille työ saattaa olla nykyään määräaikainen ”Nuorten tulisi olla avoimia ja rehelli- ”Nuorten tulisi olla siä omien tavoitteidensa kanssa ja pyr-elämänvaihe, jonka kautta saavutetaan heille tärkeämpiä tavoitteita, jotka avoimia ja rehellisiävoivat olla esim. elämyksien hakemisessa ja itsensä kehittämisessä. Myös kiä löytämään oikea tasapaino työn ja muun elämän välillä. Tähän tarvitaan omien tavoitteidensatyöuraan panostavat nuoret jäävät harvemmin sen ensimmäisen työnan-tajan leipiin kovin pitkäksi aikaa. Työpaikan vaihdoista haetaan parem- hyvää kommunikaatiota työntekijän ja kanssa.”paa palkkaa sekä haastavampia työtehtäviä. Näiden nuorten sitouttami- työnantajan välillä. Koulutetut ja aktii-nen yrityksiin on pitkältä motivointi- eikä yksistään palkkausasia. viset nuoret varmasti löytävät paikkansa myös tulevaisuuden yhteiskun- Kaikkien työntekijöiden, myös vanhempien ihmisten kanssa tulisi toi- nassa.mia nykyistä yksilöllisemmin, pyrkien saamaan yksilön odotukset työteh- Syrjääntyneiden nuorten kohdalla taas yhteiskunnan tulisi olla aktii-tävien, uran ja vapaa-ajan suhteen tasapainoon. Työkuorman tulee myös visesti ja ennaltaehkäisevästi läsnä ja järjestää nuorille mielekästä teke-olla kohtuullinen keskipitkällä aikavälillä. Nykyinen työelämä on ajoittain mistä erilaisten työprojektien muodossa. Esimerkiksi työttömille nuorillehyvin stressaavaa, mutta se ei voi olla sitä kuin ajoittain.” annettavan koulutuksen tulee lähtökohtaisesti sopia työelämän tarpeisiin ja tapahtua todellisten tarpeiden lähtökohdista eikä olla vain ajankuluksiSirja Nieminen: mitä tahansa koulutusta, joka ei lopulta palvele ketään.””Työelämässä jo huomattuihin ongelmiin tulisi tiukemmin puuttua ja Sirja Nieminen:ongelmat ratkaista. Lisäksi työelämää pitäisi tehdä tutuksi nuorille jopienestä pitäen pikkuhiljaa, jottei se tunnu miltään isolta ja pelottavalta ”Nuoret voivat kerätä esimerkiksi ”Tukemisessa ensi- netistä tietoa siitä, mikä auttaisi heitämöröltä siinä vaiheessa, kun sinne sitten pitäisi siirtyä, vaan kiinnosta- sijaisen tärkeitä ovatvalta ja mahdollisuuksia täynnä olevalta paikalta.” kohti omaa unelmaansa tulevaisuuden työelämässä. Myös erilainen vaikutta- nuoren lähipiiriin minen ja kuulluksi tuleminen jo nuo- kuuluvat henkilöt.”Kysymys 3.3 rena varmasti antavat sellaista kuvaa,Mitä nuoret itse voisivat tehdä saavuttaakseen mahdolli- että ’minäkin voin vaikuttaa asioihin ja olen tulevaisuudessa työelämänsuuksina pitämänsä asiat työelämässä? Millaista tukea nuoret kannalta tärkeä’. Tukemisessa ensisijaisen tärkeitä ovat nuoren lähipiiriin kuuluvattarvitsevat tähän, ja mitkä tahot sitä voisivat tarjota? henkilöt: vanhemmat, isovanhemmat, sisarukset, muut sukulaiset, opet-Janne Tienari: tajat ja muut läheiset aikuiset. Lisäksi tukea tulisi saada myös ulkopuoli- silta, tähän koulutetuilta henkilöiltä. Pitää myös ottaa huomioon, että ne”Vastaamalla huutoon eli olemalla luottamuksen ja vapauksien arvoisia. nuoret, joilla on selkeä tavoite tai haave tulevaisuuden suhteen, tarvitsevatTekemällä duunia ja vaatimalla inhimillistä kohtelua. erilaista neuvontaa ja tukea kuin ne nuoret, jotka ovat vielä epävarmoja Vallanpitäjien velvollisuus on huolehtia siitä, että nuorten kouluttau- sen kanssa, mitä he tulevaisuudessa haluavat tehdä.”tumismahdollisuudet ovat vähintään yhtä hyvät kuin heillä itsellään onollut. Ei tehdä Suomesta uutta Amerikkaa, jossa vain rahalla pärjää. Tässä
  • 19. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 3 37Kysymys 3.4Mitä muita ajatuksia kyseinen teema herättää?Janne Tienari:”Ei ole tulossa uutta ihmisrotua. Nuorten toiveet ja vaatimukset ovatrealistisia ja perusteltuja. Nykyinen yliopistoissa pyörivä nuori polvi onvähintään yhtä terävää ja motivoitunutta kuin oma ikäluokkani eli neljä-vitoset. Nykyopiskelijoiden kanssa on innostava toimia. Sen sijaan se osanuorista, joka putoaa kelkasta ja syrjäytyy jo teini-iässä, ansaitsee mieles-täni lisää huomiota. Onko Suomessa ollut tällaista varhaista ja syvää eri-arvoistumista ennen yhtä paljon? Se on tikittävä aikapommi, jonka purka-minen tuntuisi fiksulta ajatukselta.”Mika Martikainen:”Palkka pitää saada, mutta loppujen lopuksi muut työhön liittyvät tekijätmäärittelevät motivaation ja sitouttamisen onnistumisen.”
  • 20. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 4 39Väittämä 4: Pelko vääristä valinnoista • Alan valinnan näkökulmasta keskeisenä oli huoli siitä, ettei itseä kiin- nostavalta alalta löydy töitä opiskelujen jälkeen. Paljon arvelutti myös,kipsaa nuoret jos unelmien ala ei vastaisikaan odotuksia. Alan valinnan yhteydessä haluttiin myös selvittää unelma-alan palkkatasokysymykset, jotta ikä-Nuorilta kysyttiin, mikä työelämässä huolestuttaa. Vuoden 2010 tutki- viä yllätyksiä ei tulisi.musten vastauksissa näkyy, mitä asioita nuoret pitävät yksimielisesti • Palkkaus oli myös iso huolenaihe. Pelättiin, että työstä saatu palkka eisuurimpina huolenaiheina ja mitkä aiheet jakavat eniten mielipiteitä. Mitä riitä elämiseen. Huolena oli myös, että itseä kiinnostava ala ei elätä jasuurempi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa asi- toimeentulo on hankittava muista töistä. Palkkaan liittyvien huolenai-oiden koettua tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä tärkeydestä. Yksi- heiden ratkaisut olivat toteavia; jos palkka ei miellytä, on vaihdettavamielisesti tärkeinä pidetyt asiat ovat kuvion vasemmassa laidassa, eniten alaa tai työpaikkaa.erimielisyyttä herättäneet asiat kuvion oikeassa laidassa. • Korkean koululutuksen uskotaan auttavan tulevaisuuden työllistymi- sessä. Toisaalta tiedostetaan voimakkaasti, että myös korkeasti koulu- tettu voi jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tulevaisuuden epävar- muus ja pelko vääristä valinnoista vaivaavat nuoria. • Oman polun raivaaminen työelämään tuntuu haastavalta ja etäisel- täkin asialta, ilmenee vuoden 2011 haastattelun aineistosta. Pelko vääristä valinnoista kasvaa, kun ajatellaan, että kerran valitulla opis- kelu- ja urapolulla on pysyttävä. Urasuunnitelmissa joustoa ja erilaisia polkuja tavoitetta kohti ei usein nähdä mahdollisuutena vaan uhkana. • Nuoret hakevat ratkaisuehdotuksia mm. koulun voimakkaammasta vaikutuksesta: enemmän TET-harjoittelua, opintoihin sitoutettua käy- tännön tietoa työelämästä ja eri ammattien vaatimista taidoista sekä valmentautumista jo koulussa työnhaussa eteen tuleviin tilanteisiin. Nuoria työelämässä huolestuttavia aiheita ”Työttömyys. Työttömyys huolestuttaa eniten. Itse huomaa sen jo siitä,Kuvaaja 4. Nuoria työelämässä huolestuttavia aiheita että nuorille on todella vähän kesätyöpaikkoja jaossa, ja kokemusta eivuoden 2010 tutkimuksesta. kerry. Kesätyö olisi loistava tapa päästä tutustumaan työelämään ja näin kynnys päästä kiinni työpaikkoihin alenisi.” ”Epävarmuus. Voi olla hankala saada töitä sen jälkeen kun on valmis-• Nuorena tehdyt valinnat esimerkiksi opiskelupaikan suhteen määrit- tunut ja matalapalkkaisemmalla alalla oma toimeentulo voi olla epävar- tävät nuorten mukaan paljolti tulevaisuutta. Työelämän huolenaiheet maa. Huolestuttaa, pärjääkö työn avulla elämässä.” liittyvät paitsi omien valintojen seurauksiin ja kykyjen riittämiseen ”Työpaikka ja työtarjonta. Riskaabelia ruveta opiskelemaan tiettyä myös yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. alaa varten, sillä ei ole varmaa onko alalle kysyntää enää muutaman vuo-• Vuonna 2010 yksimielisesti eniten nuoria huolestuttivat työn saaminen den päästä.” ja pätkätyöt. Työn saamisesta ja työttömyyden uhkasta puhuttiin eni- ”Väärälle alalle ajautuminen. Minua huolettaa erityisesti se, että lukion ten. Pätkätöistä puhuttiin huomattavasti vähemmän, mutta ne koettiin jälkeen päädyn opiskelemaan jotain minne satun pääsemään, eikä siltä yhtä huolestuttavina kuin työttömyyden mahdollisuus. alalta löydykään töitä.”
  • 21. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 4 41 ”Vastuu. Olen toki valmis kantamaan vastuuta ja haluan sitä, mutta muksia ja oppii niistä. Tyypillistä työelämässä on, että ovet avautuvat sitäminua silti huolestuttaa, miten onnistun vastaamaan tärkeistä tehtävistä mukaa kuin etenee.”ja mahdollisista virheistä.” Miten säilyttää luovuus, innovatiivisuus ja joustavuus uravalinnoissa? ”Minua huolestuttaa olenko valinnut oikean koulutien jotta pääsisin Tapio Kuure:unelma-ammattiini. Työelämässä myös pelottaa saako töitä vai jääkötyöttömäksi. Pelottaa ja huolettaa myös onko opiskellut tarpeeksi paljon ”Sekä peruskoulutuksessa että jatkokoulutuksessa on tuotava selkeästija hyvin, että pääsee unelma-ammattiin. Ja sitten harmittaa jos unelma- esiin nykyisen yhteiskunnan jatkuva muutos, ei uhkakuvana, vaan elä-ammattiin ei pääse.” mään liittyvänä vaatimuksena. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koululaisten ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen kasvamiseen persoo- nina. Euroopassa elinikäisen koulutuksen keskeisinä elementteinä pide-Kysymys 4.1 täänkin matemaattisten taitojen ja kielitaitojen lisäksi sosiaalisia taitoja jaOnko työurien pidentämiskeskustelu johtanut erityisesti kansalaistaitoja. Tästä näkökulmasta tietynlainen uusi innos-nuoret liian ahtaisiin karsinoihin? tus presidentinvaaleja kohtaan on merkillepantava positiivinen piirre. Suomalainen WOW-efekti kansainvälisillä areenoilla syntyy ehkäTapio Kuure, dosentti, Tampereen yliopisto: huomaamattamme nykyisessä presidentinvaalin finaalissa. Vaalit koko- naisuudessaan viestivät mielestäni hyvin suomalaisten avoimuutta ja luo-”On vaikea nähdä, että työurien piden- ”Pätkätyöt eivät rasita vuutta uusissa yhteiskunnallisissa ja poliittisissa tilanteissa. Olemme kas-tämistä koskeva keskustelu olisi johta- sitä, joka ei tunne vaneet kurittomiksi, voisi sanoa siis kansalaisiksi. Tästä on hyvä jatkaa.”nut nuoria valintoihin tai ahtanut ’var-man päälle’ -ratkaisuihin. Koulutus- ja vakiintuneen työsuh-työuraa suunniteltaessa ja aloiteltaessa teen etuja ja jolla Kysymys 4.3uraa ajatellaan harvoin kokonaisuu- nuoruuden voimat Mitä pitäisi tehdä, jotta nuorten työelämää kohtaantena, joka päättyy eläkkeelle siirtymi- ovat tallella.”seen. Pätkätyötkään eivät rasita sitä, tuntemaa epävarmuutta saataisiin lievennettyä?joka ei tunne vakiintuneen työsuhteen Tapio Kuure:etuja ja jolla nuoruuden voimat ovat tallella.” ”Ensiksikin. Nuorten kokonaisvaltai- ”Yhteiskunnan seen kasvuun persoonina ja nuorten muutoksia ei pidäKysymys 4.2 ohjaustyöhön pitäisi satsata. Elinikäi-Millaisena näet nuorena tehtyjen valintojen merkityksen nen oppiminen ja elinikäinen ohjaus luonnehtia kauhu-työuran kannalta? Onko pelko vääristä valinnoista aiheellinen? on tässä avainasemassa. On hyvä, että skenaarioiden kautta, Suomi on ollut mm. Euroopan Uni- vaan ihmisten tuotta-Peter Vesterbacka, markkinointijohtaja, Rovio: onin koulutuspoliittisissa keskuste- mana kehityksenä.” luissa aktiivinen näissä teemoissa.”Pitää olla ennakkoluuloton, päämäärätietoinen, mutta samalla jalat Yhteiskunnan muutoksia, silloinmaassa. Nykyään yhä enemmän kannustetaan uranvaihtoihin ja -kier- kun ne ovat rauhanomaisia ja perustuvat markkinoiden toimintaan, eitoon, joten ura ei ole niin staattinen kuin ennen. Monipuolisuus on työ- pidä luonnehtia kauhuskenaarioiden kautta, vaan ihmisten tuottamanaelämässä valttia, tiettyjen alojen sisällä on enemmän liikkumisvaraa kuin kehityksenä.toisten. Pääasia on, ettei jää odottamaan sitä oikeaa, vaan kerää työkoke-
  • 22. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 4 43 Toiseksi. Koska koulutukseen käytettävä aika tietoyhteiskunnassa onväistämättä pitkä, koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita olisi kehi-tettävä edelleenkin. Olemme mielestäni tässä suhteessa tehneet paljon,suunta on oikea ja kaikilla on suhteen kehittämisen myötä voitettavaa. Kolmanneksi. Asia, josta on mielestäni puhuttu vähän, tai onkohankeskustelu edes kunnolla käynnistynyt, on nuorten toimeentulo. Nykyi-nen tilanne, jossa pitkittyneen opiskeluajan kustantaminen on osoitettusuurelta osin nuoren itsensä harteille, ei ole toimiva. Koulutuksen ja työ-elämän välinen suhde on tästä näkökulmasta kieroutunut. Nykyisen tietoyhteiskunnan vaatimuksista koulutusjärjestelmällepitäisi käynnistää yhteiskuntapoliittinen keskustelu, jonka tavoitteenaolisi selvittää koulutuksen kustannukset, siitä saadut hyödyt ja niidenjakaantuminen. Nykyinen ajattelu ja tilanne perustuvat vielä liian paljonaikaan, jota luonnehditaan pitkäpiipputeollisuutena.”Peter Vesterbacka:”Yritykset voisivat olla aktiivisempia kontaktoimaan nuoria jo opiskelu-vaiheessa, esim. kummi- ja harjoitteluohjelmien kautta. Nuoret opiskele-vat juuri työelämää varten, usein jopa täysin ilman kokemusta yrityksistä.”
  • 23. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? 45
  • 24. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 5 47Väittämä 5: Tyttöjä kiinnostavat • Vastauksissa näkyy selvästi perinteisen kaltainen sukupuolittunut roolijako.eniten sosiaalisiksi mielletyt alat, • Tytöillä kiinnostavien alojen kärjessä ovat sosiaaliala, matkailu- ja ravintola-ala sekä terveysala.poikien suosiossa on ICT • Poikia kiinnostavat eniten tietotekniikka, sähkö- ja elektroniikkateol- lisuus sekä rakennusala. Kiinnostus ylipäätään suuntautuu selkeästiNuorilta kysyttiin vuonna 2011, kuinka kiinnostavalta heistä tällä hetkellä teolliselle puolelle tyttöjä voimakkaammin.tuntuisi työskennellä tulevaisuudessa seuraavilla aloilla? Nuoria pyydet- • Tyttöjä ja poikia yhtä paljon kiinnostavia aloja ovat kaupan ala, graafi-tiin arvioimaan eri aloja asteikolla 1–5 (1 = ei lainkaan kiinnostava... 5 = erit- nen teollisuus sekä elintarviketeollisuus.täin kiinnostava). • Nuorilla oli myös mahdollisuus mainita vapaasti kolme kiinnostavinta yritystä tai ammattia. Sukupuolittunut roolijako oli selkeä myös tässä 0 1 2 3 4 5 vastausjakaumassa. • Tytöiltä eniten mainintoja saavat naisvaltaiset alat: sosiaali- ja ter- Matkailu- ja ravintola-ala veysala sekä matkailu- ja ravintola-ala. Poikien vapaasti mainitsemat Sosiaaliala ammatit liittyivät teollisuuteen: autoalaan, rakennusalaan, kone- ja Kaupan ala metalliteollisuuteen sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen. Terveysala Viestintäala Tietotekniikka / IT Kysymys 5.1 Pankki- ja vakuutusala Onko Suomella varaa jättää käyttämättä poikien osaaminen Graafinen teollisuus perinteisillä naisvaltaisilla aloilla ja tyttöjen osaaminen Sähkö- ja elektroniikkateollisuus perinteisillä miesvaltaisilla aloilla? Rakennusala Paavo Arhinmäki, kulttuuri-, urheilu- ja tasa-arvoministeri, vasemmistoliiton Kiinteistöpalvelut puheenjohtaja, kansanedustaja: Tekstiili- ja vaateteollisuus Autoala ”Suomella ei tietenkään ole varaa jättää käyttämättä poikien osaamista perinteisillä naisvaltaisilla aloilla eikä tyttöjen osaamista perinteisillä Elintarviketeollisuus miesvaltaisilla aloilla. Samankin toimialan sisällä naiset ja miehet tekevät Kuljetus, liikenne ja logistiikka eri tehtäviä. Sukupuolen mukaisen työnjaon eli segregaation seurauksena Energia-ala naisten ja miesten työn luonne, palkat, työsuhteet, työajat sekä koulutus- Kone- ja metallituoteteollisuus ja vaikutusmahdollisuudet poikkeavat toisistaan.” Kemianteolllisuus Pirkko Mäkinen, tasa-arvovaltuutettu: Metsäteollisuus Metallien jalostus ”Sukupuolittuneet valinnat vahvistavat ”Resursseja jää käyttä- stereotypioita ja eivät tuo luovuutta tai Tytöt Pojat mättä, jos koulutetaan vanhojen tapojen kyseenalaistamista ko. alalla. Kun katsoo tilastotietoja kou- aloille, joilla ei oleKuvaaja 5. Erot tyttöjen ja poikien mielenkiinnossa työskennellä tulevai-suudessa erilaisilla aloilla. Vuoden 2011 tutkimuksen vastausten koonti. lutusvalinnoista näyttää siltä, että tytöt työmahdollisuuksia.”
  • 25. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 5 49suuntaavat poikia useammin yliopistoihin ja korkeakouluihin, pojat taas tukeminen. Opettajien ja oppilaanohjaajien työssä perinteisille sukupuoli-ammatillisiin opintoihin. Tähän voi vaikuttaa ja on syytäkin vaikuttaa. rooleille tulee antaa kyytiä niin, että sukupuolten erilaiset oppimistavat ja Koulut, kodit, ystävät ja media ylipäätään välittävät kuvaa työelämästä. yksilölliset ammattitoiveet otetaan huomioon. Oppilaitoksissa annettavaNuoret tekevät havaintoja ympäröivästä maailmasta tarkasti ja muodosta- työelämätietous vaikuttaa tulevien työntekijöiden käsityksiin sukupuoli-vat käsityksiä tältä pohjalta. rooleista työelämässä. Tässä nuorisolle suunnatussa kyselyssä käytetyt kuvat omalla taval- Oppilaitoksissa on peruskouluja lukuun ottamatta laadittava vuosit-laan ohjaavat tyttöjä ja poikia vastaamaan sukupuolittuneesti perinteisellä tain tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvotilanteen kartoittaminen on olen-tavalla. Kuvien uudelleen arviointi olisi paikallaan. naista. Tällä tavoin saadaan esille mahdolliset kipupisteet. Tämä velvoite Resursseja jää käyttämättä, jos koulutetaan aloille, joilla ei ole työmah- tulee saada voimaan myös peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen osalta.dollisuuksia. Työelämään tutustumista ja opinto-ohjausta voisi kehittää Tasa-arvonäkökulma on sisällytettävä osaksi kaikkea opetusta ja kas-sillä tavoin, että ylitetään sukupuolittuneet rajat poikien ja tyttöjen osalta.” vatusta koskevaa päätöksentekoa ja opetushallintoa. Hallituksen tavoit- teena on, että sukupuoli- ja tasa-arvotietoinen ohjaus ja opetus vakiin-Ari Rahkonen, toimitusjohtaja, Microsoft Oy nutetaan normaaliksi käytännöksi varhaiskasvatuksesta alkaen. Tähän”Jokainen tietysti henkilöhtaisesti valitsee ammattinsa. Minusta on har- tavoitteeseen päästään mm. sisällyttämällä sukupuolten tasa-arvon aktii-mittavaa, että jotkin alat on luokiteltu mies- tai naisvaltaisiksi aloiksi. Jo vinen edistämistavoite osaksi uusien opetussuunnitelmien perusteita jatämä luokittelu luo poikiin ja tyttöihin voimakkaat assosiaatiot. Monet kehittämällä sukupuolitietoista ja segregaatiota lieventävää oppilaan- januoret tekevät päätöksiä ammatinvalinnoista melko nuorina. He eivät ole opinto-ohjausta sekä oppimateriaaleja. Keskeinen keino tasa-arvon edis-saaneet mielestäni riittävästi faktapohjaista informaatiota ylempien opin- tämiseksi on sukupuolten tasa-arvoa koskevien sisältöjen integroiminentojen valintoihin mennessä. Peruskoulu- ja lukiovaiheessa pitäisi ammat- osaksi kaikkea opettajankoulutusta ja oppilaitosjohdon koulutusta.teihin perehtymistä lisätä esim. yritysvierailujen ja erilaisten luentojen Ja kun oppilaitoksissa on ensin tehty työtä sukupuoliroolien purkami-kautta. Yleissivistävän koulun pitäisi mielestäni valmistaa näihin pää- seksi, on tärkeää, että työpaikoilla jatketaan tätä työtä ja varmistetaan se,töksiin. Mielestäni diversiteetti on erittäin tärkeä kaikissa työyhteisöissä. että työnjako ei ole perinteinen.”Uskon, että kilpailukykymme paranee mitä paremmaksi työyhteisömme Pirkko Mäkinen:rakentuvat.” ”Lähdetään liikkeelle lasten päivähoi- ”Rohkaistaan tyttöjen dosta ja otetaan siellä käyttöön suku-Kysymys 5.2 toiminnallisuutta ja puolitietoinen kasvatus: rohkaistaanMillä keinoilla segregaatiota voisi torjua? Voiko sitä torjua? tyttöjen toiminnallisuutta ja kannuste- kannustetaan poikien taan poikien sosiaalisia taitoja ja vas- sosiaalisia taitoja jaPaavo Arhinmäki: tuunottoa. Kouluissa oppikirjat ja muu vastuunottoa.””Segregaatiota voidaan torjua useilla ”On tärkeää, että oppimateriaali sekä opetustavat muu-eri keinolla. Tämä työ on vain hidasta, tetaan sellaisiksi, että kannustetaan nuoria omiin valintoihin yli sukupuo- työpaikoilla jatketaanjoskin sukupuolirooleja ylläpitäviin littuneiden käytäntöjen. Mediassa tulisi herättää keskustelua ammateistaasenteisiin voidaan vaikuttaa. työtä sukupuoliroolien ja työelämästä, samalla tavalla kuin media nykyisin seuraa mm. hallinto- Oppilaitosten tasa-arvotyö on tässä purkamiseksi ja varmis- koodin noudattamista pörssiyhtiöissä, tyyliin, ’miksi hallituksessa ei oletärkeää. Tasa-arvotyössä ovat keskeisiä tetaan, ettei työnjako lainkaan naisia?’.sekä asennekasvatus että tasa-arvoa ole perinteinen.” Hyviä tuloksia on saatu esim. kummitoiminnalla ja hankkeilla, joissatukevien ajattelu- ja toimintatapojen tyttöjä on kannustettu valitsemaan teknisiä aloja. Hoiva-alan projekteja on vastaavasti suunnattu pojille ja kannustettu heitä alalle.
  • 26. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 5 51 Segregaation torjunnassa haastavaa on kotien rooli ja siihen vaikutta- tapahtunut. Helpompaa on ollut edistää naisten pääsyä ja hakeutumistaminen. Tuloksia voi saada vasta pitkän ja määrätietoisen työn tuloksena. ns. miesammatteihin kuin miesten houkuttelu ns. naisaloille ja -ammat-Jokainen sukupolvi on saatava havaitsemaan tilanne.” teihin. Tässä asiassa riittää vielä työtä.”Ari Rahkonen: Pirkko Mäkinen:”Mielestäni on monia keinoja, joilla segregaatiota voidaan torjua. Ohessa ”Työelämän segregaatio on yksi vah- ”Työelämän segregaatiomuutamia ajatuksia: vasti alan arvostukseen ja palkkatasoon on yksi vahvasti alan Looginen ajattelu kiinnittyy noin 7–10 vuoden iässä. Tässä iässä vaikuttava tekijä. Naisalat ovat selvästipojat kilpailevat ja pelaavat loogista ajattelua vaativia peleja reippaasti heikommin palkattuja kuin miesalat. arvostukseen ja palkka-enemmän kuin tytöt. Tämä vaikuttaa poikiin siten, että he ovat luontai- Jonkin ammatin naisistumisen koetaan tasoon vaikuttavasesti kiinnostuneempia ns. teknisemmistä sektoreista. Tytöt pitää saada usein heijastuvan myös alan arvostuk- tekijä.”mukaan oheiseen toimintaan tuossa iässä. Esimerkiksi Venäjällä joissa- seen. Esimerkiksi lääkärikunnan taikin kouluissa shakin peluu on pakollista. Suomessa ala- ja yläkouluihin juristikunnan naisistuminen on tapah-pitäisi saada pedagogiaan pelien kaltaisia tehtäviä. tunut ja nyt jää nähtäväksi, miten se vaikuttaa alan arvostukseen. Jo nyt Peruskouluun tarvitaan lisää työelämään tutustumista. Lisäksi voitai- on havaittavissa ammatin sisällä tapahtuvaa kahtiajakoa. Esimerkiksisiin nostaa esiin esikuvia ja tarinoita onnistuneista uravalinnoista, jossa juristikunnasta naiset miehiä useammin työskentelevät julkishallinnossa,miehet ja naiset ovat valinneet ’vastakkaiselle sukupuolelle luokitellun’ ja vastaavasti lääketieteessä vastaavasti erikoistumisopinnoissa on erojauran.” sukupuolen perusteella.” Ari Rahkonen:Kysymys 5.3 ”Omasta toimialastani katsoen, toimiala menettää valtavasti osaamista jaMitä ajatuksia segregaatio herättää nuorten tulevaisuuden luovuutta, kun sille ei hakeudu osaavia naisia. ICT on paljon muutakinja työelämän kehittymisen kannalta? kuin koodaamista. Parhaimmillaan alalla voi tehdä monenlaisia tehtäviä aina myynnistä ja markkinoinnista projektipäällikön tehtäviin ja kansain-Paavo Arhinmäki: välisiin johtotehtäviin. ICT-ala maksaa tasapuolisimmin palkkaa. Uskon, että ICT-alan”Sukupuolen mukainen työnjako estää naisten ja miesten osaamisen täy- kilpailukyky kasvaa merkittävästi, jos alalla ei vallitsisi sellainensipainoisen hyödyntämisen työelämässä sekä hidastaa naisten urakehi- segregaatio kuin sillä tänä päivänä on. Lisäksi tytöt ja naiset menet-tystä. tävät suuren mahdollisuuden rakentaa uraa hienolla, tulevaisuuden Sukupuolittuneen työnjaon purkaminen on tärkeää, koska siten toimialalla.”kaikki kansakunnan kyvyt saadaan parhaaseen mahdolliseen käyttöön.Monet työhyvinvointia ja -ilmapiiriä mittaavat tutkimukset todistavat,että molempien sukupuolten läsnäolo on työpaikalle hyväksi. Segregaa-tion lieventäminen on hyvästä monesta syystä: kyse on ennen kaikkeaihmisten hyvinvoinnista, mutta myös työn tuottavuudesta. Kasvatuksellaja koulutuksella sekä työelämän käytännöillä ei tule ehkäistä yksilön pää-syä omaa lahjakkuuttaan ja kiinnostustaan vastaaviin töihin. Ns. tasa-ammattien (= miehiä/naisia 40–59 prosenttia ammatissatyöskentelevistä) lukumäärän kehitys on ollut tällä vuosituhannellakinerittäin hidasta, vaikka yksittäisten ammattien kohdalla muutosta onkin
  • 27. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 6 53Väittämä 6: Kansainvälisyys osana • Pääosassa vastauksista nuoret kertovat omasta halustaan saada kan- sainvälistä työkokemusta. Pienempi osa puhuu kansainvälistymisentyönkuvaa jakaa mielipiteitä välttämättömyydestä, osa yrityksistä levittäytyy jo ympäri maailmaa pärjätäkseen kilpailussa.Nuorilta kysyttiin, mikä työssä on tärkeää. Kansainvälisyys on teema, joka • Kansainvälisyys koetaan helpoksi, antoisaksi ja ajan hermolla olevaksijakoi eniten mielipiteitä vuonna 2009. tavaksi tehdä töitä. Nuorten näkemyksiä kansainvälisyydestä työelämässä ”Kansainvälisyys, eri kulttuurien kanssa työskentelyä ja tutustumista eri ihmisiin ja kulttuureihin, matkustelu olisi plussaa, avartaa maailmankat- somusta.” ”Kansainvälisyys, globaali maailma: mahdollisuudet nähdä erilaisia tapoja toimia ja työskennellä, ei tarvitse olla jumissa vain Suomessa, mah- dollisuuksia työskennellä monissa maissa.” ”Kansainvälisyys on tärkeää nyky-yhteiskunnassamme, missä lähes kaikki yritykset edesauttavat omalta osaltaan globalisaatiota, halusivat tai eivät. Eikä kansainvälistymistä voi enää estääkään. Uusien ihmisten tapaaminen avartaa näkökenttiä ja maailmankatsomusta. Työpaikoilla se onnistuisi mitä parhaiten, sillä työ on oiva keino yhdistää ihmisiä.” ”Tulevaisuuden työelämässä matkustetaan enemmän. Tulevaisuuden työt kansainvälistyvät paljon ja sen ansiosta työntekijöillä on mahdolli- suus hyödyntää kielitaitoa ja matkustaa eri maihin, ja myös oppia eri maanKuvaaja 6. Pallon koko kertoo, kuinka paljon teemasta on puhuttu. Mitäkookkaampi pallo, sitä enemmän aiheesta on puhuttu. Pystyakseli kuvaa kulttuuria.”asioiden koettua tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä tärkeydestä. ”Työskentely ulkomailla. Yhä useammat yritykset siirtävät tehtaitaan sekä toimipisteitään halvemman tuotannon maihin.”• Kansainvälistyminen herätti eniten mielipide-eroja tärkeydessä vuonna 2009, kun nuoret pohtivat, mikä on tärkeää työelämässä. Pieni osa vastaajista arvioi kansainvälisyyden erittäin tärkeäksi, kun taas Kysymys 6.1 jotkut eivät pitäneet kansainvälistymistä kovinkaan tärkeänä. Onko kansainvälisyyshaasteisiin vastaaminen• Kansainvälisyyden arvostus on noussut nuorten parissa muutaman vain pienen joukon asia? vuoden sisällä. Vuonna 2011 nuorilta kysyttiin työelämän tarjoamia mahdollisuuksia. Kansainvälisyys oli jälleen yksi teema, joka arvioitiin Pasi Sahlberg, johtaja, CIMO: kohtalaisen tärkeäksi. Teeman tärkeys jakoi edelleen runsaasti mielipi- ”Nuorten vastauksista paistaa kansainvälisyyden näkeminen mahdolli- teitä osallistujien keskuudessa. suutena. Tämä on yleinen havainto myös omassa työssämme nuorten ja• Kansainvälistymiseen liitetään mm. matkustaminen, monikulttuuri- oppilaitosten kanssa. Nuoret yleensä viittaavat kielitaitoon, uusiin ystä- nen työyhteisö, oma ja organisaation oppiminen, uusien erilaisten ide- vyyssuhteisiin ja työmarkkinoiden globalisoitumiseen pohtiessaan kan- oiden saaminen, kielitaidon kohentuminen sekä globalisaatio ja mai- sainvälistymistä. Kansainvälistyminen ei missään nimessä ole vain pienen den välinen yhteistyö.
  • 28. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 6 55joukon asia eikä kielteisistä kommenteista kansainvälistymistä kohtaan vitaan vientiyrityksiä, jotka vahvistavat talouttamme ja vievät sanomaavoi sellaista johtopäätöstä tehdä. Suomesta ulospäin. Suomi tarvitsee maailmalle makeita ja erilaisia yrityk- Valitettavasti ajassamme on kaksi virtausta, jotka vaikuttavat nuorten siä, jotka vievät sanomaa, että ’Hei, tällaistakin suomalaisuus voi olla’.”mahdollisuuksiin kansainväliseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen. Ensin- Pirjo Suhonen, tuottaja, Ivana Helsinki:näkin, kuntien ja oppilaitosten niukkenevat resurssit näkyvät heti myöskansainvälistymismahdollisuuksien tarjoamisessa. Usein vedotaan juuri ”Kansainvälisyys on mitä suurimmassa ”Kansainvälisessä määrin kaikkien asia ja yhteinen etu.varojen puutteeseen kun hakemuksia yhteistyöprojekteihin tai työharjoit- maailmassa eläminenteluun ei tule riittävästi. Jokaisen tulisi olla avoin kansainväli- syyden mahdollisuuksille ja erilaisille tarkoittaa, että emme Toiseksi, lisääntyvä poliittinen kapeakatseisuus kuntien ja oppilai-tosten päättäjien piirissä vaikeuttaa nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuureille. Positiivinen asenne kan- voi sulkeutua muidenkansainvälistämishankkeisiin. Joskus vedotaan siihen, että resurssien sainväliselle toiminnalle auttaa pärjää- maiden ja kulttuurien mään työssä ja nauttimaan siitä.puuttuessa kansainvälistyminen ei ole kunnan tai oppilaitoksen strategi- vaikutusten ulottu-nen prioriteetti. Todellisuudessa tämän taustalla on usein poliittinen tai Nykyään kaikkia töitä koskettaa kansainvälisyys tavalla tai toisella. mattomiin.”asenteellinen näkemys, joka on varauksellinen kansainvälisyyteen ja sii-hen liittyviin asioihin.” Puhutaan kotikansainvälisyydestä. Kansainvälisyys tulee nykyään kotiovelle. Sitä ei tarvitse erikseen etsiä,Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry: vaan se on osa normaalia elämää. Töissä työkaverit voivat olla eri kansal-”Kansainvälisyys on kaikkien asia. Se ”Kansainvälisyydeltä on lisuuksista, yrityksen työkieli voi olla jokin muu kuin suomi, koulutus-on luonnollinen osa nykymaailmaa. ohjeet voivat tulla englanniksi tai mitä vain. Kansainvälisissä yrityksissä nykyään yhä vaikeampiMaailman ongelmat eivät katso valti- voidaan myös harrastaa työnkiertoa, jolloin työkaverit ja työmaat voivatoiden rajoja (ilmastonmuutos, muut- välttyä.” vaihtua.toliike köyhiltä alueilta, saastuminen), Kansainvälisessä maailmassa eläminen tarkoittaa, että emme voi sul-joten myös ratkaisujen tulee olla kansainvälisiä ja jokaisesta lähteviä. keutua muiden maiden ja kulttuurien vaikutusten ulottumattomiin.” Yhdenvertaiset lähtökohdat kansainväliseen (työ)elämään tulee tar-jota kaikille nuorille mm. kieltenopetuksen ja kansainvälistymismahdol-lisuuksien osalta, jotta kansainvälisyys olisi kaikkien mahdollisuus, ei Kysymys 6.2vain harvojen haaste. Kansainvälisyydeltä on nykyään myös yhä vaike- Kuinka edesauttaa kansainvälisen näkökulman saamista, niinampi välttyä, vaikka haluaisikin: tv, internet, kasvaneet turistimäärät ja suurissa kuin pienissä kouluissa?toisaalta turismi maaseudun elinkeinona, vaihto-ohjelmien lisääntymi-nen, matkustamisen helpottuminen. Yhä useammalla yrityksellä ja työn- Pasi Sahlberg:antajalla on toimintaa myös muualla kuin Suomessa. Työnantajat myös ”Mielestäni kysymys ei ole niinkään koulun koosta tai edes kunnan koosta.usein arvostavat kansainvälistä kokemusta, joten nuorten kannustaminen Tarjolla olevat hanke- ja liikkuvuusohjelmat ovat mahdollisia koosta riip-kansainvälisen näkökulman ja kokemuksen hankkimiseen esim. vaihto- pumatta. Avainkysymys sen sijaan on, miten kuntien ja oppilaitosten päät-ohjelman tai harjoittelun kautta on erittäin tärkeää.” täjät saadaan pohtimaan tätä asiaa niin, että kunnissa ja oppilaitoksissaMinna Parikka, kenkäsuunnittelija ja perustaja, Minna Parikka Shoes Oy: kansainvälistyminen nostetaan tärkeäksi tavoitteeksi ja sitä myös tuetaan riittävästi. On erittäin tärkeää jatkaa opinto-ohjaajien kautta tapahtuvaa”Tämä riippuu yrityksen luonteesta. Jos alihankinta tai palvelun tarjonta tiedottamista. Mutta samaan aikaan tarvitaan myös laajempaa kansallistalöytyy suoraan Suomesta, niin on hienoa, että voi pysytellä täysin Suomen keskustelua siitä, mitä kansainvälistyminen tarkoittaa ja kuinka se edes-sisällä. Kansainvälisyys ei saisi olla pienen porukan juttu. Suomeen tar- auttaa yksilön kehittymistä ja alueellista ja kansallista menestystä.”
  • 29. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 6 57Hanna-Mari Manninen: tahansa, on varsinainen kulttuuripesu, jolloin eletään erilaisessa maail- massa ja puhutaan itselle vieraampaa kieltä. Paitsi opiskelijat, myös opet-”Koulun koolla ei ensisijaisesti ole vaikutusta kansainvälisyyteen, vaan tajat voisivat toteuttaa vaihtoja, jolloin yhteisö oppisi uusia tapoja. Onsuurempi rooli on opettajan asenteilla ja aktiivisuudella. Globaalikasva- sekä opettajien että oppilaiden etu, että opettajatkin kävisivät ulkomaillatusmateriaaleja on runsaasti saatavilla, esimerkiksi netissä. Leirikoulut vaihdossa.tai ystävyyskuntavierailut voivat tarjota mahdollisuuden kansainvälisty- Toinen asia on, että kansainvälisyys pitäisi integroida vahvasti oppi-miskokemukseen ulkomailla. aineisiin. Kansainvälistymistä ja kansainvälistä näkökulmaa voi tuoda lasten ja Yrittäjien kohdalla kansainvälisen näkökulman saaminen ja toteutta-nuorten koulupäivään myös Suomessa mm. netistä saatavilla globaalikas- minen lähtee itsestä. Pitää olla tahtoa ja halua suunnata ulkomaille ja sit-vatusmateriaaleilla, skype-treffeillä toisessa maassa sijaitsevan koulun ten vain lähteä aktiivisesti viemään hommaa eteenpäin. Yrityksen koko eikanssa, vierailuryhmällä koulussa tai sähköpostikirjeenvaihdolla. Kan- ratkaise, vaan oma halu.sainvälistyminen ei aina edellytä kallista lentomatkaa. Monipuolinen ja Suomessa pitäisi yleisesti päästä pois häpeän kulttuurista, jotta yrityk-laadukas kielten opetus vahvistaa lasten kykyjä toimia vieraassa maassa set uskaltaisivat aidosti kokeilla mahdollisuuksiaan. Samoin toimialojenja kansainvälisessä ympäristössä.” välistä yhteistyötä pitäisi olla enemmän. Aloittelevan yrityksen kannattaa miettiä, olisiko omalla idealla parem-Kysymys 6.3 mat mahdollisuudet menestyä jossain muualla kuin Suomessa. SuomiKuinka edesauttaa kansainvälisen näkökulman on pieni maa ja voi olla, että vaikka joku yritys ei menesty täällä, se voisi menestyä hyvin jossain toisessa maassa.”saamista nuorisolle ja yrittäjille?Minna Parikka: Kysymys 6.4”Tässä kotikasvatus on erittäin tärkeässä roolissa. Se, että matkustetaan Mitä pitäisi huomioida, kun puhutaanaktiivisesti ja viedään lapset mahdollisimman erilaisiin kulttuureihin, on nuorison kansainvälisyydestä?korvaamaton voimavara. Lapset oppivat sopeutumaan uusiin tilanteisiinja ihmisiin helposti, mikä on paras oppi loppuelämää varten. Vanhempien Pasi Sahlberg:ja koulujen pitäisi kannustaa nuoria vaihto-oppilaiksi. Ulkomailla opis-kelu on myös erittäin avartava kokemus. ”Kansainvälisyydestä puhuttaessa on ”On syytä välttää hyvä muistaa, että se tarkoittaa monia Yrityspuolella kansainvälistyminen saattaa olla monelle pelottava asia, sellaisten uskomustenjos ei ole pohjaa ja ymmärrystä. Yrityksen aloittamiseen on vaikka min- eri asioita. Matkustaminen ja liikku- vuus ovat kaikille tuttuja juttuja, mutta vahvistamista, että kan-kälaisia hautomoita ja kursseja, mutta mitä sen jälkeen? Moni yrittäjä onomillaan ilman mentoria tai paikkaa, josta kysyä neuvoa. Tähän tarvitaan omassa koulussa tai asuinpaikkakun- sainvälistyminen kuuluukipeästi apua. Yrittäjille pitäisi olla jokin turvaverkko, josta saa sparrausta nalla tapahtuva vuorovaikutus muualta vain osalle nuorisoa.”siitä, miten lähdetään kansainvälistymään.” tulleiden kanssa on myös kansainvälis- tymistä. Lisäksi teknologia tarjoaa nykyisin uusia mahdollisuuksia ollaPirjo Suhonen: vuorovaikutuksessa ja jopa tehdä yhteistyötä ulkomailla olevien kanssa.”Vaihtokoulutustoiminta on erittäin ”On sekä opettajien On syytä välttää sellaisten uskomusten vahvistamista, että kansainvälis-silmiä avaavaa. Tuetaan sitä, että nuo- tyminen kuuluu vain osalle nuorisoa. Se on kaikkien oikeus ja siksi on löy- että oppilaiden etu, että dettävä erilaisia keinoja tavoittaa nuoria, joiden mielenkiinto saattaa ollaret itse aktiivisesti lähtisivät vaihtoon,järjestetään tähän mahdollisuuksia. opettajatkin kävisivät asemoitunut kansainvälistymistä kohtaan eri tavoin.”Vaihtokokemus, oli se minkä pituinen ulkomailla vaihdossa.”
  • 30. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 6 59Hanna-Mari Manninen: Pirjo Suhonen:”Kansainvälisyys voi olla monelle nuorelle itsestäänselvyys. Sitä ei pyritä ”Nuorille sanoisin, että maailma on ”Maailma on suuri jaasettamaan muiden työn mielekkyyteen liittyvien asioiden kanssa tärke- suuri ja katto korkealla. Varsinkin yrit- katto korkealla.”ysjärjestykseen. Ennemminkin se on luonnollinen, oman työnkuvan läpi- täjän kannattaa katsoa rohkeasti omanleikkaava ja työhön lisäarvoa tuova asia. maiden rajojen ulkopuolelle. Maailma Kansainvälisyys on tärkeä osa nuorten hyvinvointia. Voidakseen elää on myös pienentynyt, olemme lähempänä toisiamme kuin koskaan. Säh-tasapainoista elämää nykymaailmassa nuoren tulee pystyä ymmärtämään köpostia voi lähettää mihin päin maailmaa tahansa, etäisyydet ovat lyhen-elämää myös oman elinpiirinsä ulkopuolella. tyneet. Kansainvälistyminen on mahdollista ja kaikkien ulottuvilla.”Kysymys 6.5Mitä ajatuksia suomalaiselle yrittäjälle nouseemieleen aiheesta nuoret ja kansainvälisyys?Minna Parikka:”Mielestäni kansainvälinen menta- ”Jos haluaa kansain-liteetti on aivan ehdoton valttikortti välistyä, pitää ollamonelle yrittäjälle. Vaikka oma yritys eitähtäisi kansainvälisille markkinoille, ymmärrys kenenon tärkeää ymmärtää, mitä muut vas- kanssa kilpailee.”taavat yritykset tekevät muissa maissa.Pitää katsoa mitkä asiat toimivat muualla ja peilata näitä Suomen mark-kinoihin. Jos inspiraatio ja toimintamallit opitaan vain Suomen sisäisiltäyrittäjiltä, asiat eivät kehity, vaan kaikki yritykset, heidän palvelunsa jatuotteensa, alkavat näyttää samalta. On hyvä, että jokin tuote tai palvelumielletään suomalaiseksi, mutta kilpailun ja erottumisen kannalta pitäisihankkia yritykseen hieman eri kulmaa. Jos haluaa kansainvälistyä, pitää olla ymmärrys kenen kanssa kilpai-lee. Ymmärryksen saa pelkästään uteliaisuudella ja rohkeudella matkus-taa, tavata ihmisiä ja tutkia markkinoita. Kansainvälisyys on hauskaa jaiso seikkailu. Se tuo sisältöä elämään. Pääsee paikkoihin, joissa kokeeasioita, joita ei muuten koskaan kokisi, ja tapaa ihmisiä, joita ei koskaanmuuten tuntisi.”
  • 31. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? 61
  • 32. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 7 63Väittämä 7: Yrittäjyys on tuttua Kysymys 7.1 Tuottaako tämänkaltainen asenneilmasto Suomenvain joka toiselle nuorelle talouden vetureiksi uusia, innostuneita yrittäjiä?Vuosina 2009–2011 selvitettiin, kuinka tuttua yrittäminen ja yrittäjyys on Rauno Vanhanen, johtaja; työelämä, sosiaaliturvanuorille sekä millaisia ovat nuorten mielikuvat yrittäjyydestä. ja yleinen lainsäädäntö, Suomen Yrittäjät: ”Mielikuvat yritystoiminnan käynnis- ”Toivottavaa olisi, tämisen hankaluudesta ja yrittäjyy- 0 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % että nykyistä paljon destä muutoin, esim. taloudellisesta Vuosi 2011 riskistä, ovat edelleen sangen kielteiset. suurempi osuus korke- Vuosi 2010 Oletan kyllä, että nuorten mielipiteet ammin koulutetuista Vuosi 2009 ovat näissä kääntyneet parempaan päättäisi käynnistää Kyllä Ei suuntaan, jos voitaisiin tarkastella omaa yritystoimintaa.” asenteiden kehittymistä pidemmälläKuvaaja 7. Vastaukset väitteeseen yrittäjyys/yrittäminen on minulle tuttua. kuin kolmen vuoden aikajänteellä.Vanhemmillani tai muulla tutullani on oma yritys tai yrittäminen on minullemuuten tuttua. Vuosien 2009–2011 tutkimusvastausten koonti. Minusta 40 prosentin kiinnostuneisuus yrityksen mahdollista perus- tamista kohtaan ei välttämättä ole heikko luku. Kaikkiaanhan meillä yrittäjinä toimii kuitenkin vain alle 10 prosenttia kaikista työllisistä. 40• Yrittäminen tai yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle, eikä prosentin kiinnostus luo kyllä hyvää pohjaa ja mahdollisuuksia sille, että tässä ole tapahtunut juurikaan muutosta vuosien 2009–2011 aikana. meillä entistä useampi todella toteuttaisi tämän ajatuksissaan olevan mah-• Nuorilta kysyttiin yrittäjyystiedon lisäksi mielikuvia yrittäjyydestä. dollisuuden. Myös mielikuvat ovat pysyneet samankaltaisina tutkimuksen toteu- Erityisen toivottavaa olisi, että nykyistä paljon suurempi osuus kor- tusvuosina 2009–2011. keammin koulutetuista päättäisi käynnistää omaa yritystoimintaansa,• Yrittäjyyteen liitetään positiivisia mielikuvia, kuten itsensä toteut- koska tällöin paranisivat myös mahdollisuudet siihen, että meilläkin olisi taminen tai rikastumisen mahdollisuus. Noin 70 prosenttia nuorista entistä suurempi osa yrittäjistä kasvuhalukkaita ja myös kyvykkäitä kas- uskoo, että yrittäjänä voi toteuttaa itseään. Sama määrä vastaajia uskoo vattamaan yritystoimintaansa.” myös, että yritystoiminnalla rikastuneet ihmiset ovat ansainneet rik- Virpi Utriainen, toiminnanjohtaja, Nuori Yrittäjyys ry: kautensa. Yli puolet näkee myös, että taloudellinen menestyminen on itsestä kiinni. ”Mielenkiintoista on, että lyhyelläkään aikajänteellä asenteissa ei ole• Negatiivisena mielikuvana koetaan yrittäjyyteen liittyvät riskit. Yli 60 tapahtunut muutosta, vaikka asiaa on tuettu monilla erilaisilla konkreet- prosenttia yhdistää yrittäjyyteen liittyvän suuren taloudellisen riskin. tisilla toimenpiteillä koulutuksessa vuosien 2009–2011 aikana.• Yrityksen perustaminen ja yhteiskunnan tuet ovat asioita, joista nuo- Kouluissa toteutettavalla yrittäjyyskasvatuksella vaikutetaan asentee- rilla ei ole kovin selkeää mielipidettä. Väittämät yrityksen perustami- seen tehdä asioita konkreettisesti. Tässä korostuu enemmän aktiivinen sen hankaluudesta ja yhteiskunnan taloudellisesta tuesta yrittäjille ote, omien taitojen hyödyntäminen, itseohjautuvuus ja vastuun ottami- saivat puolet vastaajista valitsemaan vaihtoehdon ”en samaa enkä eri nen omasta tekemisestä. Asenteiden muuttumisen kautta ympärillä näh- mieltä”. dään enemmän mahdollisuuksia, joihin omaa osaamista ja taitoja voidaan• Yrityksen perustamisinto ei ole erityisen voimakas; noin 40 prosenttia hyödyntää. Tämä madaltaa ja lisää kiinnostusta liiketoimintaosaamisen nuorista on sitä mieltä, että voisi perustaa yrityksen tulevaisuudessa. hankkimiseen koulutuksen loppuvaiheessa.
  • 33. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 7 65 Herää kysymys, millä tavoin tavoitteiden mukaiset toimenpiteet näky- Kysymys 7.2vät aidosti koulutuksen kentässä. Seuraavalla 2–3 vuoden aikajänteellä Mitä asenneilmastolle pitäisi ja voisi tehdä?lienee asennemuutosten lisäksi syytä tutkia myös tekoja ja nuorten ura-polkuja. Miten asennemuutos vaikuttaa yritysten perustamisen lisäksi, Rauno Vanhanen:aktiivisen toiminnan tukemisen kautta, mm. syrjäytymisen ehkäisemi- ”Yrittäjyydestä on saatava julkisuuteen entistä enemmän myönteistä vies-seen ja nuorten työllistymiseen. Nämä asiat yhdessä vaikuttavat talouden tiä, vaikka onkin syytä pitää myös todellisen elämän faktat mukana vies-hyvinvointiin.” teissä, kuten se, että uusista yrityksistä puolet lopettaa toimintansa viidenEsa Kiiskinen, puheenjohtaja; EK:n yrittäjävaltuuskunta, ensimmäisen vuoden aikana. Alkuvaiheessa lopettaminen ei kuitenkaanpuheenjohtaja; K-Kauppiasliitto, kauppias; K-Supermarket Kontumarket merkitse läheskään aina merkittäviä taloudellisia ongelmia.”Suomessa yrittäjäksi ryhdytään tyy- ”Yrittäjien status on Varsinkin elinkeinoelämän järjestöillä on suuri vastuu yrittäjyysvies-pillisesti 28–35 vuoden iässä. Yrittäjäksi tinnän myönteisen sisällön kehittämisessä. Näiden ohella tärkeä rooli on Suomessa korkealla. oppilaitoksilla ja tältä osin niin opettajien valmiuksien kuin oppimateriaa-valikoidutaan monien eri taustatekijöi-den, työelämän ja muun elämän koke- Etenkin menestyviä lien edelleen kehittäminen on välttämätöntä.musten ja koulutuksen yms. taustojen yrittäjiä arvostetaan Yritysneuvonnassa ja esim starttirahakäytännöissä pitää nostaa esilleperusteella. Taloudellisen tiedotustoi- korkealle roolimalleina.” erilaisia vaihtoehtoja toimintatavoille: ainakin se, että kannattaisi ainamiston selvityksessä on tiedusteltu selvittää mahdollisuus yhteisyritykseen useamman yrittäjäksi lähtevänyrittäjäksi ryhtymiseen ja yrittäjyysasenteisiin liittyviä asioita nuorilta kesken. Toiseksi kannattaisi nostaa esille mahdollisuus aloittaa yrittäjä-ihmisiltä, joilla ei ole vielä kertynyt empiiristä tietämystä tai altistumista toiminta ryhtymällä jatkamaan jo olemassa olevan yrityksen toimintaa.”yrittäjyyteen, mikä on varsin ymmärrettävää tuossa iässä. Mielikuvista ei Virpi Utriainen:ole syytä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suomessa yrittäjyysilmapiiri on kehittynyt viime aikoina parempaan ”Asennemuutokselle on asetettava ”Johtaminen, luovuus, lyhyen ja pidemmän tähtäimen tavoit-suuntaan. Helmikuussa ilmestyi arvostettu, kansainvälinen GEM 2011 vuorovaikutustaidot teita. Tällä hetkellä haetaan tekijöitä-tutkimus (Global Entrepreneurship Monitor). Se mittaa yrittäjyysaktii- ja yrittäjämäinen kattamaan yrittäjien ja työikäisen väes-visuutta ja -ilmapiiriä 54 eri maassa ja on ilmestynyt vuosittain vuodesta1999 alkaen. Tutkimus kumoaa monta myyttiä suomalaisesta yrittäjyyden tön eläköitymisestä johtuvaa vajetta. asenne nousevat esiinilmapiiristä. Ilmapiiri on muuttunut hyvään suuntaan. Yrittäjien status on Tämä tarve on käsillä nyt ja 2–3 lähi- Suomen menestys- vuoden aikana. Erilaisia toimenpiteitäSuomessa korkealla, ja etenkin menestyviä yrittäjiä arvostetaan korkealle tekijänä seuraavalla ja resursseja ohjataan lähivuosien tar-roolimalleina. Ilmapiirissä on toki puutteitakin, kuten yritysten kasvuha- vuosikymmenellä.” peeseen.luttomuus ja into kansainvälistyä. Myös työvoiman lisäämistä arastellaan. Mutta kuka toimii yrittäjänä ja Yrittäjyysilmapiiri on siis meillä varsin hyvä, mutta kasvuyrittäjyy- tekee yrityksessä töitä 2020-luvulla? – Tällä hetkellä kouluissa olevat nuo-dessä ja innovaatiokulttuurissa on vielä juurruttamista.” ret. Pelkkä yrityksen perustaminen ei tuota Suomeen talouden vetureita ja tästä näkökulmasta saa kapean kuvan todellisesta tarpeesta. Tarvitsemme aktiivisia tekijöitä työn tekotavasta riippumatta. Nyt puhutaan 2020-luvun taidoista, ns. supertaidoista, joita tarvitaan kaikilla toimialoilla ja jokaisen elämänhallinnassa. Johtaminen, luovuus, vuorovaikutustaidot ja yrittäjä- mäinen asenne nousevat esiin Suomen menestystekijänä seuraavalla vuo- sikymmenellä. Työ tätä varten on tehtävä nyt ja koulutuksen rooli nousee vahvasti esiin.
  • 34. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 7 67 Supertaidot kehittyvät koulutuksen varhaisvuosilta alkaen, kun kat- Vapaa kommentointi aiheesta nuoret ja yrittäjyyssomme rohkeasti ympärillemme ja lähdemme harjoittamaan taitoja myösoman mukavuusalueemme ulkopuolelle. Suosittelen tämän epämuka- Virpi Utriainen:vuusalueriskin ottamista meille kaikille.” ”Menestyneet yrittäjät nousevat har- ”Se, kenellä palo onEsa Kiiskinen: vemmin urheilu- ja musiikki-idoleiden tasoisiksi esikuviksi, joista puhutaan suurin, tekee yrittä-”Yrittäjyyttä pitää tuoda entistä ponte- ”Yrittäjyyttä pitää tuo- arjessa. Jos yrittäjien perimmäistä syytä jyydestä myösvammin esiin mahdollisena uravaih- da entistä pontevammin ryhtyä yrittäjäksi yksinkertaistaa, kyse liiketoimintaa.”toehtona palkkatyöuran rinnalle ja ohi.Yrittäjäksi ryhtymistä harkitsevat mit- esiin mahdollisena ura- on ’halusta ottaa oma osaaminen käyt- vaihtoehtona palkka- töön ja tehdä itselle mieluisia ja tärkeitätaavat mielessään yrittäjyyden riskejä asioita.’ Sama lainalaisuus pätee kaikessa tekemisessä. Työpaikoille hae-ja oletettuja tuottoja, ja vertaavat niitä työuran rinnalle ja ohi.” taan useimmiten yrittäjämäisesti toimivia moniosaajia.usein turvatumman ja ennustettavam- Jokainen meistä voi olla vaikuttamassa nuorten asenteisiin. Yrittäjyysman palkkatyön tarjoamiin mahdolli- on asennetta, uteliaisuutta ja ennakkoluulottomuutta omaa ympäristöäsuuksiin. kohtaan. Se on mahdollisuuksien ajattelua ja villiäkin unelmointia. Se, Yrittäjyyden kannustimia tulee vahvistaa Suomessa kautta linjan ja kenellä palo on suurin, tekee yrittäjyydestä myös liiketoimintaa.pitkäjännitteisesti yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikassa. Myös yrittäjäkoulu- Nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia oman osaamisen kokeilemiseentukseen tulee panostaa kaikilla kouluasteilla. Erityisesti ammatillisissa ja ja tässä me kaikki nuorten ympärillä toimivat voimme olla tienavaajina,muissa jatko-opinnoissa yrityksen perustamis- ja johtamistaitoihin tulee mahdollisuuksien tarjoajina ja esikuvina. Kokemuksia ei voi saada ilmanpanostaa useammalla eri koulutuslinjalla.” mahdollisuuksia tehdä.” Esa Kiiskinen:Kysymys 7.3 ”Suomessa on lähtenyt liikkeelle merkittävä kasvuyrittäjyyskulttuu-Mitä toivoisit nuorten tietävän yrittäjyydestä? rin orastava muutos, joka kumpuaa yrittäjyyden ruohonjuuritasolta eliMitä kautta näitä asioita pitäisi tuoda esille? yliopisto-opiskelijoista. Aaltoes eli Aalto Entrepreneurship Society on täsä merkittävä käyttövoima. Uusia yrityksiä syntyy erilaisissa valmen-Esa Kiiskinen: nus- ja hautomohankkeissa, joilla on merkittäviä kasvu- ja kansainvälis-”Hyvällä yrittäjäasenteella pärjää hyvin työelämässä niin yrittäjänä kuin tymissuunnitelmia ja yrittäjyysyhteisöissä ollaan valmiita tekemään heitätoisen palveluksessakin. Ahkeruus ja osaaminen yrittäjänä mitataan päi- sparraavien suomalaisten ja ulkomaisten esikuvasarjayrittäjien kanssavittäin ja palkkio yrittäjyydestä tulee ansioiden mukaan. ’Sisäisen yrittä- yhdessä kovasti töitä. Myös rahoitusta on saatu jo kerättyä uusiin yritysai-jyyden’ tulisi olla esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja yrittäjyyskas- hioihin. Mallia on alettu levittää yliopistoihin ympäri maan.”vatuksessa kouluissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Opettajien perus- jatäydennyskoulutukseen olisi saatava mukaan taloustietoa ja tietoa yrittä-jyydestä nykyistä paljon enemmän.”
  • 35. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 8 69Väittämä 8: Nuoret eivät saa tarpeeksi itselle • Yläkoulu- ja lukioikäiset ovat tiedonhaussa hyvin osaavia. Oma rooli tiedon jäsentäjänä ja jalostajana korostuu; omakohtaisia kokemuksiamerkityksellistä tietoa työstä ja työelämästä, työstä arvostetaan korkealle. • Nuoret kokivat vuonna 2011 saavansa eniten tietoa eri aloista ja amma-vaikka kanavia tiedon saamiseen ja välittämi- teista TET-jaksoilta, opinto-ohjaajilta sekä kodin ja kavereiden välityk-seen on enemmän kuin koskaan sellä. Myös internetin merkitys tiedonhaussa on suuri. • Suurin epäkohta tiedon saamisen ja sen haluamisen välillä on muussa koulun toiminnassa kuin opinto-ohjauksessa. Työelämätietoa toivo-Nuorilta kysyttiin vuonna 2011, saavatko he haluamansa verran tietoa eri taan saatavan kaikilta opettajilta tuntiopetuksen yhteydessä muunaloista ja ammateista. Tätä selvitettiin kysymällä kaksi kysymystä. Kuinka muassa niin, että oppiaineen sisällön työelämäyhteys on nykyistä sel-paljon saat seuraavien tahojen kautta tietoa eri aloista ja ammateista? keämpi. Tuntiopetuksen yhteydessä tapahtuvia esittelytilaisuuksia jaKuinka paljon haluaisit saada seuraavien tahojen kautta tietoa eri aloista työpaikkavierailuja toivottiin myös. Passiivista tiedotusta työelämästä,ja ammateista? esimerkiksi oppilaitosten ilmoitustauluja hyödyntäen, pidettiin myös hyvänä. 0 1 2 3 4 5 • Tärkeimpinä koetut tiedonhaun kanavat ovat pysyneet lähes samoina Koulusta opojen välityksellä viime vuodet. Nuoret mainitsivat spontaaneissa vastauksissa inter- TET-jaksolta netin ylivoimaisesti useimmiten tiedonhaun lähteeksi. Vuonna 2009 (työelämään tutustuminen) Kotoa tärkeimpänä tiedonlähteenä internetiä piti 45 prosenttia vastaajista. Koulusta työpaikkojen ja ammattien Toiseksi tärkeimmäksi tiedonlähteeksi arvotettiin opinto-ohjaajat. esittelytilaisuuksista Vanhemmat ja sukulaiset olivat listalla kolmantena. Muilta internet-sivuilta Kavereilta Työpaikoille järjestettyjen vierailujen ja retkien kautta Kysymys 8.1 Koulusta muiden opettajien välityksellä Miten nuorten tietotulvaa tulisi järkeistää? TV:stä / radiosta Messuilta Teemu Arina, yrittäjä, puhuja, kirjailija, konsultti: Esitteistä ”Internetin merkitys tulee jatkossa korostumaan työnhaussa. Yritysten Sanomalehtien työpaikkailmoituksista tulee lisätä läpinäkyvyyttä toimintansa suhteen verkon kautta. Tämä tar- ja muista artikkeleista Työ- ja elinkeinotoimistosta koittaa myös läsnäolon lisäämistä sosiaalisen median kanavissa. Erilai- Oppilaitosten ilmoitustauluilta set sisältövirrat ja uutiset pitäisi olla vähintään saatavilla RSS-syötteinä, Twitter-virtoina ja Facebook-sivuina. Sisällön tulisi olla kommentoita- Muista lehdistä vissa, keskusteltavissa ja helposti jaettavissa eri kanaviin. Hakukoneisiin Elokuvista ja informaation visualisointiin tulisi panostaa. Visuaalisuus ylipäätänsä Kunkoululoppuu.fi-sivustolta helpottaa sisällön hahmottamista: kuvat, videot ja infografiikat luovat Duuni-lehdestä syvyyttä viestittäviin asioihin.” Haluaisin tietoa Saan tietoaKuvaaja 8. Eri aloja ja ammatteja koskevan tiedon haluaminen ja tiedonsaaminen eivät kohdanneet vuonna 2011.
  • 36. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? Väittämä 8 71Olli Luukkainen: Kysymys 8.3”Tietotulvan määrää ei voi hillitä. Opettajan tehtävänä on järkeistää tie- Miten lisätä aineenopettajan tietoisuutta työelämästä?don käyttöä eli tukea oppijan omaa kykyä analysoida ja luokitella tietoa. Miten aineenopettajat voisivat tukea nuorten tiedonhakuaOpettaja voi ohjeistaa oppijaa hakemaan sellaista tietoa, joka on hyödyl- ja merkityksien ymmärtämistä?listä opintojen ja ammatinvalinnan kannalta.” Olli Luukkainen:Kysymys 8.2 ”Useissa selvityksissä on todettu, että kaikkien opettajiksi opiskelevien opintoihin tulisi lisätä erityispedagogiikan ja yhteiskuntatieteiden opis-Kuinka tukea nuorten omaa roolia kelua. Samoin on korostettu opettajan työssä tarvittavien ihmissuhde- jatiedon etsijänä ja jäsentäjänä? vuorovaikutustaitojen tärkeyttä. OAJ:n selvitykset ja kyselyt osoittavat,Teemu Arina: että opettajilla on myös puutteita tieto- ja viestintätekniikan pedagogisissa ja teknisissä käyttötaidoissa. Toisen asteen opettajista noin puolet haluaa”Oppilaitoksissa tarjottu opastus infor- ”Onko opettajilla kykyä täydennyskoulutusta tieto- ja viestintätekniikassa.maation hakuun ja jäsentämiseen ver- ottaa osaa omaa alaa Kartoituksissa on todentunut myös täydennyskoulutuksen vaikutta-kossa on puutteellista. Nuoret käyttä- vuus ja saavutettavuuden merkitys. Opettajat, jotka eivät pääse täyden-vät sujuvasti sosiaalisen median pal- sivuavaan keskusteluun nyskoulutukseen, eivät uudista ja kehitä opetustaan samoin kuin ne, joillaveluita, mutta eivät osaa käyttää niitä verkossa?” on mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen. Kaikilla opettajilla eiaktiivisesti ammatillisesti hyödyksi. ole todellisia käytännön edellytyksiä osallistua täydennyskoulutukseen.Toisaalta samaa voidaan todeta opettajien omista taidoista: substans- Täydennyskoulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja perustua kehittä-siosaamista mahdollisesti on, mutta onko kykyä ottaa osaa omaa alaa missuunnitelmaan.”sivuavaan keskusteluun verkossa esimerkiksi blogin ja muun sosiaalisenmedian kautta? Opettajien tulisi itse toimia roolimalleina verkossa mitätulee informaation hakuun, jäsentämiseen ja yhteisöllistämiseen. Muidentukeminen lähtee aluksi omien toimintatapojen muutoksesta.”Olli Luukkainen:”Ammatinvalintaa ja urasuunnittelua koskevan tiedon käytössä ja hake-misessa keskeisin rooli on opinto-ohjaajalla. Taloudellisen tiedotustoi-miston selvitys tukee OAJ:n näkemyksiä siitä, että opinto-ohjaukseenja henkilökohtaiseen ohjaukseen pitää varata riittävästi voimavaroja.Aineenopettajan ensisijainen tehtävä on olla oman oppiaineensa asian-tuntija. Käytännössä jokainen opettaja toimii myös oppijan ohjaajana.Opettajat toivoivatkin täydennyskoulutusta myös mm. oppijan ohjaami-sessa tarvittavissa vuorovaikutustaidoissa.”
  • 37. Nu ore t j a t yö el ä m ä – k a k s i e ri m a a ilma a ? 73Asiantuntijat Tutkimusten toteutusJaakko Alasaarela, toimitusjohtaja, ZEF Solutions Oy Taloudellinen tiedotustoimisto on selvittänyt nuorten näkemyksiä työstäPaavo Arhinmäki, kulttuuri-, urheilu- ja tasa-arvoministeri, ja työelämästä useana vuonna peräkkäin. Vuosina 2009–2011 Nuoret javasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja ammatinvalinta -tutkimuksen toteuttajana on ollut Fountain Park Oy. Nuorten näkemyksiä on kerätty teemallisilla verkkohaastatteluilla,Teemu Arina, yrittäjä, puhuja, kirjailija, konsultti joissa on yhdistetty kuvataulutekniikkaa, vapaata ideointia ja muidenSaara Backberg, opiskelija, Turun Kauppakorkeakoulu osallistujien antamien ideoiden arviointia arviointitaululla.Susanna Haapalainen, puheenjohtaja, Osallistujia olivat kaikissa kolmessa tutkimuksessa peruskoulunSuomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry 7.-luokkalaisista lukion 2. vuosikurssin opiskelijoihin. TaustamuuttujinaOle Johansson, puheenjohtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK kysyttiin osallistujien sukupuoli, luokka-aste sekä koulun talousalue.Jari Lavonen, professori, Helsingin yliopisto Yhteistyökoulujen opettajat järjestivät vastaamistilaisuudet koulupäivän aikana ryhmittäin.Esa Kiiskinen, puheenjohtaja; EK:n yrittäjävaltuuskunta,puheenjohtaja; K-Kauppiasliitto, kauppias; K-Supermarket KontumarketLaura Kiviluoma, kasvatustieteen opiskelija, Turun yliopisto Taustatietoa verkkohaastatteluista:Tapio Kuure, dosentti, Tampereen yliopisto Vuosi 2009Olli Luukkainen, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ • Verkkohaastattelu toteutettiin 11.5.–22.5.2009Hanna-Mari Manninen, puheenjohtaja, Suomen Nuorisoyhteistyö • Osallistujina yhteensä 2 272 nuorta ympäri maata– Allianssi ry • Nuorilta kysyttiin muun muassa, mikä heidän mielestään on työssäMika Martikainen, tekstiili- ja vaatetusinsinööri, Makia Clothing Oy tärkeää ja mitkä asiat koulussa voivat heidän mielestään auttaaSami Myllyniemi, tilastotutkija, Nuorisotutkimusseura ry tulevaisuudessa näiden asioiden saavuttamisessaPirkko Mäkinen, tasa-arvovaltuutettu Vuosi 2010Sirja Nieminen, kasvatustieteen opiskelija, Turun yliopisto • Verkkohaastattelu toteutettiin 14.4.–16.5.2010Minna Parikka, kenkäsuunnittelija ja perustaja, Minna Parikka Shoes Oy • Osallistujina yhteensä 2 449 nuorta ympäri maataAri Rahkonen, toimitusjohtaja, Microsoft Oy • Nuorilta kysyttiin muun muassa, mikä heitä työelämässä huolestuttaaPasi Sahlberg, johtaja, CIMO ja mitä pitäisi tehdä, jotta näitä huolenaiheita voitaisiin vähentääPirjo Suhonen, tuottaja, Ivana Helsinki Vuosi 2011Janne Tienari, professori, Aalto-yliopisto • Verkkohaastattelu toteutettiin 4.4.–13.5.2011Virpi Utriainen, toiminnanjohtaja, Nuori Yrittäjyys ry • Osallistujina yhteensä 1 599 nuorta ympäri maata • Nuorilta kysyttiin muun muassa, mitkä ovat tärkeitä mahdollisuuksiaRaija Vahasalo, kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri tulevaisuuden työelämässä ja mikä estää näiden mahdollisuuksienRauno Vanhanen, johtaja; työelämä, sosiaaliturva ja yleinen lainsäädäntö, toteutumistaSuomen YrittäjätPeter Vesterbacka, markkinointijohtaja, Rovio Hanna Hihnala Janne Jauhiainen Fountain Park Oy
  • 38. www.tat.fiNuoret ja työelämä– kaksi eri maailmaa?Yli tuhat nuorta kertoi, miksi peruskoulu ei anna riittäviä eväitä tulevaisuuttavarten. Kokosimme kolmen vuoden tutkimustiedosta kahdeksan kovaa väittä-mää asioista, joita nuoret vastauksissaan toivat esiin. Tässä raportissa asiantuntijat ottavat kantaa väittämiin ja pohtivat,mitä pitäisi tehdä eri tavalla, jotta nuorten ja työelämän odotukset vastaisivatparemmin toisiaan.Kahdeksan väittämää1. Nuorten käsitykset työstä liittyvät enemmän ”Olenko valinnut oikean työn avulla saavutettaviin asioihin kuin itse koulutien, jotta pääsisin työn tekemiseen. unelma-ammattiini?”2. Kouluaineilla ei ole yhteyttä työhön eikä työelämään. ”Hyvän työelämän tulee3. Palkalla on merkitystä, muttei eniten. olla haasteellista, mutta4. Pelko vääristä valinnoista kipsaa nuoret. samalla nautinnollista,5. Tyttöjä kiinnostavat eniten sosiaalisiksi antaa uusia kokemuksia mielletyt alat, poikien suosiossa on ICT. ja auttaa pärjäämään6. Kansainvälisyys osana työnkuvaa jakaa elämässä.” mielipiteitä.7. Yrittäjyys on tuttua vain joka toiselle nuorelle.8. Nuoret eivät saa tarpeeksi itselle merkityksellistä tietoa työstä ja työelämästä, vaikka kanavia tiedon saamiseen ja välittämiseen on enemmän kuin koskaan.

×