Tietoyhteiskunnan on luovuttava teollisen työn ajatusmalleista

855 views
838 views

Published on

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
855
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
4
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tietoyhteiskunnan on luovuttava teollisen työn ajatusmalleista

  1. 1. Tietoyhteiskunnan on luovuttava teollisen työn ajatusmalleista Tietotyössä ratkaisevassa asemassa eivät ole yksilöt vaan vuorovaikutuksen laatu ja luovuus Globalisaation tuomiin haasteisiin vastaaminen ei ole pelkkä tuottavuus- tai teknologia-asia. Se edellyttää ennen kaikkea muutosta ajattelutavoissa. Se myös haastaa poliitikot, johtajat ja kehittäjät luomaan yhdessä uutta käsitteistöä työelämän tarpeisiin. Kun maataloustyöstä siirryttiin teolliseen työhön, luovuttiin samalla yksilön osaamisesta ja kokonaisuuden hallintakyvystä menestyksen keskeisinä tekijöinä. Työn osittaminen ja tehokas toistaminen tulivat uusiksi ihanteiksi. Teollistumisen edustama kone-keskeisyys merkitsi samalla ajattelutapaa, jossa työ nähtiin ensisijassa elannon hankkimisena ja välinearvona, ei elämäntapana kuten maatalousyhteiskunnassa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut siirtymä tietointensiivisen työn tekemiseen on merkinnyt teolliselle työlle ominaisten oletusten murtamista. Siinä missä teollisen työn arvona oli prosessin tehokas osittaminen, on tietotyössä keskinäinen vuorovaikutus, oppiminen ja yhdessä luominen arvokasta. Yksin, ilman yhteisöllisesti hajautettua ajattelua tehtävä työ ei tuota riittävästi arvoa. Tiukasti ositettu toistava vaihetyö poistui tehtaista kolmisenkymmentä vuotta sitten ja tilalle tulivat robotit. Nyt sama tapahtuu toimihenkilötyössä; toistavan toimihenkilötyön tilalle tulevat tietotekniset järjestelmät tai itse työ siirtyy halvempien kustannusten maihin. Ongelma ei ole ihmisissä tai heidän oppimiskyvyssään vaan siinä, että tietointensiivistä työtä ajatellaan, sitä johdetaan ja se organisoidaan edelleen teollisen työn ihanteiden ja ajatusmallien kautta. Tietotyöhön siirryttäessä tehokkuuden mittasuhde on muuttunut merkittävästi verrattuna muutokseen maataloudesta teolliseen työhön. Tehokas maanviljelijä oli noin kaksi kertaa tuottavampi tavalliseen naapuriinsa verrattuna. Teollinen aika taas vakioi suorituksen: samaa työtä tekevät saivat aikaan suurin piirtein yhtä paljon, koska koneen ja prosessin tahti määritti työtahdin. Tietotyössä ohjaavina periaatteina ovat puolestaan luovuus ja vuorovaikutukseen perustuvat arjen innovaatiot. Niinpä tietotyössä voidaan havaita jopa kymmenkertaisia eroja samaa työtä tekevien ihmisten työn lopputuloksessa. Mikä selittää moninkertaiset erot eli hyvän työsuorituksen? Tehokkaalle tietotyölle on ominaista se, että työtä tehdään harrastajan innolla ja paneutumisella. Harrastajan suhdetta tekemiseen kuvaa vapaaehtoisuus, innostuneisuus, yhteisöllisyys samasta asiasta kiinnostuneiden kesken ja nopea oppiminen. Sisäsyntyinen motivaatio ja halu oppia muiden kanssa tulevat näin osaksi työn tekemistä. Juuri nämä ovat tietotyön uusia hyveitä ja kilpailukyvyn lähteitä. Ne ovat myös valtakunnallisella tasolla yhteydessä globaalissa kilpailussa menestymiseen. Koska tietotyön johtaminen on perustaltaan vapaaehtoisten johtamista, eivät ylhäältä tai ulkopuolelta tulevat kehittämistoimet enää toimi samalla tavalla kuin ennen; asioita ei voi enää ”maastouttaa” tai ”jalkauttaa”. Luova kehitys voi syntyä vain työyhteisön aidossa vuorovaikutuksessa. Tästä huolimatta tietotyötä pyritään yhä johtamaan ylhäältä alaspäin. Kun työn kehittäminen perustetaan työntekijöiden kuuliaisuudelle ja keskinäiselle kilpailulle, ei olla kaukana orjatyöstä. Rahaan perustuvat kannustamismenettelyt lähtevät puolestaan teollisuustyölle ominaisesta ajattelusta, jossa työ itse nähdään vain välineenä palkkioon. Organisaatioiden kehittämisen olennainen kysymys onkin, miten voidaan poistaa sellaisia teolliselle toiminnalle ominaisia ajattelumalleja, jotka estävät kehittämästä työtä ja sen ohessa kilpailukykyä. www.kilpi.fi
  2. 2. Teollinen ajattelumalli pitää yksilöä arvioinnin mittayksikkönä. Monet kompetenssien kehittämis- ja palkkauksen mallit lähtevät edelleen yksilöstä ja yksilön arvioinnista. Tietotyössä ratkaisevassa asemassa eivät ole yksilöt vaan vuorovaikutuksen laatu ja luovuus. Yksilön kognitiiviset mahdollisuudet vastata työn kasvaviin haasteisiin ovat rajalliset. Sen sijaan liittyminen, yhdessä ajatteleminen ja toisilta oppiminen sisältävät niitä resursseja, joita työssä jaksaminen ja työn tuloksellisuus vaativat. Tämä edellyttää tulevaisuudessa työelämän kehittämiseltä aivan uudenlaista ajattelua. Murros teollisen ja tietotyön välillä on suomalaisessa työelämässä monilta osin vielä meneillään – tai jopa kokonaan edessä. Esko Kilpi ja Risto Puutio Esko Kilpi Oy Rehbinderintie 3 00150 Helsinki esko@kilpi.fi www.kilpi.fi

×