Your SlideShare is downloading. ×
0
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Asiantuntijatyon johtaminen
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Thanks for flagging this SlideShare!

Oops! An error has occurred.

×
Saving this for later? Get the SlideShare app to save on your phone or tablet. Read anywhere, anytime – even offline.
Text the download link to your phone
Standard text messaging rates apply

Asiantuntijatyon johtaminen

3,674

Published on

Asiantuntijatyon johtamisen uudet teesit

Asiantuntijatyon johtamisen uudet teesit

Published in: Business
0 Comments
3 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total Views
3,674
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
3
Embeds 0
No embeds

Report content
Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
No notes for slide

Transcript

  • 1. johtaminen tietointensiivisessä työssä Esko Kilpi
  • 2. olen hakenut vastausta neljään kysymykseen
    • miten taloudellisessa matalasuhdanteessa voitaisiin hyödyntää ja jakaa jo olemassa olevia resursseja tehokkaammin ja siten lisätä työn tuottavuutta?
    • miten monipaikkaisessa, usein globaalissa, ympäristössä voidaan tuottaa enemmän asiakasarvoa?
    • miten nuorten työpanosta ja työllistymistä voitaisiin edistää?
    • millaiset käytännöt parhaiten realisoivat organisaatioissa sen transformatiivisen potentiaalin, mikä sisältyy Internetin WEB 2.0 teknologioihin
  • 3. hakiessani vastauksia näihin kysymyksiin olen valinnut näkökulmaksi johtamisen mitä johtajuuteen liittyviä olettamuksia, ajattelua ja käytäntöjä pitäisi nostaa keskusteluun muuttuneessa ja yhä muuttuvassa ympäristössä?
  • 4. jokaisesta ajasta lähtee tarve omanlaiselleen johtajuudelle. johtamismallit ovat aikansa peilejä. jokainen aika muodostaa myös oman ihanteensa johtajuudesta
  • 5. kutsun vallalla olevaa johtamisajattelua manageristiseksi lähestymistavaksi
    • ylhäältä alaspäin vaikuttaminen
    • selkeät esimies- alaissuhteet
    • selkeät vastuut
    • hierarkkiset, rationaaliset ja lineaariset kausaalisuhteet
    • johtaja on yksilötoimija, joka on hyvä johtaja henkilökohtaisten johtajaominaisuuksiensa takia
    • johtaja aikaansaa koordinoidun ja hallitun liikkeen yhteisen tavoitteen suuntaan
    • ihmisiä ja asioita voidaan hallita taitavan johtamisen seurauksena
    • ihmisten sitoutumiseen vaikuttaa ensisijaisesti palkkion toivo
  • 6. johtajuudessa on silloin kyse asemasta, johtajan ominaisuuksista ja asemasta seuraavista tehtävistä
    • johtajuus nähdään yhden ihmisen, eli johtajan asemassa olevan ihmisen ominaisuuksina ja käyttäytymisenä
    • johtajan rooliin liittyvinä tärkeimpinä perustehtävinä pidetään usein suunnittelua, organisointia, motivointia, valvontaa ja palkitsemista
    • johtamisen perusprosessina pidetään yleisesti vaikuttamista esimies- alaissuhteessa. johtajan suhde alaisiin on välineellinen. suhteeseen liittyy alaisten motivointi tehtävän ja tavoitteiden suuntaiseen työhön
    • johtamisen perustyylit erotellaan tavallisimmin asiakeskeiseen ja ihmiskeskeiseen otteeseen
    • erityisen hyvän johtamisen suoritus nähdään yksilön tekemänä sankaritekona, josta seuraa sankarijohtajan myytti
  • 7. mikä kuvaisi todellisuutta, johon johtaminen tänään sijoittuu?
  • 8. työ on yhä tavallisemmin tietointensiivistä. yritykset ovat pyrkimässä kohti luovan asiantuntijaorganisaation ihannetta useat toimialat muuntuvat asiantuntijuusaloiksi
  • 9. manageristinen lähestymistapa kohtaa luovan työn todellisuuden
    • johtaja tietää, organisoi ja suunnittelee toiminnan oikea-aikaisen resurssien kohdentamisen.
    • johtaja tekee päätökset, jotka alainen toteuttaa esimiehen suunnitelmien mukaan. päätöksenteko ja tekeminen ovat erillistetty
    • johtaja kantaa vastuun organisaation toiminnasta. vastuu seuraa asemasta
    • johtaja vaikuttaa alaisiinsa. vaikuttaminen lähtee vallasta, joka on luonteeltaan hierarkkinen
    • ennustamattomuus, epäselvät kausaalisuhteet ja odottamattomat muutokset kuvaavat todellisuutta
    • tietointensiivinen työ itsessään on valintoja, joita ei voida useinkaan etukäteen ohjeistaa tai ehditä kierrättää esimiehen kautta
    • vastuu liittyy valintoihin. vastuu on elimellinen osa työtä
    • vaikutamme kaikki toisiimme arjen kohtaamisissa koko ajan sekä rajoittavasti että rikastavasti, mahdollistavasti
  • 10. asiantuntijatyö on perinteisesti ollut hyvin autonomista ja ihanteellista, johon työotteeseen manageristinen työn käsitys sopii huonosti tietotyö on luovaa vuorovaikutuksessa tehtävää työtä, jossa manageristinen työtilanteen ulkopuolelta tuleva ohjaus on vähemmän tuloksia tuottavaa. asiantuntijatyössä tärkein keskustelukumppani ei tavallisesti ole esimies, vaan muut asiantuntijat
  • 11. on yhä vähemmän hyödyllistä nähdä organisaatio johtajan ohjaamista resursseista koostuvana koneena, joka synnyttää tuotoksia
  • 12. on myös vähemmän hyödyllistä jakaa johtaminen asioiden ja ihmisten johtamiseen koska asiat saavat merkityksenä vain ihmisten kautta, ihmisten toiminnassa johtaminen liittyy aina ihmisiin!
  • 13. työn painottuminen asiantuntijuuteen…
    • johtaa samanaikaiseen erikoistumiseen kapeisiin osaamisalueisiin ja tarpeeseen rajoja ylittävään vuorovaikutukseen
    • samanaikaiseen yksilön osaamiseen korostumiseen ja tarpeeseen työn kognitiivisen kuorman jakamisesta tietoteknisesti ja yhteisöllisesti
  • 14. informaatio on asiantuntijayrityksen energiaa painottuminen asiantuntijatyöhön tarkoittaa johtamisessa paneutumista informaation laatuun tavoitteena on informaatiotehokkuus
  • 15. vuorovaikutus on asiantuntijatyön arvoa luova koneisto painottuminen asiantuntijatyöhön tarkoittaa johtamisessa paneutumista vuorovaikutuksen laatuun tavoitteena on vuorovaikutustehokkuus
  • 16. millaista johtamisen pitäisi olla luovassa asiantuntijatyössä? millainen toiminta lisäisi informaatiotehokkuutta ja vuorovaikutustehokkuutta? tavoitteina työn tuottavuus, arvo ja rikastavuus työn tekijöille
  • 17. luovan työn johtamisen teesit
    • yhteiseksi tekeminen
    • mukaan ottaminen
    • moniäänisyys
    • adaptiivinen suunnittelu
    • systemaattinen reflektiivinen keskustelu
    • iteraatiosyklit
    • läpinäkyvä työ
    • työ on keskittymistä ja keskustelua
    • tärkeämpää kuin suoritteiden määrä, on työn arvon kasvu
    • inhimillinen toiminta on aina toistavaa. toistuvien mallien tarkoituksenmukaisuuden pohdinta
    • organisoituminen on jatkuva prosessi ajassa
  • 18. koska työ on yhdessä tekemistä, johtajuuden tulee olla yhteiseksi tekemistä yhteiseksi tekemisen vastakohta on erillisyys ja osittaminen
  • 19. luova, vuorovaikutuksessa tehtävä työ on aina rajoja ylittävää. johtajuuden tulee olla mukaan ottavaa, sisällyttävää, kutsuvaa, halua neuvotella, halua keskustella, halua kuunnella mukaan ottamisen vastakohta on pois sulkeminen ja organisaation rajojen korostuminen, joka on tyypillistä manageristiselle työn ja vastuun jaon selkeyttä painottavalle johtamiselle
  • 20. luovuus lähtee moniäänisyydestä. moniäänisyys tarkoittaa moniarvoisuutta, ristiriitaisia pyrkimyksiä ja konflikteja. johtajuuden tulee olla paradoksien elossa pitämistä, ei pyrkimystä poistaa niitä moniäänisyyden vastakohta on yksi käsitys, yksi mielipide, yksi ääni
  • 21. suunnittelun tulee olla adaptiivista. epävarmuuden lisääntyminen ja ei-lineaariset kausaalisuhteet eivät tarkoita suunnittelun hyödyttömyyttä, vaan tarvetta jatkuvalle, mukautuvalle suunnittelulle adaptiivisen suunnittelun vastakohta on jäykkyys, hitaus muutostilanteissa sekä suunnittelun ja tekemisen erillisyys
  • 22. reflektiivinen keskustelu on työn tärkeimpiä osia. asiantuntemus ja työn arvon kasvu syntyvät ja kasvavat ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tekemistä työstämällä vastakohtana on keskittyminen ainoastaan arjen ulkopuolella oleviin asioihin: tavoitteisiin, joita ei osaa tuoda omaa arkea ohjaaviksi asioiksi ja työn tuloksiin, mittareihin, joista ei kuitenkaan osaa oppia erilaista tekemistä
  • 23. työn rytmi ajassa syntyy työn suunnittelun, priorisoinnin ja reflektion systematisoinnista ajassa. tietotyö on jatkuvaa kollektiivista, yhteistä tekemisen ja tietämisen editointia. tavoitteena on olla ”neljän viikon organisaatio” vastakohtana ovat vanhentuneet toimintatavat, pysähtynyt ajattelu ja vääriksi osoitettavissa olevat olettamukset
  • 24. työn tekeminen muille läpinäkyvällä tavalla mahdollistaa työn aika ja paikka riippumattomuuden kasvun, sekä nopeamman oppimisen ja raportoinnin tarpeen vähenemisen vastakohtana on kapeakatseisuus, hidas oppiminen sekä raportointi ja valvontajärjestelmien tarve
  • 25. työ on keskittymistä ja keskustelua iteraatiosyklit, reflektio ja keskustelun laadun parantaminen antavat paremman mahdollisuuden keskittyä oleelliseen vastakohta on keskeytysten ja kiireen ohjaama työ, jota tehdään jatkuvassa stressitilassa
  • 26. tietotyössä oleellisempaa kuin suoritteiden määrä, on työn arvon jatkuva kasvu sidosryhmien näkökulmasta. tavoitteena on työn ”katteellisuuden” kasvu, joka syntyy enemmän, enemmän arvoa luovia asioita tekemällä ja vähemmän, vähän arvoa luovia asioita tekemällä vastakohta on, että emme erota toisistaan arvoa luovia asioita ja tuhlausta. seurauksena on myös osaoptimoinnit ja jopa negatiivisen arvon tuottaminen siinä kokonaisuudessa, jossa toimitaan
  • 27. inhimillinen toiminta on aina toistavaa. johtamisen täytyy olla silmien avaamista hitaille, toistosta seurauksena oleville kehityskuluille vastakohta on, että haemme selitysmekanismeja sille, mitä tapahtuu tai on tapahtunut vain yksittäisistä tapahtumista tai yksittäisten ihmisten, yksittäisistä toimista
  • 28. koska emme elä selkeässä maailmassa ei vuorovaikutusta tai sen tarvetta voi mallintaa etukäteen. johtaminen on jatkuvan dynaamisen vuorovaikutuksen ja sitä kautta jatkuvan organisoitumisen mahdollistamista ajassa vastakohtana ovat jäykät, joustamattomat prosessit ja toimimattomat, kuolleet rakenteet
  • 29. yhteenveto
  • 30. asiantuntijatyön johtaminen teollisen ajan johtamismallit eivät ole asiantuntijatyössä pelkästään tehottomia, vaan myös vahingollisia
  • 31. asiantuntijoiden johtaminen on vapaaehtoisten johtamista tietotyötä kuvaa harrastajan into, sisäsyntyinen motivaatio ja paneutuminen tietotyöntekijöiden johtaminen on perustaltaan aikuisten johtamista, aikuisten johtaminen vapaaehtoisten johtamista
  • 32. tietotyötä eivät tee toisistaan erilliset yksilöt yksilö ei ole arvioinnin mittayksikkö vaan toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutus
  • 33. yritysten todellisuus ja siten myös menestyksellisyys syntyvät ihmisten arkisessa, paikallisessa toiminnassa muiden ihmisten kanssa tavoitteena on aktiivinen, intensiivinen osallisuus. osallisuudesta nousee joustavuus, uudistuminen ja laadullinen kasvu
  • 34. tietotyön menestys perustuu johtamisen näkemiseen aseman lisäksi toimintona, osana kaikkea tekemistä ja kaikkea vuorovaikutusta me samanaikaisesti rajoitamme toisiamme ja samanaikaisesti mahdollistamme toisillemme asioita arkisessa kanssakäymisessämme – koko ajan
  • 35. murros teollisen työn ja tietotyön välillä on suomalaisessa johtamisessa vielä meneillään – tai jopa kokonaan edessä!
  • 36. lisätietoa www.kilpi.fi

×